Yhteinen Naantali -tiedote

• 2011/1
• 2010/2
• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Vuodet vierivät.., Kiitos vuodesta 2007 ja Hyvää vuotta 2008

Sateinen , myrskyinen ja pimeä oli joulunajan sää.  Vasta Uuden Vuoden aaton aatto muutti sunnan. Vanha taivasta tuli näkyviin. Mutta maisema on melko lailla toisen näköinen tänään tällä Kuparivuoren Juhannuskokkopaikalla.

Yllä olevassa kuvassa on lapsuuteni termistön mukaan Isosuo Lappalaistenmäeltä. Ja tämä oli suo, josta  emo jänis Lauri Pohjanpään runossa puhui. "Se tulee jo suolla" . Pikku suo on taas paikka, jossa "poikineen isä teki talvimajaa". Ja se on Rakkaudenpolun varella, jossa on haapoja. "Putos haavasta lehti ja tuli polun poikki, isä jänis kuin ammuttu viitaan loikki"
Tätä runoa muistelin, kun kerroin Mikaelille (8v), että näin jäniksen (rusakon siis) pikkusuon kohdalla. Hän ihmetteli loppua:"Miten ammuttu voi viitaan loikkia?"
Niinpä niin: Nyky lasten ammutut ovat kuolleita eivät kovaa kyytiä kiitäviä. Sellainen on maailman muutos. Ehkä myös Isosuolla oli lapsuuden aikana myös useammin jo jouluun mennessä luisteltu kuin nyt monoon kiinnitettävillä nurmiluistimilla.

Tämän palsten ja naantalilaisten sosialidemokraattien puolesta kiitän mennestä toivotan hyvää vuotta 2008.

Jos kiinostusta piisaa, niin lukekaan kirjotuksia palstalta vuodenvaihteen mietteitä

Naantalin sosialidemokraatit esittävät palkansaajan verotuksen alentamista

Nyt on palkansaajan vuoro verotuksessa

Naantalin sosialidemokraatit ovat halunneet nostaa palkansaajan edut esille. Verotuksessa ovat etuoikeutetut rälssit - yrittäjät ja pääoman omistajat - saaneet helpotuksia helpotusten perään. Maataloutta on aina kohdeltu paremmin kuin hyvin.
Palkansaaja on ollut valtion ja kuntien lypsylehmä. Suomalainen palkansaaja on palkkakuopassa eurooppalaisiin sisariin ja veljiin verrattuna. Nyt on palkansaajan vuoro. Siksi NTY on tehnyt aloitteen laskea palkansaajan veroja yrittäjien ja omistajien tasolle.
Kuntien verotulot ovat hupenemassa siksi, että tulot muuntuvat pääomatulojen suuntaan kovaa vauhtia. Pääomavero menee kokonaan valtion kirstuun. Se on väärin. Siksi ehdotamme, että pääomatuloista veroprosentin suuruinen osa kuuluisi kunnille. Aloite liitteenä

Kolmen yhdistyksen kuntiin ei kunnallisjärjestöpakkoa

Nykyisten puolueen sääntöjen mukaan kahden puolueosaston kunnissa voidaan kunnallisjärjestön tehtävät antaa yhden yhdistyksen tehtäväksi. Saaristo- Naantalissa tulee olemaan Naantalin Työväenyhdistyksen lisäksi Rymättylän Ty Vapaus ja Merimaskun Sosialidemokraatit nimiset puolueen osastot. Käydyissä keskusteluissa on pidetty parhaan mallia, jossa yhdistykset jatkavat toimintaansa yleisten poliittisten asioiden osalta entiseen malliin, sen sijaan kunnallisasioiden hoitovastuu jäisi NTY:lle, jonka yleisessä kokouksessa kaikilla Saaristo-Naantalin sosialidemokraateilla olisi päätösvalta. Tätä koskeva aloite on puoluekokoukselle tehty.
Aloite liitteenä

Joulu tulee, tuleeko tunnelma, löytyykö tuntemus -joulurauha.

