Yhteinen Naantali -tiedote

• 2011/1
• 2010/2
• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Ohjelmatkin epäilevät Ekin sivuja?

Valto Koski lähetti Tuomiojan Ekin kampanjakirjeen, jossa  oli linkki Ekin sivuille. Yritin mennä sivuille ja sain kokea kummia. Siksi lähetin Valtolle seuraavan mailin?
.

Kevättä maalla, merellä ja ilmassa. Solidaarinen aurinko paistaa kaikille!

Kuva Väskin pohjoispuoliselta  "vedenalaiselta" karilta

Iloista työn, nuorison ja kevään juhlaa kaikille

Kimmon vapputervehdys: Kuuli Naantali Kansainvälistä

Äitini isoäiti, Ida Karke kirjoitti äidilleni kirjeen huhtikuussa vuonna -71:

Nunnnalahden saarto

 Nunnalahden pukutilojen remontti on käynnistynyt massiivisella operaatiolla. Ensin kaikki aidataan ja suljetaan!
Turvallisuus tietenkin ennen muuta.
Operaation meininki  on muistutus  luottamushenkilöille . Pukukoppikysymys on ollut ikuisuusaihe. Pientä parannusta toivottiin ja siitä tehtiin suureellinen projekti, joka kesti ja vei rahaa ja tupakkaa. Luottamushenkilöt uskalsivat puuttua asiaan ja nyt näytetään, mitä siitä seuraa. Kaikki tehdään mahdollisimman vaikeasti.
Laiturit suljetaan ja uimakoulut perutetaan. Hyvää kesää vaan kaikille!
Yrittäkää nyt löytää yhteensopivia ratkaisuja. Kyllä työ ja huvi voidaan yhdistää, kunhan vain halua löytyy!

Naantalin Energian henkilökunta pitää puoliaan

Valtuutetut ovat saaneet postia energialaitoksen henkilökunnalta. Kirjeestä paistaa huoli väen omasta tulevaisuudesta. Työpaikastaan huolehtiminen ja huolestuminen on oikein ja kohtuullista.
Tässä liitteessä on kirjelmä kokonaisuudessaan. Kaikille tiedoksi!

Kirjelmä tullaan lukemaan tarkkaan ainakin sosialidemokraattien keskuudessa. 
Asiaa kokonaisuudessaan on arvioitava henkilökunnan näkökulman lisäksi niin kaupungin, kuin sähkön kuluttajien kuin myös seudullisen kokonaisuuden kannalta. Se on päättäjän velvollisuus. 

Sähkökauppa ei ole helppoa. Näyttää, että siinnä eivät edes isot pärjä, eivät ainakaan aina. Ei sitä kannata väkisin käydä. Ei Naantali Energia voi tehdä muuta kuin kulkea virran mukana. 
Sähköverkkoliiketoiminta on säädeltyä ja alaa valvotaan, ettei mahdottomuuksiin mennnä.

Varmaan on vielä hyviä vaihtoehtoja: Oman toiminnan kehittäminen on haastava tehtävä ja siinnäkin voi olla huonoja vaihtoehtoja edessä, eli ei se välttämättä ole  hyvää uutta kotia parempi vaihtoehto henkilökunnan kannalta.

Edellä mainitut ovat näkökohtia, joita on punnittava. Sitten, kun kaikki tekijät on tiedossa, on päätöksenteon aika. Arvelen, että henkilökunnan aseman turvaaminen painaa sosialidemokraattisessa päätöksenteossa. Se painoi yhtiötä aikoinaan muodostettaessa ja se painaa nyt. Aivan erityisesti meille muutamille "sähkölaitoksella kasvaneille" tämä on vaikea henkilökohtainen kysymys!   

Miten kotitalous voi varautua taantumaan?

Kauppalehti kyseli asiaa tuntevilta. vastausta otsikon kysymykseen. "Viisas" vastaaja  sanoi, ettei kannata ostaa citymaasturia. Se toivomus toteutuu itsestään useimpien kohdalla yksinkertaisesti rahan puutteesta johtuen. Mutta mukavammalta varmaan tuntuu, kun päätyy samaan ratkaisuuun vastuuntuntoisena kansalaisena?

Puheenjohtajaehdokkaat Turussa ja Salossa

Jos riittävästi kiinnostuneita löytyy, järjestetään ilmainen bussikuljetus Turusta Saloon ja takaisin. Bussi pysähtyy tarvittaessa esim. Kaarinan, Piikkiön ja Paimion kohdalla. Jos olet kiinnostunut kuljetuksesta, ota yhteyttä piiritoimistoon 02 - 4145 000 tai toiminnanjohtajaan 040 - 518 1948 viimeistään tiistaina 6.5.

Hauskaa ja aatteellista vappua toivottaa Talvikki Koskinen

Työläinen joustaa, raaka-aine ei

Sarjassamme väärät miehet oikealla asialla: Yllä oleva otsikko on lainattu Talouselämälehden pääkirjoituksesta, jonka on kirjoittanut Esko Rantanen, joka lopettaa kirjoituksen:

Tikulla silmään

Veli Junttila TS:ssä muistelee oikein viran puolesta 50 vuoden takaisia. Naantali oli tuolloin ristiriitojensa takia tapetilla. Se oli kenkkumaista aikaa ja voimakas  kahtiajako heijastui kaikkialle jopa kouluun ja lapsiin.
Kuten Junttilan kirjoituksesta ilmeni, oli valtuuston enemmistön nokkamiehenä Lauri Ala-Hakula ja kaupunginjohtaja Lasse Kangasta puolustavan vähemmistön kärjessä oli Armas Rönnholm.

Ala-Hakulan Tapio oli tuolloin samanlainen tumppi kuin minäkin.  Olimme hyviä kavereita varsinkin kouluhäirinnässä. Luokanvalvojamme oli Veikko  ”Jölli”  Viirtomaa, laulunopettaja- kanttori-urkuri. Hän oli monitoiminen taiteilija ja ideanikkari. Hän keksi, että järjestetään varainhankintajuhlat.
Juhliin lähetettiin oppilaiden mukana koteihin kutsu, jonka allekirjoittajina olivat Tapio LAURI ALA-HAKULA ja Mikko ARMAS RÖNNHOLM. Saimme paljon vieraita ja ohjelma arvokasta ja arpajaistulot niin mahtavat, että teimme keväällä yön yli kestävän luokkaretken Hankoon.

Lahoniitty johtaa innokasta puoluekokousryhmää

Hyvää veteraanipäivää

Maailman Turuilta

USA:n politiikka saa huutia.  Perusinsinööri Veijo  Tekniikka & Talous-lehdessä :

Presidentti Bushin bioenergiapolitiikka ajaa maailman nälkäkriisiin. Viljavarastot hupenevat ja hinta nousee. Maailaman nälkäisten määrän piti laskea 800 miljoonasta. Nyt sen ennustetaan nosuevarn 1.2 miljardiin vuoteen 2025 mennessä. Nämä mielipiteet ovat Lester R. Brownin ja löytyvät Hesarista.
Ihan järkeen käypää järkeilyä. Bush ja Suomessa ovelien maanviljelijöiden järjestölle  Kepulle bioenergia on keppihevonen tai paremminkin Troijan puuhevonen. Bioenergialla ajetaan viljelijöiden, metsänomistajien ja sijoittajien lyhytaikaisia etuja ympäristö tosiasiallisesti unohtaen. Huoltovarmuudesta ja muista sellaisista asioista ei ahneuksissa puhuta. Ruoka viedään köyhän suusta Citymaasturin polttomoottorin räjähtävään palotilaan. Eikö tässä ole jotain jo muinaisia roomalaisten käyttäytymiseen viittaavia selviä rappion merkkejä ja siten imperiumin romahduksen enteitä?

T&T lehdessä Tero Hirvilammi puhuu kauniita Turusta unohtamatta omaa roliaan. itsensä nostaminen on siedettävämpää kuin muiden mollaaminen

Lipposen leikkuri

Puolueessa oli presidenttiehdokkaan esivaali taannoin. Yhden ehdokkaan Ruotsin kielen taitoa moitittiin. Hän puolustettiin sanomalla, ettei se puute ollut hänen suurin heikkoutensa. Tuomiojan kohdalla olisin samoilla linjoilla: Ei ikä ole hänen valinnan suurin este?

Sdp:n kevätpiirikokous Raunistulassa Tarmon talolla

Odotuksen henkeä oli ilmoilla. Onhan piirillä ehdokkaita puoluekokouksen joka lähtöön. Tarkoitan Ilkkaa Kantolaa ja Ari Korhosta ensisijassa ja nykyisiä johtoportaaseen kuuluvia Heli Paasiota ja Seppo Lehtistä. 
Puolueen varapuheenjohtaja Piia Viitanen Tampereelta pudotteli sujuvasanaisesti  päivän tekstin. Vajaa kymmenkunta puheenvuoroa käytettiin ja köyhän asialla oltiin. Eipä mitään ihmeitä kuultu eikä uusia näkökulmia availtu ellei lukuun oteta Paraisten virkistävää poikkeusta Seppo Koskista. Hän muistaa keskiluokkaista palkansaajaa!
On sekin aihetta huomata, että Ari Korhonen on jyvällä maailman menosta, eli ei laula vain vanhoja  säkeitä, vaan yrittää analyyttisellä lähestymistavalla kääntää katsetta myös tulevaan.

