Yhteinen Naantali -tiedote

• 2011/1
• 2010/2
• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Pikku juttu

Kuntarakenteet sopivat asukkaille

Raisiolaisten halu Naantalin suuntaan on merkittävä, yllättävän merkittävä. Raisiolla on eväät itselliseenkin menestykseen. Ilmeisesti Naantalin Raision kupeessa oleva  teollisuus ja mm:ssa se, että raisiolaiset pitävät Naantalin rantoja omina  vapaa-ajanviettopaikkoinaan, voi tuoda  kieleen läheisemmänkin yhteistyön. Turun pelollakin voi olla osuutensa?

TS:n pääkirjoituksessa kummeksuttiin vastaajien pelkoja palvelujen huononemista kummallisena, - perusteettomana. Pääkirjoitustoimittaja ei varmaankaan lue oman lehtensä artikkeleja esimerkiksi terveyskeskuksen lääkärin ajanvarauksen kestosta. Toinen erik a´la Turku  on tuo verotulojen menetyksen merkityksen ylikorostus. Kuten tiedämme. Turun velvollisuuksia helpotetaan veojen vähäisyyden ylikompensoivilla  valtionavuilla, 
Pidän myös ymmärrettävänä turkulaisten asennetta, että Turku pystyy ratkaisemaan ongelmansa, koska sillä on kaikki tarvittavat eväät olemassa, eiväkä ne kokoa kasvattamalla parane.

Tutkimuksessa selvisi, että yhteistyö saa kannatusta - halutaan siis olla itsenäisiä, mutta ei itsepäisiä, kuten viimeksi Juhannuksen Kaivopuistossa tuli lausuttua. Nyt voitaisi edetä avoimesti ja reippaasti yhteistyön saralla? Avaimet ovat Yliopistonkadulla!

Saaristo-Naantalista myös sotanäyttämö

Suomen sota 1808-1809 koskettaa myös laajenevaa Naantalia. Sotahistoriallisista asioita selvittänyt Naantalissakin tuttu komentaja Eero Auvinen on kirjoittanut oheisella kansikuvan  kirjasen, jonka Varsinais-Suomen liitto on painattanut.

Kirjasesta selviää, että Rymättylän Hankan ja Krampin välillä käytiin meritaistelu 30.6.1808 ja taas toisella laidalla tulevaa Naantalia Velkuan Palvassa sodittiin 18.9.1808.

Meritaisteluissa oli tietenkin kysymys venäläisten ja ruotsalaisten kamppailusta hallita Saaristomerta.  Ruotsalaisten tarkoituksena oli näillä toimilla  sitoa venäläisiä joukkoja lounaiseen Suomeen ja  vaikeuttaa niiden huoltoa  ja siten helpottaa Pohjanmaalle vetäytyviä ruotsalais-suomalaisjoukkojen ahdinkoa.

Ja niin siinnä kävi, että ruotsalaiset lokakuussa 1808 joutuivat vetäytymään   Ahvenanmaalle ja 600 vuotta kestänyt ruotsalaisten meriherruus Saaristomerellä päättyi. 

Ehkä näillä tapahtumilla ja suomalaisten osallistumiselle sissitoimintaan voi olla jokin pieni vaikutus tulevaan pääkaupungin siirtoon Turusta Helsinkiin.

Vaaraset 140 vuotta

Jussi on urheilumies ja urheileva mies. Vantteruus näkyy hänestä kuin myös vaimostaan Saarasta, joka teki päivätyönsä sairaanhoidon parissa. Yhdessä parsikunnan leipätyö julkisen palvelutuotannon parissa täyttää kovatkin vaatimukset.
Luottamustoimien hieno hoito kruunaa heidän työnsä, mutta varsinaisen hohdon siihen antaa heidän erinomainen kyky tulla toimeen muiden kanssa. Jussi on aivan erityisen taitava sillanrakentaja: Hänen sosiaalinen mielenlaatunsa saa vasemmalla olevat aika ajoin hämmennyksen partaalle suorastaan kadehtimaan kokoomuksen monia kasvoja. Jussilla on vankka kädenpuristus, joka on täyttä totta!

Juhlatilaisuuden kohokohta oli tyttären tyttären sievän ranskattaren Maija Charlotten puhe suomeksi isovanhemmilleen. Se oli lämmin ja viisas: "Jussi on näyttänyt kuun taivaalta ja Saara pitänyt molemmat jalat maassa". Liikuttavan osuvia luonnehdintoja. Onnea teille kaikille!