"Kun riittäisi kiire, mutta kun on hätä," on monen jouluun valmistautumisen tunnelma. Alkuperäinen joulun sanoma on luonteeltaan kristillinen ja viime kädessä henkilökohtainen. Varmaan siitä kaupalliseen jouluunkin on jotain tarttunut; Ihmiset joululaulujen sanottajista lähtien kyselevät joulutunnelman - joulumielen perään.
Joulurauha on tunnelman syvällisempi tila, jota toivomme itsellemme, läheisilleem ja kaikille. Mutta kun jouluna ei sada lunta, voiko tunelma ja sitä kautta juolutuntemus syntyä.
Se on näkökulmasta ja etsijästä kiinni. Jouko Leinon kuva Heikkarannalta kertoo, että etsivä löytää. Avoin tyyni luonnon värittämä meri voi johdattaa meitä rauhaan ja joulutuntemukseen!

Terho Lehdon matka on päättynyt

Joulunaika tuo vanhat muistot ja hyvät ystävät mieleen. Oman elämän vaiheisiin vahvasti vaikuttaneita pyörii elämän filminauhalla. Eräs jykevimmistä kuvista  on nimeltään Terho Eemil Lehto.

Aikanaan Turun vaikutusvaltaisin sosialidemokraatti. Verkostautumisen mestari, muistihirviö ja ihmisten asioiden järjestelijä sosiaalineuvos, SDP:n kunniajäsen ja vaalipäällikkö sai vielä joulutervehdykseni. Vasta tänään tieto hänen poismenostaan tavoitti minut. Pitkällisen sairauden rasittamana hän oli nukkunut pois 77 vuoden iässä 13.12.2007.
Vene on kaukaisella rannalla eikä sen purjehduksesta jää veteen vanaa.
Terho Lehdon ansiot ovat tunnustetut ja aikaansaannokset mittavat. Kunnnioitettava mies! (mr)

Nyt sitten alkaa kamppailu valtio ja Turku vastaan itsenäiset kunnat

Turun Sanomat uutisoi seuraavasti:

Hauskaa oli, että Turun kaupunginhallituksen esityslistalta puuttui Naantalin nimi. Se oli painovirhe paholainen, sanottiin. Viisas pukinsorkka. Ei Naantalilla ole mitään liittymissyytä, ei omasta eikä Turun seudun kilpailukyvyn kannalta. Naantalille on yllin kyllin hommia hoitaa 800 saarta asukkaineen ja heidän elinkeinoja. Samalla huolehditaan  siitä, että seudun paras matkailuimago Naantali on myös Turun käytössä. Tämä tulisi tunnistaa ja tunnustaa. Yhteistyötä voidaan tehdä ja pitää tehdä. Se on Naantalin velvollisuus ja yhteinen etu. Mutta kuntaliitoksesta ei ole mitään etua millekään näennäiselle ja määrittämättömälle kilpailukyvylle!

Ministeri Mari Kiviniemen perustelu  - Kun kuntia yhdistämällä kootaan leveämmät hartiat ja saadaan paksumpi lompakko, pystytään paremmin vastaamaan yllättäviinkin tilanteisiin, ministeri tuumii -, ei kertakaikkiaan vakuuta, koska se ei pidä paikkaansa ainakaan Turun ja sen ympäristön olosuhteissa. Valtionvarainministeriössä nykyisin toimiva kuntaministeri voisi rehehellisesti sanoa, että valtio haluaa vähentää Turun valtion apuja. Silloin puhuttaisiin asiaa.

Nyt olisi aika miettiä maakunnallista asetelmaan. Aikasempien saaristokuntien ja Salon alueen kuntaliitosten jatkeeksi Kaarina-Piikkiö ,Yläne Pöytyö ja Loimaa- Alastaro ja Melillä ovat yhdistymässä. Makunnallinen asetelma on muuttumassa. Se on tietenkin totta. Turussa keinoksi nähty Salon Varsinais-Suomessa pitämiseksi Turun suurempi kuntakoko on vain uusi perustelu ikivanhalla laajentumishalulle - ei mitään muuta. Varsinais-Suomen yhtenäisyyttä on nyt vaalittava vahvistamalla Varsinais-Suomen liittoa.

