Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

AIEMMAT TIEDOTTEET 2009
« TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU »
 

Talvisota alkoi 70 vuotta sitten

Järjestäjiä tarvitaan

 

Vanhin veteraani Uuno Laine Sirkan ja Erkin keskellä

 

Vanhusten Tuki toimii

 

 

Talvisodan  muisto soi

 

 

Sodassa kaatuneita kunnioitamme omalla hiljaisella tavalla juhlissa ja arkena. Oma sauvakävelylenkkini kiertää Mereen hukkuneiden ja Sankaripatsaan sivuitse. Vaikuttavimmat hetket koen yksin luonnon antaessa oman vuodenajasta riippuvan erilaisen taustansa näille muistomerkeille.
Sotilasta siunaava nunna on kaunis ja hengellisesti oivallinen Naantaliin sopiva muistomerkki .
Yksi nimi: Oiva Collin jäi Talvisodan viimeisenä päivänä sinne jonnekin ja hänen äitinsä kuuli elämänsä loppuun asti Oivan koputtavan keittiön ikkunaan. Sodan jäljet ovat yksilötasolla syvät, liian syvät.

Sodan jälkeinen arki on ollut veteraanipolven suuri sankariteko.
Aineellisesti köyhtyneessä maassa oli vähemmän tekeviä käsiä ja enemmän ruokittavia suita. Epäoikeudenmukaiset sotakorvaukset lisärasitteena ilman kriisiapua veteraanisukupolvi rakensi tämän maan uhkaavan pelon varjostaessa arkista työtänne.

Suomi on tänään maailman mallimaita puutteistaan huolimatta. Aineellisessa elintasossa emme ole ihan kärkipäässä, mutta hyvinvoinnin kaikki tekijät huomioon ottaen olemme huipulla. Tämän nousun taustalla on ollut yhtenäinen ja yhteisvastuullinen kansa, joka on uskonut omiin oikeuksiinsa ja puolustanut niitä kaikin käytettävissä olevin keinoin.
Mutta menestykseen on tarvittu vankka vakaumus rakentaa maata ja kehittää kansalaisten oloja tarjoamalla tasapuolisesti koulutusta ja panostamalla sosiaaliseen tasaukseen. Tällaisen maan olemme saaneet - emme perinnöksi - vaan edelleen jalostettavaksi.   
 

 

 

 

 


Puhe veteraanijuhlasta kirjoituksia sivulla

                Talvisota

 

 

 

 

Kommentit

Eva Vallavuori
02.12.2009 klo 18:39
Olin myös veteraanijuhlissa.Tilaisuus oli juhlava ja Sinun puheesi Mikko hyvä,luin sen vielä illalla netistä. Ihmeekseni sain jo siellä ja samana päivänä pari kommentina, miksi olin siellä. Tilaisuushan oli avoin kaikille. Olen tosin ollut 3,5 vuotias kun sota syttyi. Muutimme toukokuussa 1939 Luonnonmaalle joten en ei ole muistikuvia kun isä lähti sotaan. Vanhin veljeni kaatui juhannuksena 1944 19-vuotiaana ja sen surullisen päivä kun tieto tuli on ikuisesti muistissani. Isänmaallisuuden olen varmaan perinyt äidiltäni.Hän oli Multamäen kartanon torpparin tytär, oli vain käynyt kiertokoulun, mutta aikuisiässä luki lehtiä Hesaria myöten. vieläkin hallussani on teos vuodelta 1941 Suomen suurin talonpoika (Kyösti Kallio), jonka välissä on leh- tileikkeitä sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä,presidenttien Ryti ja Paasikiven kuolemasta ym. Meriristillä ja sankaripatsaalla olen käynyt lähes aina kun on ollut aihetta. Joten näistä syistä menin tähänkin juhlaan. Tiedoksi ihmettijöille!
 
Aku Aittokallio
03.12.2009 klo 19:20
Sota oli yhteinen kokemus, niin ovat sen muistotilaisuudetkin. Naantalin hautausmaan kaatuneiden muistomerkki on tosiaan kaunis. Nuorempanakin, kun olin talvisodan yleisen maailmanpolitiikan monimutkaisista taustoista tietämättömämpi kuin nyt ja pidin talvisotaa täysin vältettävissä olleena, Naantalin hautausmaan muistomerkki työntyi omalaatuisella empatian voimallaan ylimielisen sielun rupisimpienkin pattien läpi.
 

Onnittelemme kotiseutuneuvos Raino Puottulaa!

 Kuparivuoren kirahviksi me  pojat häntä nimitimme. Hän oli päätä pidempi ja hänellä oli vähintäänkin kolme silmä kaksi omaa ja yksi kameran linssi.
Rannikkoseudun Raija Leppänen sanoi, että luoti tiesi paikkansa. Nimitys ei osunut vain sydämeen, vaan yhtälailla päähän. Kotiseuturakkaus, ahkeruus ja tieto yhdistyvät Rainossa.
Me julkisessa politiikassa mukana olleet muistelemme kaiholla niitä aikoja, jolloin valtuuston keskusteluja referoitiin lehdissä. Rainon poliittinen maailmankatsomus on, vaikkei hän sitä julista, konservatiivis-porvarillinen. Mutta toimittajana hänen vilpitön pyrkimyksensä oli tasapuolinen patriotismi.
Käytännön vihreä enemmän muita: hän käytti vain julkisia kulkuneuvoja ja pitkiä jalkojaan.  Kotonaan nyt voimien hiipumisen pakottamana aikaansa viettävä Raino on naantalilaisten silmissä   - ja uskon hänen mielessäänkin -aina kävelyretkellä Naantalin rannoilla ja kujilla.
Onnittelemme Rainoa kuvanveistäjä Sattuman  Työväentalon hirsisellä T- taideteoksella, jonka hän yhdessä Curt Gerken kanssa lahjoitti Naantalin Uudelle Työväentalolle vuonne 2000

 

 

 

 

 

 

 

Taistelujen suuret sävelet

Naantalin ja Suomen laivaston yhteistyö on ollut pitkäaikaista ja siitä hyvästä laivaston väki ystävällisesti kutsuu naantalilaisia juhliinsa. Laivaston soittokunnan 90 v.  juhlakonsertti pidettiin juuri Talvisodan syttymisen aluspäivänä viime perjantaina. Sinfoninen konsertti sai TS:ssä Aija Haapalaisen asiantuntijaarvion: Huippuunsa trimmattua sinfonista puhallinmusiikkia. Suomalaiset sävellykset Harald Hedmanin Sven Dufva ja Arttu Takalon vuodelta 2007 The Battle of Bengtskär eivät olleet kriitikon mielestä laadukkainta.  Bengtskärin taistelukertomuksiin jo varusmiehenä ja sittemmin useaan otteeseen muissa yhteyksissä tutustuneena varmaan odotuksiin nähden olisi vaikuttavampaakin voinut olla, mutta ei missään tapauksessa mitätön esitys ollut.

Albert Elmsin sävellys The Battle of Trafalgar oli mukaansa tempaavaa tuttuine lainauksineen. Korean sotaan liitetty  Robert W.Smithin Inchon toi orkesterin keinoin Konserttisaliin sodan äänimaailman aalloista helokopterin roottorin läpsytykseen.

Raju sävellys oli hollantilaisen Jan de Haanin Banja Luka. Se kosketti läheisyydellään. Jugoslavian  sisällissota tapahtui keskellä Eurooppaa. Eurooppalaiset suuret maat eivät itsekkäistä sysitä löytäneet yhteisymmärrystä ja niin etniset puhdistukset ja sodan kauheudet olivat siviilien, naisten ja lasten arkipäivää. Euroopan Parlamentissa puhuttiin 1995-1996 Sarajevoon liittyen tuhannesta häpeän päivästä. Vasta Naton USA-johtoiset ilmahyökkäykset saivat avoimen konfliktin asettumaan. Ja sekin oli väärin, olisi vaan pitänyt hakea rauhanomaista ratkaisua selitti eräs ruotsalainen naiskollega. Sellaista rauhanpolitiikka en ymmärtänyt. Siinnä ei ole mitään inhimillistä. Voimaa, ylivoimaa on voitava käyttää rauhaan pakottamisessa. 

Tuo aika ja tapahtumat tulivat eläväksi todeksi konsertissa kun paikalle oli tuotu liian nuori lapsi, jolle musiikki oli liikaa. Hän ikään kuin symboloi musikaalista tarinaa selkäpiitä karmivalla tavalla.

Kapellimestari Timo Kotilaiselle on aihetta antaa tunnustusta sävellysten valinnasta. Pateettisuus ja yksipuolisuus olivat sivuroolissa ajankohdasta huolimatta. Laivasto elää ajassamme kunnioittaen perinteitä Lopuksi soitettiin Ristirannan mieleen nostava Ilmarisen muistoksi sävelletty Rafael Pulkkisen Laivaston surumarssi.  

 

Ranskalainen pankkiiri lainaa saksalaista runoilijaa !

 

 EKP: n pääjohtaja Jaen-Claude Trichet siteerasi Johann Wolfgang von Goethe, Frankfurtin kuuluisinta poikaa itsehillinnän välttämättömyydestä: "Jos halusin antaa itselleni oikeuden rikkaan elämään, voisin tuhota itseni  ja ympäristöni."

Trichet vaatii: "Korvaukset ja bonukset on pysyttävä kurissa. 

 

 

Kommentit

Aku Aittokallio
23.11.2009 klo 15:02
Runoilijoista puheen ollen, jopa löytyivät onnnen avaimet menestykseeen! "Ei ole elämä onnea vailla Suomengan mailla; avoinna ovi on nautindoon. Naitavan neitosen lembeä laatu, simasta saatu, aina on sulava suosioon." Jaakko Juteini: Menestys Suomessa, 1835
 

Terve - sairas Suomi, entä miten Naantalissa?

