Yhteinen Naantali -tiedote

• 2011/1
• 2010/2
• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Lappi - ja - tai saaristo

Mauno Koivisto 85 vuotta

Mauno Koivisto Tellervonsa kanssa Naantalissa kesällä 2007  

Mauno, Maukka tai Manu on monen suomalaisen isänmaanystävän sankari. Jahkaileva kaukopartiomies iltaoppikoulun kautta tohtoriksi on tarina sinänsä.
Presidentti Urho Kekkosen haastaminen ja Neuvostovallan aikaisen presidenttikisan voittaminen oli sosialidemokraattien unelman täyttymys.
Parlamentarismin syventäminen ja Suomen selviäminen Neuvostoliiton romahduksesta oli Mauno Koiviston suuri elämäntyö, johon tarvittiin laajoja tietoja,  harkittua taitoa ja  oikein ajoitettua toimintaa.

Vaikka kylmäkiskoisuus virolaisia kohtaan himmentää monen mielestä Koiviston kunniaa, oli siinnäkin kyseessä Suomen kansallisen edun valvonta. Ajatelkaapa Jeltsinin paikalle Putinia?

1990-luvun laman hoito ei onnistunut Suomessa. Koivistolla oli vahvan markan miehenä tähän osasyyllisyys henkisellä tasolla, sillä mitään presidentin virkaan liittyvää asemaa hänellä ei ollut sen paremmin valuuttakurssipolitiikkaan kuin valtion talouteenkaan liittyen.
Arvioni on, että Manu oli maailman myllerryksestä johtuen keskittänyt voimansa suurvaltasuhteisiin, ulko- ja sotilaspolitiikkaan ja erityisesti Venäjään niin totaalisesti, että hän ei enää ollut entisen ammattinsa eli Suomen Pankin asioissa itsellinen asiantuntija. Ahon kokematon hallitus luotti hänen arviokykyynsä ja sai esittämilleen linjauksille ymmärrystä. Syntyi keskinäinen luottamus, jossa osapuolet nojasivat toisiinsa  huomaamatta ettei kumpikaan seissyt omilla jaloillaan.

Valtuuston puheenjohtajan vaimo piikitteli  kerran iltapalapöydässä minua kysymällä olinko lukenut kaikki toista metriä korkean Euroopan talousaluetta koskevan sopimusaineiston paperit. Koivisto lohkaisi:
Kaiken mahdollisen lukeminen ei ole pelkästään hyödytöntä, se on myös vahingollista.
Mauno Koiviston vahvuus on ollut henkilökohtainen korkea kansalaiskunto yhdistettynä monipuoliseen viisauteen.  ”Kun Mauno Koivistoa kuuntelee tuntuu kuin hän ajattelisi ääneen”, kirjoitti Martti Kurjensaari.

Rauhallisen asiallinen piirkokous suojeluskuntatalossa.

Varsinais-Suomen Sosialidemokraattinen piiri kokoontui piirikokouksensa Loimaalle.  Pitopaikka oli komea Heimolinna vuonna 1925 rakennettu Suojeluskuntatalo kertoi ajasta, jolloin Loimaa oli pikku Lapua. Loimaan seudulla kansalaissodan arvet ovat olleet syvät ja vielä tänä päivänä sosialidemokratian kannatus on alueella Vasemmistoliittoa vaatimattomampaa. Eikä nytkään seinien tarvinnut kauhistua sen paremmin voimaa kuin vaatimuksiakaan. Hyvähän se on, että mahdutaan samoihin tiloihin 

Monipulista keskustelua kuntarakenteesta talouspolitiikkaan

Piirin puheenjohtaja Mika Maaskola johdatteli puhetta jäntevästi ja piti selkeän avajaispuheen kosketellen ajankohtaisia aiheita rehellisen avoimesti. Tappiokin oli tappio ja kiitosta niille, joille se kuuluu.

Loimaan kaupunginjohtaja Jorma Kopu tervehdyksessään puolusti maaseutukuntien pääpaikkojen kuten Loimaan vahvistamista. Hän piti sitä elävän maaseudun elinehtona, sillä vain siten voidaan turvata palvelut nykyisten pienkuntien asukkaille. Loimaalla on työpaikkaomavaraisuus 107 prosenttia ja yritykset menestyvät hyvin työttömyyden ollessa vähän viiden prosentin päällä.
 Aki Linden arvioi, että meidän pitäisi päästä Varsinais-Suomessa 29 kunnasta vielä puoleen. Vasta sen jälkeen voitaisiin saada tehot irti ja palvelut pelastetuksi.
Hän itsekin totesi, että tämä asia ei ole kypsä kannanottoon. Se oli viisasta, sillä me Turun ympäriltä tulevat emme usko Turku vetoisuuteen. Eikä puoluehallituskaan voinut Turkua tarkoitta puhuessaan vahvoista työssäkäyntialueen kokoisista peruskunnista.  

Kemian Liiton puheenjohtaja Timo Vallittu puhui puoluehallituksen edustajana selkeästi ja mielenkiintoa herättäen. Hänen sanomansa oli puolueen yhtenäisyys ja linjakkuus. Hän sanoi, ettei tiedä, mikä olisi tulevaisuuden menestyksen viisastenkivi;  Hän uskoo, että tavallisen ihmisen asia on avainsana. Hän muistutti valtion osaomistavien yhtiöiden kovasta linjasta ja katsoi, että Naantalin dieselhanke olisi syytä käynnistää.

Seppo Koskinen on piirin ilo

Piirikokousten kohokohdaksi nousi taas Paraisten Seppo Koskisen selkeän jäntevä puhe: AA ja ET saisivat ottaa oppia kokoomuksen Ilkka Kanervasta, joka Kataisen toimesta pantiin ulkoministeriöstä pihalle. Hän teki puolueensa puolesta vaalitöitä loistavalla tuloksella osoittamatta katkeruutta.
Seppo luki Hesarin pääkirjoitusta, jossa tuskailtiin köyhempien kansalaisten kohtaloa uudessa energiapolitiikassa. Heillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin maksaa peruskustannusten kuten ruuan ja asunnon kallistuessa. Puolueen tulisi ajatella eikä intoilla muoti-ilmiöiden perässä.
Puolueen tulee muistaa keskituloisia, jotka ovat päässeet valumaan kokoomuksen laariin. Vain keskeltä voidaan saada kannatusta, joka tuo valtaa, jota voidaan käyttää syrjäytyneiden hyväksi.

Paasion Pertti analysoi viisaasti. Sdp samaistetaan kunnallisten palvelujen puolueeksi. Jos niissä tapahtuu meistä huolimatta huononnuksia, niin meitä siitä syytetään. Tästä syystä hän epäili, että yhteistyö kokoomuksen kanssa on tarpeellista kokoomukselle, mutta vahingollista meille. Pertti itsekin sanoi, ettei hänellä ole tähän dilemmaan selvää ratkaisuesitystä. Hankala asetelma - todellakin.

