Yhteinen Naantali -tiedote

• 2011/1
• 2010/2
• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Saaristo Naantali on kaukana keskiarvoista

Kuntalehti oli tilastoinut kuntien verotuloja eri perusteilla. Jokaiseen sarjaan oli valittu ääripäistä 15 kuntaa (yläpää + ja alapää – merkeillä taulukossa. Vain maksettavien kunnallisverojen kategoriaan ei Saaristo- Naantalista löytynyt edustajaa. Yhdistymisen jälkeen Saaristo-Naantali  esiintyy  harvemmin näillä listoilla. Niin maailmaa tasii!

Finanssiministeriö patistaa taas!

Valtiovarainministeriön linja pitää. Kaupunkiseutusuunnitelmista on lausuttu taas kerran selkeitä säveliä. Tiedotteen paljon puhuva kohta kuuluu:

Ministeriö ja aivan ilmeisesti siellä toimivat ministerit Jyrki Katainen (kok) ja Mari Kiviniemi (kesk) pyrkivät kaupunkiseutujen yhteen panemiseen. Nyt sitä pyöristellään sanonnalla "asukkaiden näkökulmasta yhtenä kuntana, niin palvelujen saatavuuden, maankäytön, asumisen kuin liikenteenkin osalta".
No jos tarrkoja ollaan niin verotusta ei mainita eikä päätöksentekoa.

Arviointiryhmän raportteja www.kunnat.net/kaupunkiseutusuunnitelmat voi asiasta enenmmän kiinnostonut lukea linkin kautta. Naantalilla ei liene suurempaa huolta, koska Timo Kvist on asioiden päällä olevassa viisaiden ryhmässä

Voiko rikas köyhtyä?

Voi meitä?

IKE 60 vuotta

Illalla Börsin Jugend-salissa oli Ikellä ainaki 120 seminaarivierasta a´610 €. Muutama nainen, kolmannes oli paikalla julkisen palvelun tehtävistä. Anti oli piristävä ja väki kuunteli keskittyneesti. 

Rehtori Keijo Virtanen johdatteli Suomen suunnan etsintään. Hän arveli, että Turun Yliopiston rehtorin asema oli tilaisuuden vetäjän tehtävään valinnassa  taustana., siksi, että että hänen oppilaitoksesta on maisteri Kanervan lahjakkuus peräisin? Niin alkoi illan huumoriosuus.

Huumorilla jatkoi itse Kanervakin: sisäministeri Anne Holmlund, kun kuulemma oli kertonut olevansa pihalla, niin Ilkka Salmen poika oli tituleerannut häntä ulkoministeriksi. Tässä tulee mieleen, että on Turussa ennenkin ulkoministeri juhlinut. Nimittäin ulkoministeri Pertti Paasio juhli Rettigin palalatsin pihalla siis  ulkona ministeripostinsa kunniaksi.

Ilkka Kanerva mainitsi kolme hänelle  tärkeää euroopplaista kaupunkia:Uudenkaupunki (rauha 1721), Turku (rauha 1812) ja Helsinki (ETYK 1995). Ei hassumpi aasinsiltojen yhdistelmä ETYJ:n puheenjohtajalta.

Paavo Lipponen taisi sittenkin viedä päähuomion kertomalla hauskasti, mutta vahvasti suomalaisuuden voimasta. Menimme EU:n jäseneksi pää pystyssä. Takanan meillä oli toisen maailmansodan torjuntavoitto ja voitto kylmästä sodasta. Ollaan ytimessä, päivystetään, mitä Saksa meinaa ja mihin päin Ranska kääntyy.
Ilkka Kanervalle Lipponen lausui: Positiivisuus on puolet menestyksestä! Nappiin sanottu.

Matti Vanhanen kehui ettei ETYJ:n imperiumissa aurinko koskaan laske. Urheilumiehenä tunnettua Ikeä hän varoitti ylirasituksesta. Joskus on vedettävä henkeä ja joskus on annettava aikaa ajatteluun. Toimituksen huomautus on, että liiallinen meno voi tehdä ihmisestä yhtä lailla releen kuin koko aikainen lukeminenekin.

Yhteisöt  pitkänä virtana

Kaikki tiedotusvälineet siitä puhuvat, niin mekin. Suuren urheilujuhlan tuntua oli Turun Messukeskuksessa, kun moniottelija Ilkka Kanerva aloitti vastaanoton. Onnittelijoita - siis yhteisöjen edustajia - odotettiin tulevan 440 henkeä.

Länsi-Suomen lääninhallitus ja  Iken synnyinseutukunta (Lokalahden Leisku) Vakka-Suomi oli kärkipäässä tietenkin Jummi Vihannon jälkeen. Sitten tuli kotipaikkakunta Turku, Turun seutu  ja muut seutukunnat ja sitten Varsinais-Suomen liitto.

Turun seutukunna  puheenvuoron käytti Timo Kvist, joka näki ETYJ-prosesssissa ja Varsinais- Suomessa samoja piirteitä -molemmissa on 56 maata tai oli  kuntaa- eikä yhteistyö aina suju ihan mutkattomasti.
Ike vastasi, että Turun seutukunnan virkeästä otteesta voisivat monet muut ottaa oppia.

Maakuntaliiton valtuuston puheejohtaja Risto Ervelä  (kesk) uskoi ulkoministerin aina muistavan kaikki Suomet mutta Vakka-Suomesta ja Varsinais-Suomesta alkaen. Odotuksia hän loi  nykyisen keskusta-oikeistohallituksen aluepolitiikan uudistuksiin.
Ike vastasi, että juuri näistä syistä johtuen hän joutui valitsemaan sanansa tarkkaan vastatessaan lääninhallituksen delegaatiolle. Oliko onnittelijoiden joukossa viimeinen Turussa toimiva maaherra, se jää nähtäväksi.