Meitä mitataan ja tilastoidaan. Mielenkiintoista tieto sinänsä ja useasti myös hyödyllistä.
Hesarissa tänään oli kuntien terveysluokitus esillä Kelan luokituksen mukaisesti: Lännessä ovat terveet idässä sairaat: Viisi terveintä kuntaa löytyvät Ahvenanmaalta, sairaimman kunnan tittelin sai Rautavaara. Kauniainen 5., Mustasaari 9.  ja Espoo 10.  olivat Manner-Suomen kärjessä.
 Varsinais-Suomessa Rusko oli 24., Masku 26. , Nousiainen 35., Kaarina 52., Raisio 56., Sauvo 58. ja Naantali 62. Turku oli 118., Loimaa 158. , Laitila180. Kesäpaikkamme Sulkava oli 256 kaupunkisarjan  hännillä oli Kemi 330. Katso miltä Suomi Kelan silmillä katsottuna näyttää 

Jutussa kritisoitiin luokitusmenetelmää, joka otti huomioon kuolleisuuden, työeläkeläisten ja lääkkeiden erityskorvausten saajien suhteellisen määrän. Parempia mittareita tarvitaan on aina esiin nouseva vaatimus.
Se ei saa olla esteenä tai tekosyynä jättää tilastoimatta ja seuraamasta nykyisiä mittareita
On nimittäin   hyvä, että muutosta seurataan ja olisi todella tärkeää, että esimerkiksi kuntien budjettiin liitettäviä toiminallisia - siis niitä tärkeimpiä tekijöitä - tavoitteita määritettäessä otettaisiin seurantaan mittareita, joilla voidaan arvioida asukkaiden kannalta tärkeiden asioiden kuten terveyden kehitystä ja myös paikkakunnan suhteellista menestystä. Haluamme tietää toiminnan vaikuttavuudesta jotain muutakin, kuin mutu-tuntumaan perustavaa.

Naantalin uusimmasta virkamiesten budjettiesityksestä puuttuivat kaikki tämän tyyppiset mittarit. Budjetin valmistelussa kyllä jaksetaan pilkun oikealla puolella olevilla luvuilla leikkiä ja arvioida verotulojen kehitystä ja muita mielenkiintoisia asioita kokous toisensa perään. Sen sijaan asukkaiden tilan seuraamiseen ei ole hallitus- ja valtuustotasolla keskeisimmässä asemassa. Hieman liioitellen tuntuu siltä, että virkavalmistelussa tärkeintä on, että tulisi tuloja, joilla organisaatio saadaan pyörimään.

 Se ei riitä ja tähän on saatava muutos. Kissa on nostettu pöydälle ja nyt seuraamme ja valvomme, että muutos saadaan aikaan.    

    

 

 

Lapsellista typeryyttä

Belgialainen Van Rompuy ja Britannian Labour-paronitar Catherine Ashton EU:n huippuvirkoihin

Aatellisuus velvoittaa. Sampanjasosialistit ja ladydemarit. Valitsijat ovat kaikilla tasoilla samanlaisia. Pelätään kyvykkäitä ja valitaan heikkoja. Kaukaa katsottuna tämä näyttää pilkanteolta. Pitääkö ehdoin tahdoin EU.n mahdollisuudet estää. Eikö todellakaan Euroopassa ole tarpeksi vaikeuksia. Eikö maailmassa ole ratkaisemattomia ongelmia kylliksi. 

Kommenteissa kirjoitettiin jo illalla, että  Mr Van Rompuy ja Lady Ashton on paljon alempi profiili kuin aiemilla  kandidaateilla ulkosuhteissa ja myös vähäisempi kuin  Angela Merkelillä ja Nicolas Sarkozylle.
Näin sen sitten pitää olla ainakin Saksan ja Ranskan johtajien mielestä. Ranskan ja Saksan riitely on ollut kohtalokasta, mutta ei sopukaan hyvältä näytä.

 

Euroopan sosialistit halusivat EU-ulkoministerin viran. Silloin liberaaleihin lukeutuvalla Rehnillä (kesk) ei ollut mahdollisuuksia.
Kun sosialistit nappasivat ulkoministeriyden, meni presidentin pesti keskustaoikeistolle. Siksi demarien Lipposella puolestaan ei ollut mahdollisuuksia EU-presidentiksi.
Vanhasen mukaan suomalaiset pääsivät kalkkiviivoille. Pääministeri kertoi lobanneensa suomalaisehdokkaita viimeiseen asti.
"Lobbasin suomalaisia vielä tänään (Ruotsin pääministerille Fredrik) Reinfeldtille", Vanhanen kertoi tiedotustilaisuudessa Hesarin vekkouutisissa

Uskon Vanhasen vilpittömyyteen, enkä epäile tällä kerralla edes ruotsalaisia.  Suuret ja Nato-maat näyttivät kaapin paikan. Reinfeld oli vain tekninen puheenjohtaja tai juoksupoika. Loistava presidentti  luonnehdinta tuntuu hänen suustaan enemmän kuin vähän liioittelulta tai sanavaraston kapeudelta.

EU-asiantuntija Esko Antola hehkutti valintojen puolesta. Diplomaattisen kohteliaisuuden ymmärtää, mutta miksi päivystävä dosenttimme? Onko kyse omasta intreessistä vai  tyhjästä puheesta?

Suomalaiset kommentit taas kertovat, että kaikki tähän astinen on ollut taktiikkaa Olli Rehnin painavan salkun puolesta. Vennamon Veikko opetti, että "jokaisen kepulaisen sisältä löytyy ovela ja ahne talonpoika". Ja kykypuolue Kokoomuksen edustajat  toimivat kiilapoikina. Kyllä meidän vähäosaisten kelpaa.

FT:ssä analysoidaan tilannetta ytimekkäästi näin:


David Miliband, Britannian ulkoministeri sanoi viime kuussa, että Eurooppa tarvitsee uuden puheenjohtajan, joka "pysäyttää liikenteen" Pekingissä ja Washingtonissa. Viime yönä Euroopan Unionin johtajiksi nimitetään uusi presidentti ja ulkopolitiikan johtaja, jotka joutuvat kamppailemaan pysäyttääksen kotikaupunkiensa liikenteen. 
 

Kommentit

Ano Nyymi
25.11.2009 klo 20:52
Ha, Ha, Haa! Ei muuta kuin pykäämään uutta päätietä Helsingin keskustaan, tai ainakin patsasta uudelle presidentillemme! Siihen Mannerheimin patsaan juurelle, tai peräti YLÄpuolelle! Vive le President! Ja onkohan se Antolakaan ihan tosissaan? Ainakin ennen se oli huumorimiehiä.
 

Katoavaista on kunnia

Viime vuonna Financial Times rankkasi Jyrki Kataisen EU:n parhaaksi valtionvarainministeriksi. Nyt sijoitus oli 12..

Katso, jos saat auki FT:n sivulta.

Viime sunnuntaina kirjoitin tästä tietämättä:

"Näissä mietteissä on hyvä muistella vähän menneitä: Irlantia ja sen menestystä kannattaa katsoa: eilinen esikuva tämän päivän rupusakkia. Ylpeys toimii sillä tavalla, että auringonpaisteessa kulkiessa moni meistä mittaa menestystään varjonsa mukaan: Mitä alemmaksi aurinko laskee, sen pidemmäksi varjo tulee! Suomen aurinko ei enää ole korkealla.

FT:ssä kysyttiin ja kommentoitiin:

 Entä viime vuoden voittaja - Suomen Jyrki Katainen? Hänen sijoitus putosi  12. sijalle vuonna 2009, lähinnä siksi, että Suomen viennistä riippuvaisinen talous romahti. Voittajan Ranskan  Christine Lagarden on varottava: Ei edes FT palkitseminen takaa onnellista loppua.

Voittaja on ensimmäinen G8 maajoukon naispuolinen finanssiministeri. USA:ssakin opiskellut ja toiminut vuonnan 1956 syntynyt juristi on arvioitsijoiden mielestä taitouimari : Hallitsee monipuolisesti yksin ja ryhmässä esiintymisen

Irlannin finanssiministeri on rankattujen porukan hännillä sijalla 19. Siellä ollan Suomessa helposti tällä vauhdilla js tällä miehityksellä. Tai jos ei olla,  johtuu se muiden heikkouksista!

Aamutelkkarissa oli taas itsevarma Jyrki Katainen. Leikiksi on lyöty tällä kerralla FT:n arvioit ja taas selitetään:

Rahojen suuri määrä on tällä kerralla kerskailun aihe. Rahalla pitäisi saada hyödyllistä eikä vaan lihottaa rikkaiden salkkuja.

Hallituksen ohjelmaan tämän vaalikauden loppupuolelle kirjattuja veronkevennyksiä ei aiota toteuttaa.

 

- Me emme tule käyttämään niitä. Tuloveron niin sanottu aito kevennys tällä vaalikaudella on tehty. Ensi vuodelle teimme sen ratkaisun, että kun työttömyys- tai muut vakuutusmaksut nousevat, niin ne kompensoidaan. Muita kevennyksiä emme pysty tekemään, kertoo kokoomuslainen valtiovarainministeri Jyrki Katainen YLEn Aamu-TV:n haastattelussa.
Samalla Katainen muistutti, että hallituksen elvytyspaketti on kokonaisuudessa noin 20 miljardin euron suuruinen, josta veronkevennysten osuus kelamaksun poistoineen on kahden vuoden aikana yhteensä noin 2,5 miljardia euroa.
 
 
 

Veron korotukset hyväksyttiin: Välttämättömyydestä hyve

Naantalin valtuustossa oli yhteistä tahtoa: Veroja korotetaan ja tehostamista vaaditaan. Palveluista ei kukaan halunnut tinkiä. Hannu Raittola puhuu liian paljon ja niinpä joskus tärppää: Kokoomus myy omaisuutta, demarit vaativat valtiolta ja kepu rutistaa henkilökuntaa.
Vasemmistoliitto ei oikein tiennyt mitä tästä sanoisi. Velka sopii, muttei leikkaukset. Reippain kannanotto tuli RKP.n Christina Leppäseltä, joka kannatti ehdottomasti veron korotusta ja vihreät olivat vähän huolissaan onko korotus sittenkin riittävä. 
Kaupunginjohtaja ei näyttänyt ihan tyytyväiseltä, kun suuret puolueet yhteen ääneen patistavat häntä tehostuspuuhiin. No kuka nyt ikävistä tehtävistä tykkää. Vastuuntuntoisuus oli kuitenkin kokouksen laajan enemmistön lähtökohta. Se on hyvä lähtökohta vaikeita aikoja lähestyttäesse.

Muitakin asioita oli kuten Porhonkallion alueiden myynti ja lastensuojelun ja palosurmien vaativat lisärahaa.
Sirpa Hagsberg puhui taas ytimekkäästi Lue kirjoituksia palstalta  .