Juhannuskuvia

Presidentin veneen uusi muotoilu jakaa mielipiteitä. Siinnä on kieltolakiajan keulaa ja avaruusajan tunnelmaa. Se ei ole tavallinen mikä tahansa ainakaan näin kauempaa katsottuna.

Juhannuspuhujien ykkönen Kai Simelius 75 v ja viideskymmenes katselevat maailmaa lähtökohdiltaan eri tavoilla: Toinen tunnetun sotilas- ja pappissuvun perillisen korkeuksista ja toinen taas naantalilaisen punakaarttilaisen pojan  tasolta. 
Toistemme näkemykset tuntien ja erilaiset ominaisuudet tunnustaen olemme kolme vuosikymmentä asuneet naapureina. Aina ei ole ollut parhaita päiviä, mutta silloin tulee muistaa, että suvaitsevaisuus ja toisen ihmisen vakaumuksen kunnioitus kuuluvat ihmisyyden aakkosiin. Suomi ja Naantali yhdistävät eikä 14 vuoden ikäerolla ole enää merkitystä.

Sateet väistyivät ja aurinko ja harmaalokin poikaset nousivat päärooliin aattoiltana.  Ristikarin kokko jäi sytyttämättä saarella maijailevien poikasten vuoksi. Viimeeksi näin kävi Kekkosen ajan lopulla. Tuhatpäinen yleisö ei tietenkään tästä tykännyt ja kyllä se kummastuttaa ymmmärtäväistäkin kulkijaa. Onneksi kaupungin kokko paloi sitäkin komeammin ja VG-Brassin vaskit soivat ihmisten iloksi. Hyvä Naantali

Sinivalkoisuuden historia liitty myös Venäjään

 "Zachris Topeliuksen lippuehdotuksessa oli valkoisella pohjalla kolme sinistä raitaa vinottain ja keskimmäisen raidan keskellä oli viisisakarainen tähti. Lehdessä esiteltiin myös lippu, jossa oli valkoinen risti sinisellä pohjalla. 

 Heti kansalaissodan jälkeen ryhdyttiin kuitenkin uudelleen miettimään Suomen kansallislippua ja sen kehittelemisen aloitti Lauri Ingman. Tässä vaiheessa kysyttiin mielipidettä myös taiteilija Akseli Gallén-Kallelalta, joka kannatti lippua, jossa oli valkoinen risti sinisellä pohjalla. Myös tätä vaihtoehtoa harkittiin, mutta se hylättiin koska kaukaa katsottuna lippu saattoi sekoittua Ruotsin lippuun ja lisäksi Islannin epävirallinen lippu oli ehdotuksen kaltainen.

Lopulta lippua ryhtyivät suunnittelemaan sotilaspukukomitean piirustustoimiston taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. Nämä miehet päätyivät seuraavanlaisiin ehdotuksiin; valtiolipuksi tulisi valkoisella pohjalla merensininen risti, jossa olisi ristin keskuksessa Suomen vaakuna. Merenkulku- ja kauppalipuksi tulisi pelkkä sininen risti valkoisella pohjalla. Perustuslakivaliokunta hyväksyi nämä ehdotukset ja ne esiteltiin eduskunnalle. Jälleen kerran ehdotukset aiheuttivat laajaa keskustelua eduskunnassa, mutta kuitenkin suurin osa edustajista kannatti ehdotettuja lippuja. Toukokuun 28. päivänä 1918 eduskunta hyväksyi ehdotetut liput Suomen virallisiksi lipuiksi, ja jo samana iltana nousi uusi Suomen lippu eduskuntatalon salkoon. Valtioneuvoston päätöksellä poistettiin 12.2.1920 valtiolipun vaakunassa ollut kruunu. "

Ylläoleva on lainausta Tampereen yliopiston sivuilta. Myöhemmin sinivalkoisuus ja Topeliuksen ehdotus on yhdistetty "kuin taivas ja hanki maamme, ovat värimme puhtahat" ajatukseen, mutta satusetä oli myös aikansa realipolitiikko ja värivalinnoilla hän halusi miellyttää silloista hallitsijaa, jonka laivaston lipussa oli sininen vinoristi valkoisella pohjalla.
Lue lisää juhannuspuheesta Naantalin Kaivpuistossa 20.6.2008

Naantalin kaupungin juhannusaatto

18.00 Lipunnosto Kaivopuistossa
Lipunnostossa esiintyy Turun Kansantanssin Ystävät ry ja juhannuspuheen pitää kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Rönnholm. Jari Virta soittaa lippufanfaarin ja lippulaulun.