Julkilausumat saatiin aikaan porvarihallituksen politiikasta yleensä ja yliopistoista aivan erityisesti. Lue julkkarit tästä.

Puoluevaltuustoon valittiin viis jäsentä. Tarja Nuotio Maskusta tuli tältä kulmalta varsinaiseksi ja varalle Janne Mäki- Impula Raisiota.

Tuomiojan Eki valitteli vappupuhujan kurjuutta

Eiliseen vappumarssivastustukseen tuli lisäselitystä, kun Eki valitteli puhujan kurjaa kohtaloa kylmillä ulkokentillä. Kotikommenttina Ekille vastauksena tuli:

Tuomioja valmis luopumaan vappumarsseista

STT kertoi:

SDP:n puheenjohtajaksi pyrkivän kansanedustaja Erkki Tuomiojan mielestä vasemmiston perinteiset vappumarssit joutavat historiaan, jos ne eivät kiinnosta ihmisiä.

Tuomioja sanoo Vihreä Lanka -lehdessä perjantaina julkaistussa haastattelussa olevansa valmis luopumaan muistakin demariperinteistä ja -symboleista, jos ne eivät enää toimi.
Tuomioja kuitenkin arvioi, että joku vielä käy vappumarsseilla. Itse Tuomioja aikoo puhua Imatralla, Joutsenossa ja Lappeenrannassa.
Tuomioja arvioi haastattelussa, että työväenliikkeen jakautumisen syyt ovat kadonneet.

Vasemmistoliiton yhdistämistä SDP:hen ei hänen mielestään pidä kuitenkaan vauhdittaa keinotekoisesti, vaan aika hoitaa asian.
- Siellä on stalinististen perinteiden osasto, joka ei halua ja jota ei haluta SDP:hen, Tuomioja sanoo.

 

Tuomiojalla ei ole nostalgista suhdetta puolueen perinteeseen. Hän ylipäätään ei ole työväen joukkoliikkeen mies, vaan vasemmisto-intellektuelli, jonka liikkeellepanevana voimana on olla erimieltä. Kunnioitettava piirre puolueen puheenjohtajaksi pyrkivältä.

Korut voittavat ansiomerkit ja mitalit

Naantali palkitsi eilen 20 vuotta tai pidempään palvelleita. Tilaisuus on mukava sopivan kokoinen huomionosoitus.

Kh:n pj Marrku Tuuna esitteli syystä ylpeänä tutkimustuloksia, joissa Naantali pärjää: Henkilökuntaa vastaa mielellään kysymyksiin ja on valmis suosittelemaan muille Naantalia työnantajana useammin kuin vertailukunnat. Haasteellisena hän näki 1.000 työntekijän kuntaliitosprosessin: Osataanko sen yhteydessä hyödyntää mahdollisuutena kehittää organisaatiota tulevaisuuden haasteiden mukaiseksi.  Siinnä tarvitaan luottamushenkilöiden päätöksentekokykyä, jossa kokemus ei ole haitaksi .

Sellainen muutos on ollut havaittavissa: Valtaenemmistö huomionkohteista haluaa vaihtaa merkit ja mitallit koruihin. Käytännöllisyys ja käyttökelpoisuus menee kunnian ohi?

40 vuoden mukana olosta kultaisen Naantali- mitalin saanut  Mikko Rönnholm ei pitänyt kiittämistä harvinaisuutensa vuoksi turhana ja näki, että uskollisuus yhteisen hyvän tekemisessä on kunniakasta. Huomion osoituksen voi ottaa hyvällä mielellä vastaan.

Fortum nousussa

Segmenteittään tulos näyttä seuraavalta luvut  M€  (2007)

Venäjä rivi oli vielä tyhjä ja varmaan monen mielestä siellä oli monta kysymysmerkkiä ???

Yllä on lainattu Nesteen pörssitiedotetta. Paremminkin voisivat asiat olla. Kurssi putosi kuusi prosenttia.Onneksi kuitenkin diesel vetää ja toivottavasti pitää ajatellen Naantalin investointeja. Eiköhän pikku hiljaa pitäisi tuurinkin muuttua. Pidetään peukkuja!

Kauppalehti työväenlehti, Sdp herätys!

Kauppalehdestä ja Talouselämästä voi lukea verotuksen epäkohdista asiantuntevia arvioita. Eilen asialla oli toimittaja Kyösti Jurvelin, joka lehden virallisen linjan mukaisesti kauhisteli pörssiyhtiön ja peheyrityksen verokohtelu erilaisuutta. Perheyrityste pääomaveroprosentti oli keskimäärin 4.9 % kun se pörssiyhtiöiden osingon saajilla oli 19.6 prosenttia.
Ero on siis kohtuuton ja johtaa jatkuessaan epätarkoituksenmukaisuuteen. Mutta palkansaajaan verrattaessa ero on käsittämätön.

Jurvelinin huomio, että palkansaajat maksavat rankimman kautta kaiken, on sisällöltään sellainen, että sen pitäisi kuulua palkansaajapuolue Sdp:n johdon suusta. Mutta ei kuulu. Sdp on unohtanut palkansaajien edunvalvonnan ja siirtynyt tässä kohdassa julkisen rahoituksen yksipuoliseksi puolustajaksi.

Herätys. Lukekaa Jurvelinin  analyysiä ja huomatkaa, että Kokoomus ja Kepu ovat omansa hoitaneet. Omistajat, yrittäjät  ja maanviljelijät asuvat suomalaisessa veroparatiisissa, jossa käyttävät julkisen sektorin universaaleja palveluja, joiden rahoituksesta päätaakan kantavat palkansaaja-kuluttajat.   

Vanhenemisen taidetta

Kuuluisuuksien bongaaminen on joidenkin harrastus. Sellaista must-tarvetta en tunne. Yhden käden sormille laskettuja kertoja olen ollut Turku-hallissa kuulemassa maailman luokan tähtiä jonkun hyvän ystävän yllyttämänä. Sillä tavalla sitä tulee lähdettyä sellaiseen maailmaan, joka ei kuulu jokapäiväisen elämän piiriin.

Paul Anka ja hän iso bändinsä veivät kaksituntisen ohjelman läpi hienostuneella vauhdilla. Ohjelma oli rakennettu kuin klassisen musiikin hyvä konsertti. Oli reipasta menoa, hiljaista tunnelmointia, tanssijalkaa mukaan tempaavaa ja hienoa vuoropuhelua ja ennen muuta innostunutta taitoa.
Kiitämme turkulaisia siitä, että aikoinaan saivat aikaan Suomen ensimmäisen suurhallin. Turku oli suunnan näyttäjä, mutta tietenkin Helsingin harkimoiden oli liian varhain vietävä ykkösareenan paikka ihan kuten pääkaupunki aikoinaan.

Pyörähtääkö himmeli ?

Kuntatalouden professori Pentti Mekliniltä:

Taantuu tai sitten ei ?

Matti meikäläinen saa olla tarkkana: Nordea tarjoaa asiakkailleen kirjeellä - Indeksilaina USA Kiinteistö -sijoitusta, jota varmaan ihan oikein selostetaan esitteessä. Esitteessä sanotaan: ”Talousnäkymien puolesta pääskenaariomme on edelleen, ettei taantumaa Yhdysvaltioihin ole tulossa.”
Kauppalehti 22.4.2008 uutisoi: ”Nordean pääekonomisti Leena Mörttisen mukaan Yhdysvalloissa käydään tämän laskusuhdanteen aikana myös taantumassa eli tuotanto supistuu jonkin aikaa.”

On vaikea sanoa  lausumien merkityksestä mitään tarkempaa. Mieleen hiipi sellainen epäilys, että tarkoituksenmukaisuudella voi olla osuutta lausuntoihin, joten sillä silmällä niitä kannatta lukea.

Vappu tulee

Ystävällinen kutsu:

Lääketeollisuus vai Euroopan Parlamentti

Talouselämän kolumnissaan Suvi Anne Siimes kehuu kokoomuksen mainoskampanjan osuvaa näkyvyyttä ja kyselee - tai paremminkin -  haikailee Euroopan Parlamentin vaalien perään.
Siimes olisi hyvä ehdokas, melkeinpä minkä tahansa puolueen listoilla. Siinnä hän on oikeassa, että kiinnostusta EU-vaaleja kohtaan pitäisi saada lisättyä. Se on kansallinen velvollisuutemme  kuin myös se, että sinne valitaan yhteistä hyvää ajavia eikä sitä vahingoittavia edustajia.

Kallistuva terveys

otsikoi Hesari.
Syynä on uusi tilastointi, joka nostaa Suomen menot 7.5 prosentista 8,3 prosenttiin BKT:sta . Euroissa tämä tarkoittaa 13.6 miljardia eli  2.600 euroa asukasta kohden. Suurinta kasvu on ollut hammashoidossa ja lääkekuluissa, kun taas vanhusten ja vammaisten laitoshoidossa sekä perusterveydenhoidon pitkäaikaishoidossa kasvu on ollut maltillista.
Terveydenhuollon menoihin on otettu uusissa tilastoissa mukaan mm:ssa vanhustenhuoltopalvelut ja investointeja.