Gallup-joululahja

Turku tositarkoituksella liitoskumppania hakemassa

 Turun Sanomissa otsikoidaan, että Turku hakee liitoskumppaneita TOSITARKOITUKSELLA. Ossi Rajalan jutussa kerrotaan mm:ssa

Tämä ei sinänsä ole uutta. Tämä muiden liittäminen on ollut Turun kalupakissa aina. Se vaan on vähän eri tavalla esillä  riippuen turkulaisesta edustajasta.

Kun elokuussa Kaupunkiseutusuunnitelma valmistui pani Turku samana päivänä jutun rakenneehdotuksesta julkisuuteen. Me muutamat mukana olleet ehdimme jo kehua, että olipa hyvä, kun kerrotte meille ennen julkisuutta. Eli kävi niin kuin vitseissä, että kerrankin kun kehuttiin, niin silloinkaan siihen ei ollut aihetta.

Tuolloin ehdimme olla sitä mieltä, että kyllä selvittää pitää, mutta selvityksen sisällöstä on ensin sovittava. Mahdollisen selvityshenkilön  toimeksiannosta on ennen asettamista päästävä yhteisymmärrykseen.
Nyt siis tullaan taas yksiselitteisellä liitosajatuksella. Tämä tietenkin pistää harkitsemaan, että onko siihen syytä mennä mukaan lainkaan, vaikka vain selvityksestä onkin kysymys. Eli ellei ole muita vaihtoehtoja, kuin kuntaliitos, on vaikea osallistua työhön, jolle ei toivo menestystä.

Inflaatiota ei pidetä kurissa palkkoja nostamalla

Talousprofessori Matti Virenin aliokirjoituksen otsikko on tässä jonkinlainen toisen käden näkemys (on the other hand) eilisiin Nalle Wahlroosin väitteisiin nähden. Jutut eivät raflaavista otsikoista huolimatta eroa kovin paljon toisitaan. Molemmilla on mieltymys olla poleeminen.

Euroopan keskuspankki lausui oman kästyksensä inflaation ja palkankorotusten keskinäisestä riippuvuudesta uhkaamalla koron nostolla, koska palkankorotukset ovat mennet liian korkeiksi. 

Asuntojen hinnat ovat kääntäen verrannollisia korkotasoon. Matalasta korosta ja suotuisista talouden näkymistä johtuen asuntojen hinnat ovat nousseet paljon yli inflaatiotason. Koron nostolla voidaan tätä vaikutusta lieventää. Laajemminkin varallisuusarvoilla ja koroilla käänteinen yhteys. Niinpä matalien korkojen aikana rikkaat ovat rikastuneet. se on tietenkin herättänyt palkansaajat pitämään puoliaan tulonjakotaistossa. Se on liikaa keskuspankkiirin mukaan ja   niinpä keskuspankki uhkaa koron nostolla, kun muutakaan keinoa sillä ei  ole. Sen seurauksena euro  vahvistuu ja investointikynnys kasvaa. Wahlroos uskoo, että markkinatalous löytää keinot: Ensinnäkin pitää veroja laskea, se on aina oiken hänen mielestään. Muuttunut tilanne siis korkeammat palkat vaativat tuottavuuden nostamista ja / tai tuotannon siirtoa.
Tuleeko tämän kehityksen maksaja olemaan työtön, lienee monen tavallisen tallajan murheen aihe. Wahtrooseille kaikki sopii, koska hän ja hänen kaltaiset  kestävät. Monien mielestä rikkaiden rikastumisen keinona on epätasapainotilanteet taloudessa. Wahlroosilla tästä taitaa olla kokemusta.  Mahdollisuudet suuriin voittoihin ovat paremmat, mitä vaikempaa on tilannetta arvioida. Se on pelimiehen paikka. Kansalla tätä mahdollisuutta ei ole.  

Talouspolitiikka on aina väärää, oli Mauno Koiviston viljelemä viisaus. Ja kansa maksaa tavalla ja toisella!

Lucian loistoa

Nalle Wahlroos ei jaksa huolestua tuloerojen kasvusta!