Puoluejohto tervehtii

Kauppalehden Juhannussikermä

Järjestelyt käynnistyvät Saaristo-Naantalissa

Sote-sektorilla mentiin yli perinteisten rajojen perustamalla uusi muualta tosin säästetty hoito- ja vanhuspalvelun johtajan toimi, johon haetaan hoitotieteiden maisteritasoista henkilöä.
Keskustelussa pohdittiin sosiaalilautakunnan luottamushenkilömäärän vahvistamista perustamalla jaostoja korvaamaan sitä vajetta, joka syntyy terveyskeskuskuntaliiton lakkauttamisen seurauksena.
Kulttuuripuolelle tulee uusi sihteeri, kun museonjohtaja jää museoon tai museoihin. Vapaa-aikapuolelle tulee sivistystointa johtanut pomo Merimaskusta vähentämään sivistystoimen johtajan suoria alaisia. Toisen asteen koulutus on lukion rehtorin kontolla?? 
Kaikki eivät ole tyytyväisiä, mutta jos kuitenkin ajateltaisiin, että huonomminkin voisi olla. Nimittäin kaikille löytyy paikat ja tehtäviä on yllin kyllin. Kuntasektori on sittenkin ja erityisesti Naantalissa melko inhimillinen järjestelijä. 

Talousarvion ohjelukuja käsiteltiin kamreerin veroluentojen pohjalta ja hänen ehdotuksen mukaisiin toimintakatteen keskimäärin 3.4 prosentin kasvuihin. Palkankorotukset ovat 3.3 prosenttia , vain. Inflaatio laukkaa yli neljä prosenttia ja erikoissairaanhoito kasvaa ainakin 6.6., jolloin muille jää mopen osa. Ohjeluvut ovat todella tavoitteelliset.   

Irmeli Myllymäki johtaa sivistystä. Onnea!

Naantalin kaupunginhallitus pääsi kesälomille. Se on oikein ja kohtuullista.
Kaupunginhallituksen jäsenyys on kova homma.Viikottaiset kokoukset, paksut esityslistat, valvottavat lautakunnat ja sunnuntaiset ryhmäkokoukset ovat rasittavan työläitä. Ja kiitosta on turha odottaa!

Virkistäytykää ja antakaa ajatuksen harhailla omia ratojaan ilman esityslistoja!  

Sivistystoimen johtajaksi valittiin viran väliaikainen hoitaja Irmeli Myllymäki, joka oli koululautakunnan ja opettajien suosikki. Kiitos vaan asiallisesti perustelluista yhteydenotoista.
Yksimielinen valinta on hyvä startti Irmeli Myllymäelle ja tärkeää Saaristo-Naantalin kehityksen kannalta.
Emme ole veljiemme vartioita eikä virkaan valittaessa käydä kotitarkastuksissa. Siitä huolimatta Naantali sai varmaankin yhden tärkeän lisäystävän puolustamaan olemassaoloamme. Keskustan Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajan ja MTK:n  tunnettu sokerilobbari Pekka Myllymäki on Irmelin puoliso.

Kauneus on kivaa

Monenlaista tulee mieleen. Sellainenkin kotona kuultu juttu : ” Kyl kauni ihmise on vaikkia olla, ittestäni mä sen tierän”   

Työelämän onnellisimmat

Haastavaa ylimielisyyttä hallituspuolueissa

Matti Vanhanen tekee todellisen testin haastamalla Hesarin. Se vastakkainasettelu puri kokouksessa ja joukot seisovat yhtenä miehenä Vanhasen turvana.
Onko Suomessa mahdollisuus käydä HS:n hirmukovaa koneistoa vastaan voitollinen kamppailu? Jos Vanhanen tämän kisan voittaa, saa Sauli Niinistö kovan haastajan presidentinvaaleihin. Jos taas ei, siirtyy hän hurjalla äänimäärällä Euroopan Parlamenttiin.

Minkä edellä ylpeys käy?

