Yhteinen Naantali -tiedote

• 2011/1
• 2010/2
• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Kunpa ei valittaisi

EU-johtajat ovat taputtaneet  tšekkien vaatimuksille:

Lissabonin sopimus tulee voimaan ja presidentti- yms. peli voi jatkua eli alkaa virallisesti. Matti Vanhanen vaikenee eikä lupaa tukea Paavo Lipposta. Euroopan sosialistit  vaativat itselleen ulkoministerin postia. Vedonlyönnissä olli Rehn on korkeammalla ulkoministeriksi kuin Paavo presidentiksi.  Financial Times liputta Lipposen puolesta. Paavo kirjoittaa lehteen oman näkemyksensä, että presidentin tehtävä on löytää ratkaisuja  unioni  sisällä neuvottelemalla ja sopimalla.

Nämä ovat mielenkiintoisia luettavia juttuja sinänsä ja ainakin Paavo voi olla ylpeä saamastaan huomiosta. Hänen loi Suomen aseman keskeisenä toimijana, josta Vanhanenkin nyt nautti. Brysselin kirjeenvaihtajamme lähetti linkin sivuille , joissa oli seuraava kaaviokuva. Suomi on ytimessä.

Tämä prosessi taas kerran kertoo, että hellimäni aforismi siitä, kuinka helppoa meidän onkaan sietää naapuriin vastoinkäymisiä toimii myös analogisesti toiseen suuntaan.
Kuinka vaikeaa meidän suomalaisten onkaan sietää naapurimme, ystävämme ja erityisesti puoluetoverimme menestystä. Hyväntahtoisesti emme halua muita tähtitaivaalle himmentämään omaa loistoamme. Sellaista elämä on. Lopputuloksesta riippumatta Paavo Lipponen on noussut kansallisesta sarjasta Eurooppa liigaan ihan omilla EU-ansioilla.  

Tyytymättömyys ei kanavoidu demareille

Lainaukset päivän uutisoinnista kertovat, että tyytymättömyys hallitukseen noudattelee vanhoja luokkarajoja: Siis hyvintoimeentulevat johtajat, ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät ovat tyytyväisiä, mutta alemmista toimihenkilöistä työntekijöiden suuntaan ollaan tyytymättömiä hallitukseen. Puolueiden kannatuslukemissa sen sijaan pääministeripuolue Keskusta on petrannut ja kokoomus menettänyt Sdp:tä vähemmän. Johtopäätös tästä on, että opposittiopolitiikka ei ole onnistunut . Melkoinen pähkinä Sdp:lle.  

Uusi Kalmarin Unioni

Ruotsalainen historiantutkija Gunnar Wetterberg ehdottaa Pohjolan liittovaltion perustamista. Wetterbergin mukaan aika on kypsä uuden Kalmarin unionin perustamiselle.

Dagens Nyheter -lehteen kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa Wetterberg perustelee liittovaltiota monilla synergiaeduilla. Uudessa valtiossa olisi 25 miljoonaa asukasta ja se olisi maailman kymmeneksi suurin talousmahti jättäen jälkeensä muun muassa Venäjän ja Brasilian.

Olen juuri lukenut Manun matkassa kirjaa, jossa Seppo Lindblom kuvaa suomen Nordek-pyrkimyksiä 1960-luvun lopulla. Siinnä yhteydessä pääministeri Mauno Koivistolla oli vakava yritys syventää Pohjolan taloudellista yhteistyötä sen aikaisissa YYA-olosuhteissa. Hanke sotkettiin suomalaisten toimesta Suomessa ulkopoliittisista syistä tai verukkeilla. Mutta jotain mätää oli silloin myös Tanskanmaassakin, kun se  samaan aikaan oli valmistautumassa EU-jäsenyyteen, joka ei sopinut Nordekin kanssa yhteen. Näin ollen se oli vain olevinaan valmisteluissa mukana ehkäpä käyttäen niitä hyväksi.

 Ruotsin EU-salahakemus on toinen trauman aihe. Ruotsalaiset eivät edes vaivautuneet kertomaan aikeistaan. asiallista merkitystä sillä ei ollut, mutta ylenkasteisuudesta se kertoi karua kieltä. Sota-aikoja ei nyt viitsi muistellakaan.

Kokemukseni EU-parlamentista muistuttaa kahdesta asiasta: Ruotsi on entinen suurvalta ja Tanska Nato-maa. Suomi on rajamaa. Niin mukavia kuin ihmiset olivatkin käytävällä ja kuppilassa, niin joustamattomia ja itseriittoisia tai pelkureita he olivat asioiden käsittelyssä. Vielä tänä päivänä harmittaa. TEN maakaasuverkko saatiin parlamentin suomalaisjäsenten toimesta yhteispäätösmenettelyssä  kulkemaan Etelä-Ruotsista Suomeen. Suomelle olisi avautunut mahdollisuus saada ainakin muodollinen vaihtoehto. Mutta Ruotsille tämä ei käynyt omista ahtaista lähtökohdista johtuen. Nyt tulevat putket kulkemaan itämeren pohjassa suoraan Saksaan.

Tästä huolimatta olen nordisti ja toivon kaikkea mahdollista yhteistyötä, jota pidän Suomelle hyvin suotuisana jopa välttämättömänä. Yhteistyötä voi harjoitella EU:ssa, sillä siellä olemme tasavertaisempia kuin missään muussa yhteydessä.

Tehty ehdotus on tietenkin hauska harjoitus. Meille Naantalille se tietenkin sopisi, sillä silloin palaisimme kaupungin perustamisen alkuaikoihin, sillä Unioni-kuningas Krsitoffer Naantalin luostarin ja siinnä sivussa kaupungin perusti vuonna 1443.

Sähköpostikatkos !!!