Naantalin luetettava ystävä

Ike puhui Naatalissa puolitoista vuotta sitten Etelä-Suomen liitojen yhteiskokouksessa ja luetteli joukon kuntia ja esitti retoorisen kysymyksen. Mitä näistä tiedätte ja vastasi itse, että emme paljoakaan, muttta jos niiden joukkoon kokonsa puolesta samaan sarjaan kuuluvana mainittaisiin Naantali, tuntisivat sen kaikki. Ja sitten hän jatkoi Naantalin kehumista. Se oli hyvä puhe.
Olen varma, että Ike sen muistaa. Ellei muista, niin serkkupoika Jussi Vaaranen siitä mistuttaa. Toivomme, että Ike kertoisi näkemyksensä  myös "valitsemalleen" kaupunginjohtaja Mikko Pukkiselle, ihan varmuuden vuoksi.

Onnittelemme politiikkapörsin tämän hetken kirkkainta  varsinaissuomalaista kiintotähteä Ilkka Kanervaa!

Ps. Naantalin kokoluokan kuntien suuruusjärjestys on tänään:
74.Orimattila 14.674 as, 75. Kauhajoki, 76. Lapua,
77. Naantali 14.072 as,
78. Akaa,  79. Ulvila, 80. Ylivieska 13.571 as

Sokeri-show jatkuu

Kansallinen tragedia

Eilen 90 vuotta sitten se alkoi. Televisio, radio ja erityisesti lehdet ovat uutisoineet historian tapahtuman näkyvästi. Otteessa on selvästi etäisyyttä. 
Silti keskutelu sodan nimestä jatkuu: Vapaussota se oli virallisesti, luokkasodasta puhuivat kommunistit, veljessota, kansalaissota, sisällissota on monen asiaan perehtyneen mielestä parhaiten kuvaava nimitys. Punakaarttiin osallistuneiden sosialidemokraattien käytännön ilmaisu oli kapina.
 Kaikkia varmaankin voi puolustaa eikä tarvitse julmistella "väärä termiä" käyttäville.

Historian totuus on niin mutkikas. Tragedia sota oli, vaikka Suomi siitä selvisikin itsenäisenä.

Helsingin Sanomien mukaan kansalaissodan hävinneiden uhrien muistomerkit ovat syrjäisemmillä paikoilla, Punaruusut yhdäksän naantalilaisen v.1918  menehtyneen muistomerkille Kirkonmäelle laskivat SDP:n piiritoimikunnan jäsen Martti Sipponen ja NTY:n sihteeri Hannu Aalto.

Puoluekokous valitsee ilman jäsenistön neuvoa

Neuvoa antaavaa ei tule. Puoluehallitus yksimielisesti piti sitä sopimattomana. Kenkkumainen juttu. Muuttumattomuuden leima säilyy. Nyt Eero Heinäluoman on tultava ulos ja kerrottava myös, mistä asioista hän eri mieltä Erkki Tuomiojan kanssa. Vain rohkeilla avauksilla puolue lähtee nousuun. Ilman niitä on edessä kunnallisvaalien jälkeen jäsenäänestys!

Piirissä suoritetaan vaalipiirin laajuinen jäsenäänestys. Naantali on asettanut Mikko Rönnholmin ehdolle. Piirin toiminnajohtajan paimenkirje liitteenä.

EU:n uusiutuvan energian Suomen tavoitteet 38 prosenttiin

Niin siinnä kävi, että Suomen selkään tuli melkoinen taakka 10 prosenttia lisää, vaikka nykyisin jo ollaan huomattavasti yli EU:n tavoitetason eli 20 prosentin . Pieniä murheita  ovat sokerit ja 141 tämän rinnalla. Paavo Lipponen kirjoitti  aiheesta  TS:n alakerrassa asiaa taas kerran. Yle uutisoi aiheesta mm:ssa

Paketti sisältää viisi direktiiviä ja erillisen johdanto-osan. Direktiiveillä uudistetaan EU:n päästökauppajärjestelmä, asetetaan jäsenmaille sitova tavoite vähentää kasvuhuonekaasujen päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian ja biopolttoaineiden käyttöä vuoteen 2020 mennessä.

Energia- ja ilmastopaketissa annetaan myös ohjeet siitä, miten valtioapuja voidaan käyttää tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi.

Neuvottelut paketin yksityiskohdista jatkuivat viime hetkiin asti, mutta Suomen osalta tavoitteet pysyivät muuttumattomina. Suomen on nostettava uusiutuvan energian käyttöä nykyisestä 28,5 prosentista 38 prosenttiin ja vähennettävä kasvihuonekaasuja päästökaupan ulkopuolisella sektorilla 16 prosentilla.

Komissio arvioi, että EU:n tähänastiset toimet ovat johtaneet hyviin tuloksiin: kasvihuonekaasujen päästöt olivat vuonna 2005 kuusi prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 1990 ja uusiutuvin varoin tuotettiin vuonna 2005 kaikesta energiasta 8,5 prosenttia.

Komission mukaan sen tänään julkistamilla keinoilla kasvihuonekaasujen päästöt laskevat 20 prosenttiin vuoden 1990 tasosta ja energiasta tuotetaan uusiutuvin varoin 20 prosenttia vuonna 2020.

Kustannukset unionille 60 miljardia vuodessa

Euroopan komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso sanoo, että ilmasto- ja energiapaketin kustannukset unionille ovat noin 60 miljardia euroa vuodessa.

Euroopan parlamentille puhunut Barroso vakuutti, etteivät ilmastopaketin kustannukset nouse liian suuriksi EU:n kansalaisille ja teollisuudelle. Barroson mukaan suunnitelmat maksavat noin kolme euroa yhtä EU:n kansalaista kohti viikossa.

Paketti menee seuraavaksi EU:n ministerineuvoston käsittelyyn, jossa monen jäsenmaan uskotaan yrittävän muuttaa esitettyä taakanjakoa omalta kohdaltaan. Lopullisia päätöksiä paketista ei odoteta ennen EU:n kesäkuun 2008 huippukokousta.