Helsingin Sanomat 13.12.2007 referoi Björn Wahlroosin haastattelua Elinkeinoelämän Keskusliiton Prima lehdestä. Haastattelussa oli sinänsä ihan ajattelulle aihetta antavaa. Katso haastattelu Prima-lehdestä. 
Hesari on journalistisen ytimen löytänyt ja tähän otsikossa on pantu yksi helmi: Konsernijohtaja ei jaksa huolestua tuloerojen kasvusta?!
Yllätysten yllätys hänen suustaan.  Mahtaa haastateltava olla hauskaa kartanossaan näitä lukiessaan.
Lainauksia Hesarista:

Koskaan ei tiedä missä on kahden minuutin kuluttua

Otsikko yllä on palopäällikkö Seppo Laineen 60-vuotispäivähaastattelusta Rannikkoseudussa, jossa kerrottiin, että

Auttavainen mielenlaatu ja velvollisuudentuntoisuus on hieno yhdistelmä, joka kuvaa Seppoa. Koskaan ei tiedä ...Sepon lannisti nopeasti edennyt  ylivoimainen sairaus. Hän kuoli 11.12.2007.

Kiviniemi kivittää Turun kehyskuntia

Syyttävä sormi sojottaa veturikaupunkeihin rajoittuviin kuntiin. Ne imevät veronmaksajia tonttipolitiikallaan. Huhupuheiden mukaan kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen on Helsingissä puhunut läskivyöstä Turun kurjuuden syynä. Turun tarjoaman aamupalan mukana ei ministerinkään pitäisi kaikkea niellä. Vähän analyyttisempää ja monipuolisempaa otetta on syytä odottaa ennen  julkisia julistuksia, arvoisa ministeri.
Ymmärrämme kyllä, että suuri valtionapu-syöppö Turku on silmätikkuna valtionvarainministeriössä. Mutta eikö ole vähän kohtuutonta vaatia asioitaan kohtuudella hoitaneita talkoisiin. Turun kehyskunnat ovat ottamassa vastuuta kaupunkiseudun pienemmistä  ja koko Varsinais-Suomen mitassa kehitys kehittyy täällä ennen näkemättömällä vauhdilla. Siitä voisi joskus lausua aiheellisen kiitoksen näiden syyttelyjen sijaan.

Varsinais-Suomen asioista voi saada syvällisempää tietoa vilkaisemalla liiton sivuilta Maakunnan tilaa esimerkiksi arviota, mitä väestörakenteessa tapahtuu. Alla tilastoviisas Mervi Kylmälän näkemys:

Merkittävä valtuustovuosi takana

Valtuuston vuoden 2007 viimeinen kokous tänään käsittelee tärkeää Isosuon kaatopaikka-alueen kaavaa. Sen avulla luodaan mahdollisuudet tehdä Fortumin kanssa maanvaihto, jonka avulla tuhkan sijoittaminen on mahdollista voimalaitoksen ensi vuosikymmenen tarpeita varten. Tärkeä asia myös Naantalille.
Vaikka kaavassa ei ole suoranaista kieltoa lietteen vastaanotolle, on se sopimuksella rajoitettu oman alueen tuottamien lietteiden käsittelyyn. Tämä asia tasoitaa tietä seudullisille hankkeille.

Uutta toivoa - sitoutuneita yrityksiä- tulevaa tilan puutetta

Luolalan alueella myydään tontteja teollisille palveluyrityksille. Nesteen alaurakoitisjat tekevät tilaa Nesteen omille tarpeille ja luovat mahdollisuuksia itsenäisempään toimintaan. Tervetullut lisä Naantalin yrityskantaan.
Aholan on  sitoutumassa tiukemmin Naantaliin. Näyttää esimerkkiä Finlinkille? Ja hyvä sekin, että Maskuntien alueelle on syntymässä uutta hallikantaa. 
Vaikka olemme  enemmän kuin tyytyväisiä kehityksestä, kaivertaa pieni suuri kysymys mieliämme: Mistä tuleville tarpeille tilaa?
Tämä sama murhe alkaa olla myös asuntopuolella. Sielläkin on pää vetävän kädessä, sillä saariston alueiden varaan ei kehitystä voida jättää.