Viikonvaihteessa olin sähköpostimotissa. Joten :  Jos jonkun kommentit eivät ole tulleet perille, niin pyydän uutta lähetystä. Yhtään kommenttia en ole tarkoituksella jättänyt julkaisematta.

Onko Suomi vaurain, menestyvin vai hyvinvoivin ?

 Lainaus on Hesarin verkkosvuilta.  En ole mikään kielien taitaja, mutta Suomi on maailman vaurain ilmaisu jotenkin särähti ja siksipä katsoin alkuperäisotsikon Financial Times lehden sivuilta:

Yllä olevasta suomennettujen sanojen joukosta taitaisia olla kuvaavampaa valita jokin muu ja käyttäisin
hyvinvointi indeksiä, sillä kuten artikkelikin kertoo, olemme  taloudessa vasta kymmenes. Sujua hyvin voisi olla sopiva ilmaisu ja sen turkulaisittain sanottaisiin: ei mene huonosti .

Sanasaivartelun sijaan voimme varmaankin todeta, että on hyvä arvioidan monilla tavoilla asioita muistaen kuitenkin kaikenlaisen pisteytyksien sisältämät heikkoudet.
 

Aika ja ihmiset energia-asian ytimeen: Ydinvoimaa tarvitaan

Aika ajoin olen ollut huolestunut sosialidemokraattien energialinajuksista. Punavihreät puheet ovat olleet epäselviä ja ainakin mielikuvatasolla ne helposti ovat vieneet vihreiden mahdottomuuksien paratiis / helvetti - suuntaan.

Hesarin sunnuntaisivulla Jutta Urpilainen hahmottelee omaa näkökulmaa, jossa on riittävästi ulottuvuuksia: Mukaan mahtuvat  ilmasto, teollisuus, ihminen jopa aikakin ihan kuten pitääkin Kirjoitus kokonaisuudessa on luettavissa tästä

Erityisen viisasta on alla olevassa lainauksessa tukieurojen tehokas käyttö. Ihan sama periaate, jota toivomme sovellettavan Saaristomeren ja Itämeren suojelussa: Huutokaupataan ideat ja tehokkuudelta parhaat valitaan.

Vastasiko Pääministeri-draaman tulkinta omaa käsitystäsi Jäätteenmäen eroon johtaneista tapahtumista?

Otsikko ja yllä olevat vastaukset löytyvät Hesarin sunnuntaisivuilta. Olen ne tuonut tähän vielä kerran sen vuoksi, että olen niin monen näytelmää seuranneen kanssa keskustellessani huomannut, että vanha luulo "kaikki on totta, mikä on präntätty" pätee myös Tv:ssä esitettyyn. Yllä olevien asioista perillä olevien päätoimittajien arvioit kertovat toivottavasti kaikille, että ei pidä antaa tunnelman irrottaa jalkoja maasta. 

Luonnonmaan vetovoimaa ja muistoja

LUONNONMAA on ollut meidän ulkoilu-  ja retkeilyalueemme. Kun metsään haluttiin mennä tai kun linturetkelle lähdettiin tai talvella hiihtämään suuntasimme me Lappalaistenmäen mukulat Luonnonmaalle. Siellä oli maalaismaisemaa ja se ei tuntunut ”kaupungilta”. Vieläkin mukavimmat pyöräkierrokset suuntaan Luonnonmaalle:  Saksila – Keitilä – Mettälä tai  Jaakkola -  Kirstilä - Haijainen  ovat sopivia rauhoittavia kierroksi.   Mettälän metsätaipaleella muistelen Emma-laavua ja metson soidinta ja Haijaisiin Kirstilästä lähestyttäessäni  en ikinä unohda  meidän nuorempien  omaa laavua, jonka piti sijaita Villan mailla, mutta joka olikin Haijaisten Alitalon metsässä. Lue lisää kirjoituksia palstalta.
 

Naantalin aurinko ei riitä

Kaupunginhallitus on saanut opastusta ja tietoa nopeassa tahdissa asiantuntijoilta. Yllä oleva lainaus on viimeisen muistiuon alku. Naantalissa asiat eivät taida olla tällä sektorilla muuta maata paremmin. Naantalin aurinko ei paista tasaisesti. Alla olevasta pyväiköstä voi nähdä, että meillä on erityistä tarvetta kääntää kehitystä. Mitä ripeämmin ja tehokkaammin toimimme, sitä nopeammin saadaan apu perille ja saadaan myös kustannuksia ohjattua kohteisiin, joissa rahalla saadaan enemmän hyvää aikaan.

22.10.1992 pilkottiin säästöpankit, mutta mitä tehdään tänään entä ennen ?

Leinon Raikku toi työmaakuvan 1930 luvun lopulta. Kuvassa ovat hänen isänsä Oiva ja setänsä Einari ja muita viemäri- palopostityömaan miehiä. Einarille ja Vikalan Kössille työmaa oli viimeinen.
Armas Rönnholm Maarian Sähkön  töihin mennessä huomasi kaivantoon tuupertuneen Kössin ja vei hänet kottikärryllä kotiin, jonne hän myöhemmin menehtyi.
Työmenentelmät, mutta myös yhteiskunnan palvelut olivat huonot ja varattomille avun saanti oli ylivoimaista.

Mikä tässä onkaan meneillään ?Ensimmäinen oikea selitys palkitaan Arton hierontakerralla.
Kommentoi siis

Kaivokadun vesijohtoputken uusiminen on meneillään. Kommenteista voi päätellä, että tekniikka on hallinnassa. Yhteiskunnallisena julkaisuna toteamme, että meillä on jatkossa työtä tiedossa: Raikku kertoi Havukujan tehdystä remontista. Niitä riittä, sillä verkostomme alkaa osin ikänsä (1960-luvulta) puolesta olemaan uusimistarpeessa. Erillisviemäriverkoston aikaansaaminen ja verkoston tiivistys vähentää puhdistamolle menevää vesimäärää ja sitä kautta kuormitusta ja kustannuksia. Tällaisia investointeja on syytä arvioida myös niiden  kustannus-hyötynäkökulmasta eikä lyhytnäköisesti vain kassaa tujoittamalla. 

