Yhteinen Naantali -tiedote

• 2011/1
• 2010/2
• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Hyvää Vuotta Uutta

Luostarikirkolta avautuu avoin meri
ja mahdollisuuksien saaristo.
Katse Vuoteen Uuteen, Eteenpäin

Iloisia veronmaksajia?

Olemmeko me  verojen rakastajia tai vastuuntuntoisia tai valehtelijoita?

Ylen kyselyn mukaan veronkevennyksistä olisi valtaosa luopumassa. Puoluekantakaan ei paljon paina. Kaikki näyttävät olevan ainakin puheissaan enemmän tai vähemmän demareita.

Uuden vuoden lupauksia

Uuden vuoden lupausten sarja alkaa alueemme merkittävimmän mielipidevaikuttajan Juha Haapakosken pääkirjoituksen kannatettavalla lupauksella:

Joulurauha ei kuulu, muutoin kaikki hyvin

Naantalin joulu sujui perinteikkäästi, mutta entistä juhlallisemmin.
Lapsuuden muistoissani maistraatin edustajana haastemies Erkki Harne luki julistuksen vähäiselle kuulijakunnalle ilman mitään seremonioita.  Me lähellä asuvat käytiin sitä kuulemassa eikä oikein ymmärretty sen tärkeyttä, mutta kun jouluna ”ei millään sopimattomalla tavalla voinut joulurauhaa rikkoa”, niin paikalla oltiin. Poikkesin sen jälkeen Naantalin Sähkölaitoksen joulukahville, jonka konttorissa työssä oleva äitini järjesti koko henkilökunnalle. Asentajat antoivat johtaja Toivo Leppäkoskelle konjakkipullon ja hän tarjosi väelle lasillisen väkevää viiniä. Työaika päättyi klo 13.00 ja sen jälkeen sitten kotiin.

Nyt on aikaa joulurauhaan, ja  niinpä väen paljous on kymmen- ellei satakertainen 50-vuoden takaiseen aikaan verrattuna.  Vanha Tori ja Humpin portaat on oivallinen paikka. Autot eivät metelöi kuten Turussa ja tunnelmaan ovat kaikki edellytykset. Tulevaa kuntaliitosta ajatellen on hienoa, että entinen Rymättylän kunnansihteeri Riitta Lehtinen lukee julistuksen.
Kuulijoiden määrä on kasvanut jo niin suureksi, että tarvitaan lisäkaiuttimet Torikadun ja Raatihuoneen kulmille.
Pieninä  toivomuksina lähetän järjestäjille terveisiä ja pyydän, että jolla sopivalla tavalla tehtäisiin tiettäväksi, että   haukkuvia koiria ei pitäisi paikalle tuoda. Yhteislaulunjohtoon tarvitaan kanttoria, sellaista esilaulajaa, joka ei pelkää mikrofonia, sanoo asiaa tunteva Jari Virta. Lisäsatsaukset eivät ole kohtuuton palvelu naantalilaisille ja se on myös arvokasta vieraanvaraisuutta Naantalissa käymässä oleville.
  

Tämän joulun juttuja mietittäväksi itse kullekin säädylle

Heimo ja Tapio

Kiireinen menomme pysähtyy kuullessamme suruviestejä. Ajatuksissamme mietimme pidempiä kaaria: Ihmisenä olemista ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.

Heimo Hannun veli Raittola oli innokas ja iloinen Naantalin Tovereiden lentopalloilija. Pikkupojan silmin hän oli mukava ja ystävällinen. Veli Hannu muistokirjoitti hänestä onnistuneen kauniisti Turun Sanomissa.

Tapio Jyväkorpi oli koripallon mestaruussarjalainen Turun Riennossa.  Hänen  joviaalia luonnettaan ei sairauskaan  nujertanut. Hänen tapaaminen oli päivän hyvä hetki.

Heimo oli kommunisti, jolla ei ollut suupielet alaspäin ja
Tapio oli kokoomuslainen, joka ei ylänkatseluun sortunut.

Meidän olisi löydettävä kaiken keskeltä ihminen.

Alla on Hesarin nettisivuilta lainattua 

Iiro Viinasen arvot

Iiro Viinasen isä johti pioneeripataljoonaa, johon kuului myös Rilla Sipposen myöhemmin everstiksi asti ylennyt IVO:n turvallisuuspäällikön tehtävistä eläkkeelle siirtynyt  Reino Rinne. Pataljoonan  viimeinen tehtävä oli palauttaa Naantalin Emäntäkoululle sotatoimissa ollut hevonen.
Tällainen Iiro Viinaseen ja Naantalin välillä tuli mieleni lukeissani Suomen Kuvalehdestä Viinasen haastattelua: Muuttunut ministeri

Upseeri-isän suoranuottinen insinööripoika, jolla yrittäjän tausta, on edustanut Kansallista Kokoomusta eduskunnassa ja tasavallan hallituksessa.  Hänen kohdallaan kansallinen - attribuutilla oli sisältö: Oikeudenmukaisesti ja rehellisesti isänmaan asialla.