Antero Leppänen Salosta piti Hesaria parhaana työväenlehtenä, kun se jaksaa pitää esillä talouspolitiikan ja tulonjaon epäkohtia.  Köyhien lapsiperheiden ongelmat nousivat Osmo Nyforsin puheessa vakuuttavasti esille: lapsilisän pitää olla etuoikeutettu tulo.
Anu Nummelin taas muistutti media, että seuratkaapa ensi syksynä ruuan alv-alennuksen vaikutuksia.
Mikko Rönnholm muistutti, että unelmointi markkinataloudessa  on reaalisosialistista  painajaista parempi ja että pääomatuloista pitäisi osuus saada kunnille.

Kalle Martti Sipponen luopui piirihallituksesta ja hänen tilalleen tuli Matti Petterin isä Alanen Raisiota. Toivotaan, että yhteistyö pelaa ja että Raisio löytää jatkossa yhtenäisemmän linjan.Piirikokouksen henki oli hyvä ehkä vähän pliisu.

Lauri Ihalainen vahvisti eronsa

Odotettu ero on kuitenkin pysäyttävä. Ihalainen loi suomalaisen luottamuksen ilmapiirin toimimalla johdonmukaisesti ja päättäväisesti.
Viime aikoina hänen olemuksensa on viestinyt epäuskosta jopa epätoivosta; Työantajien jääräpäisyys ja markkinatalouteen pesiytynyt pohjoton ahneus ovat olleet raskasta katseltavaa pahaa aavistavalle  vastuunkantajalle, jolle yhteinen hyvä on ollut johtotähtenä.
Toivottavasti kunnollinen kunnian mies astuu vain sivulle! 

Tämä ihmetyttää kummastuttaa vanhaa kulkijaa

HS 21.11.2008 FAO: Ruoan hinta laskenut 50 prosenttia kesän huipusta

HS 13.11.2008: PTT: Ruuan hinta nousee lisää vuodenvaihteessa

 Yllä on uutisointia aiheesta. Suomen hieno torjuntavoitto. Saamme taas maksaa 50 M€ omaa kansallista rahaammme  tuottajillemme. Ja odotamme elintarvikkeiden hintojen edelleen nousevan. Tähän kankkulan kaivoon pistetään sitten vielä ensi vuoden syksyllä ruuan alv-alenneus. Ja sitten onkin kunnallisverojen noston aika. 
Hyviä kotimaisia tuotteita syömme mielellämme ja annamme arvoa omavaraisuudelle. Mutta joku kohtuus kerjätessäkin. Systeemi toimii jatkuvasti joidenkin hyväksi muiden kustannuksella.

  Nykypäivässä Jyrki Kataista tituleerataan: Euroopan Paras.
Onko Paras Hyvän pahin vihollinen? vai happamia pihlajanmarjoja,
kun ruotsalaisanalyytikko sanoo, että Suomella on käynyt vain hyvä tuuri. 

Talvi tuli eilen, Ville 85 tänään ja Ola 75 huomenna

Olavi Jalonen oli legenda jo nuorena. Tanskassa ollut sotalapsi oli erilainen. Kerttu ja Albert Jalosen vanhimmalla pojalla oli selvästi taipumusta vaikka mihin. Mutta nuoruus ja villiys.
Ola löysi elämäntyönsä Raision tehtaiden työnjohtajana. Samalla hän kehitti itsestään Uutis-Valjakon reportterin, jonka kynä kulki ja suu suolsi. Urheilukilpailujen kuuluttajana Ola oli paremminkin selostaja, kuvailevan kielen jonkinlainen Naantalin ”noponen”. Urheilu- ja Naantali-aiheisten datoja Olasta löytyy ilman hakukoneita.
Omaperäinen, joviaali ja maailman katsomukseltaan vankka Ola antaa  Pirjonsa kanssa elämän kasvattamaa syvyyttä Naantalin rantagalleriaan. Onnittelemme!

Luottamusta tarvitaan puolueiden välillä ja sisällä

Sauli Niinistö kiertää kuumaa puuroa. Hänen asenteessaan on politiikoille tyypillistä toisaalta ja toisaalta näkökulmaa. Hän ei suoranaisesti moiti 1990-luvun laman Ahon porvarihallitusta, mutta kuitenkin muistuttaa sen toiminnan hirveistä seurauksista ja synnytetystä luottamuksen puutteesta.
Kyllä luottamus on keskeinen tekijä ja kyllä kaikki ajattelevat tietävät, että sen perusarkkitehtuurin kulmapilari on ollut markkinataloutta tukeva Sdp ja viisas ammattiyhdistysliike. Nyt tämä totuus kannattaisi pitää Euroopan mestareiden mielessä.

Lähetin toverillisia terveisiä puoleen johdolle

Järkiperäisesti huipullakin vaikka tuulimyllyjen puolesta

Elvyttäminen vientialoja tukemalla ja rakentamista vauhdittamalla on viisasta. Tuen toivoisi olevan valikoivan viisasta siten, että se huomaisi meidän kotimaisen maakaasuhankkeen olevan myös vientiä ja kestävää energiapolitiikkaa. Uskokaa tai älkää, mutta toivoni panen Mauri Pekkariseen, todella toimeen panevaan ministeriin.

Olen kuullut sanottavan, että olemme mahdottomalla asialla. Otetaan lähtökohdaksi Italian ihmemiehen Silvio Berlusconin tokaisu. ”Ihailen ehdottomasti Don Quijotea. Hyökätään vain! Mutta lähtekäämme hyökkäykseen järkiperäisesti ja oikeudenmukaisella tavalla” Tämä lausunto on selvästi fiksumpi ja käyttökelpoisempi, kuin puheet Barak Obaman ruskettuneisuudesta.

Mustat nuotit Souliin

Nuoteista onkin helppo hypätä yhden palstan otsikkoon Naantalin Musiikkijuhlat Souliin. Naantalin Musiikkijuhlat pitää Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa neljän konsertin juhlat. Naantalin vakioporukka Arto Noraksen johdolla on kutsuttu Kaukoidän yhden ihmeen pääkaupunkiin, jossa Naantalissa vierailleet soittajat pitävät kotiaan.  
Menneenä vuonna tuli vitsailtua, että Musiikkijuhlat konsertteja järjestämällä näytti  alusta alkaen - kolmekymmentä vuotta etuajassa - tulevan Saaristo-Naantalin suunnan .
Soulin menon ennearvosta on parasta vaieta ja rauhoittaa kauhistuneita  lukijoita kertomalla, että Naantalin juhlien panos on ensiajassa nimi, joka ei toivottavasti esityksiä pahenna.
Onnea matkaan!