Sirpa Hagsberg teki aloitteen, jonka avulla tavoitellaan vanhemman väen liikkumisedellytyksiä ehdottomalla selvityksen tekemistä yli 65 vuotiaiden hissittömistä olosuhteista ja niiden kohentamisesta. Rauno Vänttinen toivoo riittäviä jätteenkeräyspisteitä lähelle asuinalueita.
Kaikkien aikojen aloiteiden määräennätys tehtiin: yhteensä yhdeksän ja kaiken kukkaraksi Ville Vuorio teki aloitteen aloitteiden esittelystä ja käsittelystä.
Vinkiksi seuraavan valtuustoon: Aloite aloitteiden tekemiseksi puuttuu!

 

Veroista päätetään tänä vuonna ennen budjettia

Sosialidemokraattien yleinen kokous hyväksyi ryhmien välisen kompromissin. Tässä yhteydessä muistutettiin valtion vastuuttomuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta. Ekonomistit eivä antaneet hyviä arvosanoja menneestä Kataisen johtamasta menosta. Elvytyksessä on sattumalla ollut liian suuri rooli. Valtion veropäätökset olivat tulonjakopolitiikkaa, jolle annettiin elvytyksen nimi miettimättä sen vaikuttavuutta. Kunnat eivät voi valtion epäonnistumisia korjata, joten mitään erityisen mukavaa tulevaisuutta ei uskalla ennustaa. Musta reuna on entistä lähempänä Naantalissakin.

Puoluevaltuuston terveiset Seinäjoelta:

Parempaan työllisyyteen

  • Julkisia investointeja lisättävä

  • Aktiivista työllisyyspolitiikkaa syrjäytymistä vastaan

  • Nuorisotyöttömyyden kasvu pysäytettävä

  • Kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksien romuttaminen lopetettava

  • Teollisuuden toimintaedellytykset turvattava
     

Yhteiset varat on käytettävä vastuullisesti ja vaikuttavasti. Julkisten investointien lisääminen on veronalennuksia tehokkaampi tapa elvyttää työllistävästi. Valtion on tuettava erityistoimin kuntien investointeja. Elvytyspolitiikasta ei tule luopua ennen kuin selkeä käänne työllisyydessä on saatu aikaan.

 

Toistuuko sittenkin 1990-luvun laman kauhut hyvässäkin tapauksessa

Vielä vuosi sitten useimmissa EU-maissa olisi tuntunut mahdottomalta, että julkisen talouden alijäämä ylittäisi kaksin- tai kolminkertaisesti EU:n asettamat rajat. Nyt valtaosa talouksista on tässä tilanteessa, ja talouskriisin perintönä syntyneet alijäämät uhkaavat ajaa EU:n takaisin taantumaan.

EU-maiden on saatava julkinen taloutensa kuntoon. Mutta millä aikataululla tämä voi tapahtua? Useat maat ovat haluttomia nopeisiin menoleikkauksiin, koska se voi haitata talouden orastavaa toipumista. EU-komissio on nyt asettanut 13 jäsenmaalle 2–5 vuoden määräajat , joiden kuluessa niiden on palattava noudattamaan kurinalaista finanssipolitiikkaa.

EU-sääntöjen mukaan nykyisten ja tulevien euroalueen maiden julkisen talouden alijäämä ei saa ylittää viitearvoa, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vaatimuksesta voidaan joustaa taloudellisesti vaikeina aikoina. Näillä EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen säännöillä pyritään ehkäisemään epätasapainoa, joka voisi horjuttaa euroalueen taloutta.

EU-maiden julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2007 keskimäärin 0,8 prosenttia suhteessa BKT:hen ja 2,3 prosenttia vuonna 2008. Luvun odotetaan kolminkertaistuvan tänä vuonna ja olevan keskimäärin 6,9 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuonna 2010 alijäämä olisi jopa 7,5 prosenttia.

      

Julkisten menojen ja tulojen kuilu on kasvanut talouskriisin aikana, kun valtiot ovat julkisin varoin tukeneet pankkijärjestelmiä ja talouden elvytystä. Verotulojen tuntuvan vähenemisen vuoksi monien maiden on pitänyt ottaa lainaa rahoittaakseen tukitoimet.

Vaikka korot ovat tällä hetkellä alhaiset, lainojen takaisinmaksu on jo nyt kallista. Korkojen nousu jarruttaisikin talouden toipumista, varoittaa talous- ja rahapoliittisista asioista vastaava komissaari Joaquín Almunia.

Komissio esittää, että yhdeksän maan (Saksa, Ranska, Espanja, Itävalta, Alankomaat, Tšekki, Slovakia, Slovenia ja Portugali) on saatava alijäämänsä kuntoon vuoteen 2013 mennessä.

Italian ja Belgian määräaika on vuosi 2012, Irlannin 2014 ja Ison-Britannian varainhoitovuosi 2014–2015. Neuvoston on vielä hyväksyttävä komission suositukset.

Ranskalle, Espanjalle, Irlannille ja Isolle-Britannialle ehdotukset merkitsevät lisää armonaikaa, sillä näille maille oli jo aiemmin asetettu määräajat alijäämän korjaamiseksi. 3 prosentin raja ylittyi niissä jo viime vuonna.

Komissio kehottaa Kreikkaa ryhtymään välittömiin toimiin ja moittii sitä piittaamattomuudesta. Kreikan julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan tänä vuonna lähes 13 prosenttia, mikä ylittää huomattavasti ennakkoarviot.

 

Yllä oleva teksit ja käyrät ovat komission sivuilta. Ja niitä tutkimalla tulee mahtava olo. Suuruudenhulluuden piirteitä huomaa ja melkein alkaa tuntua, että me kaikki olemme Kataisia melkein itsekin, Euroopan parhaita finanssiministereitä. Suomihan on paras - mallioppilas eikä Suomea pakisteta mihinkään toimenpiteisiin. 

Näissä mietteissä on hyvä muistella vähän menneitä: Irlantia ja sen menestystä kannattaa katsoa: eilinen esikuva tämän päivän rupusakkia. Ylpeys toimii sillä tavalla, että auringonpaisteessa kulkiessa mittaa menestystään varjon mukaan: Mitä alemmaksi aurinko laskee, sen pidemmäksi varjo tulee! Suomen aurinko ei enää ole korkealla.


Vakasupakettia aikoinaan solmittaessa oli Saksa sen vaatija. Se ei halunnut luopua vahvasta D-markasta ennen kuin kaikki mukaantulijat sitoutuivat pakettiin. Alijäämä alle 3 prosenttia ja julkinen velka alle 60 prosenttia BKT:stä. Saksan luvut - 3.4 ja 73 prosenttia nyt ja vauhti on kiihtymässä, kun Angela Merkelin johtama oikestohallitus on päättänyt massiivisista 24 miljardin verohelpotuksista. Hallitus luotta talouden dynamiikkaan ja Saksa on yhtymässä Ranskan politiikaan eikä EKP:n kannaotoista paljon piitata. Sillä tavalla maailma muutuu ja entistä lyhytnäköisemmäksi ovat käymässä myös suurten EU-maiden toimet. Kvartaalitauti on iskenyt.
Tätä tautia kritois kuitenkin Saksan hallitusten neuvonantajien ryhmä seuraavasti:

 

Wolfgang Franz, " viisaiden miesten neuvoston ",  - oikeastaan neljä miestä ja yksi nainen – puheenjohtaja  kyseenalaistaa liittokansleri väiteen, että veronalennukset, arvo € 24 bn  vuodessa seuraavien neljän vuoden aikana, maksaisivat itsensä lisäämällä taloudellista kasvua ja siten tulevaisuuden verotuloja.

"Politiikan aiheuttama kasvu ei yksin riitä luomaan tarvittavaa julkisen talouden vakauttamista," professori Franz sanoi, esittelee neuvostolle vuosikertomuksen. Hän lisäsi, että hallitus, edessä oleva ennätyksellinen alijäämät johtavat siihen, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin leikata menoja tai nostaa veroja.

Saksan liittokansleri Angela Merkel reagoi kylmän mietintöön, kertoo professori Franz: "Me hallitus teemme kaikkemme sen varmistamiseksi, että synkät ennusteet eivät toteudu."

On 413-sivuinen raportti, taloustieteilijät syytti hallitusta ja sen edeltäjä, myös johti Saksan liittokansleri Angela Merkel, ja uhkapelistä maan tulevaisuudella asettamalla painopisteeksi veronalennukset  ja unohtamalla elintärkeiden alojen kuten investointien koulutuksen  ja innovaatioiden tarpeet. Vapaasti referoitu FT:n artikkeli


Tässä on näköpiirissä Suomen kannalta lähinnä huonoja vaihtoehtoja: Jos hyvä vaihtoehto eli Saksan talousihme tapahtuisi ja talous elpyisi vauhdilla seuraisi sitä nopea EKP:n reaktio ja korkotaso lähtisi vauhdilla nousemaan eikä Suomi ehtisi päästä kasvuun mukaan ja näin jäisimme loukkuun, jossa emme saa apua ulkoa, ja jossa kotimaista kysyntää ja omistuksen arvoja leikattaisiin. Julkisen sektorin velanmaksu kallistuisi ja verotusta jouduttaisiin entisestään kiristämään. Asemamme ei ole kadehdittava.

Viimeeksi 1990 luvun laman oloissa meille kävi juuri niin, että Saksan kotimaisen politiikan  - siis Saksojen yhdistämisen seurauksena - korkotasomme pohja eli D-markan korko ei vastaanut meidän taloustilannetta eli syvää lamaa. Suomalaiset tytötätekevät yrittäjät ja heidän palkolliset kärsivät enennäkömättömällä tavalla. Nyt olisi aihetta ottaa oppia Suomesta herrat nuoret kokemattomat ministerit. Kummalta tuntuu sanoa, että kuunnelkaa tässä asiassa Mauri Pekkarista. 

 Hesarissa 15.11.2009 on talouanalyysiä, jonka pääsiältö on, että valtion veroelvytys ei ole onnistunut.  Varsinkin kuntien heitteille jättö saa ankaran tuomion asiantuntijoilta: Valtion tehoton elvytys johtaa kuntien leikkauksiin!
  Klikkaa kuvaa et ylläty.  Näillä sivuilla on tästä puhuttu.

 


 

 

 

 

 

Pikkutalvi ehti jo jäädyttää Hinkkasen lammen. Ei lammella eikä sen keskellä olevalla saarella nimeä koskaan annettu, vaikka edelleen olen sitä mieltä, että Naantalin  kaupunginPUUTARHURI olisi huomionosoituksen ansainnut.