”Olen pehmentynyt, tullut ihmisten ongelmille paljon ymmärtäväisemmäksi.”
Niinkin on varmaan käynyt etäisyyden asioihin kasvaessa ja henkilökohtaisen sairauden kanssa kampailtaessa.  Arvelen kuitenkin, että myös kansakunnan etu yhdistettynä sosiaaliseen omaantuntoon saa Iiron julkituomaan näkemyksiään. ”Paheksun kaikkia systeemin hyväksikäyttäjiä, ovat he hyvätuloisia rikkaita tai työnteosta kieltäytyjiä” Se on selvää tekstiä.

Viinasen mielestä on moraalitonta, että ”kunta ei saa senttiäkään veroja pelkkiä pääomatuloja nostavilta. Kaikki käyttävät yhteiskunnan palveluja jossakin muodossa; kaikkien on osallistuttava niiden rahoitukseen”.
Toivotaan, että Iiro jaksaa julistaa, sillä hänen sanomansa menee paremmin perille kovempaankin päähän.

Ratkaisevatko fundamentit?

Ajan hermolla oleva kommentoi

Onko Katainen epärehellinen vai tyhmä?

Eilen illalla Jyrki Katainen oli selittämässä televisiossa, että tuleva taantuma/lama voi olla pahempi kuin 1990-luvun alun lama. Tikulla silmään niitä, jotka vanhoja muistelee, mutta kuitenkin lainaan tällä palstalla ollutta

Häkämies vastaa Kantolalle Nesteen laajennuksesta

Taasko väärin vastattu? Yleltä mielenkiintoinen tutkimus

Niin kaikki vanhat muistot.!

Joulu tuo mieleen lapsuuden ajat. Kirkkaasti ja kuuluvasti soiva Heidi Niemisen  Sylvian Joululaulu vei erityisen vahvasti tällä kerralla Naantalin Työväentalolle vuoteen 1955. Naantalin Yhteiskoulun joulujuhla järjestettiin siellä, koska uusi Maijamäkeen  Naantalin maaliskuntaan  sijoittuva  koulutalo valmistui vasta 1956. Työväenyhdistyksen Naisjaosta piti kanttiinia saadakseen joulurahaa kummipojallee ja sotaorvolle. Pääsin tai joudun mukaan ja sain seurata ohjelmaa, jonka sisällöstä muistan vain Sylvian Joululaulun.
Ulla-Riitta Sarkamiehen esitys on mielessäni edelleen hienoin joululaulu.

Puhetta ei tekoja , Verotuksen epäkohdat säilyvät ja kansa maksaa

Hesarin suuri veroraati piti palkkaverojen korkeutta suurimpana ongelmana. Pääomaverojakaan ei tulisi nostaa, eikä pääomaverosita tulisi maksaa osaa kunnalle. Saaristo-Naantalin tapauksessa Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan pääomatulojen suhteellinen osuus on ollut suurempi kuin Naantalin eli Mattila ei tunne edes asian todellista luonnetta. 
Arvelen, että pääomaveroja saavat haluaisivat maksaa kunnille osuuden  osallistuakseen suoraan kunnan palvelujen rahoitukseen. Niinhän yritykset saavat tehdä yhteisöveron jaon kautta.
Kaikki kuntien verotulot otetaan huomioon veron tasauksessa, joten pääomaveron kuntaosuuden vastustaminen kuuluu siihen sarjaan, jolla pyritään säilyttämään nykyjärjestelmä. Sen avaamisen pelätään paljastavan taas kerran tunnettuja epäkohtia eli pääoman omistajien perusteettoman suosinnan.

Valtuuston kokouskäytännöt saavat kritiikkiä

Sain palautetta aiheesta

Niin se on, että seisaltaan puhutaan, ja että puheenvuorot on pyydettävä koneellisesti. Seuraavaan kokoukseen mennessä ehdimme pitää koulutusta ja informoida vasta mukaan tulleita. Nyt jouduimme hyppäämään liikkuvaan junaan, jotta asiat saatiin hoidettua. Olen pahoillani ja pyydän ymmärrystä. 
Äänentoisto on ikuisuuskysymys. Toivotaan, että tekniikka olisi kehittynyt niin paljon, että saataisiin sekin ongelma korjattua.
Ajatuksenani on ollut, että esityslista voisi olla myös valkokankaalla sekä valtuutettuja että yleisöä varten.

Krapulapuhe ja pätkivä muisti

Saaristo-Naantalin I-budjetti valmistui

Samanlaisia asioita on esillä tänään aina, kun taloudesta puhutaan. Ei tiedetä mitä tulemaan pitää. Veronkorotukset vilahtelivat niin Markku Tuunan kuin Sirpa Hagsbrgin puheissa.
Työskentelyyn oltiin tyytyväisiä. Kokoomus ja muuta porvarit lämmittelivät kotihoidon kuntalisällä ja demarit olivat tyytyväisiä omasihoidon vastaavaan.

Ryhmän puheenjohtaja Sirpa Hagsberg tiivisti hyvin asiat omissa puheenvuoroissaan ja tyytyi esittämään vain yhden äänestyksen, joka koski kotihoidon tuen mallia. 28-15 luvuilla näytettiin missä kaappi seisoo. Kannattaa lukea Sirpan puheenvuorot kirjoituksia palstalta.