Sirpa Hagsberg johtaa ryhmää

Sirpa Hagsberg valittiin 
valtuustoryhmän puheenjohtajaksi
ja Lauri Laine hänen varalleen.
Sirpa joutui heti tositoimiin, kun veroprosenttikysymys nousi yllättäen pöydälle. Sirpa perusteli sosialidemokraattien kantaa jäntevästi alla olevalla puheenvuorolla.

Ikävä kyllä Sirpan selkeä esitys tuli vähän virheellisesti referoitua paikalllisalmassa. Verotusasiat ovat vaikeita, mutta merkittäviä, joten tiedon soisi menevän oikeassa muodossa julkisuuteen.

Luottamushenkilöt on valittu Saaristo-Naantalin johtoon

Markku Tuuna (kok) valittiin poliittisesti merkittävimpään tehtävään eli hallituksen puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajina toimivat Urpo Alho (sd) ja Heini Jalkanen (kesk).
Yleisjaostoa johtaa Arja Savolainen (sd) ja suunnittelujaoston johtoon nousi Taija Terä (kok)
Kaikki valinnat löytyvät oheisesta liitteestä.

Rannikkoseudun ”happamat pihlajanmarjat” kommentti oli, että huoli vallasta on yhteinen, kun tällä palstalla on rohjettu arvioida kriittisesti paikallismedioiden toimintalinjaa. Liiasta määrällisesti puuttumisesta en ole huolta kantanut, sen sijaan laatu ja tyyli ei kehumisia ansaitse. Lainnan aikaisempaa kirjoitustani:

Nöyrälle Armo on vielä oikeampi vastaus

Jouko Leino tietää.

Naantalin  Kirkon alttaritaluteksi  ennen Naantalin ja maaliskunnan yhdistämistä olevalta ajalta.

Syntinen nainen on siirretty samassa yhteydessä sivuun.

Nöyrälle armoa

Hauskoja  viisauksia, joilla on käyttö muuttuvissa tilanteissa.
Tanskasen viisauden olen itse kuullut Jonni Saarnin suusta saha-alaan soveltaen SKOP:n käytävällä, kun pankki oli irrottanut letkut Rymättylä Oy:stä. Siinnä oli traagista komiikka enemmän kuin lääkäri määrää.

Ihmisellä on erinomainen taipumus vähäisillä tiedoilla tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Ani harvalla on fiksua esimiestä ja päätöksentekijöiden luontaisetu on olla vähäisen arvostuksen kohde. Edesmennyt kirurgi- kansanedustaja kertoi ihmeestä, joka tapahtui yhdessä yössä: Hän putosi kansalaisten ammattien arvostusskaalassa 300 pykälää yhdessä yössä tultuaan valituksi kansanedustajaksi.
Kyselytutkimusten mukaan Naantalissa palvelut pelaavat ja kaupunki on hyvä asuinpaikka. Päätöksentekijät vaan ovat surkeita vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

Osmo Soininvaaraa voi pitää syystä  nk. fiksuna ihmisenä. Vaikka hän ei ole olenkaan tyylipuhtain vihreän elitismin edustaja, paistaa oman pään korostamisessa itsensä ylentämisen helmasynti, johon pahimmillaan kuuluu vaatimattomuudella briljeeraaminen. Pahinta on kuitenkin toisten ihmisten - ei aliarvioiminen - vaan aliarvostaminen. Harva ihminen on laulun arvoinen tuossa katsannossa.

Ja lopuksi aiheeseen sopimaton kysymys: Missä luki: Nöyrälle armoa

Saaristo-Naantalin luottamushenkilöt

Naantalin kaupunginvaltuusto teki kaikki valinnat muodollisen yksimielisesti. Hannu Raittola (vas) tapansa mukaisesti  marmatti Jarkko Kanervan (vihr) säestyksellä.
Valtuuston puheenjohtajana jatkaa Mikko Rönnholm (sd),  I varapuheenjohtaja on edelleen Anita Saksi (kok) ja  II varapuheenjohtaja on Rymättylän nykyinen valtuuston puheenjohtaja Juhani Saarinen (kesk).

Kaupunginhallituksen johdossa jatkavat puheenjohtajana Markku Tuuna (kok) ja  ensimmäisenä varapuheenjohtajana Urpo Alho (sd) sekä uutena toisena varana Heini Jalkanen (kesk). 
Yleisjaoston johtoon nousi Arja Savolainen (sd) ja sunnittelujaostoon Taija Terä (kok).
Kaikki valinnat löytyvät liitteestä.

Rannikkoseutu irvaili, että "huoli vallasta on yhteinen", kun tällä palstalla rohjettiin arvioida paikallisradion ja -lehden toimituksellista tyyliä. En ole puhunut kokoomuksen sisäisiin asiohin puuttumisen liiasta määrästä, vaan laadusta. Lainaan tähän aikasempaa kirjoitusta asian oikean laidan ymmärtämiseksi.

Huoli on tarkemmin sanottuna NAANTALISTA ja siitä kuvasta, joka synnytetään poliittisesta toiminnasta.
Jokainen puolue tekee valintansa tietenkin oman vapaan harkinnan pohjalta, eikä ole aihetta epäillä, etteivätkö valinnasta vastuussa olevat VALTUUTETUT tunne ehdolla olevia kandidaatteja ja heidän merittejään. Mutta ulkopuolinen lukija voi saada väärän käsityksen, kun vain toista osapuolta ja häntä tukevia näkemyksiä laveasti esitellään jättämällä toisen osapuolen merkittävämmät muodolliset ja käytännölliset ansiot kertomatta. Sellainen ei ole tasapuolista tiedonvälitystä. Se ei anna oikeaa kuvaa vaikeasta henkilövalintaprosessista.

Demarit valitsivat yksimielisesti

Veroprosentin korotusesitystä pidettiin hallinnollisesti sopimattomana. Myöskään suhdannetilanne eikä jakoveron luonne ole sellainen, että sillä pitäisi kunnan tuloja lisätä. Olisi todella aihetta aktiivisesti etsiä mahdollisuuksia saada kunnille osuus pääomaveroista ja myös kiinteistöveron nostoa voisi harkita ennen kunnallisen tuloveroprosentin korotusta. 

Naantalin vaalitulokset löytyvät  Oikeusministeriön sivuilta klikaamalla.

Ahneet ja kovat, pelot ja säännöt

Sosialidemokraattien puoluevaltuusto kokoontuu Mikkelissä.
Puheenjohtaja Jutta Urpilainen puhuu modernista vasemmistopuolueesta ja hakee yhteistyökumppaneita keskustaliberaalien suunnasta. Jutan mielestä keskusta on oikeistolaistunut ja kokoomus mennyt vasemmalle. Kannaotto ei tarkoita yhteistyön suuntaa vaan on pelkkä ideologinen kuvaus, selittää hän varnmuuden vuoksi.
Susanna Huovinen ei kaipaa Lipposta, Tuomiojaa, Heinäluomaa eikä Ahdetta.
Nuoret naiset ovat pehmeydessään kovia.