Kokoomuksella on mukavampi kokous: Kannatus huipussa ja puolueessa kaikki muutenkin hyvin.
Demareita voi piikitellä maksuttomasta  päivähoidosta. Jyrki Katainen käänsi sormet itseensä ja sanoi, että ilmainen päivähoito auttaisi hänen kaltaisia hyvä palkkaisi?
Pohditaanpa asiaa hieman syvällisemmin: Mitä pahaa Kataisen kaltaisen nuoren perheen tukemisessa olisi?  Vaikka en ole maksuttomuuden suuri kannattaja ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että siitä syntyy väärä mielikuva ja se voi johtaa tuhlailevaan käyttöön tai laadun laskuun, niin tässä kohdassa viittaus maksuttoman koulun menestykseen on kova argumentti. 
Sitten se oikeudenmukaisuus ja sosiaalinen tasapuolisuus?
Arvelen, että päivähoitoa käyttävät ja siitä maksavat ovat työssä käyviä palkansaajia. Heidän verorasituksena on tällä hetkellä korkealla tasolla ja he ovat niitä, joiden työpanoksella maa pyörii jo nyt. Lapset ovat jonkun mielestä Herran lahja ja toiset puhuvat kansakunnan toivoista, tulevaisuuden turvaajista. Lapsilisät maksetaan kaikille kompensoimaan lapsesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Myös Katainen saa lapsilisää. Kotihoidon tukea maksetaan lisättynä monissa paikoissa kunnan lisällä. Tätäkin saavat kaikki nekin, jotka eivät osallistu kansakunnan kakun kasvatukseen. Onko sittenkään väärin, että työtätekevät kansakunnan rakentaja-äidit ja - isät saisivat päivähoidon maksut käyttää muihin lapsiperheen kustannuksiin.
SDP teki päätöksen puoluekokouksessaan.  Nuoret olivat aktiivisia ja saivat ehdotuksensa läpi suuressa salissa.  Tuskinpa Jutta Urpilaisella on mitään hyvää ajatusta vastaa, mutta hän ei ole tämän asian äiti, mutta tuleeko hänestä asian hyvä kummitäti?

Presidentti tuli ja Muusiikkijuhlat menivät

Kesätuulella oleva presidentti Tarja Halonen tuli Naantaliin. Kukkien ja muiden tavanomaisuuksien lisäksi hän sai kuulla maailman ensiesityksenä Kultaranta-nimisen  laulutervehdyksen. Nuotitkin annettiin mukaan.
Tri Pentti Arajärvi oli taas suoriutunut Jukolan viestistä. TP:n kanslian  ja UM:n joukkue sijoittui 1081 ? 1400 joukkueen kisassa. Ihan hieno saavutus!

Luonteva presidentti jututti vastaan tulleita matkalla konserttiin. Aurinko oli paikalla monessa muodossa. Monien pettymykseksi presidentti tuli vanhalla ”ambulanssiveneellä” eikä uutta ihmettä vielä nähty. Tällä viikolla vene taitaa olla tulossa. Presidentille olisi vanhakin hyvin kelvannut, mutta ei niin suurta johtajaa etteikö organisaatio yli kävele?

Musiikkijuhlien päätöskonsertti oli konserttoja täynnä. Huippusolisteja ja hieno tallinalainen orkesteri tekivät yli kolmituntisesta hienon kokemuksen. Juhlat ovat menneet entiseen malliin tavoitteiden mukaisesti. Kritiikki on ollut kiittävää ja yleisö tyytyväistä. Taloudesta tiedämme myöhemmin.  

Sota Naantalissa

Eilinen päivä toi sodan Naantaliin kahdesta suunnasta Rantaravintolasta ja kirkosta.

 
Pertti Paloheimo julkisti eilen liivintaskukronikan: Naantali 11.6.1944 .
Kirja on kertomus maailamankatsomuksen kehityksestä ja maailmasta Naantalin ja Toijalan kokemusten jälkeen. Naantalin idylli huipentuu nuorukaisen ensimmäiseen  Jallu-ryyppyyn Rantsussa 14-vuotispäivän kunniaksi. Sota tulee ryskyen ja Juhannuksen aattona alkanut kotimatka Tampereelle keskeytyy neljäksi päiväksi Toijalaan.
Sotakaluston, nuorten sotilaiden, Karjalan evakoiden ja kaatuneiden näkeminen kasvattavat Pertti Paloheimosta Paasikiven linjan kannattajan. Lue lisää 

Sodan vuodet musiikissa

Sodan vuodet oli teemana Musiikkijuhlien 2½ tunnin konsertissa. Aikaisemmin päivällä olin saanut lähestyä teemaa  suomalaisen ajassa eläneen nuorukaisen kertomuksen muodossa. Kun siihen liitti venäläis-saksalais-ranskalaisen näkökulman sävellysten ja hienojen tulkintojen muodossa, oli päivän annos ylitetty.

Dimitri Šostakovitš sävelsi jousikvarteton NRO 2 A   vuonna 1944 vastoin ajan henkeä, sillä olihan suuri isänmaallinen sota kiihkeimmillään  ja voitto melkein taskussa. Voimakasta ja surumielistä musiikkia maasta, joka menetti 27 miljoonaa ihmishenkeä ja kärsi ennen ja jälkeen sodan hirmuisesta hallinnosta. Musiikin merkitystä ei voi aliarvioida.