Vasemmistoliiton Terhi Vesterinen teki Raittolan pakolliset kuusi esitystä, jotka kaatuivat selkein numeroin. Ei niin, etteikö hyvistä asioista olisi kyse ollut , vaan niin, että nillä ei mikään asia edisty.   

Valtuusto joutui äänestämään kun keskustan listoilta valittu Dennis Livson ehdotti keskusvaalilautakunnan puheenjohtajaksi Markku Aarolaa ohi kokoomuksen ehdokkaan, Äänestys ei muutosta tuonut ja niin tämä vähän aikaa vienyt operaatio merkitään kummallisuuksien kirjaan. Keskusvaalilautakunnassa pitää olla edustettuna puolueiden edustajat oikein laissa sanotulla tavalla. Tämä oli huonoin  demonstraation paikka. 

Lehtien aamuista uutisointia lukiessa tulee sosiaalinen lämpö läpi kaikkien puheenvuorojen. Kyllä siellä kuorossa lauloivat erisorttiset piilodemarit kokoomuksen ja kepun väreissä erilaisten hyvien rahanreikien puolesta. Yhteen maaliin pelataan, oli Mauno Koiviston kauhukuva polittisesta taloudenhoidosta.

Jälkipyykkiä ja B luokan suoritusta A-luokan laskennassa

Tällä palstalla  viitattiin yleisessä kokouksessa lausuttuun kritiikkiin. Sen sisällöstä saa paremman kuvan kun vilkaisette Pekka Hjeltin sivuilla olevaa kirjoitusta. 
Äänestykseen asiat eivät menneet siitä syystä, että kokouksessa ei tehty ehdotuksia muutoksiksi. Sen sijaan useita  - ei valmisteluun - osallistuneita nousi pohjaehdotusta tukemaan.

Olen saanut myös voimakasta krittiikkiä valinnoista niiltä, jotka eivät olleet paikalla. Luottamushenkilöpaikoista päättäminen on epäkiitollista hommaa: Paikkoja saaneet kokevat oikeuden toteutuneen omien ansioiden vuoksi, kun taas toiveiden toteutumattomuus koetaan suurena muiden tekemänä vääryytenä.
En yhtään vetäydy vastuusta, kun sanon, että pidän monia esitettyjä näkökohtia oikeutettuina.  Toisaalta jo ennen vaaleja valitun monijäsenisen vaalityöryhmän esitys on hyvän järjestödemokratian mukainen ja useamman henkilön yhteinen näkemys, jota on vielä valtuustoryhmä ja johtokunta tukenut. Siitä poikkeaminen olisi poikkeuksellista.
Kunnallis- ja järjestödemokratiassamme on sellainen surkeus, että äänestäjät ja  valitsijat eivät aina ymmärrä arvostaa monien ehdokkaiden ylivertaisia kykyjä.

Turussa eräs kauppaneuvos kysyi puolueensa toiminnanjohtajalta, mistä se johtuu, että häntä ei ole valittu keskeisimmille paikoille: "Kai se sinusta johtuu", kuului vastaus.

Saara Vaaranen oli jo kuuden A:n tyttö  syntyessään Jaakkola nimiseksi, ihan kuten kuten tarkkaavainen Jokke opettaa.  ja palaute Raikulta kuuluus:

Yhteistyön merkkejä

Tässä on naapuristakin katsottuna oikea lähtökohta enkä usko, että naapurit ovat kantona kaskessa yhteistyön uusia saroja etsittäessä. Jokainen järkevä politiikan tekijä ymmärtää, että tämä on peli jossa voidaan yhdessä voittaa enemmän kuin toisten kustannuksella. Valtuustoryhmien vetäjät ovat henkilöinä myös luottamusta herättäviä. Sitäkään ei pidä väheksyä.

Sosialidemokraattiset luottamushenkilöt nimetty

Sosialidemokraatit valitsivat ehdokkaansa luottamustoimiin. Ei se kritikittä mennyt. Tyytymättömyyttä oli ja nuorennusta toivottiin eikä kaikille onnistuttu saamaan paikkaa sinne mihin haluttiin. Paikoin monimutkainen palapeli saatiin kohtuullisen pitkän valmistelun jälkeen  pääsihteeri Hannu Aallon johdolla  kasattua: (suluissa varajäsen). Lopullinen lista hyväksyttiin yksimielisesti.