YLE Uutiset

Naantalissa on uusi kirjailija!

Naantalilainen Jaana Tuominen on julkaissut esikoisteoksensa KAUPANTÄTEJÄ JA PANIIKKIHÄIRIÖITÄ.

Se sisältää katkelmia päähenkilö Saran elämästä -  esille piirtyvät niin työyhteisön häiriköt, adoptio kuin anoreksiakin. Kirja on myös ylistyslaulu Naantalin kaupungille.  Kirjailijasta löytyy lisää tietoa liitteestä.naantali/images/File/Tuominen Jaana cv 2008.doc

Toimitus ei ole tutustunut kirjaan, mutta ilahtuneena otimme vastaan aktiivisen esittelyn. Hyvä tietenkin, että Naantali saa ystävällisen käsittelyn. Aihe sinänsä ja kirjailijan omat näkemykset tuntuvat mielenkiintoisilta.

Timo Kvist on viisas

Vaalit vaikuttavat

Rannikkoseudun päätoimittajan Juha Haapakosken pääkirjoituksen otsikko oli "vaalit vaikuttaavat".  
Niinhän sen pitää ollakin. Edellisten vaalien mukaisilla voimasuhteilla pelataan ja tietenkin puolueet ja yksityiset ehdokkaat ottavat huomioon myös tulevat vaalit. Täsmällisemmin sanottuna poliittiset toimijat kuuntelevat kansalaisten ääntä ja seuraavat julkista keskustelua. Lehdistöä pidetään neljäntenä valtiomahtina, eikä syyttä. Humaliston kaavan kohdalla Kuustosen Jussin adressilla ja Rannikkoseudun voimakaalla asenteella on vaikutusta.

Näiden näkemysten lisäksi on muita merkittäviä huomioon otettavia tekijöitä. Humaliston kaavan tapauksessa vanhan Juurikassokerin alueella toimivan Finfeedsin valitus KHO:n kaatamasta kaavasta on merkittävin sataman teollisuuden kannanotoista. Sen merkittävyyttä lisää yhtiön toiminta vuokratontilla, jonka omistavat samat omistajat, joiden maalle uusi Humaliston kaava ulottuu. Kaikki muut satamaan tukeutuvat teollisuuslaitokset toimivat omistamillaan tonteilla ja niillä on toiminnan aikajänne vuosikymmenissä kun se Finfeedsillä on ollut vuosissa. Siksi tämä Finfeedsin kanta on kaava-asiassa vielä painavampi, jos yhtiö sitoutuu toimimaan aluelle esimerkiksi ensi vuosikymmenen.

Finlink on sataman suurin ei-teollinen tulonlähde. Kun kaava edellisen kerran oli käsittelyssä ei Finlink siitä valittanut. Siitä varmaankin monet tekivät virheelliseksi osoittautuneen johtopäätöksen. Luultiin, että saavutettu kompromissi satamatoimintojen ja muun maankäytön suhteen kelpaa varustamolle, ja että varustamon toiminta on turvattu uuden laiturin rakentamisen myötä. Nyt on kuitenkin käynyt selväksi Finlinkin toimitusjohtajan Christer Backmanin haastattelussa, että he edelleen vastustavat kaavaa. Eivätkä pelkästään vastusta kaavaa vaan toteavat uhkaukselta kalskatavasti, että heillä on ruori eli valmius vaihtaa satamaa. Selkeän ja voimakkaan kannanoton toivoisi tarkoittavan sitä, että varustamon on valmis pidempiaikaiseen liikennöintisopimukseen. Siinnä sopimuksessa voidaan määritellä ne olosuhdevaatimukset, jotka varustamolla on yhtäältä ja toisaalta ne materiaaliset edut, jotka sataman kautta kaupunki saa.

Jos siis kaikilla osapuolilla on vilpitöntä halua edistää asioita toivomaansa suuntaan, on siihen olemassa toimijoiden omassa päätösvallassa olevia keinoja. Laajemmin en voi päättäjien puolesta puhua, mutta ainakin omaan kannaottoon Finfeedsin ja Finlinkin toimenpiteillä on ratkaiseva merkitys.

Pirkanmaa menee menojaan!

Mitä me tästä sanomme?  Mitä me tälle teemme?
Pirkanmaa menee menojaan. Mutta menkööt. Emme heitä kadehdi. Me mieluummin taistelemme keskenämme ja syytämme naapureita kurjuudestamme. Vain ulkomaille lentämisessä olemme ylivoimisia. Mitäs näistä kotoisista tarpeista. Pitää olla visioita. Pitää hakee ystävät kaukaa ja vihamiehet läheltä. Katso väestönkehitysliite

Naantalin Työväenyhdistys kannattaa jäsenäänestystä

Taimon koulu ja taikausko

18.1.2008 Naantalin kaupungin nettisivuille ilmestyi Taimon koulun tilanteesta selvitys www.naantali.fi . Sen mukaan asioiden pitäisi olla järjestyksessä, ainakin tavallisen tiedon näkökulmasta.

TS:n sunnuntaisivuilla oli artkikkeli otsikolla Henkien maailma on eloonjäämiskeino. Toimittaja Eva Latvakankaan to juttu oli mielenkiintoinen siis sopii luettavaksi vaikka kouluissa.
Yksi väliotsikko kuului Peruskoulunopettajat taikauskoisia. siinnä todettiin, että 15 Pisa-tutkimusmaan opettajista suomalaiset ovat kolmanneksi taikauskoisimpia!

Sopiva talviurheilulaji 20.1.2008

Olemme talven sydämessä, kuten kuvasta näkyy nimittäin varjojen pituudesta

Tuomioja on taitava, älykäs ja taktinen

  Erkki Tuomioja oli Hannu Lehtilän lauantaiseurassa 19.1.2008. Hän sai asiansa kertoa omin monin sanoin.