Suomi on vieläkin alle OECD-maiden keskimääräisen tason eli 9 prosentin: USA  15.3, Saksa 10.7 ja Ruotsi 9.2 ja Tanska 9.1.
Vuonna 2003  sairaanhoitajat tienasivat 82 prosenttia vertailumaiden tasosta.

Tästä voimme päätellä, että noususuuntaus terveyssektorilla jatkuu vääjäämättömästi, koska palkat nousevat ja hoitotarpeet vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kohdalla vaativat kohennusta niin määrän kuin laadun suhteen. Koko kansa taas huolehtii lääkemenojen kasvusta.

Voitto taskussa

Kokoomuksen piirin puheenjohtaja Petteri Orpo kehuu jo vaalivoitolla. Muodon vuoksi hän yllyttää vielä kovaan työhön. Aiheellisesti voisi moittia äänestäjien vähättelystä. Mutta ei kai sille mitään voi, että menestyksellä myydään. Voittajan vaunuihin on tungosta ja lumipallo kasvaa kieriessään , kuten politiikkaa seuraavat tietävät.
Kun tähän itsevarmuuteen lisätään tieto siitä, että Jyrki Katainen toimi imagokonsultin ohjeiden mukaan potkiessaan Ilkka Kanervan ulkoministerin paikalta, niin edessämme on kovanaamainen kaksoisstrategia: Kanervan potkut vahvistivat Kataisen johtajakuvaa, ja samalla kerätään  Kanervan avulla kohtuuttomasta kohtelusta tulevaa sympatiaa. Molemmat tekijät satavat kokoomuksen laariin. Kunpa kansa tietäsisi?

Ja kyllä kansa tietää: Naantalissa hyvin perillä olevat kahviseurat tietävät kertoa, että puolueeton yhdenasianmies Kuustosen Jussi on asettumassa kokoomuksen ehdokkaaksi. Vielä varmempi tietolähde kertoi hänen olevan menossaa Kepuun, mutta ei Vasemmistoliittoon. Onnittelemme kaikkia osapuolia!

Jopa kaksi kolmesta aikoo äänestää syksyn kuntavaaleissa

(Kuntaliitto tiedottaa 26.3.2008) Suomalaisten äänestysinto syksyn kuntavaaleissa näyttäisi nousevan edellisvaaleista. Nuorimpien ikäluokkien äänestysinnossa sen sijaan ei näy merkkejä paremmasta. Heistä vain 40 prosenttia sanoo äänestävänsä.

Kuntalehden ja Kuntaliiton vaalikyselyyn maaliskuussa vastanneista suomalaisista 67 prosenttia aikoo äänestää syksyn kuntavaaleissa. Jos aikomukset pitävät paikkansa äänestysprosentti kipuaisi selvästi edellisvaaleja paremmaksi. Vuoden 2004 kunnallisvaalien äänestysprosentti oli 58,6, ja vuonna 2000 vain 55,9 prosenttia kansalaisista äänesti.

Kuntaliiton tutkimuspäällikön Marianne Pekola-Sjöblomin mukaan kaikki äänestämistä lupaavat eivät kuitenkaan käytä ääntään itse vaaleissa.
- Äänestysaikeita kartoittavissa kyselyissä saadaan perinteisesti korkeampia äänestyslukuja kuin äänestystilanteessa, myös muualla maailmassa, Pekola-Sjöblom kertoo.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ympärillä käyty keskustelu palvelujen uudistamisineen ja kuntaliitoksineen näyttää nostaneen kiinnostusta kuntavaaleissa äänestämiseen. Lähes kolmannes ilmoittaa käydyn keskustelun ja kuntien muutosten nostaneen heidän äänestyshalukkuuttaan.

Koulutustason tarkastelussa näkyy perinteinen ero. Korkeasti koulutetut (76 %) aikovat äänestävät selvästi varmemmin kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (62 %).

Nuoret eivät ole suuntaamassa äänestysuurnille

Kyselyyn vastanneista alle 25-vuotiaista peräti lähes neljännes ilmoittaa, ettei aio äänestää syksyn kuntavaaleissa. Vielä hieman suuremmaksi äänestämättä jättävien joukko kasvaa, kun opiskelijoita tarkastellaan omana vastaajaryhmänään.
- Perussyy nuorten vaisuun äänestysintoon on siinä, että nuoret eivät pidä äänestämistä velvollisuutena siinä määrin kuin vanhemmat ikäluokat. Yhä useammalta nuorelta puuttuu kokonaan poliittisen osallistumisen perinne, Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka arvioi.

Kurikka kiinnittää huomiota muun muassa kouluissa tehtävään demokratiatyöhön nuorten aktivoimiseksi.
- Lyhyet kampanjat eivät auta. Osallistumisen taustalle tulee saada pitkäjänteistä kansalais- ja demokratiakasvatusta. Myös puolueiden tulisi kiinnittää huomiota ehdokasrekrytoinnissaan nuorten osuuden kasvattamiseen. Vaalikampanjoissa tulisi nostaa enemmän esille nuoria koskettavia teemoja, Kurikka sanoo.

Yllä oleva teksit on Kuntaliiton tiedostosta otsikkoa myöden. Siis kaksi kolmas osaa eli 66,7 prosenttia saa etuliitteen jopa. Tähän on tultu Suomessa.
Tarkempi tarkastelu kertoo vielä, että kiinnostus asioihin on alhaisinta demareiden keskuudessa. Sekin häpeä.

Työväenliike juurilleen

Satunnaisia lukuja

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on 55 kunnan kuntayhtymä.  Sen alueella toimii 24 terveyskeskusta, ja asukkaita alueella asuu 460.000. Yhdeksässä sairaalassa on 1.567 sairaansijaa ja 5.7000 virkaa ja tointa. Avohoidonkäyntejä oli 690.000, hoitopäiviä 420.000 sekä leikkaustoimenpiteitä 42.000. Toimintakulut olivat 478 miljoonaa euroa, eli runsas tonni asukasta kohden.
Norjan öljyrahaston rahat kasvoivat viime vuonna 250 miljardiin euroon, joten ne ovat n. kuusikertaa Suomen valtion budjetin loppusummasta ja rahastolla pyörittäisi 500 vuottaa VSSHP:n toimintaa.
Sattumalta samaan aikaa silmäiltyjä lukuja, joilla ei ole mitään tekemistä asiallisesti toistensa kanssa, paitsi että esimerkiksi työmarkkinat ovat yhtenäiset?

Haartmanista Koivikkoon

Tauno Viljasen perheen omistuksessa ja heidän upeaan kuntoon saattamana seisoo Tuulensuunkadulla historiallinen kivitalo. Talon omisti viime sodan aikoihin  saksalainen asekauppias. Saksalaisten omaisuus siirtyi rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti Neuvostoliiton ohjauksessa nk. ystävällismielisille tahoille, jotka olivat lähellä Suomen kommunisteja. Talosta tuli vuokrakasarmi.
Entinen kaupunginjohtaja Lasse Kangas osti talon 1950 luvun loppupuolella ja teki siitä yksityisasunnon. Naantalissa olivat kovat poliittiset riidat tuohon aikaan ja Kankaan kannattajien joukoissa epäiltiin, että Tuulensuunkadun levennys kotipolusta kaduksi tehtiin Kankaan kiusaksi. Joka tapauksessa kaunis kallio räjäytettiin, jotta katu saatiin avatuksi autoliikenteelle.

Kun sitten suuremman maailman liikenneideat yksisuuntaisine katuineen tulivat Naantaliin, tehtiin Tuulensuunkadusta Kaivokadun katupari. Suorat kadut nostavat nopeuksia ja houkuttelevat kiihdytysajokilpailuihin. Ulvovat moottoripyörien äänet ovatkin Naantalin idyllin kevään ääniä. Yhdensuuntaisuudella haluttiin myös lisätä parkkipaikkoja. Käytäntö kuitenkin kertoo, että mikään ei riitä. Kaikki paikat täyttyvät sesonkiaikana eikä vanhankaupungin pysäköinnin lisääminen paranna mitään, päinvastoin. Matkailuelinkeinon kannalta tarvitaan todellisia ratkaisuja. Muumimaailman parkkijärjestely on oikeansuuntainen. Jos siihen vielä pystyttäisiin liittämään rauhallinen junaliikenne, olisi malli ihanteellinen kaikkien kannalta. Siitä voisivat nauttia turistit ja sen voisi sietää vanhassa kaupungissa asuvat.

En pidä järkevänä mäenrinteen turmelemista pysäköintitarkoitukseen. Jos rahaa on, ja jos haluja on, pitäisi se käyttää kestäviin ratkaisuihin pysäköintialueisiin, joilta turisti kuljetettaisiin sähkö ja/ tai maakaasukäyttöisillä kumipyöräjunilla vanhaan kaupunkiin.

Vielä tähän asiaan liittyvä analogia: Hurjan 1960-luvun alun ylirikkaassa pikkukaupungissa suunniteltiin nykyistä puistotietä pääkaduksi kaiketi jonkin sorttiseksi Bulevardiksi. Autoliikenne olisi edellyttänyt kuitenkin toisen puurivin hävittämistä. Tuolloin Naantalin Grand Old Man taiteilija  Axel Haartman puuttui asiaan ja se tyhmyys jäi tekemättä. Onko nyt Pentti Koivikon vuoro?