Keskusvaalilautakunta
  j          Riitta Alho                (Timo Saari )

Koulutuslautakunt
pj        Juha Takanen           ( Markus Helenius )
 j          Hannele Vienonen   ( Ann-Mari Kymäläinen )
 j          Seija Salminen        ( Johanna Laamanen )

Kulttuurilautakunta
vpj      Leena Salo                ( Jannika Saario )
 j         Jari Koivunen             ( Olavi Filppa )

Vapaa-aikalautakunta
pj        Kati Väätänen            ( Matleena Turunen )
 j          Isabella Hautala        ( Anna Järvinen )
 j          Tapio Tenlen             ( Keijo Salmikivi )

 Rakennuslautakunta
vpj      Veikko Mäkelä            ( Usko Suominen )
 j          Petteri Alanen           ( Lasse Leino )
 j          Ann-Mari Kymäläinen    ( Tuija Aho )

Satamalautakunta
vpj      Jaana Malmikare       (  Riitta Lehto )
 j          Janne Muikkula         ( Markku Mäkilä )

Sosiaali- ja terveyslautakunta
vpj       Heikki Aalto                        (Jarmo Hyvönen )
 j           Pirjo Maja                          (  Ulla Elonen-Kurikka )
 j           Raija Haataja-Nurminen   ( Annukka Vilenius-Anttila )

 Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto 
pj         Pirjo Maja                           ( Raija Haataja-Nurminen )
j           Jarmo Hyvönen                  ( Heikki Aalto )

 Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyvinvointijaosto
vpj       Heikki Aalto                        ( Seppo Vainio )
 j           Annukka Vilenius-Anttila   ( Johanna Laamanen )

Tekninen lautakunta
pj        Kimmo Aho                        ( Matti Penttinen )
 j          Timo Rantanen                 ( Risto Tikka )
 j          Eliisa Ansamaa                 ( Sirkka Järvinen )

Tarkastuslautakunta
vpj      Lauri Laine                          ( Tapio Korpelainen )
  j          Erkki Rantanen                 (  Ilkka Saari )

Kaavoitus- ja ympäristölautakunta
vpj      Seppo Ansamaa                  (  Harri Viholain )
 j          Heikki Lindgren                   ( Matti Penttinen )
 j          Irmeli Aalto                          ( Liisa Inkeri Suominen )
 j          Minna Teikari-Eura              ( Minna Rahikkala )

Saaristolautakunta 2009 - 2012
vpj      Rauno Vänttinen                        ( Pekka Hjelt ) 
 j          Arto Salonen  (Merimasku)       (Osmo Salo   (Merimasku))
 j          Matleena Turunen                     ( Jannika Saario )
 j          Riitta Lehto                                ( Arja Karvonen )

A-luokkaa

Finanssipiireissä AAA luokka on huippua. Saara Vaaranen os. Jaakkola on kuten nimestä voi päätellä A-luokkaan kuuluva ollut syntyessään ja avioliitossa luokka vielä  nousi  viidestä kuuteen A:han .
Saara on periaatteellinen kokoomuslainen. Kaksi asiaa nousi esille viimeisessä tapaamisessamme: 

1. Miksi Immasten maille ei ole perustettu naantalilaisten toivomaa siirtolapuutarhaa  niille alueille, joihin ei alhaisen korkeustason  alle kolmen metrin vuoksi voida kaavoittaa pysyviä asuntoja.
2. Naantalin kerrostalojen hinnat ovat nousseet liian korkeiksi.  Omakotitalosta luopuva on joutunut muuttamaan  jopa Raisioon tästä syystä.

Ihan hyviä asioita, enkä usko ainakaan demareiden panevan hantiin näitä hankkeita kehiteltäessä. Kunnallishallinto on parhaimmillaan ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta, joka ei muotoja tarvitse.

Mara osoittaa todeksi, että ihminen on heikoimmillaan silloin kun vahvimmillaan on

Naantalivaihe päättyy

Suuressa maailmassa puhutaan eri ajoista antamalla niille nimet; Ranskassakin on eri numeroisia tasavaltoja.
Naantaliisa voisi olla kolme eri vaihetta:

1. Pikku Naantali  Ennen maaliskunnan yhdistymistä 1443-1963
2. Naantali  1964-2008
3. Saaristo-Naantali 2008 -

Naantalin valtuuston jättävä pitkäaikaisin (32 vuotta) naisvaltuutettu Raija Kyttälä aloitti 1977 ja lopettaa nyt.
Komea ura asiantuntevalla menttaalisen terveydenhuollon ammattilaiselle. Valtuustossa ei ole ollut helppoa edustaa Vasemmistoliittoa. Kunnioitettava saavutus!

Naantalin toimintamenot olivat tuolloin vuonna 1977  5.500 markkaa asukasta kohden ja ovat nyt 5.500 euroa asukasta kohden. Alla olevasta taulukosta voi nähdä yhden kaaren reaaliarvoina.
 Sitä kannatta miettiä.

Krapularyyppy on suosiossa

Naantalin museossa on joulunäyttely. Siellä Venäjältä vieraaksi tullut upseeri-enolle on tarjottu ryyppy. Näyttelyssä kerrotaan, että monet jouluherkut ovat ulkomailta tulleita. Eli jo 1800-luvualla olimme muiden vaikutuksen alaisia - hyvässä -  ihan konkreettisesti.

Toinen ryyppyuutinen muistuttaa, että edellisen suuren laman aikana Esko Aho, nuori pääministeri vuonna 1991, sanoi, että elvytys on kuin krapularyyppy. Nyt krapularyyppyä suositellaan USA:ssa ja Euroopassa ja se on käytössä Sumessakin. Johtuuko se siitä, että Matti Vanhanen ei aiheesta tiedä mitään? Sama se, krapularyyppyelvytys on muodissa!