 Laadussakin on parantamisen varaa 

Laadun Sakken (ent. Arto Aalto) talon talohaaran olen asentanut kesällä 1964. Mannesman putki liitettiin hamppua rekkaamalla ja lyyjyä tiftaamalla runkoputken muhviin. Lopuksi tervaan kastetulla säkkikankaalla eristemassasta puhdistetut teräsosat yritettiin korroosiosuojata. Huonosti tuossa kohdassa kävi, kun kaivanto ehti ennen loppuunsuoritusta romahtaa. Mutta hengissä selvittiin.
Kehitystä on tapahtunut ja monelta murheelta uusien työmenetelmien vuoksi vältymme. Kaupungin kannatta kuitenkin säilyttää hommat hanskassa ja käyttää alihankintaa viisaasti juuri Kaivokadun mallin mukaisesti.

Hierontapalkinto menee vääryydellä Lasse Leinolle.

Ylellä on ideoita visuaaliseen ilmaisuun,  kuten kuva osoittaa. Kertooko kuva enemmän kuin tuhat sanaa? Mikä vaakuna on Pukkisen selän takana ja mistä kaupungista kuva on?
Ovatko eurotkaan  aitoja? Faktaa vai fiktiota?  

Kaupunginjohtaja Mikko Pukkisen esitys on saanut paljon huomiota. Sitä on pidetty kunnianhimoisena toisaalta , mutta ehkä enemmän epärealistisena. Pienet veronkorotukset ja investointien reipas kasvattaminen ja kuitenkin pääseminen  vain 7.4 miljoonan euron alijäämään vaikuttaa kaikkine  vuokra-asuntojen ja Myllykotien myynteineen enemmän pallon heittämiseltä politiikoille. Se, että perusturvalautakunta pystyisi pitämään budjetin tämän vuotuisella tasolla on 12 prosentista noususuunnassa olevan työttömyyden vallitessa mahdoton tehtävä.  

Tässä näkemyksessä ei ole mitään vahingoniloa, sillä kyllä se meidänkin sauna on jo tulessa. Eli Naantalissakaan ei ole ainakaan helpompaa. Voimme nykyisin melko helposti arvioida omaa tilaamme jakamalla Turun luvut kymmenellä, niin pääsemme oikeaan suuruusluokkaan. (Turussa 175 tuhatta ja meillä 18.5 tuhatta asukasta) Turulle veroprosentti tuo 26 miljoonaa meille runsaat kolme. Kun Turku investoi 70 miljoonaa ja ottaa lainaa 80 miljoonaa niin se tarkoittaa, että investoinnit tehdään velkarahalla elvytetään selvästi kuten Pukkinen esityksiään perustelee.Tätä linjaa tullaan täälläkin menemään. Turun velka jää  1.700 euron päälle asukasta kohden. Me olemme jo vuoden vaihteessa samalla  tasolla.
Nyt olisi näillä kulmakunnilla ollut syytä löytää yhteistä linjaa esimerkiksi kiinteistöverossa. Turku tyytyy kovin vaatimattomiin esityksiin alalla, jossa se voisi saada hyvitystä työpaikoistaan. Toiset kunnat voisivat osoittaa solidaarisuutta tässä asiassa. 

Mitä jatkossa tulemaan pitää? Onko alla oleva eilinen hämärän hyssy kuvavääristelmä vastauksemme: Merimetso iltaruskossa

Irakgate keskustelu jatkuu

Alempana oleva Pääministeri näytelmästä lähtenyt keskustelu on saanut korkeatasoisia kommentteja. Kannatta käydä lukemassa. Suhteemme jenkkeihin on vähän Venäjä-suhteen kaltainen ainakin yhdessä suhteessa: Siitä ei tunnetta puutu. Aku Aittokallio tiivisti, että Irakin sodan uhreja ovat Lipponen ja Jäätteenmäki. Siinnä on vinhaa perää.

Tietenkin olen puolueellinen ja ymmärrän ystävääni Paavoa ja minulla on ihan selvää kaunaa Annelia kohtaan.  Paasikiven  reaaliopista ja Kekkosen käyttämästä taktiikasta on jäänyt sellainen vamma, että en tykkää kansallisten intressien vaarantamisesta   vaalimenestyksen parantamiseksi. Ja toiseksi kunnioitan eduskuntaa instituutiona, vaikka olen ollut sen jäsen, niin paljon, että en voi pitää mahdollisena, että Suomessa olisi sellainen pääministeri, joka ei ole puhunut eduskunnan edessä niin totta kuin osaa. Eli Jäätteenmäen pääministeriys ei kaatunut erimillisyyteen Irakista, vaan pääministerin epäluotettavuuteen. Toisin sanoen hän ja hänen vuoksensa hänen hallituksensa ei nauttinut tosiasiallisesti eduskunnan luottamusta, joka on perutuslain mukaan hallituksen toiminnan välttämätön ehto. Se että epäluottamusta ei mitattu eduskunnan äänestyksessä johtui Jäätteenmäestä, sillä  hänhän olisi voinut olla jättämättä eron pyyntöään.  Jos hän olisi tiennyt olevansa oikealla asialla, olisi voinut menetellä, kuten Mauno Koivisto aikoinaan,  ja kieltäytyä eroamasta. Koivisto uhmasi maan mahtavimman presidentin Urho Kekkosen näkemystä. Sen rinnalla olisi ollut Jäätteenmäelle pikku juttu olla välittämättä Keskustan kannasta.