Kestääkö valtuuston ryhdikkyys myös vaalivuoden?

Naantalin valtuuston päättymässä oleva vuosi on epäilyksettä yksi historiamme merkittävimmistä. Saaristo-Naantalin synty oli saavutus. Kaupunginvaltuuston yksimielinen päätös oli ryhdikäs, ei piilouduttu kansanäänestyksen eikä mieleipidemittausten taakse. Luottamushenkilövalmistelu kantoi päävastuun kh:n pj:n Markku Tuunan johdolla.
Nyt vastuu on siirtymässä enemmän virkamieshallinnolla. Odotamme ahkeruutta, vastuullista ja rohkeaa asennetta  ja sen mukaisia tuloksia. Yleisin virhe tällaisissa projekteissa on jäädä ihastelemaan aikaansaannoksia ja uskoa päätösten muuttuvan itsestään tehokkaaksi toiminnaksi.

Luottamushenkilöiden tehtävänä on vastakin johtaa ja valvoa projektia. Vaalivuosi tekee tästä tehtävästä vaativan, sillä hyvien käytäntöjen valitseminen muuttuukin liian usein suosittujen vaihtoehtojen toteuttamiseksi; Helpompi on todeta, että kaikille kuntalisä tai alimman veron mukaan myös kiinteistöjen osalta puhumattakaan infran rakentamisen pohjattomista tarpeista.
Näissä olosuhteissa myös hyvän yhteistyön jatkaminen vaatii huolenpitoa sekä kuulemisen ja sopimisen taitoa. Päättymässä oleva vuosi antaa toivoa, että vaikeilla karikkoisilla osin tuntemattomilla saaristovesillä osaamme purjehtia ja viedä yhteistä venettä vaihtelevissa ja monasti meistä riippumattomissa tuuliolosuhteissa turvallisesti eteenpäin.

Lasten joulu, oikeaa aurinkoa ja rauhallista iloa

Hieno homma, ettö meillä on tarmokas kulttuuriklubi ja Mannerheiminkadun yrittäjät. Tapahtumassa on joulun henkeä. . Raumakarin joululaulu oli: "No onkos tullut kesä"

Joutuko vaiko pääseekö Linnaan

Aimo Massinen pakinoi, että Suomen kansa juhlii edustajiensa välityksellä ja  kaksi miljonaa suomalaista istuu sohvalla ja katsoo. Aikoinaan tuota elitististä turhanpäiväisyyttä ei kuvattu ja siitäpä vasta äläkkä nousi.
Mauno Koivisto tapasi sanoa, että juhlallisuuden ja naurettavuuden ero on hiuksen hieno. Niin on pääsemisen ja joutumisenkin. Jos Linnan olisi pakko mennä olisi se kauhistus, eläinaktivistivien kuvauksella voisi varmaan saada syntymään kuvan ihmisoikeuksien polkemisesta. Mutta kun sinne päästään, niin hymy naamat valoittaa, varsinkin kuvajien edessä.

Hieno kokemus on olla isompien jaloissa. Vuonna 1993 nälissään Naantalin 550 vuotisjuhlilta lähtemään joutunutta  Karita Mattilaa ulotun tuskin polveen puremaa ja Tero Pitkämäki on luonnossakin tosi urheilijan näköinen, pitkä ja salskea. 
Tekniikkaa pitää ihailla nähdessään sairaslomilta juuri toipuneen, muodokkaan, kyyneliään pidättelevän, Naantalissakin mainetekoja tehneen Tanjan (tn. Vienosen). Jokaisen kepulaisen sisällä on ahne ja kiero talonpoika, opasti Veikko Vennamo aikoinaan. Emäntä-looki on kaukana, mutta voi Veikko-vainaja muuten olla oikeassa.