 


 

 

Läiken Jussin poika

Sukumme vanhin , MMT Eero Juhani Läike s. 1921 Naantalissa kuoli 28.10.2009 Naantalissa kertoo tämän aamuisen TS:n kuolleita sivun ilmoitus.
Hän oli Läiken Jussin poika, joka Helsingin Yliopiston kirjastotyöntekijän toimen ohella väitteli tohtoriksi.
Kunnioittava tervehdys Sviitin edesmenneelle asukkaalle.


 Isä Jussi menestyi hyvin ja rakensi Maijamäentien varteen komean  talon, joka nykyisin on kaupungin lastentarha käytössä. Hän ajautui vaikeuksiin alkoholin ja mielenterveyden pettämisen seurauksena ja vietti elämänsä raskaan ehtoon kunnanvaivaisena Vanhankodin nurkissa. Ärhäkästä miestä me typerät kakarat kiusasimme huutamalla Jussi pussii… jne.

 

 

Paras-hanke jatkuu

Ministeri Mari Kiviniemi linjasi Paras-hankkeen jatkoa mm:ssa seuraavasti:

Selonteon linjauksia: kaupunkiseudut

�� Luodaan kaikkia puitelain kaupunkiseutuja koskeva valtion ja

kaupunkiseudun kuntien yhteinen selvityshenkilömenettely.

�� Parannetaan suurien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen

ohjauksen sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen

edellytyksiä lainsäädäntöä kehittämällä. Suurille kaupunkiseuduille

annetaan nykyistä puitelakia sitovampi velvoite maankäytön,

asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen ja palvelujen kuntarajat

ylittävän käytön järjestämiseen.

�� Tampereen ja Turun seuduilla otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön

vuoden 2012 loppuun asti kestävä valtion ja seudun kuntien välinen

(seudullinen) maankäytön, asumisen ja liikenteen

aiesopimusmenettely

�� Helsingin seudun erityisyys otetaan huomioon suuria

kaupunkiseutuja koskevissa linjauksissa. Valtio on toimillaan valmis

tukemaan ja osallistumaan metropolialueen yhteistyön ja yhteisen

päätöksenteon vahvistamiseen.

Selonteossa (napsautta kuvaa saat pdf muotoisen selonteon) selostetaan tarkemmin,
mitä ministeri esityksellään tarkoittaa. Kaupunkiseutukohtia on kolme ja ne on lainauksena tässä alla.
Tietenkin meidän tämän seudun päättäjien on nyt yritettävä pikaisesti löytää yhtenäisempää linjaa ja toivommekin, että kaikki yhdessä sitä haemme. Kainona toivomuksena esitän, että jos Turku voisi tehdä linjauspäätöksiä vasta yhteisten neuvottelujen jälkeen eikä ennen niitä. Se ikään kuin loisi kuvan, että muidenkin mielipiteillä on merkitystä!

Kannanotot

35. Luodaan kaikkia puitelain kaupunkiseutuja koskeva valtion ja kaupunkiseudun

kuntien yhteinen selvityshenkilömenettely. Menettely voitaisiin käynnistää tilanteissa,

joissa seudulla on selkeä yhteistyön tarve, mutta yhteistyö ei seudun omin toimenpitein

etene. Menettelyn avulla pyrittäisiin ratkaisemaan seudun lukkiutuneita yhteistyöongelmia

ja löytämään konkreettisia etenemispolkuja. Valtioneuvosto voi harkintansa

mukaan asettaa selvityshenkilön, jos seudun kunta tekee aloitteen ja selvitys

katsotaan tarpeelliseksi seudun olosuhteet ja tarve huomioon ottaen. Valtioneuvosto

voi myös omasta aloitteestaan samoin perustein asettaa kaupunkiseudulle selvityshenkilön.

Jotta menettelyllä ja siihen perustuvalla selvityshenkilön työllä on riittävän

vahva tuki ja vaikuttavuus, menettely edellyttää säädöspohjaa.

36. Parannetaan suurien kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä

maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen edellytyksiä lainsäädäntöä kehittämällä.

Suurille kaupunkiseuduille annetaan nykyistä puitelakia sitovampi velvoite maankäytön,

asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen ja palvelujen kuntarajat ylittävän käytön

järjestämiseen. Lainsäädännöllä määritellään ne toimenpiteet, joita valtioneuvostolla

on oikeus viime kädessä esittää kaupunkiseuduille, jos se katsotaan välttämättömäksi

ilmastopoliittisten tavoitteiden, kansallisen kilpailukyvyn tai muun kansallisesti

tärkeän tavoitteen saavuttamiseksi. Yhteinen seudullinen liikennejärjestelmäsuunnittelu

kytketään yhteiseen seudulliseen maankäytön suunnitteluun ja toteuttamisen ajoitukseen.

Suuriin kaupunkiseutuihin luetaan Valtioneuvoston kaupunkipolitiikan periaatepäätöksessä

20092011 mainitut suuret kaupunkiseudut. Kaupunkiseudun rajauksen

lähtökohtana on koko toiminnallinen työssäkäyntialue.

37. Tampereen ja Turun seuduilla otetaan kokeiluluontoisesti käyttöön vuoden 2012

loppuun asti kestävä valtion ja seudun kuntien välinen (seudullinen) maankäytön,

asumisen ja liikenteen aiesopimusmenettely, joka tukee kohdassa 36 mainittuja prosesseja.

Aiesopimusta valmistellaan yhteistyössä maakuntaliiton ja muiden asian kannalta

tarpeellisten tahojen, kuten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kanssa.

 

 

Kertooko kuva totuuden

– Tilastotiedot Suomen viennin kehityksestä ovat nyt vielä huonompia kuin on odotettu. Tammikuusta syyskuuhun Suomen vienti on ollut 36 prosenttia vähäisempää kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana, Sailas sanoo.
Hänen mukaansa tulevina kuukausina viennin romahdus näyttää tilastollisesti tasoittuvan, mutta kuva on harhaa. Se selittyy sillä, että vertailussa vastaan tulevat jo viime vuodenvaihteen luvut, joissa vienti oli jo jyrkästi pudonnut.
– Mitään vakaata nousua ei vielä ole näkyvissä, hän painottaa.
Ennen näkemätöntä
Nyt koettu talouskriisi on monessa mielessä ennennäkemätön. Sailas puhuu maailmanhistoriallisesta talouskriisistä, sillä milloinkaan ennen ei talouskriisi ole yhtä lailla koskenut koko maailmaa. Milloinkaan talouskriisiin ei myöskään ole reagoitu yhtä laajalla rintamalla.
– Tästä seuraa se, että kenelläkään ei ole kokemusta mihin tämä kaikki johtaa. Miten alijäämien kasvu saadaan hallintaan, miten käy inflaation? Kukaan ei tiedä, Sailas huomauttaa.
 
Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi Suomi tarvitsisi 75 prosentin työllisyysastetta, mutta taantuma on pudottanut työllisten määrän jo 66 prosenttiin.

 

– Voin vakuuttaa, että julkistaloudessa on vaikeuksia luvassa, Sailas sanoo.

 Maailaman menossa on paljon ennen kokematonta uhkaavaa. Profiilin (keltainen teksti mr)  ja alla lainattun tekstin yhteensovitus on onnistunut loistavasti KL:ssä.
Tähän sopii lisätä Sixten Korkmanin asiantuntijakolumnin Kaynesin viisaus: Hänen mielestään on parempi olla "roughly right than precisly wrong" ( karkeasti oikein kuin täsmällisesti väärin) Suosittelemme paikalliselle talouspapistolla!  

 

 

Naantalilaisyritykset menestyivät: Parhaat onnittelumme

Kauppalehden menstyjät sarjassa esiteltiin 12.11.2009 Varsinasis-Suomen menestyjät. Yritysten kasvun, kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden perusteella esiteltiin parmmuusjärjestykseen pantuna 40 yritystä, joiden joukossa kolme naantalilaista. 
Neljännelle sijalle nousi Hannu Virtasen johtama Bistro-Tuote              

"Ensi vuonna liikevaihtomme voi pudota nejänneksin, mutta npyrimme pitämään oman 25 hengen porukkamme työllistettynä kynsin hampain", sanoo toimitusjohtaja Kauppalehdessä. Onnittelemme saavutukseta ja toivotamme menestystä Rymättylässä toimivalle yritykselle!

Finnlink  teki Christer Backmanin johdolla 10.6 miljoonan euron  nettotuloksen. Vain lääketehdas Bayer Schering 190,1 miljoonan hurjalla tuloksellaan oli parempi. Sen sijaan sijoitetun pääoman tuotossa Finnlink 125, Bistro 75 ja Nurminen Tools 51 prosentilla olivat todella kovia tekijöitä. Mielenkiintoista on, että yritykset ovat vielä niin erilaisia. Kaikenlaiset kukat voivat siis kukkia.


Tähän galleriaan on sopivaa lisätä Tuomisten perheen  kiinteistövälitys  joka valittiin vuoden naantalilaiseksi yritykseksi. Mika Tuominen tuli Naantaliin urheiluohjaajaksi ja siirtyi kunnan leivistä yrittäjäksi.
Mikan isä on legendaarinen raisiolainen emeritus rehtori Antti Tuominen, joka 1970-luvulla johti Raision valtuustoakin. Arvostettu kasvattaja ja sanan säilän käytön virtuoosi.
On mielenkiintoista seurata tällaisia sukupolvien muodonmuutoksia, joista kuitenkin löytyy myös samaa virettä vaikkakin eri muodoissa. Onnea ahkeralle perheelle!