Mallit sivuun ja töihin

Mykkänen on keskustalainen vaikuttaja, joten ei ole ihme, että hän tarjoilee Keskustan hellimää Maakuntamallia. Nyt olisi hyvä hoidella akuutiti asiat kuntoon ja jättää vähäksi ajaksi suuret remontit taustalle. Tämä koskee vähintään yhtä paljon Kokoomuksen ja SDP:n suurkuntamalleja, sillä epäilen, että mitään poppakonsteja ei ole. Turhaa riitely-  akateemista viisastelua- on harjotettu jo tarpeeksi.  
Sen sijaan olen varma, että joka puolella jokaisessa mallissa on mahdollisuus parantaa suoritusta. Selvää on kuitenkin, että millään paikallisella tempulla ei kuitenkaan lamaa nujerreta, mutta sen vaikutuksia voidaan lienventää yhteisillä ponnistuksilla.

Koston enkeli vai rauhan kyyhky?

Eilisen illan pääministeri draama oli taidetta ja tarua, jota ihmeellisempää voi olla vain tosielämä.
Voittamisen pakko on tunnetila – pakkomielle, joka tunnetaan parhaiten urheilusta: Otetaan riskejä  ja lisätään vaikeusastetta, niin pisteitä ropisee. Tyttö puomilla aivan ilmeisesti assosioi vaaliasetelmaa.  Mahdollista on, että putoaa puomilta, mutta se ei pelaa, joka pelkää.  
Anneli Jäätteenmäen tapaus oli riskin ottoa, mutta kyse ei ollut puomiliikkeestä vaan dopingista  – kiellettyjen keinojen käyttämistä.  Vasta vaalisuorituksen jälkeinen median verikoe paljasti, mistä oli kysymys. Keskusta hylkäsi Annelin luonnollisesti, koska vaarana olisi ollut pääministerin paikan menetys, hallituksen kaatuminen ja oppositioon joutuminen. Anneli Jätteenmäki oli valittu puolueen puheenjohtajaksi siksi, että Lipposelle haluttiin erilainen pehmo-feministi haastaja.  Pääministeriksi  Kepun kenttäväki olisi valinnut Maurin tai Matin tai jonkun muun.

Martti Mannisen rooli ja hänelle tulleet seuraukset olivat kovat.
Olen seuraillut vaalikampanjoita ja erilaisten ehdokkaiden menestystä. Kateellisena olen voinut huomata, kuinka naisten ihailevat katseet seuraavat  komeita miehiä puhumattakaan vanhempien miesten silmän välkkeestä  vetävän naisen suodessa heille hymynsä.
Martti Manninen halusi osansa Annelin loisteesta. Välttämättä häntä ei tarvinnut edes lahjoa. Käsikirjoittaja yhdisti vielä ihastuneen puoluetoverin auttamisen halun tiedon siitä, että presidentti ei tykkää Lipposesta. Manninen tuskin koki tekevänsä mitään rikosta. Hän arveli olevansa isänmaan asialla. Hän oli kahden naisen loukussa. Tällaista elämä voi todellisuudessakin olla. Totuutta tästä asiasta eivät oikeussalit pysty valottamaan. Vain Mannisen sielun peilistä voisimme tämän mysteerion ratkaisun löytää.

Anneli Jäätteenmäelle annetaan täydellinen hyvitys näytelmässä. Kuvataan, että hän ei usko USA:n tiedustelupalvelun tietoja. Hän osaa jopa epäillä  sotasankariulkoministeriä  Colin Powellia . Hän tuntee myötätunto Saddam  Husseinin kukistettua hirmuhallinnon diplomaatteja kohtaan.
Ja vielä näytelmän  lopussa hän on   kääntänyt vallan menetyksen aiheuttaman  katkeruuden mielessään jaloksi huoleksi maailman rauhasta. Sotakoneiden kolina ja hätääntyneet naisten autenttiset  kuvamateriaalikasvot vahvistavat näkemystä, että Anneli Jäätteenmäen kamppaili suurista periaatekysymyksestä eikä vain vallanhimoissaan syyllistynyt epärehellisyyteen, jonka palkka oli pääministerin paikan menetys. 

Kommentin kommentti Ville Vuoriolle ja Aku Aittokalliolle  

 

Lainaan Ilta-Sanomien toimittaja Mika Lehtoa .

Vaikka pääministeri Lipponen ehkä mateli Washingtonissa presidentti Bushin edes, edes Lipposen omat valtuudet riitä liittämään sota koalitioon. Lipponen ei luvannut tukea sotaretkelle eikä lähettää suomalaisia sotimaan.”Bush kiitti Suomea hyväksi yhteistyökuppaniksi ja liittymisestä koalitioon.” Hyvä juttu murenee, kun lukee lähetystövirkailijan tekemän salaisen asiakirjaa eteenpäin.
”Lipponen kertoi presidentin ja hallituksen päätöksestä suhtautua myönteisesti Yhdysvaltain pyyntöön olla mukana mahdollisen kontaktin jälkeisen Irakin vakauttamisessa humanitaarisen avun ja rauhanturvaamisen kautta. Suomi arvostaa erityisesti sitä, että Yhdysvallat päätti viedä Irakin problematiikan YK:n käsiteltäväksi.

Yllä oleva teksti kertoo, että vääryydellä  hankittua dokumenttia käytettiin väärin antamalla väärä todistus.  
Jälkeenpäin tiedämme tietenkin enemmän. Mutta se, että Jäätteenmäki olisi kyennyt arvioimaan Powellin tietoja kuvatulla tavalla jo puheen pitämisen aikana on taatusti fiktiota.

Varmasti keskustassa monet olivat helpottuneita, kun Jäätteenmäki väistyi pääministerin paikalta. Edelleen olen sitä mieltä, että heidän hallituksessa pysyminen oli varsinainen syy Jäätteenmäen syrjäyttämiseen.