Lainauksessa Antti Kalliomäki kuvaa kokoomuksen toimintalinjaa ja Jouni Backman pohdiskelee markkinatalouden ongelmia.

Antti kuvaa onnistuneesti asetelmaa, josta tälläkin palstalla on puhuttu. Kokoomuksen linjanmuutoksesta on tietenkin - jos se kertoo politiikan muutoksesta - oltava iloinen. Jos se osoittautuu vain vaalitaktiikaksi,  on se subprime- kuplan kaltainen kavaluus. Kunnisa voimme tehdä johtopäätöksiä käytännön tekojen ja puheiden suhteista. Yhteenvedon aika on eduskuntavaalien alla.

Jouni kysymyksen muotoilisin toisin: Voiko ahneudelle asettaa rajat?. Vastaukseni on, että pelko asettaa ahneudelle rajat enkä valitettavasti usko poliittisen päätöksenteon voimaan.
Ahneus ja pelko ovat ihmisen henkilökohtaisia ominaisuuksia ja niiden säätelyssä on enemmän kysymys kristillisen etiikan asioista, kuin politiikasta. Sen sijaan yhteiskunnan pelisääntöjen tulee olla oikeudenmukaisia ja ennen muuta pelisääntöjä pitää olla eikä niden puitteissa voi olla oikeuttaa toisten ihmisten hyväksikäytöllä ansaita. Se on poliittinen kannanotto. 

Ps. Vilkaiskaapa liitteen taulukoita. Mielenkiintoisella tavalla voit huomata, että tässä maassa uskotaan viralliseen totuuteen talousasioissa - kasvukriittisenä itseään pitävät vihreät kaikkein hartaimmin. Myöskin on aihetta tunnistaa, että veronalennukset ovat hyväksyttyjä. Taitaa olla lööperipuhetta gallupeista luettu halu maksaa veroja palvelujen turvaamiseksi. 

Onko kuntaveron nosto väärä lääke?

Naantalin kaupungin veronäkemys muuttui yhdessä yössä.

Asetelma on herättänyt aiheellisen epäilyksen kokoomuksen vaalitaktiikasta eli että Timo Kvist olisi tahallaan jättänyt kertomatta talouden synkistä näkymistä ennen vaaleja.
Voin olla naiivi, mutta uskon, että nyt asiat ovat sitä, kuin miltä näyttävät.
Kaupunginjohtaja on näissä veroasioissa puhtaasti kamreerin armoilla. Timo laulaa Juha Heinosen säveltämiä lauluja. Juha Heinonen taas puolestaan pyörii jossakin sellaisessa sumean logiikan maailmassa, jossa on olettamuksia, arveluja ja luuloja sekä tietojen suloisessa sekamelskassa. Juha ei ole luonteeltaan kamreeri. Hänelle numerosulkeiset ovat kauhistus. Hän haluaa nähdä suuria linjoja ja jättää maalliset murheet taloushallinnon tarkoille naisille. Juha taituroi sanoilla ja niinpä päättäjät ovat häntä kuunnellessaan ihastuksen ja epävarmuuden välimaastossa.: Kukaan ei tohdi tunnustaa tietämättömyyttään. Desimaalitasoa olevien tuloennusteiden numeroiden selitysarvo on liian usein hehtaariluokkaa. Ja näin sitten voi käydä, kun maailman myrskyt keikuttaa.

Mitäs sitten kaupunginjohtajan veron korotusehdotukseen tulisi suhtautua:

En epäile siis ehdotukseen vilpittömyyttä. Pelottavalta näyttävä tulevaisuus antaa aihetta varovaisuuteen. Kaupunginjohtaja voi aivan syystä epäillä, että uudella valtuustolla on enemmän haluja keksiä uusia menoreikiä, kuin hillitä menoja. Henkilöstöpuolella on taas virkamiesten ehdotuksesta uusi henkilöitä palkattu  reippaasti, Kuntalisiä on päätetty jo maksaan lapsien kotihoitoon ja omaishoitajat  tarvitsevat niitä vähintään yhtä perustellusti, kuin lapset. Uusien menokohteiden avaaminen tietää jatkuvia kustannuksia vuosiksi eteenpäin.
Investointipuolella on jo käynnistymässä useita hankkeita, joita ei voida siirtää. Velkataakka kasvaa ja kaikkein hankalinta on, jos joudutaan paniikkijarrutukseen 1992 vuoden malliin.

Hyvistä perusteluista huolimatta hallinnollisesti asian hoitoa ei saa tyylipisteitä. Epävarmuutta lisää epäselvyydet pariin otteeseen korjatuissa papereissa. Ei ole ihme, jos ehdotus herättää epäilyksiä päättäjissä.

Sosialidemokraattien on vaikea niellä kuntaveron nostoa .

Sosialidemokraattien piirissä on vaikea pääomaveroporsaanreikien ja suurempien tuloverojen alennusten vastapainoksi hyväksyä lähes kaikkia koskevan kunnallisen jakoveron korotusta varsinkin nyt, kun huonot työllisyysuutiset seuraavat toinen toisiaan. Toimenpide on epäoikeudenmukainen ja toteutetaan väärässä suhdannetilanteessa.

Ristiriitoja sisältävässä tilanteessa olisi etsittävä pienimmän riesan tie. Ehkä siinnä jokainen osapuoli joutuu joustamaan.  

Edustuksellisessa demokratiassa valtaa ei pidä luovuttaa

Valtuutettu ei ole rele

Suoralla vaalilla valitut valtuutettu kuuntelevat asukkaiden ääntä herkällä korvalla. Se on demokratian yksi tarkoitus, mutta vain yksi ulottuvuus. Kuntavaalien tärkein tehtävä on valita päätöksentekoelin eli valtuusto, jonka johdolla kunnan asioista päätetään ja joka ratkaisee, miten  kuntaa  johdetaan. Oikein tehtävänsä ymmärtänyt asukkaiden edustaja käyttää valtaa oman harkintansa ja toimii oman aatteellisen näkemyksensä mukaisesti. Hyvä valtuutettu ei siis ole rele, joka vain toistaa viestejä erittelemättä ja arvioimatta niitä.

Äänet jäävät naulakkoon.