Arnold Schönberg oli joutui pakenemaan Saksasta vuonna 1933. Hän löysi lordi Byronin runon Oodi Napoleon Bonapartelle. Se oli säveltäjän mielestä osuva kuvaus Kolmannen valtakunnan mielettömästä johtajasta. Lausujan ja pianokvinteton yhteistyö sujui vakuuttavasti. Ei jäänyt epäilystä, mihin maailma joutuisi itsevaltiaiden johdatuksessa.

Olivier Messiaen  sävelsi Aikojen lopun kvarteton sotavankeudessa 1940. Teos itsessään on vaikuttava sinänsä, mutta sen liittyminen sodan mielettömyyksiin ja ensiesittäjien myöhempiin  kohtaloihoin  puhuttava kuulijaa.
Taiteilijoiden antautuminen esitykseen sai kädet hikoamaan ja pään pakahtumaan.

kertoo säveltäjä teoksen esittelyn lopuksi. Huh huh!

Suomi BKT:ssä ohi USA:n ja muuta ???

Suomen BKT asukasta kohden oli 46. 300 USD, kun usalaisten oli tyytyminen 45 800 USD. Edellisen kerran tilanne oli tällainen vuosina 1988-1991. Suomi oli tuolloin Euroopan Japani. Eikö tunnukin pelottavalta.
Suomen vuosi-inflaatio maaliskuussa 3.9 %. Se on yli Euromaiden keskiarvon 3.6 %.
Eikö siitäkin tule mieleen menneet ajat?
Ja korot ovat nousussa: Vielä kolme vuotta sitten oltiin 2 prosentin pinnassa, nyt  melkein 5.5 ?
Kasvu on hiipumassa ja asuntojen hinnoissa on laskupaineita.  Tällainenkin tuntuu tutulta?
Sen sijaan tehdasteollisuuden yksikkökustannukset ovat  pysyneet hyvin kurissa ja vientiä on vielä enemmän kuin tuontia. 
Toivotaan, että asuntomarkkinoilla ja rakentamisessa löytyy uusia ratkaisuja ja toivotaan, että kuluttajien usko ei romahda kuten teollisuudessa on käynyt. 

Ilkka Kantolan vaalirahoitusilmoitus

4) ehdokkaan vaalikampanjan rahoitus eriteltynä toisaalta ehdokkaan omiin varoihin sekä toisaalta ehdokkaan, hänen tukiryhmänsä ja muun hänen tukemisekseen perustetun yhteisön saamaan ulkopuoliseen tukeen ryhmiteltynä yksityishenkilöiltä, yrityksiltä, puoluejärjestöiltä ja muilta vastaavilta päätahoilta saatuun tukeen.

 Naantalin Työväenyhdistystä ei ole perustettu hänen tukemisekseen. Hän on ilmoittanut lain edelyttämällä tavallasaamansa tuen, jonka NTY puoluejärjestönä on maksanut omista varoistaan.
Naantalin sosialidemokraattien tuki Ilkalle perustui uskoon, että hänestä tulee hyvä kansanedustaja, joka tuntee meidän seutukunnan asiat hyvin. Hän on ylittänyt odotukset!

Raija Kyttälä jättämässä valtuuston puhumalla viisaita

1960-1970 luvun aika oli sellaista, että kulttuurisesti suuntautunut nuoriso ajautui monien idolien johdattamana kommunistien vasempaan laitaan. Näin on varmaan kulttuuriharrastuksistaan tunnetulle psykiatrian erikoissairaanhoitajalle Raija Kyttälälle käynyt. Raija täytti viime viikolla 60 vuotta. Hän on valtuusto kaikkien aikojen pitkäaikaisin naisvaltuutettu. Onnittelemme näin jälkikäteen häntä siitä ynnä muusta!
Hän ei ole liikoja tai paremminkin sanottuna hän ei ole tarpeeksi puhunut valtuustossa. Kun hän nyt ilmoitti jättävänsä valtuuston, halusi hän puhua vähän perusteellisemmin.  Hän käytti ammattimaisen puheenvuoron terveydenhoidon tulevaisuuden näkymistä. Selväsanainen ja sisältöä täynnä oleva esitys oli sellaista tekstiä, että se kannatta panna muistiin. Siinnä oli demareillekin sopivaa linjanvetoa.

Aiheellisinta huolta kannettiin  sd-valtuutettujen Jaanan Malmikareen ja Juha Takasen puheenvuoroissa kaupungin henkilökunnan asemasta.
Yleisesti ottaen suurin piirtein asiat tulivat käsitellyksi, vaikka pientä vaalikuumetta puheista pystyikin aistimaan.