Liputuksen paikka - Rauha on tahdon asia

 Tämä ei ole palaute vaan mielipide, kertoo Kultarannassa asuva Rantasen Eki:

Televisiointi herkisti suomalaisten mielet. Norjalaisia oli ulkopuolella paljon; Se lämmitti. 
Tilaisuus oli kansainvälisyydessään myös pohjoismainen: Ruotsalaisen Nobelin palkinto jaettiin norjalaisten toimesta suomalaiselle. Ja palkittu presidentti tiivisti tämän käyttämällä Olof Palmen kirjan otsikosta Politken är att vilja löytyvää sanomaa toteamalla: Rauha on tahdon asia. 
Yksinkertaisessa lauseessa on kova ydin ja asiaa mietittyään tulee vakuuttuneeksi, että niin se toden totta on. Sota voi syttyä sattumalta ja se voi loppua pakosta, mutta rauha...

Martti Ahtisaaren päivä.

Maran kaverit ja monet demarit eivät saa puhtaita papereita. Kaverit paistattelivat hänen loisteessaan, mutta eivät tehneet mitään hänen puolestaan eivät edes ehdottaneet toiselle kaudelle lähtöä. Demarit taas kiukuttelivat hänen ehdokkuudestaan lähinnä siksi, että se oli mukas vääryydellä saatu. Näin ei ollut ja olen vakuuttunut, että Sdp:n jäsenistö valitsi ehdokkaakseen Ahtisaaren. Tämä ei vähennä tippaakaan Kalevi Sorsan eikä Tarja Halosen arvoa.

Muistettakoon, että presidentiksi tulleessaan Mara asetti työllisyysryhmän, joka viitoitti tietä Paavo Lipposen johdolla tapahtuneelle lamasta nostolle. Se oli merkittävä johtajuutta ja mikä viisainta Mara luotti asintuntijoihiin ja antoi tukensa osaavalle pääministerille.
Voin tunnustaa, että aina välillä tunsin sääliä voimiaan säästelemättä työskentelevää presidentti kohtaan. Hän kiersi maassa ja maailmalla. Hän ei riidellyt lautasista. Hän oli käytännöllinen. Vai omasta liikkumisestaan hän ei jaksanut kantaa tarpeeksi huolta ja siitä häntä pilkattiin häpeättömästi.
Olisi onnetonta, sanoisi Mara, jos ihmiset eivät tuntisi tänään pistoa sydämessään.

Lupsakat potkut

Lupsakkuus ja reilu meininki, on Ponsen potkujen takana irvailee Esa Mäkinen Hesarissa.

Mitä hyvää taantumassa, kysyttiin aamutelkkarissa: Kianderin mielestä työvoimapula helpottaa ja Lindholmin mielestä inflaatio on kurissa ja korot laskevat.

Suomen Pankki piirtää käyriä, jotka kulkevat ylempänä kuin 1990-luvun alussa eli tuotannon kasvu ei käy niin alhaalla kuin silloin, mutta selvästi alempana kuin 2000-luvun alussa.
Kaiken tämän keskellä pitää sitten ruveta taas miettimään maltillisia palkkaratkaisuja niiden johdolla, jotka rakensivat mielettömän tasa-arvotupo-odotuksen ja niiden kanssa, jotka vaativat pääomatulojen verotuksen kevennystä.
Mauno Koivisto taisi aikoinaan sanoa, että on vanhurskasta  kantaa  kaverin reppua, mutta se liikaa,  että selkään  hyppää sitten vielä repun omistaja. Se on todella  liikaa, mutta  sellainen on suomalaisen rikkaan meno ja meinki.

Nyky Naantalin viimeinen valtuusto

Se ei ollut mikään viimeinen taisto. Kaikki asiat päätettiin yksimielisesti ja kokous kesti varttitunnin. Historiallisuutta oli hetkessä, vaikka kaikki suuruus siitä puuttui.

Valtuuston puheenjohtajan mukavan velvollisuutena oli kiittää hyvin menneestä kaudesta. Kokouksia oli 34 pykäliä kertyi 351 ja rahaa jaettiin 340 M€.
Eli suosittuna suoritteena yksi kokous/valtuutettu 10 pykälää/ valtuutettu ja melkein 10 M€ / valtuutettu.

Valtuustoa teki kuntaliitospäätöksen, josta kiitoksen ansaitsevat sitä valmistellut virkamieskunta Timo Kvistin ja selvitystoimikunta  Markku Tuunan johdolla ja valtuusto, joka ei piiloutunut kansanäänestyksen taakse, vaan kantoi valtuutetuille kuuluneen vastuun. Päätöksen seurausten arviointi onkin sitten toinen luku ja liikutus.

Aiheesta voi todeta, että Naantalin kehitys maaliskuntaliitoksesta vuodesta 1964 tähän päivään on ollut menestys. Luojan luomaa ja valtion tuomaa on siinnä tietenkin vahvaksi pohjaksi, mutta kyllä asioita olisi voitu huonomminkin hoitaa. Naantalilaiset ovat tyytyväisiä palveluihin ja vieraat kehuvat kaupunkia. Päätöksentekijät saavatkin sitten jo huonomman arvosanan. Mutta olkoon näin. Ikävämpää olisi olla huonossa kaupungissa hyvä päättäjä kuin olla hyvässä kaupungissa huono päättäjä.