Valtuutetun tehtävän ja aseman ymmärtämiseksi on hyvä analogisesti tarkastella  meidän korkeimman valtioelimen eduskunnan toimintamallia. Imperatiivisen mandaatin kielto on tarkoittanut sitä, että kansanedustajan on seurattava oikeutta ja totuutta eivätkä mitkään ulkopuoliset tekijät saa sitoa häntä. Aikoinaan viisas puhemies Johannes Virolaisen muistutti, että vaaleissa saadut äänet jäivät vaatenaulakkoon. Talossa kaikilla edustajilla on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Kaupunginvaltuutetut ovat periaatteessa edustajien kanssa samanlaisessa asemassa: Jokaisella on yksi ääni, jonka käytöstä hän itse päättää, paitsi että kaikki Naantalissakin vaaleihin osallistuneet ovat asettuneet jonkun puolueen ehdokkaiksi useimmiten puolueen jäsenenä. Tästä seuraa, että samasta vaaliliitosta valitut muodostavat valtuustoryhmiä, jotka yhteisestä tahdosta päättävät asioista ryhmän sisällä ääni ja valtuutettu periaatteella.

Myös valitsematta jääneille ehdokkaille  ja puolueiden jäsenistölle kuuluu oikeus osallistua päättämiseen.

Sosialidemokraatit ovat vieneet jäsendemokratian vielä pidemmällä eli valtuutetut puolueen jäseninä tai valtuustoryhmän jäseninä ovat lähteneet siitä, että kaikki vaaliliiton eli käytännössä puoleen paikalliset jäsenet saavat päättä valtuustoryhmän ja johtokunnan ehdotuksesta merkittävistä kunnallisista asioista, joihin kuuluvat luottamuspaikkavalinnat.
Valmistelussa pyritään ottamaan huomioon. tasapuolisuus, tehtäviin soveltuvuus ja käytännössä osoitettu ahkeruus.  Useimmiten on löydetty ratkaisut, jotka ovat mukana olevien hyväksyttävissä. Mitään automaattista mandaattia ei kenelläkään ole ja aktiivisuus toiminnassa yhdessä poliittisen kyvykkyyden kanssa ratkaisevat eniten. Pääsäännöksi on muodostunut, että täydellistä onnistumista ei juurikaan saavuteta, vaan aina joku tuntee kärsivänsä vääryyttä, kun taas harvemmin kukaan tuntee saaneensa liika tai liian hyviä tehtäviä. Valtuustoryhmän toiminnan onnistuminen on viime kädessä riippuvainen  keskinäisestä solidaarisuudesta, toisten huomioon ottamisesta.

Neljäs kunnallismahti käytössä

Paikallisradio ja Rannikkoseutu ovat hyvin näkyvästi innostuneet vaikuttamaan erityisesti kokoomuksen sisäisiin valintoihin. Ulkopuolisen silmillä katsottuna sekaantuminen on saanut yksipuolisuudessaan vastenmielisiä piirteitä. Toimittajien mielihalut ovat ohittaneet asiallisuuden hyveen.
Saaristo-Naantalin muodostaminen oli viime vaalikauden suurin kysymys. Sen onnistunut hoitaminen ei ollut itsestään selvyys. Se vaati osaamista, yhteistyökykyä ja suhteettoman paljon työtä.  Se ei ollut mikään yhden asian liike. Siinnä ei päästy ei-sanoilla eteenpäin.  Jos jossain niin siinnä yhteydessä johdossa olevat  osoittivat  kykyä ja kansalaiskuntoa.   

Neuvottelut luottamuspaikoista on loppusuoralla ja tavoitteena on löytää yhteisymmärrys ryhmien kesken. Tähän vaiheeseen kuuluvat taktikointi, kaikki lapsenkasvatuksen hyveet lahjonnasta uhkailuun ovat käytössä. Ongelma on, että suhteellisuusperiaate ei tahdo ulottua kaikkein pienimpiin ryhmiin, joilla kuitenkin olisi ymmärrettävästi halua kuulla ja tulla kuulluksi. Vasemmisto saa yhdessä 15 valtuutetulla tai Sdp yksin 13 valtuutetulla neljä paikkaa hallitukseen. Sosialidemokraateilla on neljää paikkaa kohden 13/4 = 3.25 valtuutettua, kun Vasemmistoliiton ensimmäistä paikka kohden heillä on vain kaksi valtuutettua. Vaikka otetaan valtuuston puheenjohtajisto lukuun eli kaupunginhallituksen pöydän ympärillä istuvat tulee Sdp:n viiden paikan suhdeluvuksi 2.6,  kun VL:n ensimmäisen paikan  suhdeluku on vain 2.0. Vasemmistoliitto haluaisi valtuuston vapapuheenjohtajan paikan, mutta vasta neljäs varapuheenjohtajuus kuuluisi vasemmistolle , joten sekään ei näytä helpolta.
Sosialidemokraatit toivovat, että lautakuntatasolla voidaan löytää ratkaisu, joka tyydyttää vasemmalla puolella olevia tovereita. Porvarillisella puolella vihreiden tilanne on saman näköinen.

Naantalin Sataman viitoitus.

Mikä meitä vaivaa?

Hämmästelen ja Kummastelen maailman menoa. Tuloerojen kasvun ja verotuksen epäkohtien arvostelun pää-äänenkannattaja on Helsingin Sanomat, jonka pääomistaja on upporikas Erkon suku. 
Oma lehdistömme nukkuu valtion tuella. Eduskuntaryhmä ei rähisi eikä puoluejohto muista puhua asiasta edes vaalien alla. Shown varastavat Viinanen ja Niinistö.

Huomatkaa, että lehdissä puhutaan vain näkyvästä tuloerojen osasta. Huomiotta jäävät varallisuudet ja täysin verottomat tulot, joita järjestelmä suoltaa etuoikeutetuille rälsseille. OECD:n pääsihteeriä asia huolestuttaa. Maailmankirjat ovat sekaisin. 
Yllä oleva lainaus on siis Hesarista ei Demarista eikää Palkkatyöläisestä. Tästä kaikesta tuleekin mieleeni hirveän kerettiläinen ajatus: Jospa kokonaan luovuttaisiin puolueiden lehdistön tuesta. Voisiko se johtaa siihen, että joku kaupallinen lehti alkaisi ymmärtää tai suorastaan kannatta demareita ihan kuten USA:ssa näyttää käyneen demokraateille.

Seppo Vainio, SANKARI - Päivän 13.11.2008

Vainion Seppo vietti  60-vuotispäiviään palvelutalolla.

Vierasjoukko oli laaja ja monipuolinen. Lämmin tunnelma oli läpitunkeva, persoonallisuus juhli.
Seppo kiinnittyi vanhan Työväentalon nurkkiin jo poikasena ja heti sotaväestä tultuaan hän ryhtyi Päivän Nuorten ohjaajaksi.
"Hänen syliinsä mahtui vain seitsemän lasta ja tarpeeseen nähden se oli liian vähän", muistelee  Hilkka ja samalla hän  tulee luonnehtineeksi elämänkumppaniaan kirjapainomiestä mitä osuvimmalla tavalla.