Ari ja Ilkka

Ari Korhonen valittiinn 177 äänellä Esko Rannon 172 vastaan toisella kierroksella puoluesihteeriksi. Jännitysnäytelmä jatkui varapuheenjohtajavaalissa, kun Ilkka Kantola sai 246 , Maria Gutzenina 239 ja Pia Viitanen 218 ääntä. Melkoinen ihme tämä: Jotkut vitsailivat Varsinais- Suomen saaneen jättipotin!

Jutta Urpilainen voitti 218  ääänellä Tuomiojan Erkin 132 vastaan. On ollut sääntönä, että Eki saan runsaan kolmanneksen äänistä. Niin nytkin tuli muutama ääni viime kertaista vähemmän. Eki vitsaili hopeasarjan nyt loppuvan ja hän siirtyy veteraanisarjaan.
Kantolan Ilkan 8 ääntä oli tietenkin pettymys, jota selittää kuitenkin aavistettavissa ollut varapuheenjohtajuus.
Jouni Backman nousi puoluevaltuuston johtoon ja siihenkin vaaliin tarvittiin kaksi kierrosta.

Puoluekokous jatkuu lauantaina asiakysymysten käsittelyllä. Palataan niihin paremmalla ajalla!
Ps. Olen välittänyt monien naantalilaisten onnittelut Ilkalle ja muille!

Ari ja Ilkka

Ari Korhonen valittiinn 177 äänellä Esko Rannon 172 vastaan toisella kierroksella puoluesihteeriksi. Jännitysnäytelmä jatkui varapuheenjohtajavaalissa, kun Ilkka Kantola sai 246 ,
Maria Guzenina-Richardson 239 ja Pia Viitanen 218 ääntä. Melkoinen ihme tämä: Jotkut vitsailivat Varsinais- Suomen saaneen jättipotin!

Jutta Urpilainen voitti 218  ääänellä Tuomiojan Erkin 132 vastaan. On ollut sääntönä, että Eki saan runsaan kolmanneksen äänistä. Niin nytkin tuli muutama ääni viime kertaista vähemmän. Eki vitsaili hopeasarjan nyt loppuvan ja hän siirtyy veteraanisarjaan.
Kantolan Ilkan 8 ääntä oli tietenkin pettymys, jota selittää kuitenkin aavistettavissa ollut varapuheenjohtajuus.
Jouni Backman nousi puoluevaltuuston johtoon ja siihenkin vaaliin tarvittiin kaksi kierrosta.

Puoluekokous jatkuu lauantaina asiakysymysten käsittelyllä. Palataan niihin paremmalla ajalla!
Ps. Olen välittänyt monien naantalilaisten onnittelut Ilkalle ja muille!

Terveisiä Hämeenlinnan aamusta !

Järjestelytoimikunta nimitetty

Lääninhallitus on nimittänyt Saaristo-Naantalin järjestelytoimikunnan huolehtimaan tulevan kunnan asioiden valmistelusta siis käytännössää kaupaunginhallituksen tehtävistä, jotka koskevat vuotta 2009 tai sen jälkeistä aikaa.

Poliittiset voimasuhteet ovat:
kokoomus 5, Sdp 4, kepu 3, vihreät 1, vasemmistoliitto 1 ja sitoutumattomat 1.
Allaolevassa listassa jäsen / varajäsen (demarit tummennettuna)

Naantali
Markku Tuuna / Matti Rantanen 
Jan Lindström / Timo Jyväkorpi      
Elina Salokangas / Hanna Gustafsso       
Mikko Rönnholm / Urpo Alho 
Jaana Malmikare /  Arja Savolainen     
Heini Jalkanen / Minna Jyrkkä    
Jarkko Kanerva / Tutta Uurasmaa        
Terhi Vesterinen / Hannu Raittola      

Merimasku
Anne Linja  / Jarkko Paavola    
Eliisa Ansamaa /  Veli Kivinen 
Samuli Santalahti      hvj      Eija Arvonen         

Rymättylä 
Taija Terä / Leo Laaksonen
Lauri Laine / Seija Salminen   
Juhani Saarinen /  Ilkka Viljainen      

Velkua
Aulis Toivonen         hvj     Lasse Valtonen      

Kiinalaiset ja Lipponen avasivat 29. Musiikkijuhlat

Naantalin Musiikkijuhlat alkoivat. Sää ei ole ollut koskaan ollut näin hieno huolimatta siitä, että tällä kerralla juhlien alku oli historian aikaisin.
Juhlat ovat saaneet hyvää ennakkojulkisuutta.  Ja kaikki on muutenkin putkessa. Tiina Tunturi on säilyttänyt nuorekkaan innostuksensa, joka ammattitaitoon yhdistettynä saa hallinnossa mukana olevat turvalliselle mielelle. Toivottaan, että ennakkomyynti viittaa hyvään lopputulokseen eli korkeaan vieraiden määrään.