Ps. Kesti Marian asukaat toivovat Tulensuunkadulle levähyspenkkejä!

Ei unohdeta lasta ja reipas korotus kotihoidon tukeen?

Mihin päivähoito kuuluu?

Kaksi periaatteellista kysymystä nostettiin keskustelussa esille: Päivähoidon koti eli toiminnan siirtäminen sivistystoimeen. Kokoomuksen aloite ei ainakaan vielä ollut tullut ehdotukseksi. Ehkä se poliittisessa keskustelussa sitten runnataan. Opettajien ammattiliitto sitä tukee ja perusteluna on sen koulumaisuus eli opetustehtävä.
Asiantuntevilta tahoilta on nostettu varottavia sormia muistuttamaan, että lasten pitäisi saada kehittyä lapsina ja päivähoidon luonteen pitäisi olla sen mukaista.  Ehdotus, että asiaa arvioidaan parin vuoden päästä, tuntuikin ihan viisaalta. Punnitaan ja mietitään eikä ehdoin tahdoin anneta ay-politiikan määrätä monimutkaisessa asiassa.  Sanottakoon vielä, että kaikki käy, kunhan sillä parannetaan lasten asemaa!

Kunnallinen kotihoidontuki?

Toinen asia oli lasten kunnallinen kotihoidontuki. Rymättylässä se on käytössä. maksu on 140 euroa kuukaudessa. Se on kiva lisä perheelle, jonka useimmiten äiti voi jäädä lasta hoitaman. Se on kuitenkin liian pieni niille perheille, jotka tarvitsevat molempien ansiotuloja.
Kun harmonisointiajatus on tarkoittanut esimerkiksi palkkojen kohdalla paremman tasolle nostamista, niin tässäkin asiassa voisi ajatella kunnallisen tuen laajentamista koko kuntaan. Se ei ole tietenkään rahallisesti pikku juttu, sadat tuhannet siinnä vilisevät, mutta ei Naantalin taida ainakaan tässä kohdassa tuntea olevansa köyhä.
Kotihoidontukea on Keskusta kannattanut ja Kokoomus on tainnut sitä ehdottaa. Sosialidemokraatit ovat epäilleet sen hyödyttävän niitä, jotka muutoinkin ovat kotona, eikä sen ole uskottu tarjoavan todellista vaihtoehtoa kunnalliselle hoidolle, jonka säästöillä tuki väitetään tulevan rahoitetuksi.. Demareita on askarruttanut myös työvoimapoliittiset seuraukset: Koulutetut naiset voivat jäädä kotiin,  ja näin kansantalouden kasvulle ei löydy tekijöitä.

Taitaa kuitenkin olla niin, että nykyaikainen urasuuntautunut naisammattilainen ei näihin houkutuksiin innostu, vaan painaa töitä pysyäkseen mukana kovassa kilpailussa. Kotiin jääminen jää siten luonnollisena vaihtoehtona maatilojen emännille, joiden työmaa on kotitilalla. Toinen ryhmä on tietenkin suhteellisen alhaiseen ansiotasoon yltävät. Heidän kotiin jäännin edellytys on taas riittävän korkea tuki, jotta se kilpailee työssäkäynnin kanssa. Perustellulta tuntuisi, että mikäli kunnalliseen tukeen mennään, olisi sen oltava ainakin kasikertaa nykyisen tuen suuruinen, jotta sillä olisi vaikutusta kunnallisen päivähoidon käyttöön. Voisi ajatella, että sosialidemokraatit voisivat hyväksyä kotihoidon tuen laajennuksen, kunhan se korvaus on niin korkea, että sen avulla voi vähätuloisempikin lapsen huoltaja jäädä kotiin.

Järjestelytoimikunnnan jäsenehdotukset ovat valmiit

Sosialidemokraatteja ryhmään kuulu neljä kaksi Naantalista, yksi Rymättylästä ja Merikmaskusta

Naantali
Markku Tuuna (Matti Rantanen) ,Jan Lindström (Timo Jyväkorpi), Elina Salokangas (Hanna Gustafsson)     
Mikko Rönnholm (Urpo Alho ), Jaana Malmikare (Arja Savolainen) , Heini Jalkanen (Minna Jyrkkä)  
Jarkko Kanerva (Tutta Uurasmaa)  ja Terhi Vesterinen (Hannu Raittola)      

Merimasku
Eliisa Ansamaa (Veli Kivinen) , Anne Linja (Jarkko Paavola) , Samuli Santalahti (Eija Arvonen)        

Rymättylä
Juhani Saarinen (Ilkka Viljainen) , Taija Terä (Leo Laaksonen) , Lauri Laine (Seija Salminen)       

Velkua
Aulis Toivonen (Lasse Valtonen)                                                                                           

Vaara ei ole ohi!

Keijo Himanen kolumnoi tänään  Hesarissa. Hän lopettaa juttunsa:

Tampereella pidetyssää palautetilaisuudessa  viime perjantaina Turun seudulle annettiin plussia ja miinuksia yhteen vedossa seuraavasti:

Ei huono tulos?

Kaupunki ei ole yritys ja siksi on muistettava, että hyvä tulos voi olla merkki hyvistä ulkoisista edellytyksistä, menotalouden hallinnasta tai väärin laaditusta budjetista.  Mutta hyvä tulos on parempi kuin huono. Se on siis täkäläisittäin " ei huono". Siitä saa olla tyytyväinen, mutta ei ylpeä, eikä sillä ainakaan kannata kerskailla. Siksi tuloksen tiedottamisen vaatimaton näkyvyys oli ihan hyvä asia ajatellen ainakin yhteistyötä Turun kaupunkiseudulla.

Koen vastenmieliseksi velvollisuudekseni kertoa, että meillä on ongelma: Kaupungin taloudesta vastaavat virkamiehet kokevat kaupungin olevan yrityksen kaltaisen yksikön eikä julkisen asukkaiden yhteenliittymän. He haluavat oman kunniansa tähden, että ulospäin näytettävät tunnusluvut ovat hyviä, vaikka kaupunkilaisten kustannuksella. Tämä edellyttää luottamushenkilöiltä valppautta.

Musiikilla on voimaa

Naantalin Musiikkiyhdistys  täytti  lauantaina 40 vuotta. Juhlassa oli juhlaa, sillä sen ohjelmisto koostui 12 Naantali-sävellyskilpailuun osallistuneesta teoksesta. Kilpailu on ratkaistu jo pari vuotta sitten, mutta esitettynä ne tulivat korviimme vasta lauantaina juhlan kunniaksi.

Lopuksi taiteilijajoukon puolesta musiikin monitaituri Jouko Valkonen kiitti  juhlien päätä, ylitse muiden uurastanutta puheenjohtaja Leena Saloa (Valitan kuvan llaatua, joten paikalle kannattaa tulla)

Kiitollinen kuulija viihtyi parituntisessa juhlassa. Taas kerran saimme vahvistuksen Naantalin kulttuurin elinvoimasta  ja sen monipuolisesta erilaisuudesta.

Naantalin Musiikkiyhdistys oli yksi Naantalin Musiikkijuhlasäätiön perustajista. Arto Noraksen ja Naantalin kaupungin ohella Vallis Gratiae, Museo- ja Musiikkiyhdistys pistivät 10.000 markkaa tarkoitukseen. Tämä tuli välttämättömäksi, koska valtuuston myöntämä 70.000 oli alle lain vaatiman 100.000 markan.  Yhdistykset osoittivat kulttuuritahtoa, jota helpotti kaupungin myöntämä erillinen avustus a´ 10.000 markkaa .
Vaikka taustalla oli hallinnollinen kömmähdys ja poliittinen taktiikka, oli seurauksena Musiikkijuhlien lisääntynyt tuki musiikin ammattilaisharrastajien piirissä.

Kilpailun voitti Markku Ahstrandin  Meren Rakastettu,  sanat olivat Pia Perkiön.
Avausnumerona se ei ehkä onnistunut parhaiten.  Aatamin eli orkesterin soiton ja laulun suhde taisi hävittää alleen sävellyksen hienoudet. Kilpailujyryn toinen jäsen Esa Pehtmanin lisäksi Tiina Tunturin mielestä sovitus ei mennyt ihan nappiin.

Ilari Hongiston Rantakioski tuli kakkoseksi. Se oli elämäntapanaantalilaisen mieleen. Siinnä oli kosketusta. Sanat ja sävelet  olivat yhtä ja samaa.

Kolmannelle sijalle nousi Tutta Uurasmaan Tuua- Marian laulu . Hieno ja vaikea teos, joka edellyttäisi kaikupohjaksi kirkon holveja, kerrottiin.  Laura Virenin esitys pisti pidättämään henkeä, vaikken laulamisen vaikeudesta mitään tiedä, voi sen nahoissaan tuntea katsomossakin.

Merellisyys ja Naantalin ylistys olivat teemoja.  Teoksista löytyi mainoslaulumaisista iskevää rytmiä ja  hartauteen tuudittavaa tunnelmaa. Kyllä näitä kannatta esittää jatkossakin. Pienenä vinkkinä voisi ajatella niiden esittelyä Naantali-päivän yhteydessä? 
Alla on vielä esimerkki hallinnollisesta runoudesta. Entisen kaupunginsihteerin, kuuluisan Turun murteen tuntijan ja ystävällisen ihmisen Risto Vuorisen ylistys NAANTALI, MÄ TYKKÄÄN SUSTA

Naantali, sä kaunis olet,
hymyhuulinen,
lämpöinen ja lempeä ja
hyväntuulinen.
Kosolti on kokemusta
sulia, eikö vain?
Naantali, mä tykkään susta,
pidän omanain.