Sepon elämäntyönä on auttaminen. Punainen Risti ja Vapaaehtoinen Palokunta on hieno yhdistelmä, jonka  luulisi riittävän  kenelle tahansa.

Mutta Sepon syliin mahtuu sydämestä lähtevä toiminta kehitysvammaisten piirissä. Elämäntapaliito kertoo raittiusaatteesta ja toiminta Naantalin vanhan Työväentalon ja elokuvateatteri Kinon puitteissa oli luontaista aktiviteettia, josta välähdys nähtiin Seppo makkaramestarin hoidellessa vaaligrilliä torilla. 
Merkkipäivämuistamiset menivät Pian matkakassaan. Siinnä sankari tiivisti sanomansa.

Puheenjohtaja tunteilee

Humaliston huumaa

Naantalin kaupunginhallituksessa oli haluja käydä katsomassa miltä elämä uudesta rakenteilla olevasta talosta katsottuna ja kuulosteltuna tuntuu. Ei ole huono idea tutustua kouriin tuntuvasti kuumaan perunaan.

Humaliston kaava on saanut suurta huomiota. Politiikassa on syytä hyväksyä, että asiat ovat siten kuin miltä ne näyttävät. Oma käsitys asioiden merkityksestä on siirrettävä syrjään ja on hyväksyttävä kansalaisten näkemys ja sille on annettava arvoa.
Tässä yhteydessä yksi lähtökohta tuntuu oudolta. Suomessa on omistusoikeudella korostettu asema perustuslaissa.  Tämän prosessin yhteydessä on jäänyt sellainen vaikutelma, että omistusoikeuksien kunnioitus on valikoivaa. Yhteiskunnalla on velvollisuus puolustaa elintärkeitä yleisiä oikeuksiaan ja eikä siinnä ole mitään väärää, että kaupunkien oikeudet menevät yksityisten edelle maankäytöstä päätettäessä. Vasemmiston näkökulmasta katsottuna tuntuu perustellulta käyttäytyä ankarammin rahamiehiä kuin mökin mummoa kohtaan.  
Tiedän, että vaatiessani kohtuutta kaikkia kohtaan, joudun motiivieni osalta epäilyksen alaiseksi. Kun siinnä ei ole mitään uutta,  niin rohkenen todeta, että kaupungin velvollisuus on omien oikeuksien etusijalle pistämisen ohella pyrkiä ratkaisuihin, jotka kaikki osapuolet voivat kokea kohtuudella hyväksyttäviksi. Julkisuudessakin on esitetty monia ideoita asioiden ratkaisemiseksi. Niitä selvittämällä, yhdistelemällä ja muovaamalla  löydetään mallit, joiden avulla pattitilanne saadaan laukaistua.

Suomen Tasavallan juhlapäivä 11.11.

NTY:n historiallinen syyskokous

Kuntaliitosvaalit olivat merkittävä tapahtuma puhumattakaan Barak Obaman valinnasta, mutta historiallinen yhdistyksen syyskokous oli siksi, että pääsihteeri Hannu Aalto oli poissa. Sitä tapahtuu vain kolmannesvuosisadottain eli edellisestä poissaolosta tuli kuluneeksi 33 vuotta.

Vaaleista puhuttiin. Kokous piti suhteellisesta paikkojen jaosta puheenjohtajuudet mukaanlukien oikeana linjana. Neuvotteluja jatketaan ja valinnat tehdään ensi sunnuntaisessa yleisessä kokouksessa.

Merimaskun yhdistyksen lakkauttaminen ja sulautuminen käsitellään heti kun viralliset paperit ovat tulleet. Samass yhteydessä päätetään heidän osallistumisesta johtokunnan toimintaan. Nuorisojaostolle päätettiin myöntää toimintatukea. 

Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Mikko Rönnholm ja varalle Riitta Alho.
Jäseniksi Hannu Aalto, Sirpa Hagsberg, Jaana Malmikare, Veikko Mäkelä, Marika Polso, Ilkka Saari, Leena Salo ja Martti Sipponen

Isänpäivä, vaaleja takana, valintoja edessä.

Isänpäivänä saa  tuntea

Monen mieleen on tullut, että Barak Obaman kampanjassa oli yhdistetty kokoomuksen Toivo ja sosialidemokraattien unelma.
Politiikan suurimpia vaaroja on, että uskotaan liikaa ja petytään. Pitäisi uskoa sopivasti ja elää tässä maailmassa. Tärkeää olisi, että kykenisimme antamaan arvoa ihmisten - johtajiemme -  hyville toimille, mutta että emme niistä rakenna itsellemme pelastusoppia eli:   
”Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa”,
on useimmin lainatun psalmin yksi jae jota muistellaan surussa ja vaikeuksissa. Mitään tällaista yksilön pelastusta ei kukaan eikä mikään poliittinen liike pysty aikaansaamaan.
Mutta epätoivon vallatessa tarvitaan toisenlaisia näkökulmia ja uusien mahdollisuuksien esiin nouseminen tekee mahdolliseksi niiden toteuttamisen. Kyynisyydellä ei saisi nujertaa aktiivista orastavan uuden etsintää. Ei pidä ajatella, että neljän vuoden päästä joudutaan toteamaan kaiken olleen turhaa. HS:n fiksu kolumnisti Heikki Aittokoski näkee, että mahdollisuuksien ikkuna on avautunut ja varoittaa
”Mahdollisuuksien ikkunassa on taas se ongelma, että jos puoli maailmaan tunkee siitä samaan aikaan , kaikki jämähtävät kiinni karmeihin”
Tässä viisaassa näkemyksessä piilee myös vaara, että kaikki jättävät käyttämättä tuon mahdollisuuden ikkunan. Pitää olla kohtuullinen ja tyytyä pieneenkin muutokseen, mutta siihen on tartuttava.

Ahneus ja pelo

Konservatiiveilla ahneus voitta pelon ja sosialisteilla  pelko ahneuden, on ainakin joskus ollut paikkaansa pitävä jako. Nyt asiat ovat päälaellaan väittä Hesari, kun pankit eivät uskalla lainata rahaa ja valtiot taas haluavat pankkien osakkeita, 

Vaaleihin intohimolla, valintoihin tasapainoisesti.

Arvostamani ajattelua harjoittava ja hyvä ihminen Jermu Laine jaksaa Demarissa pohtia asioita. Hän on monimutkainen ja välillä vaikeasti ymmärrettävä eikä hän varmaan itsekään usko aina olevansa oikeassa. Mutta hän antaa ajattelemisen aihetta:
”Politiikan sisällön selittäminen tietenkin jatkuu, mutta siltä ei pidä odottaa vipuvoimaan paremman maailman aikaansaamiseksi. Historian kantavia voimia ovat kateus ja kauna, viha ja voitonhalu; ne nostavat vuorollaan kilpailevat vastavoimat valtaan.”