”Puolue ei ole yhden miehen show”, oli Tuomiojan näkemys. Hän ei syytellyt eikä moittinut huonosta vaalimenestyksestä  Heinäluomaa, vaikka siihen häntä yllytettiin. Hän keskittyi vahvasti esittämään puolueen uudistamista yksinkertaisella keinolla: Valitaan puheenjohtajan jäsenäänestyksen kautta.

Kommentti ja arvio:

-         Puheenjohtajan valintaan mukaan pääseminen olisi varmaankin jäsenistölle ilo. Ekiä tietenkin innostaa tieto siitä, että hänen mahdollisuudet siinnä jäsenäänestyksessä ovat paremmat kuin välillisessä puoluekokousedustajien vaalissa. Jäsenäänestystä vastustavat epäilevät puolueen menevän liikaa vasemmalle, änkyrät äänestävät innokkaasti ja ”vallankumousromantiikka” ratkaisee. Riskin ottoon pitäisi mennä, sillä se voisi olla mahdollisuus Heinäluomallekin nousta todelliseksi puolueen johtajaksi, tai sitten ei.

-           Kokonaan toinen kysymys on näkemyksen johdonmukaisuus: Jos puolue ei saisi olla yhden miehen show, niin mitä se muuta tulisi olemaan suoran jäsenvaalin jälkeen. Muu puoluejohto olisi puheenjohtajan valitsema esikunta tai kabinetti. Tosiasiallisesti tähän on jo ajauduttu, ja että Erkki Tuomiojan tapauksessa asia varmaan käytännössä olisi näin valintatavasta riippumatta. Tämän asetelman hyvänä puolena on se, että ei ole huonoa hovia.

 
Pitäisikö teologinen tiedekunta lakkauttaa?

-          Tässä on hyvät ja huonot puolet. Usko on sama kuin Väinö Tannerilla oli Tuomiojan harkitun ovela vastaus.

-          Sekin selvisi, että teologisessa tiedekunnassa on se hyvä puoli, että se ei ääri-ilmiöitä. Kirkossa ei ole vakavasti otettava fundamentalismia.

Kommentti: Tannerin selän taakse meno oli ovela, mutta ei ryhdikäs temppu

Mikä muuttuisi Tuomiojan mukana?

-          Puolueesta tulisi Isompi nöyrempi ja määrätietoisempi. ei se nöyryyden mainitseminen ollut piikki  Heinäluomalle, vaan kaikille siis myös Heinäluomalle. - Puolue piti  itseoikeutettuna hallituspuolueen asemaa. Puolue ei ole muita parempi, mutta ei huonompikaan-

Kommentti: Eeron tulisi  ottaa haaste vastaan.

katso liiteessä Tuomiojan mielipiteitä

Selittelyä ja uutta miettimisen aihetta

Raision toimintamalli on avoin

Eilen tuli morkattua raisiolaisia turuntaudista. Tietooni on saatettu ja lehdistä on sen voinut lukea, että Raision edustajat ovat informoineet kasitien kuntia ehdotuksestaan etukäteen. Siiinä on oikeaa otetta, jota Turulta olemme toivoneet.

Nouseeko saaristokaupunki?

Maskun, Lemun ja Askaisten kannalta Raision esitys tuli myöhään. Maskussa varsinkin demarit voivat aiheesta muistella "mitä me sanoimme".
Maskun kohdalla tilanne on vaikea; Maantiede puhuu kasitien suunnasta, dynaamisuus ja talous Naantalin suunnasta.
Sopiiko Sukarin Topin ihmeparkki ja Raison Myllyt, Ikeat ja muut samaan kylään hyvin vai huonosti. Siinnä kysymys??
Sukarin parkki Maskun, Naantalin Aurinko ja Kultaranta golffit ynnä Naantalin kylpylä, Muumimaailma, Louhisaari ritaripuistoineen ja lähes tuhannen saaren saaristo Rymättylästä Kustaviin voisivat olla matkailuvyö, joka yhdistää. Siinnä on toiminnallinen kokonaisuus. Ei sitä vielä kannata unohtaa!

Näyttääkö hyvältä ?

Onko Turun tautia Raisiossakin ?

Raisio tiedottaa tänään:

Suur-Raisiossa voi olla ideaa. Raisio imagonsa, osaamisensa ja taloutensa puolesta on luultavasti Turkua mieluisampi veturi. Mutta miksi pitää toimia  näin?
Turun naapurit ovat yhteen ääneen toivoneet, että kuntarakenne selvityksiä tehtäessä lähdettäisiin ilman ennalta määrättyä tavoitetta siis erilaiset vaihtoehdot mahdollistaen. Olen ymmärtänyt, että Turun julkea  valloitustavoite on ärsyttänyt raisiolaisiakin. Toivataan, etteivät Vt-8 kunnat ota Raision tiedotteesta nokkiinsa. Sanotaan, että älykäs selviää kaikista tilanteista , mutta viisas ei niihin ehdoin tahdoin mene.

Onko Naantalin Matkailun strategiana Naantalin liittäminen Turkuun?

Saimme seuraava palautetta:

Sdpnaantali-palstalla pidetään kovaa meteliä turkulaisten sanomisista.  Kermankuorija Naantalin olemassaoloa perustellaan matkailullisin syin.
Kaikki naantalilaiset eivät ole samaa mieltä. Naantalin Matkailun hallituksen puheenjohtaja näyttä pitävän Naantalin liittämistä Suur-Turkuun toivottavana. Onko naantalilaisten demareiden perustelut keksittyjä ja onko kokoomus tosiasiallisesti toisella kannalla. Olisko aihetta demareidenkin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ryhtyä yhteistoimintaan vastaanpanemisen sijasta?
Nimimerkki: TTT = Turha Tukistaa Turkulaisia

Ja liitteenä oli Naantalin matkailun tammikuun tiedote. Totta TTT puhui. Tiedotteessa oli matkailun hallituksen puheenjohtajan Markku Tähtisen (kok) haastattelu, jossa omakehun lisäksi oli seuraava kohta:

Onko viideskolonna uinut Naantalin sisälle, ja onko Naantalin Matkailusta tulossa kaupungin strategian kampittaja?
Matkailuyrittäjien moitteet matkailukohtaan tuntuvat entistä ymmärrettävimmiltä eikä syynä tainnutkaan olla entinen ja vielä vähemmän nykyinen toimitusjohtaja vaan herra hallituksen puheenjohtaja.