Perinteisin tavoin juhlat avattiin tuntia ennen ensimmäistä konserttia. Avauspuheen piti valtuuskunnan jäsen Paavo Lipponen. Hän antoi tunnustusta tyylikkäille juhlille ja muisteli omina kokemuksinaan Martti Talvelan ja Jorma Hynnisen Winterreise lied-esityksiä sekä Edith Mathisin laulua ” Nur durch die Kirchentyren” (Näiden muistaminen kertoo vaikuttavasta elämyksestä tai  elefantinmuistista tai molemmista: kirjoittajan kommentti).
Puhuja kenkkuili sanomalla, että Saaristo Naantali on vähän turhaa vaatimattomuutta ja puhui Savoa! Musiikin globaalia ulottuvuutta ja Itämeriyhteistyötä Paavo ylisti ohjelman monipuolisuutta kehuessaan. ”Pieni on kaunista” - sitä hän ei sanonut vaan varoitti suuren byrokratiasta. Naantalilaispainotteinen yleisö ei murissut.  
Monin superlatiivein Lipposen Paavo suitsutti Arto Noraksen panosta juhlien sieluna.
Erilaisuudesta huolimatta Paavossa ja Artossa on jotain yhteistä.: ehkä peräänantamattomuus ja ehdottomuus?  Muutakin löytyy: Paavon ja Arton  93-vuotiaat äidit ovat sairaanhoito-oppilas tovereita. Paavon äiti kertoi, että kolme neljästä kämppäkaverista oli kovia laulamaan, Arton äiti taisi siitä vähän kärsiä –  hän taisi olla musikaalinen, oli laulutaitoisin itseironinen kommentti .

MATKA SEURAAMAAN SDP:N 41. PUOLUEKOKOUSTA

Vanhasen vanhanaikainen

 Mielenkiintoinen on tilanne, kun pääministeri pyytää välikysymystä.
Kaukaa katsottuna tuntuu siltä, että hän haluaisi saada omille teoilleen vastuuvapauden nyt kun, monet muutkin ministeritoverit ovat samassa liemessä. Turkulaisittain sanottuna: Ei huono yritys, sillä jos oppositio ei välikysymystä tee, voi Vanhanen väittää, että ei ole mitään ongelmaa, ja että häneen kohdistuneet syytökset ovat pelkkää retoriikkaa.  Taas kerran tulee mieleen Veikko Vennamon ohje:

Edellinen kepupääministerikin päästeli suusta perättömyyksiä. Kekkosen sanonta, että talo elää tavallansa, on sekin käytössä. Mihin kepu nojaa, onkin aiheellisesti kysytty.

Opposition ei kannata hötkyillä, kuten eilen kirjoitin. On tietenkin suuri vahinko, jos tästä asiasta nousee Sdp:n puoluekokouksen ajaksi suurin julkisuus. Siitäkin huolimatta tulisi säilyttää maltti eikä pitäisi ampua umpimähkään. Oppositiolle on eduksi, jos hallituspuolueet haluavat ihan vapaaehtoisesti pitää keulakuvanaan Matti Vanhasta. Hänen toimintatyylinsä kertoo hallituksen linjasta näkyvällä tavalla.    

Rikkaan miehen portaat

Turun kosiokirjeet saivat rukkaset,

Otsikoi Turun Sanomat ja juttu loppuu seuraavasti:

Niinpä niin siinnä asia tuli selväksi. Kunta ja palvelurakenneuudistus on kaupunginjohtaja Mikko Pukkisen mielestä ollut pelkkää kuntaliitosasiaa. Kaupunkiseutusuunnitelmaa hän piti hyllyyn kuuluvanan mappina ja nyt hän uhkailee, että sen toteuttamien ei onnistu, kun Turku ei saa vaatimaansa lebensraumia. Näillä kannanotoilla ei rakenneta yhteisyötä. Näillä kannanotoilla siirretään kuntarakennekysymykset horisonttiin.

Kirkko ilman kelloja

Naantalin kesän alku fanfaari eli ensimmäinen vesper on kuultu. Sitä edelsi Kulttuuritaloyhdistyksen henkiin herättämä trumputtaja. ”Tätä kattu tätä kattu tän, tän, tän”, kuului rytmikäs kutsu. Hieno juttu ja Jari Virran trumpetti toi jo ensimmäistä neljättä vuotta aurinkoiseen iltaan kesän tunnelmaa.