Tämän näköala tuntuu kohtuuttomalta ja kovalta, raadolliselta. Mutta kyllä siinnä on käytännön totuutta. Liikkeelle panevat voimat eivät ole jaloja, mutta niissä voi silti piillä mahdollisuus myös politiikan sisällölliseen muuttamiseen. Tästäkin huolimatta haluan olla lapsellisen naivia ja uskoa, että voitonhaluisten ihmisten sisältä löytyy myös todellista tahtoa saada aikaan yhteistä hyvää.
Käytännössä juuri nyt, kun neuvotellaan luottamuspaikkojen jaosta, nousevat Jermun mainitsemat ominaisuudet pintaan. Juuri nyt on hyvä tarkkailla itse kunkin omaa käyttäytymistään!   

President - elected Obama

Varhain aamulla Barak Obama oli saanut tarvittavat yli 270 valitsijamiestä.  Tällä hetkellä hänellä on 338 Mc Cainin 156 vastaan. Kuuntelen taustalta, että hän on osannut kohdistaa kampanjansa oikeisiin osavaltioihin, sillä äänet näyttävät menevän 51- 48 suhteessa hänen hyväkseen, siis paljon ennusteita tasaisemmin. Uutisissa taustalla kerrotaan, että Obama on saanut uudet  ja nuoret äänestäjät taaksensa. Näyttää myös selvältä senaatista tulee demokraattivetoinen.

Taakse jäävä epäsuosittu presidentti  Bush oli voiton tekijä. Hän ei ollut heikkolahjainen, mutta arvaamaton ja jääräpäinen, väitetään. 

CNN.n kanavalla haastatellaan Martin Luther Kingin tytärtä ja käydään Baptisti kirkossa ja nyt hän saapuu Chicacon  Grant Parkiin . Väki huutaa hurjana vaimo musta-punaisessa ja toinen tyttäristä punaisissa ja toinen mustissa.

Meidän valintamme olisi ilman muuta - Barak Obama - tietenkin.

Gallupit näyttävä suuntaa ja niillä on alan johtavassa maassa suuri merkitys.
Viimeinen päivitys tehty 11/2/08. USA:n mielipidemittauksia seuraavan sivuston tiedot näyttäisivät  Obamalle melko selvää voittoa. 7.2 prosenttiyksikön johto tuntuu vakuuttavalta. Tutkimuslaitosten  tulosten hajonta valitsijamiehiä osalta on kuitenkin suurta, kuten oheinen taulukko osoittaa.

Monet meistä pelkäävät, että valkoisen miehen sydämessä asuu pieni rasisti, joka äänestyskopin hiljaisuudessa nousee esille ja siksi epäillään, että lopputulos ei olisikaan itsestään selvä.

Näistä asioista saa kuulla ja nähdä tiedotusvälineistä hyviä arvioita. Luullakseni pääsääntö on, ettei muutos ole aivan niin suuri, kuin otaksutaan tai varsinkin toivotaan.
Ehdokkaiden välillä on selviä eroja, mutta suurten laivojen kääntäminen ei tapahdu sormia napsauttamalla.

Irakin sodasta pyrkii Obama irrottautumaan puolessatoista vuodessa, kun taas McCain arvelee sen kestävän kauemmin. Sotaan lähtö voi tapahtua nopeasti ja siinnä yhteydessä on vaihtoehtoja, sen sijaan irtaantuminen on kellosepän työtä, jossa sotilaat näyttelevät sittenkin pääroolia. Joten mitään hokkus-bokkus -temppuja ei tulla näkemään Obamankaan johdolla.

Taloudessakaan ei voida hyppäyksellisiä muutoksia odottaa. Silläkin saralla voidaan veroja alentaa nopeasti ja siten, että ne tuntuvat. Sen sijaan verojen painopisteen muuttaminen on vaikeampaa eikä tapahdu hetkessä. Uskottavalta tuntuu, että tällä sektorilla tapahtuu muutoksia jos siitä yksinkertaisesta syystä, että molempien vero-ohjelmat aiheuttavat lisääntyvää alijäämä, jota ei voi pitää mahdollisena. Obama tässä suhteessa on 1.500 miljardia USD realistisemmalla tasolla, mutta hänenkin ehdotus kasvattaa jo nyt hirvittävää alijäämää 3.500 miljardilla. Hirmuisia lukuja.

Terveydenhuolto on köyhille ja jopa keskiluokalle surkeassa jamassa. Sen korjaaminen kiinnostaa kansalaisia ja luultavasti Obaman ideat sytyttävät enemmän kuin McCainin.

Ilmastomuutoksen hallinta astuu kummankin ehdokkaan toimesta kehittyvän yhteistyön suuntaan verrattuna Bushin kaiken torjuvaan asenteeseen. Tässäkin on alue, jonka lopullisia tuloksia on vaikea ennustaa, vaikka Obaman tahdosta ei liene epäilyksiä.

Barak Obaman valinta olisi yhden lasikaton puhkaisu. Se voisi olla hyvä enne muulle kehitykselle. Näinhän ihmiset Euroopassa ajattelevat ja toivovat. Finanssikriisiä se ei poista eikä Lähi-itäkään ratkea hetkessä. Afganistanissa ongelmia piisaa. Ilmastomuutoksessa syntynee vuoropuhelulle edellytykset.
Kaiken kaikkiaan muutosten suuruudesta ei voi olla tarkkaa tietoa, mutta suunnasta kuitenkin on varmuus: Enemmän yhteistyötä, vähemmän sotia maailmaan tuntuu tulevan suunta olevan.  USA:n sisällä rikkaiden suosiminen ei lisäänny ja köyhemmälle väelle on tiedossa mahdollisuuksia, näin kaikki toivomme. Meidän valintamme olisi ilman muuten  Barak Obama  tietenkin.

Verotustiedot puoltavat verotusremonttia

Raikku ehdottaa veikkausta

Sovittu juttu: Tarjoan  arkilounaan lähimmällä arvaukselle ja muistan, että olen Raikulle kaljat velkaa oikein veikatusta DL:n ehdokkuusvaaliliitosta.

Humalisto, Naantalin Energia esillä vain läppäsilta puuttuu

Kaupunginhallituksessa on vaalien suuriksi kysymyksiksi nostetut asiat: Humaliston kaava ja Naantalin Energia. Toivottavasti  asioista keskustellaan  monipuolisesti. Luonnollisesti lopulliset päätökset tehdään myöhemmin uuden valtuuston toimesta siten, että uudet tiedot ja näkemykset saadaan täysimääräisesti käyttöön. Tulevan talousarvion yhteydessä on mahdollisuus valtuuston tavoitteiden asettamisen yhteydessä antaa suuntaviivoja näitä ja vieläpä Särkäsalmen läppäsiltaakin varten. 