 

Suomen lähtökohta oli kuten Lipponen Bushille kertoi YK:n päätös ja sen mukainen toiminta. Tämän tärkeän Lipposen esille tuoman kannanoton Jätteenmäki unohti mainita.  
Jälkeenpäin me kaikki olemme viisaita ja tiedämme, että joukkotuhoaseita ei ollut. Jälkeenpäinkin arvioiden  tiedämme, että Irakin hallinto oli raakalaismaista, eli Husseinin kaataminen ei ollut pahasta.

On myös muistettava, että kaksoistornien tuhoista oli vain puolitoista vuotta aikaa vuonna 2003 ja pelkotilat uusista terrori-iskuista olivat kovin pinnalla eikä Irakin epäilyyn syyllistyneet vain pahat jenkit. Eli siis tämän hetken tietojen valossa asiat näyttävät erilaisilta. Kiista sodan syistä ja seurauksista  jatkuu, mutta ilmiselvää on, että tavoitteista ensimmäinen oli itsekäs  öljyn saannin turvaaminen.
Suomen kannalta ei ole kuitenkaan tapahtunut mitään sotaan sekaantumista ja panostuksemme muutoinkin ovat vähäiset, kuten ikävä kyllä myös jälleenrakennuksen hyödyt.
Afganistan on sitten ihan toinen luku.

Orikedon jätteen hyötykäyttölaitos ei saanut lupaa

Sivutoimisen TSME:n toimitusjohtajan tehtäväni  vuoksi olen vastaillut tiedotusvälineiden kysymyksiin KHO:n valituksemme hylkäävän ratkaisun johdosta. Se mitä niistä tulee ulos on korkeimmissa eli toimittajan käsissä.
Mitä päätös sitten käytännössä merkitsee eli mitä siitä seuraa ei varmaankaan vielä ole tiedossa, sillä uudet linjaukset vaativat uusia jätehuollosta vastuullisten tahojen päätöksiä. 
 Lyhyesti pistän tähän käymieni keskustelujen pohjalta joita näkökohtia päätöksen vaikutuksesta:

Vaasan hallinto-oikeuden aiemmin antamassa ratkaisussa, joka KHO:n päätöksellä  jää voimaan,  perusteluna oli meluhaitta ja päästöt ilmaan. Lisäksi hallinto-oikeus viittasi toiminnan luonteeseen, päästöjen laatuun ja suuruuteen, asuinalueiden läheisyyteen sekä alueen maasto-olosuhteisiin. Näillä perusteilla Vaasan hallinto-oikeus katsoi, että toimintaa ei voi järjestää lain mukaisesti ilman, että hanke muuttuisi olennaisesti toiseksi kuin hakemuksessa on esitetty. KHO siis siunasi nämä perustelut eikä antanut arvoa uusille selvityksille liikennejärjestelyistä ja laitoksen aiheuttamasta melusta.

Kun otetaan huomioon päätöksen vähäiset perustelut ja se, että sitä ei julkaistu ennakkoratkaisuna, niin päätöstä ei voi pitää linjapäätöksenä sen suhteen, että jätteenpolttoa ei voisi harjoittaa lähellä kaupungin keskustaa. Tämä ehkä oli lähes ainut myönteinen näkökohta KHO:n päätöksen suhteen.

Tämän laatuisen päätöksen - parin kappaleen pituisen -  tekemiseen tarvittiin  vuosi ja kolme kuukautta. Kun ympäristölupakäsittely kaikkiaan on vienyt  yli neljä vuotta ja kun ennen lupahakemusta on läpikäyty  pari vuotinen YVA käsittelyt, merkitsee tämä suuria menetyksiä. Ympäristö ja talous kärsivät tästä ja siksi väkisinkin joutuu huolestuneena miettimään onko yleisellä edulla enää lainturvaa. Johtopäätös tästä on, että näiden tulkintojen jälkeen olisi lupasäädöksiä korjattava siten, että yleisen edun painoarvo nousisi ja että käsittelyaika saatettaisiin kohtuulliseksi.  

Nyt kun kesä mennyt on - lopullisesti

Seinät , katto ja lattia tekevät rakennuksen, mutta ravintolaksi ja palvelulaitokseksi paikan tekee henkilökunta - niin ja tietenkin ravintoloitsija.

Arja, Ritva ja Halil. varovasti muistuttivat, että myös lattiat ja muutkin osat kaipaisivat kunnostusta
." Isäntä Hessu on niin huono pyytäjä".
Olen samaa mieltä. Rakennuksen kunto on pikimiten tarkastettava ja vanhan kylpylän viimeinen rakennus on saatettava kestävään kuntoon. Olisiko tässä kaupungin parhaiten tuottavassa kiinteistössä sellainen aikaan sopiva elvytyskohde:

• Hanke, joka on tehtävä joka tapauksessa pika puolin.  
• Hanke, joka ei lisää käyttökustannuksia vaan päinvastoin vähentää niitä

Kyllä naantalilaisten kelpaa

Helianthus kuoron juhlakonsertti oli menestys yleisön määrän, mutta ennen muuta kuoron laadun suhteen. Musiikin saloja tuntemattomaan teki vaikutuksen kokonaisuus ja vaihteleva ilmeikkyys. Yksilöllistä taitoa yhdessä ja yhteenkuuluvasti on ilo kuunnella.
Kalevalan miehet lauloivat toisiaan suohon suolivyöhön, mutta nämä naiset manaavat miehet upoksiin!

Köyhyys ja asunnottomuus

Tänään ja toivottavasti  huomisenkin jälkeen maailma nousee köyhyyttä vastaan. Ylen sivujen kautta pääsee näkemään mitä ja miten köyhyyttä vastaan toimitaan. Naantalissa järjestetään asunnottomien yö.

Onko lama ja kaupungin taloudellinen ahdinko ensimmäisenä viemässä toivon toivottomilta. Asia on vuosien mittaan ollut esillä budjettien teon yhteydessä ja niin varmaan tulee tapahtumaan tänäkin vuonna. Ehkä elvyttävä investointi voisi olla taikasana?