 

Livonsaaren asukkaat perustelevat Naantaliin liittymisesitystä kartalla

 

Joko taas se alkaa... Muistot pelottavat

Turun telakalta saatetaan vähentää jopa yli 400 työntekijää.
STX Europe Turun telakan mukaan laivanrakennuksen heikko markkinatilanne pakottaa yhtiön aloittamaan koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Turun telakan palveluksessa on omaa väkeä kaikkiaan noin 2 300.
Henkilöstön lomautukset ja osa-aikaistamiset laajenevat syksyn mittaan. Vaikutukset koskevat kaikkia henkilöstöryhmiä.
Telakanjohtaja Jari Anttila sanoo, että mahdolliset työsuhteiden päättämiset koskevat yli neljääsataa telakkalaista. Irtisanomisten määrää ei kuitenkaan vielä tiedetä.
Telakan tuotanto kääntyi roimaan laskuun jo viime kevään aikana. Ennusteet uusista tilauksista ovat heikot.
Tällä hetkellä tekeillä on yksi uusi risteilijä. Muita isoja laivatilauksia ei ole.
YLE Uutiset

On kulunut melko tarkkaan 20 vuotta siitä, kun Wärtsilä Meriteollisuus ajautui konkurssiin. Jatkajaksi noussut Masa Yards sai lentävän lähdön.  Alku telakalla oli juhlamarssia: Keskeneräiset työt saatiin hinnoitella uudelleen. Henkilökunta siirtyi pihalle palkkaturvan piiriin, verot ja takaukset jäivät valtion maksettavaksi, pankit kärsivät luottotappiot ja lopuksi vielä  käyttöomaisuus saatiin halvalla uuden yhtiön käyttöön halvalla.  Martin Saarikangas tuli pelastamaan omia tilauksiaan sankarina. Legendaa täydensi möreän äänen säestämä korkeuksiin kehittynyt itsetunto.
Sivumainintana muistamme surullisen naantalilaisten tutun varustajan tapauksen:  Vikingin osaomistaja Myrstenin suvun Slite varustamo kaatui. Berti Myrsten  katkeroitui  Suomen valtion petolliseen toimintaan. Varustaja ei koskaan toipunut kärsimästään vääryydestä, jonka hänelle aiheutti Ilkka Suominen hänen luottamansa suomalainen aateveli.
Suuri joukko alihankkijoita ei kestänyt järjestelyjä. Epätoivoisen taistelun merkit näkyvät vieläkin alueellamme.
Se oli Suomen suurin konkurssi ja taitaa vieläkin pitää tuota kyseenalista kunniapaikkaa eivätkä kaikki jäljet ole parantuneet

Arkipäivä koitti uudellekin yrittäjälle ja omistajien pallottelu siirsi telakan norjalaisiin käsiin  Kvaernerille ja Akerille. Telakkateollisuuden vaikeudet eivät hellittäneet  ja  lopulta telakat siirtyivät  nykyiselle korealaiselle STX yhtiölle

Naviren omistaja Rallu Sjöström aikoinaan sanoi, että kolmannen konkurssin jälkeen telakka voi jo kannattaa

 

 

 

Wärtsilän Meriteollisuuden raunioille perustettiin myös Turun Korjaustelakka.
Perustajana olivat MBO ajatuksen mukaisesti telakan johtoryhmän jäsenet
Markku Mäkinen, Ari Puroja, Seppo Aalto + Sten Segerqvist
 myöhemmin mukaan tulivat Heikki Vuorinen ja Reijo Lehtonen , 
Rahoitus järjestyi TYP:stä.
Helppoa ei tuollakaan sektorilla ollut, kun neuvostokauppa romahti. Yhteistyöllä ja hyvällä hengellä yritys selviytyi ja toiminta keskitettiin ja  telakan nykyinen nykyinen pääpaikka on Naantalissa Naviren rakentamalla telakka-alueella Kukolassa. Puolitoista vuotta sitten viimeiset alkuperäisistä omistajista luopuivat omistuksesta ja myivät telakan virolaiselle alan yrittäjillä, joka on jatkanut toimintaa kohtalaisella volyymillä.

 

Veroprosentti Naantalissa nousee 17.25 prosenttiin

 Kaupunginjohtajan veroprosenttiesitystä rukattiin yksimielisesti 0.25 prosentilla alaspäin, joten Naantalin ensi vuoden veroprosentti tullee olemaan 17.25 prosenttia. Samalla hallitus edellytti talousohjelmaa, jolla pystytään pärjäämään tulevaisuudessakin.

Kiinteistöveroprosentit menevät kaupunginjohtajan pohjaesityksen mukaisesti. Asuinkiinteistöjen vero nousee 0.4 prosenttiin ja tästä seuraa, että vapaa-ajankiinteistöjen prosentti nousee 1.0 prosenttiin. Kiinteistöverolla voidaan täten  kootaan. 1.5 M€ lisää kaupunginnkassaan. 

Yhteisöverot ovat tulleet alas, Vähennyksiä on enemmän, mutta valtio-osuudet voivat nousta. Kunnallisveron pohjan ennustetaan pysyvän jopa nousevan ensi vuonna ja jatkossa vielä reippaammin. Vuosikate on vielä positiivinen lähes 3. 5 M€, mutta poistot huomioon ottaen eli 8.2  M€  vuosikatteesta vähennettynä päädytään  tulosennusteessa 4.6 M€ miinukseen. Rahoituksellisesti tämä tietänee 10 M€ luokkaa olevaan uuteen lainanottoon ja n. 45 M€ kokonaisvelkamäärään yli 2.400 € asukasta kohden. 

 Alla oleviin Akun kommenteihin viitaten kaivoin kymmenen vuoden takaisen budjettikirjan ja grafiikasta arvioitu lainakanta oli tuolloin runsaat 7.000 markkaa/as. eli  1.200 €/as. Tuo taso saavutettiin uudelleen tämän vuoden alkupuolella.  Varmaan on Akun muistamakin tilanne täällä ollut, mutta puutteelliset arkistoni eivät ulotu kauemmaksi.
EU:n komissio on antanut satikutia Suomen valtion veroelvytykselle, joka on mennyt säästämiseen, kun se on kohdistettu hyvin toimeentuleviin suurtuloisiin. Oikein olisi ollut, että valtio olisi koonnut verot ja jakanut niitä kunnille tai olisi antanut,  kuten olemme moneen kertaan ehdottaneet, osan pääomaveroista kunnille. Kun apua ei ole saatu, ovat kunnat pakon edessä joutuneet  korottamaan kunnallisveroa, joka puraisee kulutusta harrastaviin pien-ja keskituloisiin. Se on negatiivista elvytystä. Se on tämän hetken dilemma eikä niinkään se, mitä asukkaat pystyvät maksamaan, sillä työttömyyden kierre tulee kalliiksi kailkille. Pienistä puroista jne....

 

Kommentit

Aku Aittokallio
09.11.2009 klo 23:46
Voin olla väärässä, korjatkoon joka tietää paremmin jos olen, mutta muistini mukaan Naantalin velkaantuminen oli 25 vuotta sitten noin 4000 markkaa per asukas. Juuri alalle tulleen toimittajan bruttokuukausiansio oli tuolloin 5000 mk kuukaudessa. Nykyään se on mediatalosta riippuen 2000 - 2500 € kuukaudessa. Ainakaan toimittaja ei ole kovin paljon köyhtynyt Naantalin velkaantumiseen nähden.
 
Aku Aittokallio
09.11.2009 klo 23:54
Vielä vähemmän insinööreillä, ekonomeilla ja lehtoreilla. Kyllä keskiluokalla on edelleen varaa maksaa veroja. Eri asia on kuinka huippuunsa elintasovaatimukset ja henkilökohtainen velanotto paineistetaan. Ylipaineestahan käsitys syntyy, että rahat eivät riitä mihinkään.
 
Aku Aittokallio
10.11.2009 klo 20:49
Negatiivisen elvytyksen kritiikki on täysin totta, samoin mitä tulee pääomatulon verotukseen. Sen kunnalisjyvityksen kannattajakunta lajenee pikkuhiljaa koko ajan oikeallakin. Sohaisin tapani mukaan yksilön omaan valinnanvapauden vastuuseen. Sitoako oma taloutensa äärimmäisen raskaaseen velanottoon? Se ei ole yhteiskunnallinen pakko, mutta joskus tuntuu, että kylläkin kulttuurinen pakkomielle. Näin se määrittää tilastollisesti keskituloisen kulutuskäyttäytymistä ja ohjaa osaltaan kulutuksen keskittämistä yrittäjävetosista erkoispalveluista suurten kauppakeskittymien ketjuihin. Tämä vaikuttaa suoraan palvelualojen työllisyyteen, pienyrittäjyyteen ja kaupunkiympäristöjen elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kuolemiseen. Arjen elämäntapavalintoja olisi mielenkiintoista analysoida nykyistä enemmän kansantaloudellisesta näkökulmasta. Mutta sosiologit taitavat tutkia Suomessa baarien tikkakerhoja ja sensellaista pikkuhauskaa, vuosikymmenestä toiseen, eristyksissä taloustieteestä ja ehkä vähän muustakin elämästä?
 
Lasse Leino
10.11.2009 klo 21:30
Huomasiko kukaan viime lauantain TS:ssa taloussivuilla julkaistua evankeliumia a la B.W.? Silmiinpistävän upeat kuvat alustivat julistusta, muistan itse nähneeni kansakoulussa, pakko-uskontotunneilla, samankaltaisia kuvia. Niissä tosin oli J. Nasaret kämmenet avoinna ja sädekehä pään ympärillä. Viiniä ja kalaa vähäosaisille... Nykyjulistaja B.W. oli ympäröity osakesalkunmuotoisella kultaisella kehällä tarjoilemassa itselleen kahvia ja lisää veronalennuksia itselleen vaatimassa.( Eivät muuten uskaltaneet nostaa edes kunnallisveroprosenttia Suur-Salossa, ettei Halikon Joensuun kartanonherra pahastu.) Verorahoilla rakennettua valtion omaisuutta myymällä saataisiin Suomesta jälleen 'dynaaminen'. Ja samalla vältettäisiin Argentiinan esimerkki. Kuinkahan moni suomalainen ramppaa Buenos Airesin katuja antiikkikauppoja tiirailemassa? Julistaja B.W. tietää kaiken ja ennustaa asiat oikein. Laupeutta ja yhteistyötä ei ole tarjolla tältä mieheltä, joka muuten pistää jopa Ruotsin kuninkaan metsästämään oman ruokansa, jollei omilta mailtansa, niin sitten valtion(FIN). Mitähän Naantalin kaupunki tienaisi jos myisi omaisuutensa, siis sen jota se ei ole jo yhtiöittänyt ja joita lait eivät sen salli myydä?
 
Aku vielä
10.11.2009 klo 21:46
Mikon erkistodokumentti aiheutti raksutusta numeroiden kehityksestä. kaivelin omia arkistojani. Olin 1984 töissä Oriveden Sanomissa. Tein jutun edellisvuoden kunnalliskertomuksesta. Oriveden velka oli tuolloin 4000 mk per asukas. Muistan että vaikka olin asunut kuusi vuotta poissa nuoruuteni kaupungista Naantalista, minua kiinnosti Naantalin tilanne ja jostain hankin Naantalin kunnalliskertomuksen. Muistini mukaan Naantalin velka oli tuolloin tuhat, puolitoista per asukas. Olin siis täysin väärässä sohaisuni numeerisessa argumentissa. Siinä olin aikoinani oikeassa, että ryhdyin toimittajaksi enkä esim. Paavo Väyryseksi. Toimittaja voi puhua joka päivä puppua ja saa aina anteeksi. Paavo Väyrynen ei saa anteeksi sinäkään päivänä, kun puhuu totta.
 