Risto Rinne ja Owe Sundtröm edustivat kunniakkaasti Nestettä ja Matti-puutarhuri tietenkin Kultarantaa. Kaupunginjohtaja kaupunkia. Muitakin Naantalista ol, muttei satuttu tapamaan. Tarjoilu on hieno, mutta ei ihan helposti saatavissa. Juomat ovat happamman  puoleisia. Jos vertailla uskaltaa, niin Linna olut, joka nyt tuli Ahvenanmaalta, oli maukkainta.

Tuttujen tapaaminen on parasta. Korkeimman oikeuden jäsen, entinen oikeusasiamies Lauri Lehtimaja ja Algolin tj. Magnus Bargum olivat vuoden 1965 routukavereita. Kurssitapaaminen on vielä hoitamatta, mutta taas kerran päätös siitä tehtiin.

Tanssiorkesterin Hardrock sai hurjat suosionosoitukset. Arvelin, että viimeisinä tanssilattialla olevien joukosta  löytyy tulevaisuuden demarijohtaja? Joukoon kuuluivat Jukka Gustafsson, Pekka Nurminen, Heli Paasio ja Jutta Urpilainen ynnä Matti Ahde. Menetelmä ei ollut tieteellinen eikä demokraattinen, mutta kuitenkin.

Ps. Naantalikin on päässyt "keittiön kautta" Linnan seinälle nimittäin Muumien muodossa muotokuvassa Pentti Arajärven krakassa.

Musiikkia ja ajatuksia itsenäisyydestä

Musiikkiopiston konsertti oli hieno läpileikkaus. Klassista taidolla ja kevyt vauhdilla. Konsertti päättyi maailama ensiesitykseen opettajan  I.Hongiston säveltämään rumpusooloon, jonka oppilas Pedram Aflatuni soitti.
Hyvältä näyttää musiikkikultturin tulevaisuus Saaristo-Naantalissa ja vielä kerran onnea rehtori Sauli Huhtalalle, opettajille ja innokkaille oppilaille!

Itsenäisyyspäivä alkoi Ristirannassa tuulen voimistamalla sateella ja jatkui jumalanpalveluksessa, jossa saarnassa puhuttii totuuden löytämisen tarpeesta ja rukoiltiin niin isänmaan kuin isänmaailman puolesta.  Musiikilla vahvistettu kirkonmeno on ylevää. Sankarihaudoilla oli väkeä ja Finlandia toimi. Perinteiset menot menivät niin kui8n pitääkin.
Onko seppeleessä kukkia vai ei, on makukysymys? Sotilaiden ja veteraanien seppeleet ovat havusta, ehkä vähän siviilimmän siis seurakunnan ja kaupungin seppeleessa  saa olla sinivalkoista väriä, arvioi kirkkovaltuuston puheen johtaja Riitta Isotupa perustellusti.

Liikuntahallin juhlassa on väljyyttä. Taidokkaat voimisteluesitykset pääsevät esiin ja kahvit siinnä sivussa sopivat kuvaan. Männyt takaseinällä olisivat olleet paikallaan.
Markku Tuuna on rauhallinen hyvä-ääninen puhuja, jolla on pateettinen osuus ja muut asiat balanssissa. 
Ilkka Kantola on sanallinen lahjakkuus. On historilallista näköalaa ja kosketusta nykyisyyn. Ennen muuta on itseluottamusta sanoa juhlapuheessa aikamme askarruttavista asioista: Kansainvälisellä rahalla ei ole isänmaata eikä toiminta perustu isämaallisille arvoille. Luonnonvoiman lailla ne voivat olla hyviä tai tuhoisia. Meidän on niitä padottava! Puhe löytyy  Ilkan nettisivuilta.

Suomi 90 vuotta: Liikuntahallin juhlassa 6.12. 2007 klo 12.00 puhuu kansanedustaja Ilkka Kantola

Musiikki voi pelastaa maailman

Naantalin Musiikkiopiston 35 -vuotisjuhlakonsetti on tänään klo 19.00 Kristoffer-salissa.
Mikko Rönnholm pohtii puhessaan, onko Musiikkiopistolla tulevaisuutta, kuuluuko sen toiminta kunnallisiin palveluihin, joita on pidettävä yllä verovaroin. Vastaus on vahvan myönteinen ja varmemmaksi vakuudeksi hän lainaa Arto Noraksen opettajan Paul Tortellierin ajatusta: "Musiikki voi pelastaa maailman". Katso kirjoituksia palstaa

Kyösti Taskisen viimeinen auringonlasku yllätti

Suruviesti saapui eilen: Kyösti Taskinen oli kuollut. Vielä edellisenä päivänä hän oli muistelmassa Karjalasta lähdön traagisia hetkiä. Palopullot taloihin ja nuoren pojan evakontie alkoi. 