Kaupunginjohtajan pohjaehdotuksessa esitettiin, että odotetaan asumisesta saatuja kokemuksia ja kokoomuksen ehdotuksessa, että tämän lisäksi on haluttu selvittää sataman laajentumistarpeet länteen päin ennen esityksen eteenpäin viemistä.
Ehdotukset sinänsä eivät ole ristiriidassa keskenään.
Kaavan yhteydessä on kuultu sataman  alueen tärkeiden  toimijoiden  Finlinkin ja Finfeedsin edustajia, jotka ovat  antaneet kriittisiä lausuntoja. Olisi näin ollen enisarvoista saada sopimukset näiden osapuolien kanssa toiminnan tulevaisuudesta. Välttämätöntä on, että kolmikantaneuvotteluin pyritään löytämään ratkaisu, jossa alueen toimijat, maanomistajat ja kaupunki voivat päästä siedettävään lopputulokseen. Sopimuskysymyksistä on  tietenkin ennen neuvotteluihin ryhtymistä saatava selvyys, jottei jouduta mihinkään taloudellisiin kohtuuttomuuksiin.

Yhtiön hallitus on vastannut kaupunginhallituksen kysymyksiin: Myyntiliiketoiminnassa uskotaan nollatulokseen markkinapohjaisella hinnoittelulla ja katteellisella myynnillä ulospäin.
Henkilökunnan tulospalkkauksesta luovutaan eikä eläköityvien tilalle oteta uutta henkilökuntaa, siis toimintaa tehostetaan ja palkkoja alennetaan.

Siirtoliiketoiminnassa hallitus esittää seuraavan taulukon:

Merkille pantavaa on, että siirtohinnoittelussa ei ole edes selvitetty Turun hintojen mukaista vaihtoehtoa. Toimitusjohtaja ilmoitti ennen asian edellistä kaupunginhallituskäsittelyä, että Turun hinnat merkitsisivät  300.000 -400.000 euron tulovähennystä alentuvien hintojen vuoksi, mutta, että laina ja investointijärjestelyin pystyttäisiin tavoitteelliseen 500.000 euron osingon maksuun.
Nyt esitetään korkeampia hintoja eli osingot maksetaan naantalilaisten kuluttajien sähkölaskussa.  

Kaunista , mutta märkää ulkona, asiallista sisällä

Kuva Lappalaistenmäen Isosuolta osoittaa, että vettä on kaikki paikat täynnä.

Kaikki kuntavaaleissa mukanan olleet puolueet kokoontuivat Kokoomuksen Markku Tuunan johdolla. Asaillinen henki, jossa aikataulusta ja etenemistavasta sovittiin.

Lähtökohdaksi otettiin pistetaulukko, joka on ollut käytössä aikasemmissa vaaleissa, ja jota kuntaliittokin suosittelee.
Sosialidemokraatit pitävät lähtökohtaa oikeana ja lähtettävät neuvotteluihin Mikko Rönnholmin, Sirpa Hagsbergin, Hannu Aallon ja Arja Savolaisen.

Jälkiviisauden makua, sanoo Raikku

Neuvottelut alkavat

Paasio patistaa taas

Pertti Paasio tarjoaa TS:ssä kuntaliitosta ratkaisuksi. Hän toivoo, että tuleva Turun valtuusto onnistuisi nykyistä paremmin. Paasio-ilmiö kirjoituksessa olen nostanut oman naantalilaisen  mukanaolijan näkökulman Pertin esittämän rinnalle.

Turku ja Turun seutu on kärsinyt Turun sosialidemokraattien jääräpäisestä tosiasioista piittaamattomasta liikennepolitiikasta. E 18 tien valmistuminen siirtyi neljännes vuosisadan tuosta haihattelusta johtuen. On vaikea uskoa näiden samojen tovereiden kykyyn nähdä asioita realistisesti ja kehittävästi.

Meillä Turun naapureilla on riittävästi tekemistä omissa asioissamme ja me toivomme, että turkulaiset  analysoivat asetelmia ennakkoehdoitta. Rakentavaan ja hyödylliseen yhteistyöhön päästään ilmettä vaihtamalla ja pienempiä kunniottomalla. Kaikki haluavat tukea Turkua, mutta ei millä tahansa tavalla.

Muistamisen laatu ja määrä

Pyhäinpäivään kuuluu muistella maalliset maisemat jättäneitä. Kiitollisuutta ja kunnioitusta tunnemme omaisiamme ja ystäviämme kohtaan.

Sen osoittaaksemme viemme kynttilöitä haudoille: Tunnelmallinen ja kaunis vaikutelma. Hautausmaita ammatikseen katsova oli kriittinen ylettömään kynttilöiden määrään. Hän kysyi eikö riitä yksi yhteinen kynttilä?
Tietenkin riittää, sillä kyse ei ole uhrilahjasta.. Muistaminen ajatuksissamme ja hiljentyminen on hyvä  tapa. Se tuskin paranee muovia levittämällä.
Mutta eihän tällaisista asioista voi sääntöjä kirjoittaa. Toivoa sopii, että hetken miettisimme asiaa.
Hautausmaiden jätehuolto voisi olla paremmin harkittua: Lajittelu ja kompostointi täytyy toteuttaa käytännössä.

Iltahuutoja

"Elämän  sirkus" jatkaa, vaikka sitä kuvillaan ja veistoksillaan värittänyt taiteilija Jarkko Peltonen on poissa.

Jarkon Kaurakarin lehmä  on paikallaan merimerkkinä ja tästä lähtien myös hänen muistomerkkinään. Kunnioittava tervehdys väsyneelle poisnukkuneelle.

Toinen ja toisenlainen naantalilainen suuruus Ranan Pete kuoli yllättäen. Kenkäkauppa P. Ranta oli Naantalin ensimmäisiä erikoisliikkeitä 1950-luvun alussa. Hän kauppansa sijaitsi Henrikinkadulla entisessä SYP:n  tai Pohjoismaiden Yhdyspankin talossa nykyisen suutarin tilossa.  
Talon rakensi Jussin isä Olavi Leinonen.  Kenkäkauppa oli suutariin paikalla, pankki Hytin valokuvaamon ja apteekki, jolla oli Naantalin ensimmäiset neonvalot, oli Sirkka Kaarinan tiloissa. Se oli Naantalin keskustan siirtymisen ensimmäinen askel Mannerheiminkadulta Tullin suuntaan. Yksi naantalilainen taria on päättynyt. Otamme osaa.

Vaalien tulos selvillä, ongelmat selvitettävä