Kuva-arvoitus: Mistä kuva on otettu ?

  Ensimmäinen oikein vastannut saa Hieronta Arton lahjakortin Kommentoikaa!

Oikeita vastauksia on tullut kysymykseen ja vastaajat tulevat saamaan lahjakortin. JOTKUT OVAT PÄÄTELLEET KUVAN PERUSTEELLA TOISET TAAS KYSYJÄN TUNTIEN.  MUTTA MISSÄ KOHDASSA VENEESTÄ, MERESTÄ, PEILIKKUVA /KUVAJAINEN ON OTETTU, EI VIELÄ SELVINNYT.
Mutta nyt on: Mirkka Mattheiszen sen kertoo kommentissaan!

Suurta ja pientä

Taloustilanne

Naantalin kaupunginhallitus ryhtyy käsittelemään tulevien vuosien taloussuunnitelmia ja enne muuta ensivuoden budjettia. Rahoitusasemaraportti alkaa Juha Heinosen viestillä

Kaupungin korollinen kokonaisvelka ylitti ensimmäisen kerran 30 miljoonan

euroa ja oli syyskuun lopulla bruttona (= kassavaroja ei vähennetty)

31,0 miljoonaa euroa, ed. kuun lopulla 28.12 milj. euroa. kts. raportti liitteestä

 
Merimaskun nuorisotila

 Kh.ssa on Merimaskun nuorisotila. Vapaa-aikalautakunnan esitykseen viitaten kaupunginjohtaja esittä:

Vapaa-aikalautakunnan esityksen mukaisesti kaupunginhallitus

päättää, että ennen Merimaskun kunnanviraston muuttamista

nuorisotoimen käyttöön tehdään kartoitus muiden Merimaskun

alueella ole vien kiinteistöjen hyödyntämisestä nuorisotilakäyttöön.

Määrärahojen osalta asia käsitellään talousarvion 2010 valmistelun

yhteydessä.

Eliisa Ansamaa (sd)  asiantuntija Merimaskun asioissa viestittää:

Niin kuin syyskokouksessa sanoin niin olen edelleenkin sitä mieltä että se kunnantalo pitäisi korjata jo tänä vuonna niin kuin oli kaavailtukin. Meillä tuolla syrjäkylillä ei ole nuorille mielekästä tekemistä eikä sopivia tiloja (lossitupa on pieni) nyt jo ilkivaltaa ihan riittävästi joten toivoisin teidän ottavan asian vakavasti ja olemaan teknisen lautakunnan ehdotuksen kannalla että toimenpiteisiin ryhdyttäisiin mahdollisimman pian

Nyt tapahtuu

Valtuusto päätti Sirpa Hagsbergin esityksestä yksimileisesti ryhtyä toimiin lastensuojelun tilan parantamiseksi. Sirpa sanoi puheenvuorossaan 

Nyt toimenpiteisiin ryhdytään tulipalon jälkitunnelmissa ennen näkemättömällä ripeydellä ja niinpä kaupuninjohtja esittää:

Kaupunginhallitus oikeuttaa sosiaali- ja terveysviraston

käynnistämään sosiaali- ja terveyslautakunnan 8.10.2009

esittämien seuraavien virkojen ja toimien hakumenettelyn välittömästi siten, että ne voidaan täyttää 1.1.2010 lukien:

�� lapsiperhepsykologin virka (kriisikoulutustavoite)

�� sosiaaliohjaajan virka

�� perheterapeutin kahden vuoden määräaikainen toimi 1.1.2010 - 31.12.2011

�� nuorten avohuollon ohjaajan kahden vuoden määräaikainen toimi 1.1.2010 - 31.12.2011

�� kahden perhetyöntekijän kahden vuoden määräaikaiset toimet 1.1.2010 - 31.12.2011

Edellä mainittuihin virkoihin ja toimiin tarvittavat määrärahat ja niiden perustamiset käsitellään vuoden 2010 talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Kaupunginhallitus oikeuttaa lastensuojelun tulipalo-onnettomuuden käytännön asiakaskriisityössä mukana olevat työn tekijät tekemään 4-päiväistä työviikkoa palkkaa pienentämättä 12.10. 30.11.2009 välisen ajan.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että ryhdytään valmistelemaan

valtiolle tehtävää esitystä kriisityöstä ja sen jälkihuollosta

aiheutuvien kustannusten täysmääräisestä korvaamisesta.

Ennaltaehkäisevää turvallisuutta

Mielen herkistyessä ja asioiden noustessa pintaan en voinut olla puuttumatta yhteen vähäisltä tuntuvaan, mutta onnettomuuteen joutuvan  yksilön kannalta suureen epäkohtaan. Kypärän käyttö on vähentynyt koululaisten keskuudessa. Ehdotukseni voi lukea liitteestä 

Ps. Asian vierestä tähän suoranaisesti liittymättä:

Uffe

Ulf Sundqvistin intohimona on tulevaisuus, otsikoi viimeisen osan  Ulpu iivari kirjottamssaan kirjassaan. Ulpu kulkee Uffen matkassa nuoruuden menestyksen ja ankarien koettelemusten keskellä. Kirja on luettava, mutta ei yllättävä. Se on tärkeä monien asioiden ja yhteyksien ymmärtämiseksi. Kirja kertoo hämmästyttävästä tahdon voimasta, tasaisesta viileydestä. Se hämmäsyttää Uffen tuntenuttakin. Lue enemmän kirjoituksia palstalta: Lähikuvassa > ulf sundqvist 

Mitä nyt ?