Terveydenhoidon innovaatio ala Hyssälä

Liisa Hyssälän ajatus lisätä ja tehostaa kalliiden investointien käyttöä on fiksu. Järjetöntähän se on, että tilat seisovat tyhjillään. Miksei niitä voisi käyttää yksityiset lääkärit?
Sairaanhoitopiirin vastaus on, että lisätään omien lääkäreiden työaikaa ja Lääkäriliittokin on nihkeä ajatukselle. Epäpyhältä tuntuva allianssi vai kuuluuko lääkärien ääni sairaanhoitopiireissäkin ylimpänä.

Perusteluja varmaan löytyy kaikille katsantokannoille. On kelakorvausjärjestelmän sääntöjä, jotka ovat tilojen käytön esteenä.  Ehkä merkittävintä on sittenkin se, että yksityisen lääkärin ja julkisen puolen lääkärin välinen viiva kulkee usein lääkärin sisällä. Päivällä virkalääkäreinä toimivat  pitävät iltavastaanottoja yksityisissä lääkärikeskuksissa. Toisaalta yksityislääkäreitä käytetään jo keikkalääkärin esimerkiksi terveyskeskuksissa.
Ei tässä näyttäisi olevan erityistä järkeä, vähintäänkin toiminta on epätarkoituksenmukaista.  Kysymys kuuluukin: Ohjaako toimintaa enemmän verotus kuin terveydenhoidon tehokkuus.  

Onko ratkaiseva syy tuloveron progressioissa ja pääomaverojen alhaisuudessa?  
Yksityisellä puolella lääkäri voi käänttä osan palkkatulostaan pääomatuloksi, josta osan voi saada täysin verottomana ja loput alhaisella tasaverolla. Voipa olla mahdollisuus ujutettua joitakin kustannuksina yksityiselle työnantajalle.
Tämäkin sektori pistää miettimään, että olisko sittenkin kaikkein yksinkertaisinta siirtyä reipaasti myös ansiotuloverossa tasaveron suunntaan. Se yksinkertaistaisi asetelmaa eikä tarvittaisi temppuilua, joka sinänsä rasittaa perusasian eli terveydenhoidon tehokkuutta ja taitaa kaiken lisäksi johtaa potilaiden maksukyvystä riippuvaan palveluun.

Kumpi ompi parempi Turku vaiko Tampere?

Uutispäivä Demarissa oli sivuilla 12 ja 13 etusivun johdannon mukaan teemana yhteiskuntaoppi.Oivallinen pikakurssi syistä ja seurauksista.

Turun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Seppo Lehtinen haluaa haastattelussa, että maan nykyinen hallitus asettaa selvitysmiehen ratkomaan kaupunkiseutujen pulmia. -Tavoitteena on oltava yksi , koko työssäkäyntialueen kokoava kaupunki.-Turun naapureille on lähtenyt neuvottelupyyntö ja hän sanoo, että - naapureiden on vastattava näillä lumilla-.

Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Antti Jahkonen , että tamperelaisena hänellä ei ole halua laajentaa kaupunkia. - Naapureille pitää antaa mahdollisuus kehittyä. -

Tampereen imago oli suurten kaupunkien paras, Turun taas ei. Tampereen talous on kunnossa, Turun taas ei. Mutta  onneksi ei ole lunta, Tunnelma muutoinkin  on kuin 1 pnä huhtikuuta.

Maatalous on uskontoa!

Maatalous on elämäntapa. Maatalous on turvallisuuspolitiikkaa. Maatalous on ympäristön hoitoa. Maatalous on sosiaalipolitiikkaa. Maatalous on tabu. 

Uskonto, kirkko, tiede, instituutiot ja puheenjohtajat

Erkki Tuomiojan eilisen "yllättävän" ilmoituksen sisällön aavisti ainakin Aimo Massinen, joka piti Tuomiojaa hyvänä ehdokkaana, siis ehdokkaana. 
Massinen sivusi kolumnissaan myös sosialidemokraateille hankalaa uskontokysymystä. Aimo epäili, että Tuomiojan ankara kanta oli harkitsematon ja että se jo vähän Tuomiojaa taitaa kaduttaa vaalitaktisessa mielessä. Samankaltainen asetelma kuin oli ydivoima edellisellä kierroksella.
Ilkka Kantola on käsitellyt asiaa asiantuntevasti omassa päiväkirjassaan 4.1.2008  ja nyt viimeisessä Suomen Kuvalehdessä piispa Samuel Salmi vastaa Tuomiojan vaatimukseen teologisen tiedekunnan rahoituksen lopettamisesta seuraavasti:

Salmi on oikeassa muistuttaessaan länsimaisten yliopistojen lähtökohdista. Tuomiojan kannanotto ei ole  häikeisevää kultuurin tuntemattomuutta, kuten Salmi väittää, vaan se on Salmen toisen väittämän mukaista 1960 luvun kulttuuriradikalismia. Tuomiojan kannanotto on älykön ominaisuuksia korostavan  ajattelamatonta leikittelyä ja ikuista poikamaisuutta ärsyttää muita ja olla aina eri mieltä yksinkertaisen valtavirran kanssa. Tässä on myös Tuomiojan ylivoimaisesti suurin heikkous: Tuomioja lukee, lukee ja kirjoittaa, kirjoittaa ja puhuu, puhuu tullen entistä vakuutteneemmaksi omasta ylivoimaisuudesta.