Totuuden hetket

Turku ei ole onnistunut löytämään yhteistä linjaa ainakaan vielä tai ratkaisu on jätetty valtuustoon jännityksen tihentämiseksi.  
Kunnallistalouden ratkaisut eivät ole yksinkertaisia ja tietenkin paikallisesti jurppii se, että valtionveronalennuksilla, jotka paljolti ovat menneet elvytysmielessä Kankkulan kaivoon, ovat tilannetta entisestään huonontaneet. Kuntien pitää nyt nosta palkansaajan kunnallisveroa, kun valtio on alentanut korkeimpien palkkojen prosentteja ja suonut monenmoisia alennuksia pääomatuloja kerääville parempiosaisille. Ei tunnu oikeudenmukaiselta, että sosialidemokraatit, joilla ei osaa ei arpaa valtion ratkaisuissa, joutuvat paikallisesti palokuntahommiin.

 Mutta se sisällä oleva vastuuntunto sanoo, että asioita on hoidettava ja huolehdittava, että ratkaisuja syntyy. Siksi arvelen, että Naantalissa etsitään yhteisin voimin ulospääsyä nykytilanteesta. Ratkaisun löytymistä ei helpota se tosiasia, että kyseessä ei ole vain lyhty satunnainen taantumakuoppa, jonka yli loikataan, vaan nyt olemme vastatusten pidemmän aikavälin laskevien näkymien kanssa. Se taas pakottaa kaikkia vastuuntuntoisia mukaan: Veronkorotukset eivät ole väliaikaisia, eikä niiltä voida välttyä, mutta niiden ohella on vakavalla mielellä arvioitava toimintojen tehostamista.

On ikävä, mutta pakko huomata, että Naantali on laskeutumassa tavallisten kuntien joukkoon. Meidän lähtökohdat ovat paremmat, meillä on edellytyksiä pärjätä jatkossakin , mutta meillä ei ole mitään  perusteita odottaa ulkopuolisia ihmeitä, päinvastoin. Meidän on ihan itse ryhdistäydyttävä ja meidän tehtävänämme on ahkerasti tehdä töitä rakenteiden kehittämiseksi sellaiseksi, että nykyisin voimin saadaan enemmän tuotoksia. Tämä hankala homma kuuluu kaikille. Organisaatioiden johdossa olevat näyttäköön hyvää esimerkkiä, niin kyllä porukat perässä tulevat, kunhan muistetaan kannustaa, mutta myös vaatia.   

 

 

Berlinin muuri

GlobeScan-mielipidemittauslaitos teki BBC:n World Servicen tilauksesta mielipidekyselyn, jossa haastateltiin yli 29 000 ihmistä kaikkiaan 27 maassa.
Mielipidekysely osoitti, että monet ihmiset edelleen kannattavat eräitä sosialismiin liitettyjä piirteitä kuten tasaista tulonjakoa. Kyselyn 27 maasta peräti 22 maassa enemmistö vastaajista kannatti ajatusta, että valtio tasaisi tuloeroja.
Kyselyn maista 15:ssä enemmistö vastaajista toivoi, että hallitukset lisäisivät maan tärkeimpien teollisuusalojen omistusta ja kontrollia. Tämä näkemys sai laajaa kannatusta erityisesti Venäjällä ja Ukrainassa.
 
BBC:n tilaamassa kyselyssä vain 11 prosenttia vastaajista uskoi, että kapitalismi toimii nykyisellään hyvin eikä tarvitse nykyistä suurempaa sääntelyä.
Yli puolet vastaajista uskoi, että kapitalismin ongelmat voitaisiin korjata sääntelyllä ja uudistuksilla. Kaikkiaan 27 maasta vain Yhdysvalloissa ja Pakistanissa enemmän kuin yksi viidestä vastaajasta uskoi kapitalismin toimivan hyvin nykyisellään.
- Näyttää, että Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 ei ehkä ollutkaan niin murskaava voitto vapaisiin markkinoihin pohjaavalle kapitalismille kuin silloin vaikutti, GlobeScanin puheenjohtaja Doug Miller sanoi.
- Erityisesti viime 12 kuukauden tapahtumien jälkeen, Miller lisäsi viitaten maailmantaloutta ravistelevaan talouskriisiin.

 

 

Berlinin muuri sortuminen oli sosialidemokraateille suuri voitto. Uuvuttava kamppailu kommunisteja vastaa näytti saaneen ratkaisun, jonka puolesta olimme puhuneet: Vapaus, ihmisoikeudet ja todellinen demokratia oli komentotaloutta sitkeämpää, inhimillisempää. Mutta ilomme oli lyhytaikainen, sillä jouduimmekin kantamaan reaalisosialismin taakkaa ja viisari ei pysähtynytkään tasapainoisen hyvinvointiyhteiskunnan kohdalle näytti vaan se heilahti vapaatakin vapaamman markkinatalouden suuntaan. Sosialidemokratian ideana on ollut toiminta markkinataloudessa, jossa julkisen vallan toimin pidetään kurissa markkinataloutta, ja jossa markkinatalouden aiheuttamat vääristymät korjataan.

Laajat mielipidetutkimukset - kuten yllä oleva kertovat, että sosialidemokratian  idealla on kysyntää. Mutta taas toiset mielipidemittaukset kertovat, että puoluekannatuksena suuntaus ei näy, vaan kannatus menee vapaan markkinatalouden kannattajille oikeistoon esimerkiksi Suomessa Kokoomukselle.

 Harmittaahan tämä, mutta siitä huolimatta olemme tyytyväisiä komentotalouden kaatumiseen ja nyt vaan on jaksettava kamppailla kapitalismin kesyttämiseksi. Tänään se näyttää mahdottomalta, mutta harva taisi oikein tosissaan uskoa kommunisminkaan kaatumiseen. Muistelen itsekin olleeni sitä mieltä, että kommunismi niin mahdoton juttu, että vain järjestykseen tottuneet saksalaiset pystyvät kommunisminkin olosuhteissa elämään ja työskentelemään ja saavuttamaan tuloksia. Mutta sekin osoittautui vääräksi arvioksi. Itä-Saksa olikin yksi heikoimmista lenkeistä ja kansallistunne niin tukahdutettu, kuin Saksassa on ollutkin, meni kaiken muun solidaarisuuden ohi.

 

Sosialidemokraattien ideana on ollut hyvinvointiyhteiskunta, jossa kansallisvaltiolla on vahva asema. Samanaikaisesti liike on kansainvälinen. Kansallisella tasolla on monin paikoin onnistuttu viemään idea jopa muihinkin puolueisiin, mutta kansainvälisesti liike on historiansa aikana epäonnistunut. Liikkeen historian aikana on käyty kaksi maailmansotaa eikä  sotiminen  näytä maailman näyttämöiltä poistuvan. Nyt kun talouden ongelmat ovat maailmanlaajuisia, pitäisi ratkaisujenkin olla ylikansallisia. Kansallisvaltioiden voimaan näytti jopa presidentti Tarja Halonen panevan toivonsa. Onko käymässä niin, että kansallinen pääoma esimerkiksi kotoinen sinivalkoinen muuttuu kansainväliseksi ja kansainvälinen  työväenliike kääntyy kansalliseksi. Ei taida tietää hyvää ratkaisujen hakemisen kannalta. Gordon  Brownin Tobinveroehdotukset ovat nekin ehkä enemmän vaalitaisteluun liittyviä kuin selkeitä ja uskottavia ratkaisuyrityksiä.

 

 

Isänpäivää!

Liput nuokkuvat harmaudessa Isänpäivän kunniaksi. Tunnelma ulkona on harras tai alakuloinen katsojasta riippuen. Isänpäivä kuuluu  niihin päiviin, jolloin yhteiskunnallisissa harastuksissa mukana olevat tuntevat pistoksi sisäkaluissaan. Poissaolot ja laiminlyönnit ovat  monen mielessä. Vähän ymmärrystä on varmaankin monen mukana olevan lahjalistan kärjessä. Lue http://www.sdpnaantali.net/kirjoituksia/111
 

Aili Ryynänen 1979 välitti Veikko Ryynänen
Kirkas syksyn välke

Syksyisen pihan tuntumassa vielä ruusu kukoistaa,
ja orapihlajan pensas aita yhä marjaisena punertaa.
Yksinäinen syysorvokin maahan painoi halla,
taivaalla kirkas välke on jo Otavalla.

 

Kävelylenkillä näin yksinäisiä miehiä ehkä isiäkin kalatuksen parissa. He eivät puhuneet Suomea ja autojen rekisterit kertoivat, että heidän koti on Itämeren eteläpuolella Baltian maissa. He ovat täällä tienaamassa.
Jotenkin Naantalin kaupungin suuret murheet näyttivätkin kohtuullisilta

 

Maaskolan maili jatkuu

Sosialidemokraattisen piirin piirikokous pidettiin Mynämäen Osuuspankin tiloissa. Osanottajamäärä on ollut selvässä kasvussa eikä hengessäkään ollut valittamista. Piirimme omat valtakunnalliset suuruudet puoluesihteeri Ari Korhonen ja varapuheenjohtaja Ilkka Kantola pääsivät kerrankin paikalle. Useimmitenhan he joutuivat edustamaan puoluetta muiden piirien alueilla.
Puheet olivat analyyttisiä, vaikka  Aki Linden Arin puhetta pitikin vähän apatiaan taipuvaisena. Vaikutelma johtunee  enemmän rauhallisesti tyylistä kuin asenteesta. Aki Linden ei muuten tuulta pelkää, kun näinä aikoina antoi itsensä valita kunnallisen työmarkkinaporukan johtoon. Ja jo sieltä tuli kauhua herättäviä lukuja. Palkkojen noususta ja resurssien puutteesta. Johtaako kehitys henkilökunnan vähentämiseen jäi esiin nostamattomana kysymyksenä soimaan korvissa.

Piirikokous tapaa kulkee tiettyjä latuja pitkin: Heikki Näätä on Rafu Paasioon viitaten köyhän asialla ja päätuottmusmies Seppo Koskinen muistuttaa työtätekevän kannattajakunnan tärkeydestä: Köyhän asiaa ei pysty ajamaan ilman kannatusta.