Naantali, sä solakka ja sorja varreltas,
fiksu olet, tyylikäskin
vaateparreltas.
Herätät sä ihastusta,
hurmaa, eikö vain?
Naantali, mä tykkään susta,
pidän omanain.

Naantali, sä vartut, sä
rehti mieleltäs,
siniset on silmäs, olet
tuttu kieleltäs.
Kartastasi murheen musta
puuttuu, eikö vain?
Naantali, mä tykkään susta,
pidän omanain.

Katkeruutta aiheesta Kataiseen ja mediaan?

Ilkka Kanerva tuli ulos Turun Sanomien kautta – tietenkin. Hän pitää Kataista takin kääntäjänä, yön yli nukkujana ja kaverin jättäjänä.  Iken mielestä myös  laki – perustuslaki- on tullut kirjesalaisuuden rikkomisen kautta rikottua.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että Kanervan olisi pitänyt alistaa hänen asiansa eduskunnan ratkaistavaksi, sillä ministerin luottamuksen mittaaminen on perustuslain mukaan eduskunnan asia. Se olisi ollut miehekkäämpää kuin perästä puhuminen. Hänen kohdallaan solidaarisuus puoluetta kohtaan voitti laillisuuden.

Katkeruus mediaa kohtaan on aitoa, mutta ei hirveän analyyttistä. Ike on median mestarillinen käyttäjä. Hänelle on sinne sopivia ominaisuuksia: komeahko miehekkään voimakas kuvissa onnistuva olemus. Hänen merkkipäivät oli mammuttitapaus, jossa lehdistö oli aina eturivissä aitiopaikalla. Eli voi sanoa niinkin, että sitä saa mitä tilaa?

Iken kaima Ilkka Kantola muistuttaa, että elämä ei ole reilua. Vääryyttä, epäoikeudenmukaisuutta on arki täynnä. Suurempia vääryyksiä, sairauksista perheiden hajoamiseen ja konkursseihin, kohtaavat  ihmiset päivittäin. Eikä useinkaan ole edes kohdetta, johon kiukkunsa purkaa.Kukaan ei kuuntele.
Politiikka on sitten vielä oma alueensa. Hommaan kuuluu nousua ja laskua eikä, sen tarvitse liittyä ansioihin millään tavalla. Se on demokratian olemus, joka ei ensisijaisesti perustu mihinkään. Parempaakaan ei ole.

Vuonna 1987 putosin eduskunnasta kallis ruoka pois hampaistamme iskulauseen kera. Vaalien jälkeisenä aamuyönä kahdeksaakymppiä lähestyvä äitini sai melliläiseltä maanviljelijätä soiton , jossa sanottiin putoamiseni olleen heidän suurin ilonaiheensa. "On se hyvä, että tässätkin tapauksesta oli jotain iloa", kommentoi kesken unien herätetty. Tämäkin tapahtuma tuli mieleeni.

Kantoja kaikkialla

Naantalissa on tehty paljon puistosavottaa. Tarpeellista ja välttämätöntä tietenkin.

Kannot ovat  kuitenkin korkeita , venäläistyylisiä.

Korkein on kuitenkin tämä, joka ei ole kanto. Tämä erityisesti särkee sydäntä, monesta syystä ja henkilökohtaisesti.

Ensimmäisiä aloitteitani  Naantalin valtuustossa olivat Kaivokadun puut. Kaupunginjohtaja Jaakko Kalkas sanoi, että ne pitäisi olla suunnitelmissa mukanam ilman aloitteitakin. Niin pitäisi, mutta eivät olleet. Vuosien vieriessä on saanut nähdä puun toisensa jälkeen poistuvan rivistä erilaisista syistä tai syyttään. Sellaista elämä on.

Onko Turku oman onnettomuutensa seppä?

Turku on otsikoissa sisäisten erimielisyyksien vuoksi.
Eilinen ÅU käsitteli Turun huonoja lukemia yrittäjien kyselyssä: Suurten kaupunkien hännän huippu. Samanlaisia tuloksia tulee sieltä täältä. ÅU osoitti sormella kaupunginjohtaja Mikko Pukkista ja hallituksen puheenjohtajaa Pekka Ruolaa ja toisessa rivissä suurten valtuusryhmien johtoa, siis Petteri Orpoa ja Jarmo Rosenlöfiä.
Johdossa on vika, jos sähkö ei kulje. Se on selvää. Eikä ole epäilystäkään siitä, että jotain olisi tehtävä.

Minulla on luonnollisesti oma eikä edes hirveän etäinen näkökulman tilanteeseeni:
Pekka Ruola on herrasmies, joka ei ole tuppautunut tehtäväänsä, vaan on sen vastaanottanut velvollisuuden tunnosta. Hänellä on hankala tilanne, sillä  hän on ollut valitsemassa Pukkista. Valinta tuntuikin onnistuneelta, ja suuret toiveet kohdistuivat ulkopuolelta tulevaan harkitsevaisen miehen vaikutelman tehneeseen uuteen luutaan. Ei ole odotettavissa, että Pekka ryhtyisi vallankumouksellisiin  toimenpiteisiin. Luultavasti hän yrittää pitää myrskyt vesilasissa.

Petteri Orpolla on valtuustoryhmän puheenjohtajan tehtävän lisäksi eduskuntaryhmän varapuheenjohtajuus. Hänellä on nostetta, eikä hän tervaa helpolla rekeään Turun asioihin itsensä likoon panemalla, vaikka Kokoomuksella kuuluu suurimpana ryhmänä vastuu tilanteesta.

Asioiden hoidon kannalta Jarmo Rosenlöf on koko porukan selvä ykkönen niin tiedossa kuin tahdossa. Eikä hän ole mikään rähjäradikaali. Mutta ei hänkään voi ylettömästi naapureita auttaa, vaikka sosiaalista mieltä onkin yllin kyllin.

Tilanne ei ole helppo, eikä sitä helpota julkisuuteen pulpahtavat rähinät tyhjänpäiväisistä matkoista. Johtamisen kultainen sääntö on: Tue alaisiasi, älä nöyryytä.
Kun toistuvasti poliittinen intressi menee tämän säännön ohi, ei siitä hyvää seuraa!
Ajatelkaa kaiken tämän ohella myös meitä naapureita. Ei ole ihme, jos epäilyksiä yhteistoiminnan mahdollisuuksista on syntynyt ja syntyy.  

Etsi viisi virhettä

Joissakin lehdissä on tehtäviä, joissa etsitään viisi virhettä kuvasta tai tekstistä. Osaavat toimitukset tekevät niitä tahallaan. Tälle palstalle niitä syntyy itsestään ihan naantalilaisittain. Nyt on tarkoitus lisätä interaktiivisuutta näillä sivuilla, ja otankin mielelläni vastaan korjausesityksiä.
Palkinto on ruhtinaallinen. Tästä lähtien yhdessä jutussa olleesta viidestä löydetystä virheestä palkitaan kahvikupposella, joka tarjotaan osoitteessa Kaivokatu20 erikseen sovittavana aikana. Löydökset voi lähettää osoitteeseen mikko.ronnholm@tsme.fi . Kiitän  jo etukäteen kasvattavasta avustanne!

Raina ei ole varjoinen heijastus, vaan eteenpäin vievä voima!

Paloasemien yhdistämistä Rainassa käsiteltiin: Tuleva paikka voisi olla Luolalan nurkilla. Uusia asema korvaisi Naantalin, Raision ja Artukaisten asemat. Asia jäi Naantalin ja palokunnan väliseksi toiveella, että eritysasiat kuten teollisuuden ja Naantalin vanhan kaupungin tarpeet ratkaistaan turvallisesti.

Yhteinen päänsärky on Turun kuntaliitoskirje. Kirje on pitkälle menevä melkeinpä julkea. Itäinen suunta Kaarina, Piikkiö, Paimio ja Sauvo näyttävät siinä olevan vahvimmin laajentumissuuntana. Mutta kyllä epäilyksiä herää lännessäkin. Asiallista vastausta ja monipuolisempaa tietoa kehitellään myös siksi, että julkisuus on ollut vinoutunutta ja turkulaisittain väritettyä.

Tammistontien jatke kulkisi  Naantalista  Raisioon. Uusi eritasoliittymä on toiminnassa, mutta sikaania pitkin pitää kiemurrella maantieltä  Tammiston alueelle. Asia on ollut Rainan  listoilla ties kuinka kauan ja nyt suoran tien ja selkeän liittymän uskotaan toteutuvan. Mielenkiinnolla odotamme?

Kakolan puhdistamosopimus on ollut ihan huulilla ja Raisio toivoisi saavansa sopimuksen valtuustoon toukokuussa. Turussa on ollut hyvää tahtoa, mutta myös voiman näyttämisen halua. Homma näyttäisi sillä tavalla kummalliselta, että tässä kaikki osapuolet nimittäin kuluttajat niin Turussa kuin Raisiossa ja Raision takana tulisivat hyötymään hankkeesta. Toivotaan, että asiat loksahtavat kohdalleen, ja että eräs tämän vuosikymmenen  vaikeimmista ehkäpä kaikkien p-maisin juttu saadaan oikeaan uomaan!