Mutta yllätys yllätys. Puolueen puheenjohtajalla Eero Heinäluomalla on samansuuntainen vika. Ei niin, että hän kuvittelisi olevansa  "kadun kirkkain lamppu". Sen sijaan hänellä on vahva usko siihen, että vaalikampanjointia voi opiskella ja että galluppeja seuraamalla voi löytää ne sävelet, joilla saa vastakaikua kansalta. Missio puuttuu ja silloin puuttu paljon. 

Kirkon asemasta sinänsä

Kirkosta eroaminen ei ole keskeistä Salmen näkemyksen mukaan. Kun häneltä kysytään, onko usko riippuvainen instituutiosta?

Melkoisen mutkikasta ja vaikeasti ymmärrettävää eikä vastaa arkielämän tosiasioita. Kirkko sisältää kaikki maallisten organisaatioiden ongelmat ja vähän päälle. Jos kirkko todella haluaisi olla vain hengellinen yhteenliittymä, tulisi sen heti irottautua niin lainsäädännöstä kuin verotusoikeudesta. Mutta niin vain tämänpuoleinen ratkaisee, että aika ajoin tuntuu, että kirkko käyttää tuonpuolisia argumentteja ajaakseen tämänpuoleisia materiaalisia etujaan.

Onnea 60 vuotiaalle Nesteelle

Neste täytti 60 vuotta 9.1.2008 julkistamalla historiikin. Historiikki on mielenkiintoinen pamfletti. Sen lukeminen oli  jännittävää, välillä kulmakarvoja ylös nostattavaa ja muistia herkistävää.
Käsittelen aihetta Neste: Monopolista markkinoille kirjoituksi palstalla ja lopetan sen alla olevaan optimistiseen näkemykseen tai ainakin toiveeseen.

Tuomiojan Erkki on minkä merkki?

Tuomiojan Eki asettuu neljättä kertaa puolueen puheenjohtajaehdokkaaksi. Hesarin verkkomielipiteet- palstan otsikko koskien keskustelua Tuomiojasta:Visionääri vai haamu?
Tämän tiedotteen otsikon kysymykseen merkin laadusta vastasi HS:ssä nimerkki SakkeR:
Eihän asetelma uudistavalta ja innostavalta näytä. Mutta tuleepa vaali joka tapauksessa. Siinnä sivussa syntyy myös keskustelua. Keskusteleminen on Tuomiojan lempilaji. Heinäluoma luottaa varmaan enemmän järjestöväkeen.
Nyt Eeron on voitettava pelkonsa ja  astuttava rohkeasti tasaiselle. Se voisi olla hänen mahdollisuutensa. Hänellä pitää olla kanttia haastaa Tuomiojan aatteellisesti. Hänen on  pystyttävä osoittamaan Tuomiojan vanhakantaisuus, epäkäytännöllisyys ja vallanhimo: Tuomiojan luoman "Kongnitiivisen dissonanssin" eli puheiden ja tekojen ristiriidan tilalle on nostettava  puheiden ja tosiasiallisten mahdollisuuksien ristiriita. Heinäluomalla pitää olla  rohkeutta nousta puolustamaan palkansaajia siis kaikkia. Hänen on sanottava, että vain köyhän asialla oleminen ei riitä eikä se ole oikein. Heinäluomalle  voisi avautua - ehkä - mahdollisuus uuteen nousuun. Tuomioja tarjoaa nyt Heinäluomalle harvinaisen tilaisuuden.

Kaivattua kuntataloustietoa tarjolla

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n tutkimuspäällikkö VTT Pekka Parkkisen väitöskirjan mukaan kunnat ovat lirissä, ja 30 vuoden päässä häämöttää velkaantumiskatastrofi.
Kuntien yhdistäminen valtion tuella auttaa jonkin aikaa. Mutta ”Baumolin tauti” eli kunnallisten palveluiden hintatasoa nopeampi kallistuminen vie lähes kaikki kunnat miinukselle vuoteen 2040 mennessä. Ei edes huippukasvukaan 2.8 % auta pelastamaan, vaan vain kolmannes kunnista nousee plussalle, kun trendikehityksen (1.4 %) oloissa on vain kymmenkunta plussalla olevaa kuntaa. Jopa Naantali olisi vähän miinuksella (94 €/as).

Selvitys on mielenkiintoinen ja sieltä löytyy aineistoa monenlaiseen tarkasteluun. Pieni Saaristo-Naantalia koskettava yksityiskohta on mainittu väitöskirjassa. Vuoden 2004 tasaamattomat valtionosuudet olivat keskimäärin 1.084 euro asukasta kohden. Ääripäinä olivat yläpäässä Velkua 1.960 ja alapäässä Merimasku 360 euron asukaskohtaisilla valtionavuilla.

Tutkimus on tutkimus eikä se tietenkään ota huomioon mahdollisia korjausliikkeitä, joita toivottavasti tehdään. Laskentamalleja voi kuitenkin hyödyntää esimerkiksi vaihtoehtojen vertailuissa. Totta kai tämäkin viittaa siihen yleiseen viisauteen, että ”jotain tarttis tehrä ”.
Mielenkiintoinen taulukko tuloksista löytyy liitteestä.

Naantali ja Raisio oman sarjansa ykkösiä!

Satamarintamat liikkuvat

Korviin kantautui uutinen , että UPM:n Kotkan Hallan sataman muuttaminen yleiseksi satamaksi saisi tukea liikenneministeriöstä. Hamina ja Kotka tietenkin vastustavat. Liitteenä on kopio aiheesta olleesta  Kymen Sanomien  jutusta. Tämä vaan tiedoksi. 

Onko ihmemiehiä ?