Naantalin kaupungilla on turvallisuussuunnitelma. Tavoite on ollut korkealla. Naantali halusi olla yksi parhaista. Tuli näyttää poltaneen visiomme, kun mahdoton pääsee  tapahtumaan keskellä puutarhakaunpunkiamme. 
Mitä nyt kysymme? Elämän arpapelin suuri arvoitus jää meiltä ratkaisematta, siihen emme saa valaistusta, vaikka uskomme valon olemassaoloon. Sen sijaan voimme  keskittyä niihin kysymyksiin, ongelmiin, jotka tässä yhteydessä avautuvat ja joihin meillä on vaikuttamisen mahdollisuuksia. Yksi lähestymiskulma on luettavissa kirjoituksesta: Naantali on kirjoitettu tulikirjaimein kansakunnan tajuntaan 

Naantalin lähivirkistyskeidas

RAUMAKARIN YMPÄRISTÖ ON ON KALASTAJIEN SUOSIOSSA.

Telkkarin Erätulilla ohjelma kertoi jokunen viikko sitten paikallisille jo entuudesta  tutusta mestasta.
 Sunnuntaina siellä oli kymmeniä virkistyskalastajia. Ja mikä on olleessa: Virtaava vesi vetää kaloja ja
Naantalin aurinko antoi värikylläisyydelle hohtoa.Innostavaa, mutta  rauhoittavaa. 

Niin päivä painui iltaan

Jumala, niin kuin ihmiset kaikkina aikoina,
 shokin ja syvän surun keskellä,
 niin mekin tänä iltana
 käännymme Luojamme puoleen,
 Naantalin öinen tapahtuma mykistää.

Sinä olet perimmäinen turvamme
elämässä, kuolemassa ja elämässä kuoleman jälkeen

Rovasti  Ensio Ruskovuon johtaman rukouksen alku ja loppu.
Arkkipiispa Jukka Paarma  välitti tasavallan presidentin osanottoviestin  omaisille ja läheisille. Arkkipiispa siunasi läsnäolijat ja Ensio Ruskovuo opasti: Olkaa yhdessä,
mutta menkää kotiin, viina ei auta.

 Sunnuntaina suruliputetaan koko kaupungissa

Järkytys . . . . Mistä apua?

Avasin koneeni aamulla 7.30. Olin lukenut HS:n ja TS:n  ja päätin pistää muutaman rivin  Barack Obaman saamasta  Nobelin rauhan palkinnosta, teollisuustuotannon  kurjasta tilasta ja työttömyyden häämöttävästä uhasta.  Myös  Aleksi Kiven päivänä oli tarkoitus muistaa kiitollisuudella vuosi sitten kuollutta ystävää ja NTY:n pitkäaikaista rahastonhoitajaa Tuula Jaskaria.

Tässä vaiheessa avasin   Ylen nettisivut ja sieltä avautuva ykkösuutinen sotki ajatukset :

Tämä tästä vielä puuttuu. Suomi on pysäytetty väkivaltaisilla kuolemilla. Mistä tässä on kysymys?
Enkä ryhdy vastaamaan, kun en tiedä. Kaupungin on  toimittava ja niinpä seuraavaksi varmistan, että niin on myös tapahtunut ja tapahtuu.

Ps.  Perusturvajohtaja Juhani Kylämäkilä on informoinut kaupunginjohtaja Timo Kvistiä tiedon saatuaan. Saamani tiedon mukaan kaupungin sosiaalipäivistys on toiminut ja jatkotoimenpiteet ovat valmisteilla seurakunnan kanssa.

Palokunnan lipputanko on tyhjä - ymmärrettävästi! Olisko puolitanko tänään täällä paikallaan. 
Sanaton osanottomme.

 Mistä apua ?

Naantalin seurakunta, Suomen Punainen Risti ja Naantalin kaupunki järjestävät Naantalin seurakuntakeskuksessa viikonlopun ajan kriisiapua sitä haluaville.

Naantalin seurakunta järjestää Naantalin kirkossa rukous- ja muistohetken lauantaina kello 20.

Suomen Punainen Risti antaa kriisiohjeita nettisivuillaan www.punainenristi.fi. Tänään aukeaa SPR:n alueellinen kriisipuhelin, puh. 0800 100 200. Puhelin on avoinna tänään klo 12-24 ja huomenna 08-22.

Turun nuorten turvatalo osoitteessa Yliopistonkatu 24 A on avoinna viikonlopun.

Naantalin terveyskeskuksen päivystävä puhelin 02 436 2611 on avoinna tänään kello 22 asti.

Viisaus ei korreloi kokoon

Infrastruktuurin ja saastumisen osalta voidaan saavuttaa  suuruuden ekonomian hyötyjä, jotka eivät ole useinkaan merkittäviä. Elämisen laatu on makuasia. Yllättävää sen sijaan on, että markkinatalousmiehenä Paavo ei huomaa oleellisinta eli markkinavoimien vaikutusta: MARKKINATALOUS JA NYKYAIKAINEN ELÄMNMENO TEKEVÄT METROPOLEISTA SUURIA, EI JULKISEN VALLAN RAKENTEET.

Olin alkuviikolla Tukholmassa Baltic Development Forum nimisessä kokouksessa. Siellä Maailman pankin ekonomisti Truman Packard esitti tekijät, joista menestyvät alueet voi tunnistaa: Korkea väestötiheys, lyhyet etäisyydet ja vähemmän jakavia esteitä. Esimerkkeinä hän nosti esiin kymmenien miljoonien asukkaiden keskittymiä Japanissa, Kiinassa, USA:ssa ja Euroopassa. Itämeren alueen kehittämisen kannalta näyttivät mahdollisuudet tätä taustaa vastaan hankalilta. Näillä perusteilla vain Pietarissa ja ehkä Kööpenhamina- Malmö alueella voisi olla potentiaalia Itämeren alueella.