Naantalin pienuus on historiaa ja  taloudenkin taivaanranta voi synkistyä. Ollaan tyytyväisiä siitä, että 45 vuoden aikana on kehittynyt kaupunki, joka voi, jos sitä hyvin hoidetaan, selviytyä vaativimmissa olosuhteissa vaikeammista ja laajemmista tehtävistä.

Varsinais-Suomen liiton nykyinen valtuusto päättää toimintakautensa

Rehtori Keijo Virtanen sai Varsinais-Suomen liiton Aurora-mitallin

Mitalli annetaan tunnustuksena tieteen ja taiteen hyväksi tehdystä työstä. Naantalikin siinnä mainittiin kunniakkaassa yhteydessä. Oikein oli muistaa myös tiedettä, johon Keijo yhdistää oppituolinsa kautta kulttuurin. Elviskin elää keijon kautta, joten kulttuurilla on monet kasvot.
Onnittlemme!

Monetaristit matalaksi

Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Risto Ervelä (kesk) liputti Keynesin puolesta monetarismia vastaan, Rakentamista tarvitaan juuri nyt. Oikealla asialla hän oli ja saammepa pian varmaan nähdä, että kokoomus on vielä enemmän rahapolitiikan mahtia vastaan.
Ervelä on ollut liiton puheenjohtajan 16 vuotta. Maltillinen ja fiksu kepulainen sanoisin keskustalainen.

Laturi lataa

Panu Laturi tuurasi puheenjohtaja Tarja Cronbergiä, jonka pitää olla paikalla, jottei jäisi ilman paikkaa.
Laturi linjasi vahvasti vihreiden politiikkaa: Maakuntavaltuusto valittava suorilla vaaleilla, pormestari tulee valita suoralla kansanvaalilla ja raideliikennettä tulee kehittää, koska miehet eivät bussiin nouse. Itämeren suojelu edellyttää maatalouden päästöjen kuriin panemista. Ei siis tuotantotukea, vaan vaikuttavuuden tulee ratkaista rahan suuntaaminen. Turun vedenpuhdistamoidea puhdistaa Aurajoen vettä on ok. Maahanmuuttajien puolesta on syytä toimia ja välttää lausuntoja. Tämä sai tietenkin vastalauseen höystettynä vihamielisellä asenteella ja syvällä mauttomuudella. Häpeä istua salissa. 
Andi  Mvegerano (kesk) ehdotti, että maahanmuuttajia tulisi nimittää  ”uussuomalaisikisi” . Hän sai kanantusta ja asian asiallinen keskustelu pääsi jatkumaan.
Maakaasu sai hyväksynnän Laturilt, mutta hiilen hän ei uskonut, koska pelkää hiilen hinnan nousevan.Neste Oil oli ykkösasiana esillä ja sen tukeminen sai kaikkien tukea.

”Emme mieti, mitä on tehty väärin, vaan katsomme ennakkoluulottomasti eteenpäin ”, latasi Laturi lopuksi. Sehän sopiikin, kun vihreät eivät halua antaa oikeaa kuvaa heidän roolistaan hallituksessa ihan tavallisen  ahneena poliittisena pelureina, joille vallassa olo  maistuu, mutta vastuunkanto ei.

Vasemmistoliitto esitti alhaisempia palkkioita puheenjohtajille. Populismia, sanoi Virpa Puisto. Ehdotus hävisi äänin 61-12 poissa 30.

Vedessä pihtaroidaan

Taas kerran maakuntavaltuusto otti kantaa tekopohjavesiasiaan. Nyt vassarit ja vihreät ym. halusivat poistaa ruman sanan tekopohjavesi. Äänestyksessä tekopohjavesi vielä säilyi äänin 50-22 ja tyhjiä 5. Asia ei siis ole mitenkään vesiselvä asia.

Aika ja muisto

Oskari Tervon aukio ja Keijo Virtasen lukio ? -ehdotukseni sai kylmäkiskoisen vastaanoton. Ajatusta on pidetty huonona.
Nimeämiset ovat sellaisia, että niistä ei voi oikein äänestää. Ehdotuksilla pitää olla laaja kannatusta, joten unohdetaan tai ainakin siirretään kysymys odottomaan otollisempia hetkiä.

Aikoinaan J.K. Paasikivi perusteli kuningaskantaansa sillä, ettei kukaan tasavertainen aikalainen voi saada kansalaisilta päämiehelle välttämätöntä arvostusta. Tästä vitsailtiin , kun hänet valittiin presidentiksi ja kysyttiin, että mitä hän nyt sanoo: ”Kaikki koulutoverin ovat kuolleet”, sanoi 75 vuotias  Paasikivi.  Sellaista elämä on; pitää odottaa omaa tai kavereiden kuolemaa.