Ihminen juoksee maratonin jotkut jopa 24 tuntia tai satoja kilometrejä.
Topi Sukari on ekstrimisti - äärimmäisten suoritusten mies. Maratoni on pikkujuttu ja se on henkilökohtaista. 135 miljoonan euron hanke Maskuun on jo yhteiskunnallinen kysymys, vaikka markkinataloudessa yhteiskunnan pääomien allokointi, eli harkinta mihin rahaa pannaan,  on pääoman omistajan tai sitä hallitsevan päätettävissä ja vastuulla.

Kauppakorkeakoulun professori epäilee, ettei kaikille superhankkeille löydy asiakkaita. Eli kaikki investoinnit eivät voi olla kannattavia. Siis tappioita tullee joillekin.
Mutta ovatko sitten toisten voitot  niin suuria, että tappiot kestetään? Palveluyhteiskunnan parjattu toisillemme paitojen pesu on viime aikoina pyörittänyt Suomessa taloutta ja parantanut työllisyyttä. Toistaiseksi siis monet ovat päässeet osille. Eikä ihan kamalalta näyt siksikään, että onneksi vientikin on vetänyt, joten ulkomaisella velkarahalla tämä ruletti ei ainakaan vielä nyt  pyöri. Tappiot ovat siis nykynäkymän mukaan oman yhteiskuntamme nollasummapeliä ja siten kansantalouden kestettävissä.

Mutta onko moraalinen hasaardi eli uhkapeli ajatuksella, että kyllä toiset tai yhteiskunta mahdollisen epäonnistumisen hoitaa, jos huonosti käy, astumassa kuvaan. Taantumaan menossa olevassa USA:n vakuudettomien lainojen tapauksessa on tainut käydä vähän tuohon tyyliin.

Ehkä ihmeiden aika ei ole ohi. Jotenkin vaan tulee kumma olo, kun kuuntelee taantuma-alue Etelä Savon vikkelää maakuntajohtajaa Matti Viialaista, jonka eräs toivon kappale on Sukarin Topi.
Onko hän uusi ToSuMa = Toivo Sukari Maskusta,  samaan malliin kun IKEA = Ingvar Kamprad Elmtaryd Agunnaryd. (Nimen , kotikylän ja talon alkukirjaimet)
Kamprad oli maailman rikkaiden Forbesin listalla 20 miljardindollarin "selfmademanina" sijalla 13.

Maakaasuaikomukset nyt paperilla

Vuosikymmenent vireillä ollut maakaasuhanke Varsinais-Suomeen ja Turkuun otti konkreettisen askeleen eteenpäin, kun Nesteen, Gasumin ja TSME:n edustajat allekirjoittivat aiesopimuksen, jossa soviittiin makaasaun toimitusehdoista. Lopulliset päätökset tullevat ensi syksynä mikäli osaset loksahtavat paikoilleen.

• Gasum edellyttää, että kulutusta tulisi olla 450 miljoonaa maakaasu-m3.
•  Neste tekee päätöksön,  mikäli hankkeen kaikki osaset erityisesti investointikustannukset pysyvät hyväksyttävissä rajoissa.
• TSME:n hanke näyttää kannattavalta ja päätöseen haetaan omistajien periaatekannanotto tänä keväänä. Sen jälkeen yhtiön hallitus voi päättää investoinnista.

Oleellinen muutos on Nesteen maakaasun teollinen käyttö. "Maakaasun vedyn avulla mustasta raskaasta öljystä tehdään kirkaampaa dieseliä", tiivistää tj. Risto Rinne.
Gasumin tj. Antero Jännes arvelee, että "maakaasun tulotodennäköisyys on reippassti yli viidenkymmmen" ja Risto Rinne heittää mäkimiestermeillä "fifty sixty".
Turku Energian tj. Risto Vaittinen uskoo, että "hankeella sinänsä ei ole vaikutusta kaukolämmön hintaan, vaan hinta tulee määräytymään maailmanmarkkinahintojen kehityksen mukaisesti, joka näyttää olevan nousemassa".

Vuosille 2009-2010 ajoittuvat investointien kustannukset olisivat yhteensä miljardin euron tasoa - kaikkien aikojen suurin hanke Varsinais-Suomeen.
Kannatta pitää peukkuja ja naantalilaisten pistää vielä kätensä ristiinkin!

Liitteenä on osapuolten tiedotteet:
Nesteen tiedote
Gasumin tiedote
TSME:n tiedote

Neste investoi Naantaliin, kasvaa engneering-alalla ja kantaa vastuuta

Neste on valinnut toisenlaisen tien, kuin väliaikainen emonsa Fortum, joka likvidoi engeneeriginsä ja yritti tehdä sen Nesteenkin osalta siinnä kuitenkaan onnistumatta. Se oli pakkomielle, jona takana oli Nesteestä tullut talousjohtaja, ekonomi tietenkin.
Neste oppi hyvän suunnittelun tärkeyden kantapään kautta Sköldvikin diesel-projektissa. Projekti tuli kalliimmaksi ja kesti pitempään. Markkinahinnat nousivat ja tuotannon alku viivästyi. Nappiin meneessä hankeessa olisi rahaa säästynyt Naantalin tulevan investoinnin verran -ehkä, sanoo asioista perillä oleva taho.

"Hautajaisia"ja Jokelan Mikon ryhdikkyyden muistelua

Eräs edustajkolleegan ministeriksi kohonneen ja Kuntaliitoa johtaneen Mikko Jokelan muistokirjoitus oli tänään lHS:ssa. Sain tiedon hänen poismenostaan ennen joulua pidetyissä Ekokemin hallintoneuvoston "hautajaisissa", joihin osallistuin yhdessä Nesteen Naantalin jalostamon johtajan tehtäviä kunniakkaasti hoitaneen uuden naantalilaisen  Ove Sundströmin kanssa. Muistelin kaimaani rohkeana asiallinjan miehenä, joka vahvisti Ekokemin kaavan Riihimäen kepu-edustajien vastustavan kannan kuultuaan välittömästi. Ystävällisesti hän esitteli kavereilleen minut: "Melkein sivistynyt insinööri"  Muutaakin Ekokemiin liittyvää tarina voi lukea oheisesta liitteestä.