Raision ja Naantalin yhteistyö sujuu. Mutta sehän ei taida olla uutinen.

Perjantai- pullo

1. On todellakin jotain yhteistä ranskalaisella, kreikkalaisella kommunistilla, italialaisella fasistilla ja suomalaisella populistilla: yhteistä on se, että kaikki vastustavat Euroopan Unionia
   vastasi Liisa Jaakonsaari Timo Soinin irvailuun. Rempseä Soini on vanhoillinen katolinen abortin ja avioeron vastustaja. Kunpa kansa tietäisi, sanoisi oppi-isä Veikko Vennamo.

Hallitukselle on annettava tunnustusta. Se uskaltaa samaan aikaan tuoda perintöveron poiston ja terveyskeskuksen ja päivähoitomaksujen korotukset eduskuntaan. Tässä linja kirkastuu: Pääomalle helpotuksia ja keskituloiset palkansaajat maksajiksi.

1. "Turun uderground-konkari Markku Into antaa palaa, roiskua ja räiskyä siihen tahtiin, että lyyristä tihentymää kaipaava lukijaa putoaa kyydistä"

   näin arvioi Naantalin yhteiskoulun kasvatin uusinta teosta : Kummalta puolelta muna paistetaan, Hesarin kriitikko Jukka Koskelainen

Kokoomus tuulettaa ja demareista ei kerrota edes vitsejä

Kolumnistit veistelevät, että Sdp:n väritön puheenjohtajakisa jää kokoomuksen tuuletuksen ja erityisesti  Stubbin hymyn varjoon. Kataisen operaatiota verrataan kekseliäisyydessään 1990- luvun alun porvarihallituksen  Ahon Haavisto valintaan Väyrysen kieltäytymisen jälkeen.
Ahdingossa erittyvät adrenaliinit ja vaikeudet kääntyvät voitoiksi.
Turun päässä tulee tuplat, kun sekä Kanervan että Kataisen puolustajat aktivoituvat.
Tällaista on politiikka parhaimmillaan tai pahimmillaan.

Demareiden ongelma taitaa olla ongelman puute tai paremmin sanottuna sen tunnistamisen puute. Puoluekokous uhkaa kääntyä rutiiniksi, jossa vanhaa kaavaa noudattaen edustajien enemmistö kuvittelee voitoksi Tuomiojan valinnan estämisen! Epäilyttää, että eivät edes laskuun menevät gallup-luvut asetelmaa muuksi muuta.

Asetelmassa on analogiaa Kepun Ahon jälkeiseen aikaan: Kepun puoluekokousedustajat olivat todennäköisesti selvillä Jäätteenmäkeen liittyvästä riskistä, eikä hän muutoinkaan ollut junttiporukan  muotin mukainen. Mutta hänet valittiin kirkkaasti ennen vanhasia ja rehnejä?
Hänet valittiin voittamaan vaalit.

Jokaisen Kepu-edustajan sisällä on kiero talonpoika, joka tiesi, että Lipposen lyömiseksi tarvitaan hentoa naista, joka vetoaa kaupunkilaisiin. Maalaisethan äänestävät Kepua joka tapauksessa. Asetelma oli heidän kannalta hyvä, koska Jäättemäki oli ilmiselvä haastaja –kaikilla tavoilla, Sen missä hän tiedoissa ja taidoissa hävisi, sen hän vastapainoksi hän keräsi sympatiaa ja kaiken kukkuraksi häntä ei rajoittaneet mitkään soveliaisuussäännöt.

Lähestyvät kunnallisvaalit eivät itsestään anna demareille haastajan asemaa oppositiolähtökohdasta  huolimatta. Puoluejohtajat ovat miehiä, joten Jäätteenmäen esimerkki ja vielä Pohjanmaa vie ajatukset naisiin erityisesti Juttaan tai Mia Petraan. Tarja osaamisestaan huolimatta ei innosta. Hävyttömässä jokapäiväisessä kaurapuurovertauksessa on jotain perää.
Mia Petra on olemukseltaan blondi, vaikka onkin sisällöltään insinöörimäinen. Jutassa on naisellista ryhdikkyyttä ja vetovoimaa. Monien mielestä hän olisi demareiden nais-katainen?

Onko kysymys iästä tai sukupuolesta avain ratkaisuun? Tuskinpa. Ja niinpä jokerikysymykseksi nousee kuka herättää kiinnostusta valintansa jälkeen:
Minkälainen on uuden puheenjohtajan Sdp? Onko se muuttunut ja mihin suuntaan? Puheenjohtajan on oltava kiinnostava henkilönä olemukseltaan, mutta ennen muuta hänen on saatava kansalaiset uteliaaksi hänen poliikastaan: Mitä puheenjohtaja ajattelee ja mitä hän aikoo tehdä?
Ellei tätä mielenkiintoa synny, on peli menetetty.
Mutta ei sitä ole vielä tällä voitettu. Pitää vielä herättää innostus tai epäilys vaalikeskusteluissa pärjäämisestä. Vasta vaaliväittelyissä kääntyvät viimeiset prosentit  tai osat, ja ne kääntyvät vain, jos syntyy yhteys, yhteinen ymmärrys elämästä.

Perheyrittäjä voi hyvin

Tutkimuksen tuloksia voi ymmärtää  varsinkin tällä hetkellä, kun taloudellinen menestys on ollut hyvää ja yrittäjien tulot ja varallisuus ovat olleet reippaassa kasvussa. Pienten ja keskisuurten yritysten tulokset  olivat viime vuonna erinomaisia; Sijoitetun pääoman tuotto Nokia-luokassa kaikilla toimialoilla yli 20 prosenttia ja rakentamisessa huikeat 32.6 prosenttia.
Vaikkei varallisuus vaikutakaan onnellisuuteen?, ei siitä elämän laadun kannalta haittaakaan ole!

Tutkimuksesta voisi tehdä sellaisen johtopäätöksen, että työsuhteissa tulisi pyrkiä perheyrittäjien olosuhteiden suuntaan: Työntekijöille olisi annettava enemmän osallistumismahdollisuuksia ja päätösvaltaa omien töittensä järjestämisessä.  Komentelua pitää vähentää ja turvallisuuden tunnetta lisätä. Sillä tavalla saataisin  aivoihminen ponnistelemaan onnellisempana. Vaikka julkisella sektorilla turvallisuus on korkeahko, arvelen siellä olevan enemmän puutteita työn johtamisessa ja organisoinnissa!

Kyllä tämä elämä mallaa

Toteaa Timo Roos Uutispäivä Demarin pakinassaan kuvaillessaan kesäaamun ihanuuttaa sorsaemon poikasten ja naapurin muskevelin uittoineen. Ja lopuksi hän puhkeaa ylistykseen:

"Kaikkonen esittää tulevana suvena Karjalan mäntyä Tuntemattoman Sotilaan kesäteatterissa ja hammaspeikolla pelottelu on sitten loppu nyt - slut nu!",  viimeinen polittinen pakinanikkari valistaa ja nauraa kihertää Kaijansa kainalossa syystäkin tyytyväisenä.

Hard Luck ja Tuija Brax

Urheilullinen pika-pinko ennakko-odotus ei ole huono kuvaus puhuttaessa oikeusministeri Tuija Braxista. Hänelle oli annettu Hard Luck  paita Saramäen uuden vankilan käynnillä. Hyvää, mutta kovaa huumoria!
Maakuntaliitossa eilen käydessään ministeri osoitti asioiden nk. substanssin olevan hallussa. Kun hän ei myöskään mielistellen kierrellyt vaikeita asioita, syntyi virkistävä vaikutelma. Paikalla ei myöskään ollut ylimielisen vihreyden kyllästämä "parempi ihminen".

Tuija Brax on yksi pääkaupunkiseudun yhdistämisselvityksestä aloitteen tehneistä ministereistä. Hänen käsityksensä on kuntaliitosmyönteinen.  Aivan erityisesti hän näytti ymmärtävän Turun murheita. Taisi pitää niitä Helsinkiäkin vaikeampina. Katri Sarlund ja Janina Andersson ovat tietenkin Turun seudun asioiden tietolähteenä yksi syy näkökulmaan. Mutta kyllä Turun julkinen lobbaus ja viestintä ovat saaneet ymmärrystä osakseen. Kehyskunnat ovat leimautuneet itsekkäiksi rusinanpoimijoiksi, jotka eivät ymmärrä Turun taakan kantajan roolia omahyväisyydessään?
Tulin itse jonkin asteisiin tunnon tuskiin kahdesta syystä: Yhtäältä - Onko Turun provosoiva esitystapa saanut sulkemaan silmät oikeilta ongelmilta ja toiseksi – Onko kehyskuntien tiedotus ja asiallinen informaatio unohtunut.

Nyt on syytä tarkastella näitä asioita syvällisemmin, ja pöydälle on nostettava asiat sellaisenaan. Tämä tarkastelu on tehtävä yhteistyössä Turun kanssa heitä kuunnellen ja tosiasioita analysoiden – tietenkin ilman ennakkoehtoja
Yhtä aikaa tämän kanssa on toteutettava kehyskuntien näkökulmasta lähtevä tiedottaminen. Tiedottaminen on suunnattava valtakunnan tason päättäjiin ja sitä on annettava myös julkisuuteen omilla ehdoilla eikä vain vastaamalla Turulle.