Olen samaa mieltä tiivistämisestä. Suhdeluvut lienevät Lontoo 140 Helsinki 30 ja Turku 7. Kysymys ei siis ole siitä, että kunnallisia rajoja pitäisi siirtää eli että kaupungeilta Suomessa puuttuisi tila. Kysymys on siitä, että kaupungit eivät ole riittävän tiiviitä. Valitettavasti en usko, kuten Paavo näyttää tekevän, sellaiseen mahdollisuuteen, että kuntia yhdistämällä tiivistyminen kiihtyisi. Siinnä käy pikemminkin päinvastoin: Kaikkia liittyviä alueita pitää kehittää ja paine siirtyy ulkopuolelle vielä kauemmaksi keskustoista. Meillä ei ole tosiasiallisia  keinoja ohjata kaupunkisuunnittelua optimaaliseen suuntaan. Siihen ei anna lanasäädäntö kunnollisia työkaluja puhumattakaan käytännöstä, jota aika usein ohjaa ihan muut kuin järkevät periaatteet. Eikä järki kasva suuruuden mukaan, tarkoitan tietenkin kaupungin väkilukua.      

Paavo Lipposen vahva puoli on vahvuus. Paavolla on rohkeutta panna  itsensä alttiiksi. Hän on lipunkantaja, joka ei jätä lukijaa kylmäksi. TS:n 9.10.2009 kolumni Metropolista torso kuuluu tähän sarjaan. Lyhyesti sanottuna olen Paavon lähtökohdasta samaa mieltä:
Tänä päivänä Helsinki seutuineen on Euroopan ylivoimaisesti harvaan asutuin metropolialue. Sen sijaan hänen johtopäätöksensä tästä on enemmän näkemys kuin tieto: Se merkitsee valtaisia ylimääräisiä kustannuksia infrastruktuuriin, ympäristön saastumista ja heikompaa elämisen laatua.

Vapaista rannoista ja lasten rahoista puute

Naantalin valtuusto hyväksyi Luonnonmaan yleiskaavan. Pitkällinen prosessi, johon Sdp.n ryhmä ei voinut olla tyytyväinen. Yleinen etu jäi ykstiyisen intressin jalkoihin.Toivotaan, että kaupunginhalituksen yksimieleinen kanta rantojen vapaaehtoisesta hankinnasta kantaa hedelmää jatkossa.

Sirpa Hagsberg esitti ryhmän kannan yleiskaavaan ja kaikkein polttavimpaan ajankohtaiseen ongelmaan, josta lastenhuostaanotot kertovat kovaa kieltään:

SDP:N VALTUUSTORYHMÄN PONSI: Lastensuojelutyön resurssit pitää kartoittaa ja selkeisiin epäkohtiin on puututtava välittömästi jo ennen syksyn talousarviokäsittelyä, hyväksyttiin yksimielisesti.

Minä ja Krugman

Blygsanmhet är undomens prydnad, sanottiin Ruotsin tunnilla. Jyrki Katainen ei onneksensa ole tuollaisesta nuorison ujouden ylistyksestä kuullut mitään. Vaatimattomuus olisikin turhaa koristelua Euroopan parhalle finanssiministerille. Minä ja Krugman otsikon alla Katainen kertoo TS:ssä 6.10.2009 mistä on kysymys:

Siinnä tasa-arvotupomies on oikeassa, että palkkojen alentaminen sopii huonosti avokätiselle julkisen talouden korkeasuhdanne-elvyttäjälle. No odotellaan hetki, niin Sauli Niinistö hoitaa kustannusten karsimispuheet ja taas on koko kenttä hoidettu. Imagotutkimuksessa näillä avuilla sijoittuu aina mitallisijoille

Helianthus-kuoro Naantalista esittää Lazzarellan

Toivotamme onnea Helianthukselle. Naantalin Laulajat olivat viime vuonna yleisön suosikkeja ja tuomariston kakkosia. Kovat pohjat siis.

 Ps. Helianthus-haku KVG- menetelmällä toi ensin maa-arttikkosokkauutemainoksen ja vasta kauempanan oli auringonkukka. Kuva Luonnonmaan Haijaisista

Lastensuojelu N:o1

Mikko Rönnholm puheenjohtajana ja  Riitta Alho varapuheenjohtajana jatkavat NTY:n johdossa. Näin päätti NTY:n syyskokous. 

Johtokunnan jäsenet entiset jäsenet Hannu Aalto, Sirpa Hagsberg, Jaana Malmikare, Veikko Mäkelä, Marika Polso, Ilkka Saari, Leena Salo ja Martti Sipponen jatkavat ja heidän lisäkseen johtokuntaan valittiin  Seppo Ansamaa edustaen Merimaskua ja Timo Rantanen edustaen Rymättylää.

Lastensuojelu ei ole kunnossa

Yleinen kokous ilmaisi huolensa taloudellisesta tilanteesta. Valtion pitäisi kantaa yhtä reippaasti vastuuta kunnista, kuin pankeista. Investointeja ei pelät, vaan tarpeelliset työt on tehtävä juuri nyt, kun työtä ja toimeliaisuutta tarvitaan.

Syvin huoli koski kuitenkin sosiaalipuolta: Miten on mahdollista alibudjetoida karkean virheellisesti, oli ensimmäinen huolestunut kysymys. Toinen ja vielä suurempi kysymys, joka koskee tulevaisuuttamme eli lastenhuollon kehitys: Tilanne näyttä niin pahalta, että pikaiset toimet ovat nyt tarpeen. On kiinnitettävä välitöntä huomiota asiantilan korjaamiseen. Organisaation suorituskykyä on lisättävä ja parannettava. Nyt on pikaisesti saatava selvyys siitä,  miksi näin on käynyt ja ennen kaikkea vastaus siihen, miten tästä selvitään. Tämä kysymys eli lasten hätä on prioriteetti N:o 1 Naantalissa lokakuussa 2009. Kysymys ei ole vuosista vaan kuukausista, jokaisesta hukatusta päivästä.