Mutta yksi oli taas joukosta poissa. Kirkon kellot eivät lyöneet. Kirkon kellot ovat Naantalin seurakunnan häpeäpilkku. Joko ne eivät toimi, tai toimivat miten sattuu eli eivät käy aikaan. Hälytyskellojen tavoin soivat ehtookellot ovat osoitus piittaamattomuudesta. Kun kaupunki kustantaa vesper soiton, vaikka seurakunta siitä saakin kunnian, niin vähintä olisi, että kirkon kellot olisivat jyhkeän kirkkorakennuksen arvoisessa kunnossa.

Intohimo ja ajattelemattomuus on huono yhdistelmä

Vaalirahoitussotku on ennen muuta nakertanut luottamusta pääministeriin henkilönä. Hänen naisseikkailut tähän lisättynä ovat tietenkin vieneet Matti Vanhasen vahvimman ominaisuuden eli harkitsevaisen harmauden mennessään. Sattumakorpille on käynyt kuten aika usein, että sattumalta saatua valtaa on henkilö itse ruvennut pitämään oman lahjakkuuden ansioista tulleena. Vallalla on pilaavaa vaikutusta. Matti Vanhanen on tästä hyvä esimerkki.

Näissä olosuhteissa voisi ajatella, että hänen jatkaminen pääministerinä ei välttämättä ole oppositiossa olevalle Sdp:lle huonoimpia ratkaisuja, kun taas uusien vaalien lopputulos on  monen mutkan takana, eikä vaalin voittajasta ole mitään tietoa. Myöskään ennen puoluekokousta väistyvän  puolueen johdon  pitäisi ymmärtää, että tulevan poliittisen linjan valinta tällaisessa kysymyksessä on uuden puoluejohdon asia.

Keijo Virtasen lukio?

Tähän aikaan kuluu koulujen ranking-listat. Viranomaiset eivät sitä halua tehdä, koska siihen sisältyy väärin tulkinnan mahdollisuuksia.  Mutta mediaa ei sellainen sido ja niinpä listat ovat olleet eilen ja tänään lehtien päälukemistoa. Niillä on vaikutusta ja niitä koulupiireissäkin luetaan , ollaan ylpeitä tai selitellään. Eikö siis olisi parempi, että meillä olisi samanperusteinen julkinen arviointi?

Olen lukenut kahta listaa: Helsingin Sanomissa oli neljän pakollisen aineen puoltoäänet mukana  kun taas TS:ssä  kaikki kirjoitetut . Lista on paljolti samannäköinen. Kärjessä Helsingin  Suomalainen  ja turkulaisista paras Luostarivuoren lukio ja heikoin Espoon lukio.
Naantali sijoittuu HS:ssä 151. Suomessa ja näillä main selvästi parhaimpaan puoliskoon puoltoääniä keskimäärin oppilasta kohden  25, kun maan keskiarvo oli 22
Jos arvioinnissa otettaisiin huomioon kuten pitäisi lukiokynnys, olisi Naantalin sijoitus vielä parempi. Oikein olisi myös arvioon lisätä koulun suorittaneiden ja keskeyttäneiden suhde.
Ainakin paikallisesti voisi laajentaa arviointi perusteita.

Onnittelemme ylioppilaita ja opettajia ja toivomme, että yleissivistävä peruskoulutus voisi koskea jatkossakin kaikkia halukkaita ja että koulun ainevalikoima voitaisiin pitää laajana.
Koulutilojen osalta lienevät olosuhteet enemmän kuin kunnossa.

Naantalin Yhteiskoulun maine ei aikoinaan ollut kehuttava. Tuloksissa oltiin häntäpäässä. Koulu on kuitenkin lähettänyt menestyviä oppilaita merkittäviin tehtäviin. Juuri nyt NYK vuosimallia 1964 Keijo Virtasesta tulee Turun Yliopiston pitkäaikaisin rehtori.
Onnittelemme Keijoa tästä , mutta samalla vielä perustellummin onnittelemme Turun Yliopistoa, joka on menestynyt hänen johdollaan. Niin, että kyllä tällä saralla Naantali on panoksensa antanut Turun kehitykselle, sanoo Pukkinen asiasta mitä tahansa.

Viikon vaihteessa keskustelua on käyty innovaatioyliopiston tulevasta Aalto-nimestä. Harvardkin on papin nimi miksei sitten Aalto kelpaisi?
Lukioiden nimet ovat paikaan tai perinteeseen sidottuja. Miksei niidenkin joukossa voisi olla henkilön nimellä varustettu? Keijo Virtasen lukio olisi tavallisen hieno nimi?