 

Ilkka Kantola aloitti muistelemalla nuorehkon valtionvarainministerin Jyrki Kataisen vakuutteluja siitä, että hän ei halua mennä historiaan finanssiministerinä, jonka aikana valtion velka lisääntyy. Ilkka näytti sielutieteilijänä ymmärtävän, että tästä lähtökohdasta Kataisen nykyinen tilanne ei ole yksinkertainen, kun velkaannumme yli miljardin kuukausivauhdilla.
Ilkka puhui pohdiskellen myös  yhteiskunnna talosta, jonka perustukset lpäävät työtekevän vöäen varassa. Siitä ammentavat hyväosaiset rikkautensa ja heikommassa asemassa olevat turvansa. Siis on pidettävä huota perustusten kestävyydestä. 

Paasion Pertti kummasteli merkillisiä nimiä: Jos  posti on Itella, pitäsikö Alkon olla Otolla, virnuili Pepe.

Puheenjohtajana jatkaa Mika Maaskola ja ykkösvarana Salon Saija Karnisto ja toisena vpj:nä Mynämäen Juuso Alatalo. Piirihallituksessa on meitäkin edustamassa  Raisiosta Matti Alanen.

Sellainen varman oloinen käytävätieto kuultiin, jonka olen alkuviikolla kuullut Raision kokoomuslaisilta, että Naantalikin saa kansanedustajan. Marjaana Koskinen on aikeissa muuttaa Jartsansa seuraksi Rymättylään., veikkailivat tavallisesti hyvin asioista perillä olevat tahot. 

 

 

Sielulle vamma

Eilen julkstettiin TYP:n viimeisiä vaiheita (1988-1993) käsitellyt kirja, joka jakaantuu kolmeen osaan: Tutkija Marko Stenroosin tutkielmaan, Antti Vuorenrinteen pankkilaisten haastattelujen pohjalta tehtyyn kronikkaan ja pankin henkilökunnan kirjoituksiin ja kuviin.
Kirjan on kustantanut vaatimattomin resurssein varustettu Turun Työväen Säästöpankin Säätiö. Kirjan esipuheessa, joka on kirjotuksia palstalta luettavissa, kuvataan hankkeen tarkoitusta seuraavasti:

Tätä työtä on tehty monelta osaltaan harrastuksena eikä tavoitteena ole voinut ollakaan historiallisen totuuden kertominen. Kirjanen yrittää täyttää niitä aukkoja, joita aina jää suurten yhteiskunnallisten tapahtumien yhteydessä. Suuria linjoja koskevia tutkimuksia ja kannanottoja on tähänkin aihealueeseen liittyen tehty ja vielä tullaan tekemään. Niiden lähestymistapa on usein etäinen eivätkä nekään esitykset ole arvovapaita.  Siksi uskomme, että tällä selvittelyllä on kokonaiskuvaa täydentävä ja syventävä merkitystä, vaikka ensisijainen tavoitteemme onkin ollut kirjata muistiin tapahtumia ja niiden taustoja mukana olleiden omaan ja läheisten käyttöön.

 

Veteraanitoimittaja Arvo Saksa suhtautuu TS:ssä 7.11.2009 aikaansaannokseen happaman vähättelevästi. Hän ei löytänyt kirjasta todisteita, että pankin hallitusta vastaan nostettujen kanteiden takana olisi ollut poliittisia tarkoitusperiä, vaikka Suomen Säästöpankin entinen toimitusjohtaja  Paavo Prepula on lausunut mm:ssa seuraavaa:

 

- No se ei kuitenkaan riittänyt, vaan ensimmäinen merkki, jossa sitten alkoi olla tätä muuta ilmapiiriä oli toukokuussa 1993 pidetty pankin yhtiökokous. Siellä TYP:lle ei myönnetty vastuuvapautta, vaan se lykättiin jatkokokoukseen ja siinä oli nyt tätä selvää ajojahtia jo sitten takana, Prepula arvioi.
 
- TYP:n asia oli selvitetty aika perusteellisesti. Siitä oli pyydetty oikeusoppineiden lausuntoja ja ne oli toimitettu sitten Valtion Vakuusrahastolle ja niillä haluttiin osoittaa, että perusteita kanteen nostamiselle ei ole, mutta se ei auttanut mitään. TYP haluttiin leimata ja Rönnholm haluttiin nitistää.
 
Prepula arvioi, että TYP:n hallituksen puheenjohtaja oli tullut astuneeksi joidenkin viranomaisten varpaille edustamalla ”aikalailla rohkeaa linjaa” säästöpankkiryhmää koskevissa neuvotteluissa, kun ennen Skopin kaatumista neuvoteltiin muun muassa koko ryhmän fuusiosta SYP:n kanssa.
 
- Ne (Iiro Viinanen ja Heikki Koisivsto) ilmeisesti aivan poliittisesti piti tätä Mikkoa sitten punaisena vaatteena, joka edusti ihan toisenlaista näkemystä kuin heidän kuvitelmansa siitä, että nyt on aika toteuttaa ratkaisut suomalaisen liike-elämän intressien pohjalta.
 
- Siinä oli selvää ajojahtia ja sama oli se, menestyikö kanne vai ei. Pääasia oli, että saatiin leimattua, Prepula selventää.











Ville Vuorio kyseli kirjan hankintamahdollisuutta. Kirjasta on tehty pieni painos vain 400 kappaletta. Sitä ei ole pistetty myyntiin, mutta kiinnostuneille olemme ilmoittaneet, että kirjaa saa esimerkiksi minulta lahjoittamalla säätiölle sopivan summan esimerkiksi 40 euroa.

 

 

Kommentit

Raikku.
07.11.2009 klo 11:34
Kirjoitettiin oikein kirja, jotta punaisen vaatteet nimi, tai nimet jäisi mieleen uudelleen.
 
Ville Vuorio
07.11.2009 klo 18:12
Mistä ko. kirjan voi ostaa ja mihin hintaan? Saako tilattua netistä?
 

Verot köyhälistön verta juo

Vasemmistolaiset päättäjät suosittavat kuntien talousvaikeuksien hoitoon tuntuvia veronkorotuksia. Sekä Turussa että Salossa SDP on ilmoittanut olevansa valmis nostamaan kunnallisveroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä.
Yhteisöverotuloissa aiemmin kylpeneen Salon taloudellinen tulevaisuus näyttää ankealta.

- Korotuksen myötä pystyisimme turvaamaan palvelut paremmin. Nykyinen budjettiesitys ennakoi, että verotuloja kertyy ensi vuonna vielä runsaasti. Todellisuudessa ne uhkaavat kuitenkin jäädä huomattavasti alle arvioidun, mikä tietää karsintalinjaa. Tämä merkitsisi palvelujen heikentämistä nykyistä huomattavasti enemmän, arvioi kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jorma Elovaara (sd.). 
 
Myös Turussa SDP on valinnut kunnallisveron prosenttiyksikön korotuksen yhdeksääntoista tavoitteekseen. Lisärahaa tulisi reilut 20 miljoonaa euroa.
- On aivan selvää, että rahat menisivät sosiaali- ja terveyspuolelle. Mutta Turun talousongelmaa ei ratkaista veronkorotuksilla. Se on vain yksi osa kokonaisuutta. Samaan aikaan täytyy tehdä paljon suurempia rakenteellisia uudistuksia, painottaa kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Seppo Lehtinen (sd.). Yle alueuutiset 5.11.2009

Solidaarisuus on huipussaan, kun sosialidemokraatit ojentavat auttavan kätensä porvareille hoitamalla kunnallisveron korotuksella rahan keräämisen niiltä, joilla vähemmän sitä on, jotta ministeri Jyrki Katainen (kok) voi jakaa alennuksia ja vähennyksiä hyvätuloisille ja rikkaille.
Valta ja vastuu ei viihdy samoissa kammareissa: Ajatelkaapa, että Turun kokoomuslainen kaupunginjohtaja voi pestä kätensä: Enhän minä veroja korottanut, mutta kun veroja rakastavat demarit sitä väkisin haluaisat, niin jouduimme antamaan periksi.
Timo Kvist (kok) on sentään suoraviivaisempi ja rehellisempi ja ottaa omaan piikkiinsä veron korotusehdotukset.

 

Kommentit

Lasse Leino
06.11.2009 klo 11:38
Kuka vielä muistaa, että kaupunginjohtaja (kok) heilutti veronkorotusvitsaa jo viime vuonna (2008)? Kuka vielä muistaa niitä galluppeja joissa kansa oli myötämielinen veronkorotuksille? Ei niistäkään pitää tovia ole. Veronmaksajana tuohivirsukansa on ymmärtäväistä porukkaa. Niin kauan kun verot ns palautuvat esim. juuri Lehtisen(sd) mainitsemille kohteille. Mutta kun näitä korotuksia ei muka voi korvamerkitä millekään määrätyille sektoreille, niin yleensä ne upotetaan syrjäteiden asvaltointeihin, kauppakeskusten kaavoittamisiin, siltojen korjailuihin..ym. näitähän riittäisi. Tämän kaltaista politiikkaa eivät martat ja veijot ymmärrä, enkä ymmärrä minäkään. Omilla seteleillä niitä lakeerikenkiä pitää pystyä kiillottamaan, ei kunnan jauhoilla. Demareiden ei pidä olla mukana tukemassa turhuuksien markkinoita.
 

Parannettavaa riittää

Parannettavaa silti riittää. Maailman hyvinvoivimmassa maassa on köyhyyttä ja asunnottomuutta. Meidän onkin tunnistettava paremmin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja keskityttävä yhteiskunnan huolenpidossa erityisesti heidän auttamiseensa.
Kaikkein heikko-osaisimpien parempi auttaminen tarkoittaa kärjistetysti sitä, että jos nyt kaikilta kerätyistä verovaroista annetaan kymppi kuussa lisää jokaiselle, jonka tulot ovat alle keskiarvon, pitää tulevissa parannuksissa sen sijaan antaa neljäkymppiä heikko-osaisimmalle kymmenykselle ja sataneljäkymmentä euroa köyhimmälle prosentille. Jyrki Katainen TS 2.11.2009

Jyrki Kataisen sydäntä särkevän lämmittävä kannanotto kaikkein heikoimmassa asemassa olevien puolesta saatetaan täten Naantalin sosialli- ja terveyslautakunnan porvarillisten jäsenten , Naantalin kaupunginjohtaja Timo Kvistin (kok) ja kaupunginhallituksen kokoomusryhmän tietoon.
Asunnottomien parakin160.000 euron määrärahaesitys hylättiin lautakunnassa porvarijäsenten äänillä. Asia noussee esille kaupunginhallituksessa.  Nyt otetaan ihmisistä mittaa ja testataan puheiden ja tekojen keskinäistä suhdetta. 