Naantaliin hänet toi  IVO:n työnjohtajuus. Vastuuntuntoa oli hänelle ominaista. Niinpä hän hoiti pitkään kaupungin "päärevisoorin tointa".

Mittava työ- ja luottamusmiesura on takana. Muistissamme on asiallisen ystävällinen mies, jota oli helppo toverina kunnioittaa.
Hänen  muisto elää lämpimänä mielissämme.

Kuinka tässä näin nyt käy- käy- käykään?

 Eduskuntavaalien jälkeen 20.3.2007 tällä palstalla

Kalle Heiskanen TS 4.12.2007

Joulukalenteri Kotiliedessä

Venäjä valitsi vapaaehtoisella pakolla kansallisen johtajan

 Venäjän duuman vaalit olivat menestys Vladimir Putinille ja menetys kansanvallalle. Putinin oma puolue sai suoraan yli 64 prosenttia ja tukipuolueet mukaan lukien kannatus on yli 80 prosenttia. Ainoa oppositio eli kommunisti saivat tyytyä 11.6 prosenttiin.  Duuman korkea seitsemän prosentin äänikynnys tarkoittaa, että Yhtenäinen Venäjä saa suhteellisen laskutavan mukaan yksin duuman paikoista yli 2/3 osan ja yhdessä tukipuolueiden kanssa yli 5/6 osan enemmistön. Nämä riittävät kaikkiin perustuslain muutoksiin.

Hitler ei Saksassa koskaan saanut enemmistöä suoraan kansalta, vaan joutui ottamaan vallan väkisin valtakunnan kanslerina. Venäjällä yksinvallan saavuttaminen tapahtuu siis muodollisesti demokraattisemmin, jos vain katsotaan äänestystä. Sen sijaan valta oli varmistettu tiedotusvälineiden valvonnan avulla. 90 prosenttia kansasta saa tiedon telkkarista joka on lähes sata prosenttisesti Putinin hallinnassa. Orastanut kansanvallan hetki kommunismin kaatumisen jälkeen sotkettiin rikolliseen kansalaisomaisuuden ryöstöön ja sekasortoon. Sitä on käytetty vastustajien kukistamiseen muodollisilla oikeudenkänneillä ja väkivallalla. Todelliseen kansanvaltaan kuuluvat yksilön ihmisoikeudet saavat väistyä kansallisen yhtenäisyyden eli Venäjän hegemonian tieltä.
Öljyn ja maakaasun hinnan nousu on luonut mahdollisuuden vakaampaan kehitykseen. Se riittää suurelle osalle kansaa, joka jopa haikailee neuvostoajan yksitoikkoisen ”turvallista” menoa, ennalta arvattavaa ylhäältä johdettua tasaista alistettua köyhyyttä.

Suomessa suu supussa ja käsi ojossa, ahneuden ja pelon kiikkulaudalla

Venäjän vakaus ja vaurastuminen tuo tuloja ja mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Venäjän kauppa kehittyy ja tontit sekä kiinteistöt käyvät kaupaksi huippuhinnoilla.. Suomi toimii taas kuten Tsaarin ja kommunismin aikoina:
Sauli Niinistö kehui Yhtenäisen Venäjän olevan kokoomuksen veljespuolueen ja Tarja Halonen esiintyy mielellään Putinin kaverina. Tämä on sitä tosiasioiden tunnustamista, ”maantieteelle emme voi mitään”. Kansallismielisyys pitkälle vietynä johtaa sotaan, sanoi Ranskan presidentti Francois Mitterrand jäähyväispuheessaan EU-parlamentissa. Toivottavasti hän oli väärässä.