Tampereeseen vertaaminen ei ole huono asia. Tampereen seudun rakenne on tulevan Turun seudun kaltainen; Suurehkot kehyskunnat ja selkeät yhteistyökuviot ilma näkyviä kuntaliitospaineita!

Kunnallista demokratia käytännössä

Eilinen kaupunginhallitus kästteli mm:ssa Sirpa Hagsbergin aloitetta nettisivujen kehittämisestä siten, että palauteen antaminen kävisikätevämmin. Aloite johti parannukseen: palaute palkkiin.

Kokeilin sitä ja lähetin seuraavan palautteen sivujen infosta ja interaktiivisuuden pienestä, mutta vakavasta puutteesta. Lähete on siis lähtenyt ja seuraamme sen käsittelyä?

Innostusta ilmoilla

Kevättä ja Liekkiä

Varhaista tämä kevääntulo on . Sinivuokkoja aprillipäivästä alkaen?

Mihin tämä johtaa, on mieleen nouseva kysymys. Takatalveen ja vapun lumipyryihin, ajattelee pessimisti. Moni taas miettii keskilämpöjä, ja jotkut osaavat lukea maaailman merkkejä ties mistä: Lämmin talvi / kylmä kesä?
Nasakin sanoo maapallolla olleen kylmintä sitten 14 vuoteen. Sitä selitetäänn hirmumyrskyillä ja todistetaan, ettei se mitään todista.

Säätilan takia ei kannattaisi hermoilla, mutta hermoilaan, vaikkei ollakaan terassiravintolan pitäjiä. Säähän on oivaliinen keskustelunaihe ihan käytöksen kultaisten sääntöjen mukaan. Ja kyllä juttua riittää, kun väitetään, että ilmakehä on yhtä kaaosta. Ihan samnlaista tuntuu silloin tällöin ihmisen päässä olevan. Eli sääjutut ovat inhmillisiä, meille läheisiä.

Veli Junttila TS muistelee 50 vuoden takaisia ja Naantalin Euroopan ennätyksen menetystä:

Varsinaista järjestäytymistä

Luuloyliopisto

Kasvatustieteen professori Kari Uusikylä osaa sanoa satututtavan taitavasti. Huippuyliopiston polittinen päättäminen ärsyttää kunnon yliopiston proffaa. Hän letkauttaan Kauppakorkean kanslerille Matti Lehdelle: "Kansleri teki TietoEnatorista Luulo Enatorin , jossa mieleikuvien myyminen on pääasia. Firman arvo on romahtanut. Ollaanko nyt luomassa mielikuvien Luulo-Yliopistoa?
Hänen kirjoituksensa loppu on vaikuttaa sanataituruutta:

Uusitalo muistuttaa, että 1990 luvun samat "puutarhurit" yrittivät leikata lahoimman oksan eli peruskoulun ja korvata se markkinavetoisella kilpailukoululla. Viitaus tarkoittaanee peruskoulun mielikuvan ja todellisuuden ristiriidasta, ja että siksi kannatta olla varuillaan ja epäillä uusia kotkotuksia. 

Saimme maakuntaliiton hallituksessa (luulla kirjoitusvirhe) kuulla heinon johdatuksen Turun yliopistomaailman uusiin avauksiin, joissa keskeisessä roolissa olivat kontaktit Tukholman ja elinkeinoelämän suuntaan. Esittäjä oli Antti Paasio, Pepen sujuvasanainen professori veli. Esitys oli vaikuttava, mutta ei se tarttunut tajuntaani. Vastaanottopäässä oli varmaan vikaa. Mutta kyllä sitä on syntynyt   aiheellinekin epäilys maailmoja maalailevista yleispuheenvuorojen todelisesta sisällöstä. Toivotaan, että löytyy uusia uria ja mahdollisuuksia myös meidän nurkile, ettei kaiki liikenevät rahat mene Helsingin mahtipontisuuden tukemiseen. Tekojen puolella ovat kuitenkin useimmiten suurimmat puutteemme olleet.

Vanhoja ei voi olla muistelmatta. Oli sellanenkin aika, että kaikki soveltava yliopistokoulutus oli vaarallista puhtaille tieteille. Insinöörikoulutusta ei pidetty tärkeänä sen liian läheisten käytännön suhteiden vuoksi. Joku järki ja kohtuus pitäisi olla: Yliopistolla tulee olla vapaus ja sen tutkijoilla aivan erityisesti, mutta ei käytäntöä hyödyttävää tiedettäkään saisi sorsia.

Varsinais-Suomi valmistautuu, missä juntat

Varsinais-Suomen puolekokousedustajat kokoontuvat tänään järjestäytymään ja valitsemaan edushenkilöitään. Tavallisesti kokousta edeltää yhtydenotot eli suomennettuna junttaus. En ole tällä kerralla sen toiminnan piirissä ja satunnaisten kyselyjen perustella sitä ei ole olemassa  tai sitten sitä on valitusti ja valikoidusti. Epäilen enemmän jälkimäistä.

Varsinaisen Suomen ongelmana voidaan pitää, vaikka se on vahvuus, että meiltä on kaksi ehdokasta: Ilkka Kantola puheenjohtajakisassa haastavana yllätysanimenä ja Ari Korhonen vahvana puoluesihteerisuosikkina. Kanotla ja Korhonen eivät sovi hyvin yhteen; Jos Kantola valittaisiin heikentäisi se Arin mahdollisuuksia. Tästä Arin pyrkimyksiä tukevat tietenkin tekevät johtopäätöksen, että nainen sen olla pitää. Arin kannalta siis Tarja olisi paras ja Jutta  ja Mia Petra lähes yhtä hyviä.

Kun olen asettunut tukemaan Ilkka Kantolaa olen joutunut vastaamaan kysymykseen, että onko minulla jotain Ari Korhosta vastaan. Vastaukseni on ilmiselvä. Ei ole mitään Aria vastaan.
Ari on peruskoulutkseltaan luonnontieteilijä, syntyperältään savolainen, nuoriso- ja järjestötyötä tehnyt perheenisä. Hän ymmärtää yhteiskuntamme rakenteen muutoksen vaikutuksen. 

Mutta puolueen kannalta kysymys ylitse muiden on puheenjohtaja.. Puoluesihteeri ei voi korvata edes osittainkaan puheejohtajaa.    
PUHEENJOHTAJA ON VALITTAVA PELKÄSTÄÄN ARVIOIDEN HÄNEN MAHDOLLISUUKSIAAN MENESTYKSELLISTI JOHTAA PUOLUETTA.
Valinnan pitää olla jokaisen puoluekokousedustajan henkilökohtaisessa harkinnassa eikä sitä saa ketjuttaa. Näin toimien meillä on puolueena pieni mahdollisuus nousta. Puheenjohtaja valinna alistaminen muihin hyviin pyrkimyksiin on kohtalokas virhe, josta olemme kärsineet lähimenneisyydessä.
Mutta niin se taitaa olla, että ei aina käy niin kuin toivotaan ja että kysymykseen mitä olemme oppineet, tulee tyly vastaus: Emme mitään.

Valitaan Kantola nyt tai kunnallisvaalien jälkeen

Kantolan Ilkka oli HS:n kuukausiliitteessä pääroolissa erilaisena ehdokkaana, todellisena vaihtoehtona. Unto Hämäläinen yksi kokeneimmista poliittisista toimittajista on pysytynyt löytämään idean ytimen.

Toivottavasti hänen arvionsa luetaan kokousedustajien joukossa useammin kuin kerran. Hämäläinen nimittäin kysyy onko edustajilla rohkeutta?

Tuomiojan Erkki johtaa HS:n mukaan kokousedustajien keskuudessa. 64 varmaa olisi kova luku, ellei kyse olisi Ekistä.
Mitallisijoista kamppailevat  Tarja Filatov, Jutta Urpilainen ja Mia Petra Kumpula.

Ilkka Kantola joutui tyytymään kuuteen. Loppupään miehet  Kiljunen, Koskinen ja Skinnari nollaan.
Puolella delegaateista ei ollut kantaa. Voi siis tapahtua vielä paljonkin. 

Varsinais-Suomen nuoret ovat näyttävästi Jutan takana ja Tarjalla on täällä hyvä kannatus. Ilkalla on neljä. Tämä ei osoita parasta pelisilmää täkäläisiltä. Kunnallisvaaliasetelmat taitavat olla liian hyvät?

Onko päähineesi, fetsi, kipa tai knalli?

Merkittäviä tasavuosia: Ettei totuus unohtuisi!