 Itsenäisyysajan ensimmäinen Naantalin yhteiskoulun rehtori tri Ilmari Manninen pani alulle myös museotoiminnan Naantalissa ja kirjoitti vihkosen Lukuja vanhasta Naantalista. Hän aloitta kirjan lainaamalla kansantieteilijä M.A.  Castrenia:

”Kansa, joka pysyy kylmänä esi-isiensä muistoille, saattaa vaaran hetkenä pettää isänmaansa ja kansa, joka niitä halveksii, halveksii myös maatansa ja on puolittain orjuuden oma,”

Oskari Tervon aukio ja Keijo Virtasen lukio ?

Itsenäisyyspäivänä kunnioitetaan itsenäisyyden puolesta toimineita. Sotaveteraanit kuuluvat jokaiseen yhteyteen evätkä todellakaan syyttä.

Kunnioitamme myös kansallisen aatteen nostattajia - suurmiehiä. Turun Ryssänmäeltä he löytyvät. Siellä on kolmikko Snellman, Topelius ja Lönnroth patsaina muistuttamassa, että ”täällä Suomen synnyin muistot” he oppinsa ammensivat. Patsaan paikka voisi olla keskeisempi, jotta maassa välillä mateleva turkulainen itsetunto vähän kohoaisi. Patsas näkyy hienosti Turun yliopiston pitkäaikaisimman - Naantalin suuren pojan - rehtorin Keijo Virtasen työhuoneesta.

Kynttilöitä poltamme ja juhlistamme pimeyden keskellä itsenäisyyden valoa. Niin piti tehtävn ennen itsenäisyyttä, mutta silloin vaadittiin pakolla kunnioittaman Suomen suuriruhtinaan, Venäjän keisarin syntymäpäivää. Koulunjohtaja Oskari Tervo ei kansakoululle kynttilöitä sytyttänyt ja palkkioksi tuli vankeutta. Hänestä tuli myöhemmin  Naantalin itsenäisyyden ajan ensimmäinen valtuuston puheenjohtaja ja Naantalin ensimmäinen kaupunginjohtaja.  

Lilja Ahtiainen ?? vuotta

Mistä Naantali tunnetaan: No ainakin Liljasta .... ja Aatoksesta tietenkin.
Persoona itsessään. Eräs  kuuluisa valkoinen varis, kuten Hella Wuolijokea kutsuttiin, kun puhutiin hänestä liikenaisena miehisessä ympäristössä.

Naapurit tietenkin tuntevat toisensa ja niinpä Frankensteinin porukka vei Liljalle kultaa ja multaa. Kultaa on se osa, joka näkyy ja sisältö multaa kuvaa luonnon tuotetta, oman pihan jalostetta.

Multa-kultakärryt ei kuvaa huonosti kekseliään ja aloitteekkaan Liljan olemusta, jonka perässä ei tahdo byrokratia pysyä. Uusia ideoita ja kaikkien mahdollisuuksien kokeilu on Lijalle arkipäivää, joka päiväistä elämää. Se on se,  joka tuo menestystä, mutta joka vaatii hellittämättömiä ponnistuksia ja vahvaa uskoa omiin kykyihin.

Onnea Liljalle ja kestävyyttä Aatokselle!

Onnea vuorineuvos Risto Rinne

 Risto Rinne on ensimmäinen Naantalin Unikeko, josta on tullut vuorineuvos.

Varmaan siinnä muitakin ansioita on. Antto Juslinia lainaten voisi Risto sanoa, että en mnää tierä, mistä Te näitä saatte, mutt  mnää olen saanutansiost, kun Kekkonen kysyi kalastuksen kultaisen merkin saantimahdollisuuksia.

 Toivotamme oikein hyviä ja ansaittuja olo-vuorineuvoksen päiviä, joihin voisi sisällyttää jotain pientä aktiviteettia kotikunnan puolesta, sillä sitä tarvitaan.

Ei köyhiä ei kipeitä

Naantalin veroprosentin korotus jätettiin tekemättä perustellusti suhdanne yms. seikkoihin perustuen.  Kaupungin talousarvio käsittelyssä ei suurta huolta kannettu talouden kääntymisestä. Emme me , muut vielä vähemmän muut. Saldoksi tulikin, että kaupunginjohtajan pohjaesitykseen verrattuna suorainaisia kustannuksia lisättiin lähes miljoonan euron edestä yli normaalin kasvun.

Uusia virkoja pikaisen sormiharjoituksen  mukaan tuli 25 kappaletta, joka merkitsee yli miljoonan euron lisäkustannusta. Nämä kohteet jo yhteensä merkitsevät  0,7  prosenttiyksikön nousupainetta kunnallisveroon. Tämän lisäksi verotulojen kasvun tyrehtyminen merkitsee ainakin saman suuruista lisärahoitustarvetta. Tänään emme siis ole köyhiä ja kipeitä ja ehkä huomenna sitten ruvetaan puuhaamaan henkilökunnan lomautuksia.  

NTY:n yleinen kokous on 14.12.2008 klo 18.00

Nykyisen Naantallin viimeinen valtuusto kokoontuu maannantaina klo 18.00. Pääsäännöstä poiketen yleistä kokousta ei pidetä. Valtuuston esiteyslista löytyy täältä klikaamalla. Mikäli kysymyksiä tai kommentteja on, käyttäkää ota yhteyttä  reittiä.