Kunniajäsen Heikki Aaltonen poistui 1.1.2008

Puolueen kunniajäseneksi Jyväskylän puoluekokouksessa vuonna 2005 nimetty Heikki Aaltonen ei enää toipunut jouluisesta sydänkohtauksesta.

Vuonna 1929 syntynyt metallimies , pääluottamusmies ja Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja oli jykevä, vastuullinen ja huumorintajuinen sosialidemokraatti. Kunnia hänen muistolleen. 

Roskaa, ilkivaltaa vai rikollisuutta

Naantalin tavaramekkejä kesäisin on ollut siisteys. Ansio kuuluu aamusta aloittaville siivoiuspartioiden "tyttöjen" tehokkuudelle.
Talvisin tätä iloa ei meillä ole. Uuden Vuoden jälkeen monet paikat ovat ilotulitteiden ja paukkijen jätöksiä tulvillaan. Pakkasen tullen ne ovat jäätyneet esim Kaivokadun parkkipaikalle. Näky masentaa vielä pitkään ja taas uudestaan lumien sulattua roskat ovat silmissämme.
Juuri eiliselle päivälle sattui pääkaupunkiseudulla tehty kysely silmiin. Enemmeistö sikäläisista toivoi roskaamisen  sakottamista.
Puhutaan holhousyhteiskunnasta ja turhasta yksilöiden asioihin puuttumisesta. Mutta onko niin, että yhteisen vastuun tunteminen syntyy vain pakosta määryksin ja sanktion. Mielenkiintoinen kysymys kodin, koulun ja yhteiskunna kasvatus ja valvontavastuista. Tuskin suurimmat roskaajat kuuluvat vain yhteiskunnasta vieraantuneiden joukoon. Tämä on yhteinen ja yleinen asia, joka koskee meitä kaikkia!

Tapaus Taimon koulu

Mutta viidakkorumpu kertoo vielä kummempaa. Taimon koulun ilmastointijärjstelmää on joulun kunniaksi tarkoituksella särjetty.  Ei tämä terveeltä tunnu. Vakava asia. Tietenkin kysymme: Mistä tämä reaktio? 
Ensimmäinen selitys on, että syy on yhteiskunnan eli näin käy, kun ollaan välinpitämättömiä ongelmista? Toinen selitys on, että syy on tiedotusvälineissä eli  näin käy, kun ongelmia paisutellaan julkisuudessa. 
Oli syy joku edellä mainittu tai mikä tahanasa, on selvää, että mahdottomuuksiin joudutaan, jos pitää ruveta valvomaan kaikkia mahdollisia kohteita jopa koulujen kattoja. kaikkien on hoidettava asioita vastuullisesti niin yhteiskunnan kuin tiedotusvälineidenkin, mutta mikään perustelu ei tekijää tee syyntakeettomaksi, päin vastoin  yhteisvastuun periaatteen kunnioittaminen edellyttää, että edesvastuun on tekijät kohdattava ja nopeasti! 

Mitä sanoikaan TP Tarja Halonen 1.1.2008 Jokelan tapaukssen liityen:

Kiviniemen vuoden avaus rauhoittaa ja pelikentällä yhdistetään musiikkijuhlia!

Ministeri Mari Kiviniemi kirjoitti TS:n aliokirjoituksessaan 2.1. 2008 asiallisesti Paras-hankkeesta. Hän jopa kiitteli kuntien ripeyttä kuntaliitoksissa ja painotti rajat ylittävän kaupunkiseutuyhteistyön käytännön merkitystä. Hänen lähtökohta oli vahvasti kuntien vapaaehtoisissa päätöksissä ja vaikutelmaksi jäi, että painopiste seuraavaksi on kuntaministeriönä toimivassa valtionvarainministeriössä  parhaiden käytäntöjen käyttöön saamisessa. Toivotaan, että tällälinjalla edettäisiin.

Saman lehden Turun kulttuurivuosipelissä saa bonusta, kun osuu päivään, jolloin Naantalin ja Turun musiikkijuhlat yhdistyvät.  Sellainen uudenvuodentoivomus ?

Sosiaallinen eheys ja taloudellinen vahvuus yhdessä ja samaan aikaan

Tarja Halosen viisaita sanoja

Tasavallan presidentti Tarja Halosen Uuden vuoden puhe oli tasaista laatua. Se heijasteli hänen maaimankatsomustaan eikä viestistä jäänyt epäselvyyttä: Tarvitaan sekä sosiaalista eheyttä että taloudellista vahvuutta. Jomman kumman puuttuminen aiheutaa ongelmia. Epätasa-arvokehitys on käännettävä. Työmarkkinoitten pelisäännöt ratkaistava laajalla pohjalla. On oltava mukana maailaman laajuisessa ilmaston muutoksen hillinnässä ja Itämeri yhdistää. Inhmilliisiä maalauksia afganilaistytön värimaailman muutoksesta. Hyväntuulisuus lämmitti.

Uuden Vuoden yö Naantalissa huipentui ilotulitusten vuoropuheluun 

Kailon suunnalta aloitettiin jo vähän ennen puoltayötä ja Lappalistenmäeltä ilotulitus lopetettiin koko taivaan valisevaan värien valumiseen. Vuoropuheluidea on hyvä ja sitä pitää kehittää ja siitä on yleisöä informoitava.
Jari Virran vasket soivat jouluisesti, mutta yleisön Maamme laulussa ei ollut pontta. Valtuuston vpj Tutta Uurasma muistutti kahdella kielellä ekologisesta vastuustamme. Naantali siirtyi rauhallisesti viimeiseen nykymuotoiseen vuoteensa.