Paavo Lipponen kolumnisaan  muistelee Tampereen valtausta, YYA:ta, Tupon syntyä ja Irakin sotaa ja päätyy yllä lainattuun lopputulokseen - aiheesta. Alla on taas Ilkka Kantolan viisaus vähän aiheessen liityen                    

Verokuvioita

Rannikkoseudussa oli nimimerkillä kirjoittava taitava kynämies ampumassa alas ajatusta saada kunnille pääomaveroista osuus. Kirjoittaja kyseli laskelmia ja parempia perusteita, Jostaan syystä olen vähän väsynyt varjonyrkkeilyyn ja siksi en ainakaan vielä ole vastaanut.
Tässä alla on pylväsdiagrammi, joka puhuu enemmän monet sanat. Kunnallisvero on tuloryhmien alapäässä progressiivinen eli suhteellisesti nousea  ja yläpäässä degressiivinen eli suhteellisesti laskeva. Kun tämä kuva ei edes ole vielä koko totuus tulisi pääomaverosta saada ehdottomasti osuus kunnille. Miettikää?

Kuka erottaa ministerin

Professori Pertti Suhonen kyseli HS:ssä perustuslain perään. Mikä ministerin erottaja puolueen puheenjohtaja on?
Ja vastasi, ettei mikään!

Ei siis ihme, että Jyrki Kataisella oli itku kurkussa. Hän ei tainnutkaan olla liikuttunut tapauksen liittyvästä Ilkka Kanervan kohtalosta, vaan siitä, että hän liikkui heikoilla jäillä.
Hänen on saatava Ike pyytämään eroa, muutoin erottamisvastuu kaatuu kristallinkirkkaasti Matti Vanhasen niskaan, joka itse ministerin ohella on ainut yksityishenkilö, joka voi presidentille esittää ministerin erottamista.

Eduskunta tietenkin voi epäluottamuslauseella ministerin erottaa.  Jos parlamentarismin kansanvaltaista periaatetta seurattaisiin, niin eduskunnan pitäisikin  asia käsitellä, ja vasta eduskunnan luottamuksen menetys sinetöisi Kanervan kohtalon.
Eihän Eduskunnan käsittely Ikelle mikään herkkupaikka olisi, mutta en mahdottomana pidä, vaikka  hänen päässään liikkuisikin, että katsotaan nyt asiat viimeisen päälle. Virkaiältään vanhimpanan kansanedustajana olisi tämä uroteko demokratian puolesta. 

TUTO: n voitto lämmitti

Tuton enrginen joukkue voitti Mestiksen.
Hieno saavutus.  Vähän mukaellen latinoperäistä iskulausetta:

ei edes johdon eriseuraisuus.
Toinen merkittävä huomio liittyy  yleiseen lainalaisuuteen: Vastoinkäymiset  yhdistävät ja menestystä on vaikea kestää. Mutta toivottavasti vielä on aikaa...

Ilkka Kantolalle tukea monelta suunnalta

Alla on lista tukeasaaneista ehdokkaista ja tukijoiden määrästä

Aktiivista toimintaa koko maassa. hieno saavutus Ilkalta. Se näkyy alla olevan listan laaja-alaisuudessa ja monipuolisuudessa. Puutteitakin listassa on esim. Merimasku on mukana!

Aunelan Sos.dem.yhd.ry
Demari Klubi Turku ry.
Haagan Ty ry.
Hakunilan Sos.dem. ry.
Helsingfors Sv.arbetarförening rf.
Hirvensalon-Kakskerran  Sos. dem. ry.
Järvenpään Ty ry.
Kemiön Suomenkielinen Sos.dem. yhdistys ry.
Kimito Sv. Soc.dem. fr.
Korson Sos.dem. Ty ry.
Kruunuhaan Sd.Yhd.ry.
Käpylän Sos.dem. ry.
Lapuan Sos.dem. ry.
Lohjan Ty ry.
Loimaan Sos.dem. ry.
Mynämäen Sd. Ty ry.
Naantalin Ty. ry.
Paraisten Sos.dem. Ty I ry.
Perniön Ty ry.
Perno-Pansion Sd. ry.
Rantaperkiön Ty ry.
Simonkylän Sos.dem. Kilta ry.
Suikkilan seudun Sosialidemokraatit ry.
Suur-Helsingin Sosialistiseura ry.
Tampereen Kunnallisväen Sos. dem yhdistys ry.
Tampereen Sos.dem. Klubi ry.
Turun DemariKilta ry.
Turun Sd. Toveriseura ry.
Turun Sos.dem. Yhd.ry.
Turun sos.dem.Ratas ry.
Turun Teknillinen Sd.yhd.ry.
Töölön Sos.dem. Ty ry.
Vaasan Ty ry.
Vanhankylän Sd.ry.
Ykspihlajan Sd. Ty ry
Oulun SDP-seniorit ry.

 Ilkka Kantolaa tukevat 16 varsinaissuomalista 20 muun maan yhdistystä

Aleksander Stubb ulkoministeriksi - hymykampanja voi alkaa -miten käy yhteistyön Tarja Halosen kanssa

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen esittää uudeksi ulkoministeriksi europarlamentaarikko Alexander Stubbia. Puoluehallitus tukee Kataisen esitystä, joten valinta on käytännössä varma. Varsinaisen valinnan tekee kokoomuksen eduskuntaryhmä yhdeltätoista alkavassa kokouksessaan.

Lainaus Ylen uutisesta alla lainauksena + kommentti

Alexander Stubb on kokoomuslainen poliitikko. Hän on syntynyt Helsingissä 1.4. 1968, mutta kotisivuillaan Stubb kirjoittaa, että hänen juurensa ovat Pohjanmaalla Ähtävässä ja Karjalassa Viipurissa. Stubbin perhe oli kaksikielinen: isä puhui ruotsia, äiti suomea. Stubbilla on pitkä kokemus europolitiikasta. Hän on mm. toiminut EU-komission entisen puheenjohtajan, italialaispolitiikko Romano Prodin neuvonantajana. Suomen ollessa EU-puheenjohtaja Stubb työskenteli suurlähettiläs Antti Satulin avustajana. Europarlamenttiin hänet valittiin vuoden 2004 vaaleissa. Stubb on opiskellut Yhdysvalloissa ja Ranskassa. Tohtoriksi hän väitteli London School of Economicsissa vuonna 1999. Väitöskirjan aihe oli EU:n joustava yhdentyminen. Stubb kannattaa Natoon menoa eikä halua presidenttiä EU johtajien yhteiskuvaan.  Erikoiset  lähtökohdat, kun perustuslaki sanoo, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa. Jännitettä on totisesti tiedossa.

Katainen potki Kanervan pihalle!

Jyrki Katainen on Kokomuksen verkkouutisissa ilmoittanut, että Ilkka Kanerva ei voi jatkaa ulkoministerinä.

Kokoomus päättää uudesta ministerinimityksestä tänään tiistaina. Aamulla kello 9.00 kokoontuu Kokoomuksen puoluehallitus ja kello 11.00 eduskuntaryhmä. Tämän jälkeen pidetään tiedotustilaisuus eduskunnassa Kokoomuksen ryhmähuoneessa. Kataisen teksti liitteenä

Valveutunut lukija nimimerkki Hessu soitti ja sanoi, että Katainen peittää omia jälkiään. " On ihan sama jos jalkapallojoukkueen johtaja  olisi valinnut maalivahdiksi käsipuolen, ja sitten maalin mentyä puttuvan käden puoleta maaliin,  alkaisi päivitellen moittia molaria. Virhe on siis valitsijan, joka täysin tietoisena handicapistä, tekee tyhmän valinnan."

Löytyykö kokoomuksesta "kanervalaista" maltillista jatkajaa, tullaan näkemään siis tänään. Valinta on tietenkin jo tehty todellisessa sisäpiirissä Kataisen ohjauksessa. Häntä itseään kiinnostaisi nousta ulkoministeriöön, mutta kehtaako hän sen tehdä, on kova poliitinen kysymys, sillä se viittaisi yhdistettyyn pyrkyryyteen ja pelkuruuteen.

Toimittajien grand old man - ihan kohta Hannu Lehtilä tiivisti, että vaikka tämä on tragedia Ilkka Kanervalle, joka retroministerinä oli nousussa, oli tämä näyttö järjestelmän toimivuudesta.
- Se pystyy paikallistamaan heikkoudet ja puhdistamaan koneiston. Suomi on siirtynyt normaaliksi länsimaaksi.
- Naurunalaiseksi joutuminen on rampauttanut ulkoministerin toimintamahdollisuudet.

Hannu Lehtilä arveli, että Ike pelimiehenä selviää tästäkin. On sitä tälläkin palstalla todistettu, että Ike putoaa aina jaloilleen. Sitä tietenkin toivomme tälläkin kerralla ja että sairausloma olisi vain lyhytaikaista laadultaan.

Voi olla, että kokoomus on tullut johtopäätöksiin ihan omin voimin. Mutta  tässä on voiman näyttöä valtamedioiden taholta: HS ja Yle yhdessä on liian kova pala kenelle tahansa. Ei auta, vaikka itse Aimo Massinen TS:ssä tämän paljastaakin.

Jutun raadollinen piirre on siinnä, että näin raivataan yksi tulppa - kova oksa-  ja näillä hetkille liian monet luulevat tämän aukaisevan tien eteenpäin kokoomuksen eduskuntaryhmässä. Yksi todellinen voittaja  on luonnollisesti turkulainen Petteri Orpo, joka nousee kokoomuksen sisäisessä pörssissä Varsinais-Suomen vahvaksi mieheksi.
Turun kahyskunnilla tämä ei ole iloinen asia. Ike ei ole ollut valloitushaluinen turkulainen ja siksi häntä on voinut pitää pienempien kuntien takuumiehenä.