Kotihoidon kuntalisä, terveyskeskusmaksut ja seutulipun hinta äänestämällä muutoin yksimielisessä budjettikäsittelyssä

Yleisesti voi sanoa, että tiukasta aikataulusta huolimatta talousarviokäsittely sujui hyvässä hengessä joustavasti neuvotellen.

Poliittisia linjaerimielisyyksiä oli ja on luonnollisesti. Ne näkyivätkin kahdessa merkittävimmässä kohdassa: Terveyskeskusmaksut nousevat KK (kokoomus-keskusta)-ryhmän 7 äänellä demareiden 4 vastaan.   Sallitut maksimimaksut tulevat voimaan 1.1.2009.

Päivähoitopuolella KK-ryhmä ajoi 200 euron kotihoidon kuntalisän läpi. Demareiden ehdotus säilyttää kotihoidon tuki Rymättylässä käytössä olevina 129 euroa alle kaksi vuotiaille ja 44 euroa muille alle komivuotiaille. Lisäksi Hannu Aallon esityksessä oli ideana siirtyä tarveharkintaiseen porrastettuun maksujärjestelmään ensi vuoden aikana.
Voitolle jäänyt päätös merkitsi aikaisempaan verrattuna vielä 50.000 euron lisämäärärahatarpeen johtuen siitä, että valtio on päättänyt korottaa kotihoidon tukea 20 eurolla.  Tämä vaalitäky maksaa Naantalille 550.000 vuodessa eikä kukaan realisti usko, että samalla säästettäisiin päivähoidon muissa kustannuksissa.
Esikoulua käyvien päivähoitomaksu jäi nykyiselleen eli demareiden maksuttomuus kaatui KK-ryhmän voimin.

Seutulippu tulee maksamaan nykynaantalilaisille 58 euroa ja muille 67 euroa. Demarit olisivat olleet kaksi euroa alhaisempien hintojen kannalla.

Jäähallin kahvioon tuli 215.000 euroa. Demareiden ideoima 125.000 euron avustus Vg:lle ei kelvannut seuralle ja niinpä päätökseksi tuli, että kahvion kustannukset, jotka ylittävät 125.000 peritään Vg:ltä vuokrina seuraavan 20 vuoden aikana.  Saa sitten nähdä minkä tasoinen kahvila ja millä hinnalle sinne kahvila saadaan.

Naantaliin tullaan rakentamaan uusi vuokratalo ensi vuonna eli Vapaavuoren linjalle tulivat Timo Kvist ja Naantalin kokoomuslaisetkin . Hyvä näin.  Erityisen tärkeä tämä asia on ryöllisyyden ja Turun seudun sisäisen keskustelun kannalta.

Anteeksi, arvoisa kaupunginjohtaja

Sosiaalisempaa oikeudenmukaisuutta

Sosialidemokraatit näkevät, että rahalla saataisiin enemmän hyvää, jos kuntalisä pidettäisiin Rymättylän tasolla eli alle kaksi vuotiaille 128 ja alle kolme vuotiaille 48 euroa. Tämän kustannusvaikutus olisi  n. 240.000 eli alle puolet esitetystä. Tämän lisäksi olisi aiheellista selvittää voidaanko kotihoidon lisää porrastaa siten, että vähävaraisimmille maksettaisiin korkeampaa lisää sen varmistamiseksi, että syntyisi todellinen mahdollisuus säästä myös kunnan päivähoidon muissa kustannuksissa.
Näin säästyvillä varoilla voitaisiin sosialidemokraattien kannan mukaisesti esiopetukseen liittyvä päivähoito tehdä  maksuttomaksi, kuten koulussa olokin ruokailuineen jo tällä hetkellä on. Tämä merkitsisi n. 120.000 euron tulon menetystä nykytilaan verrattuna. 

Arja Savolaisen aloitteen mukainen omaishoidon kuntalisän määrä voisi aluksi olla 50 euroa kuukaudessa. Tämä vesi kaupungin rahoja arviolta 90.000 euroa.
Yhteensä sosialidemokraattien ehdotusten kustannusvaikutus olisi n. 50.000 euroa pienempi kuin kotihoidon kuntalisän korottaminen kaikille 200 euroon.

Demareiden ehdotus on varmaan sosiaalisempi ja oikeudenmukaisempi, kuten myös se, että ei nyt ole oikea hetki korottaa terveyskeskusmaksuja, joita ei muuten uskallettu korottaa ennen vaaleja, vaikka tasavallan porvarihallitus sitä edellytti. Pieni ketunhäntä tässä pilkistää ja se on syytä tuoda julkisuuteen varsinkin, kun tuli kehuttua tälläkin palstalla paikallisia porvareita ryhdikkyydestä. Nyt vedän takaisin ja tunnustan  erehtyneeni.

Seutulipun hintoja tulisi vielä harkita eikä ole oikein, että naantalilaisten maksut nosusevat ja muille ne laskevat rutkasti. Katsokaa nyt mitä liittymissopimuskin asiasta sanoo, oli Pekka Hjeltin asiallinen viesti. Katsotaan ja yritetään!