 

Kommentit

Ville Vuorio
05.11.2009 klo 19:40
Kiitos tiedosta. Sitä vain muistelen, että sen parakin sijoituksesta ei ollut minkäänlaista ajatusta lautakunnan kokouksessa. Ehkä paikka on nyt tarkentunut? Se asia oli sikäli merkityksellinen, että 160 000 euron sijoituksesta ei ollut oikein tietoa, että mitä sillä saadaan ja montako asuntoa.
 

Lapset ja lama

Meiltä on kysytty, mainostammeko sivuillamme tapahtumia ja tilaisuuksia. Vastaamme, että kyllä sellaisia, joiden uskomme olevan kiinnostavia, ajankohtaisia ja ylösrakentavia. Tässä hyvä esimerkki
Lapset ja lama: http://www.utu.fi/cyri/seminaarit/puheenvuoroja/

 

Mistä on kysymys. Kirjapalkinto oikein vastaanneelle

Rauskin ensimmäinen  kommentti ei osunut oikeaan. Toinen kyllä

Naantalilainen lasi on erikoista vai mitä?
Tarkemmin luettuna ohjeessa ei sanota, ettei astiaan saa panna puun pudonneita lehtiä. Me ihmiset olemme kummallisen vastuuttomia yhteisön asioissa. Kyseessä voi olla jopa rikos. Haravointijätteiden läjittäminen keräyslasimooolokkiin oli tahallinen vahingonteko.
Tunnettu tekijä pelätköön tai ainakin hävetköön!

 

Kommentit

Rauski
01.11.2009 klo 21:36
kuva saattaa olla kotipihalta ja lakastumassa olevaan leveälehtiseen kasviin roskien ja jään muodotamasta ilmiöstä.
 
Rauski
02.11.2009 klo 18:38
uusi arvelu roska-astian molokin sisältöä.
 

Lapsellinen mies

Ensimmäistä kertaa maailmassa on perustuslakiin kirjattu, että nainen on ihmisen kanssa tasavertainen, käänsi tulkki Turussa oleva SNTL:n pääkonsulin puheen perestroikan ajan uudistuksista.

Mies ja ihminen olivat tulkilta menneet sekaisin.

Vasemmistoliitto on tehnyt miesohjelman, ja myös vihreillä on aiheesta maaliskuun julistus. Varmaan taustalla on vilpitön halu saada huomiota ja kerätä ääniä.
Mutta aiheellistakin huomiota on miesten tilaan suunnattava. Ilkka Taipale on yhtenä elämäntyönään puhunut ja ennen muuta toiminut syrjäytyneiden miesten puolesta. Naantalin demareiden ohjelmassa on miesten terveys ollut yhtenä keskeisimpänä kohtana. Juuri eilen tuli taas viesti yhden Naantalissa kasvaneen aikamiespojan omasta lopullisesta ratkaisusta. Eli jos lapsi on N:o1  niin pitäiskö aikamiehen olla N:o 2 huoliemme joukossa. Eikä sovi unohtaa, että näillä kahdella asialla on tärkeä syy-yhteytensä.    

 

Nuoruus on lahja, mutta politiikka ei ole taidetta

Kuka pelkää Paulaa oli keskustan hitti laivaristeilyllä, kun karaokelavalle nousi Paula Lehtomäki. Toiset kuulemma pelkäävät, että hän haastaa Matti Vanhaset, toiset taas pelkäävät, että hän ei tee sitä. Siinnä sitä pelkäämistä riittää.

Vetovaimaist nuoret vai asiasisältö

Sdp:llä on omat ongelmansa. Nuoria ei näy. Ongelmana on pidetty järjestelmän hylkimistä. Se tahtoo sanoa, että erityisesti nuoria miehiä on pelätty. Heidät on koettu uhaksi meille vanhemmille miehille. Nuoret naiset sen sijaan ovat hyvissä asemissa ja niinpä eduskuntaryhmä on ikänsä puolesta isien ja tyttärien kokoelma.

TS:ssä tänään aihetta on pohdittu ja Turun järjestöjohto Seppo Lehtisen on ollut sitä mieltä, että kyllä mahdollisuuksia on tarjottu, mutta niitä ei ole käytetty, vaan on lähdetty muille vesille. Nyt toivotaan, että mukaan tulisi väkeä urheilu tai ay-kannuksin.
Sepon  ikä ei ole ollut Turun demareiden ongelma. 

Olen vanhanaikainen ja varmaankin naiivi ja ehkä puolustan omaa toimintamalliani, kun kannustan keskustelun kääntämistä politiikan sisältöön. Kysymyksissä kuka, mitä ja miten olisi keskityttävä mitä kohtaan ja sitten arvioitava kuka mitenkin toimii. Tietenkin käytännössä asiat kietoutuvat siten, että erittely on  vaikeaa. Kuvan syntymiseen vaikuttaa huomiojulkisuus ja tietenkin valtapoliittinen taktiikka. Hyvänä esimerkkinä yllä kuvattu Keskustan tapaus: Matti Vanhasen asema on vahva, mutta kenttäväki pelkää seuraavia vaaleja ja sillä on mielessä Anneli Jäätteenmäen ihmeen uusinta. Karaoke ja Paula oli ehkä käännepiste keskustan tulevia asetelmia ajatellen. Mutta on siinnä kysymys myös sisällöstä.

Ei kasvoilla, vaan sisällöllä

SDP:llä on nuorekkain puolueen johto. Pekka Hjelt, jonka kritiikki yltiösovinistisena menee aika usein harhaan, ei ollut väärässä arvioidessaan puoluekokouksemme valintoja; Pantiin liikaa painoa kasvoihin, siis ikään ja sukupuoleen toivoen sen parantavan puolueemme vetovoimaa liikkuvissa ja nuorissa. Tämä tavoite ei ole toteutunut, mutta en silti menisi oikopäätä väittämään, että se on nuoren naisen syytä. En myöskään pidä väitteistä, että kaikki johtuu aikaisemmin tehdyistä virheistä. Kyllä ongelmamme on syvällisempi ja se johtuu käytännöllis-byrokraattisista systä. Olemme ihastuneet saavutuksiimme ja kun vielä gallupeista luemme, että kansakin hyvinvointipalveluista tykkää, niin niitä samoja lauluja laulamme. Kuitenkin samaan aikaan kansainvälinen talous koko painoillaan rutistaa ja litistää voimalla, jonka alla meillä ei ole uskottavuutta unelmoimalla.

Termitemppuilu ei auta

Punavihreä talous ei ole mikään vastaus. Sillä ei ole sisältöä. Se ei ole, kuten sosialismin teoriat olivat, antiteesi eli vaihtoehtoinen tie. PVT  on vasta pelkkä abstrakti julistus, jossa vielä sekaantuu eri poliittisten liikkeiden ideat.
 Maailman laajuisten ja pienempienkin uhkia osaamme kehitellä.  Kilpailemme yhdessä siitä, minkälainen maailma – kuinka vähän hiiltä maailmassa - on 2050. Mutta miten sinne mennään ja mitä se meille kansalaisille merkitsee, on sitten jo vaikeampi juttu. Me emme voi pitää riittävänä vastauksena sitä, että kunnissa on pidättäydyttävä irtisanomisilta ja lomautuksilta.  
Kysymys on vaikeampi ja monitahoinen eikä varmaa tietoa ole kenellekään. Mutta sitä on etsittävä, on luotava vaihtoehto, jota tarjotaan, ja jonka sitten kansalaiset arvioivat. Politiikan tulisi olla aloitteellista, mutta uskottavaa. Kova haaste.  

 

 

Kommentit

Pekka Hjelt
02.11.2009 klo 11:02
"Olemme ihastuneet saavutuksiimme ja kun vielä gallupeista luemme, että kansakin hyvinvointipalveluista tykkää, niin niitä samoja lauluja laulamme." Juuri näin, vaikka kova totuus on edessä: valtio velkaantuu, kunnat velkaantuvat, ja siitä huolimatta jaetaan etuoikeutetuille ryhmille aina vain uusia verovähennyksiä. On irvokasta, että SDP:n puheenjohtajan mielestä näyttää verotuksessa ainoa korjattava asia olevan pääomaveroprosentin nosto 28:sta 30:een, kun tavoitteena pitäisi olla täydellinen veroremontti. Kaikkien tulojen on oltava samanarvoisia verotuksessa. Raha on ihan samannäköistä, oli se peräisin työstä, eläkkeestä, omistuksesta tai keinottelusta. Myös kaikenlaisista tukiaisista on päästävä. Niitä saa maatalouden lisäksi moni muukin taho, ja esimerkiksi telakkateollisuus on taas vaatimassa sellaisia itselleen (lisää?). On kerta kaikkiaan lähdettävä siitä, että vain kannattava toiminta pysyy elossa. Muu saa mennä. Se voi olla katkera pala toteutuessaan, mutta ajan mittaan siitä on säästöä ja hyötyä. Nyt on julkisesti myös paljastettu se, etteivät maatalouden kannattavuuslaskelmat olekaan oikeita. Virheellisillä tiedoilla on rahastettu vuosikymmenet. En ole koskaan edes ymmärtänyt "viljelijän tuntipalkan" laskentaa. Ainakaan viljatilalla ei työtunteja järin paljon kerry. Kylvö- ja korjuuaikana kyllä, mutta talvella kai lekottelu Thaimaassa lasketaan myös työajaksi? SDP:n olisi tehtävä kunnollinen vero- ja tukiaisohjelma ja kerrottava sen yhteydessä, mitä vaikutuksia muutoksilla on tavallisen ihmisen elämään.
 
Piirin terveiset
02.11.2009 klo 18:23
JÄRJESTÖRISTEILY 7.-8.2.2010 Perinteinen Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan demareiden järjestöristeily seilataan 7.-8.2.2010. Laiva lähtee tuttuun tapaan Turun satamasta sunnuntaiaamuna ja palaa maanantaiaamuna. Seminaarissa alustavat Sdp:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson ja puoluesihteeri Ari Korhonen. Iltaohjelma aloitetaan perinteisesti yhteisellä karaokella. Tarkka ohjelma löytyy piirin nettisivuilta.
 
Aku
02.11.2009 klo 20:11
Demaripuolueeseen kuulumattomana minusta tuntuu, että vetävimpään kansalaiskontaktiin yltää se, joka tavoittaa ihmisen arkihavainnot ja välttää korkealentoista kansantaloudellista käsitteistöä. Tämä voi olla Sdp:n yksi ongelma. Olen kuunnellut sattumanvaraisesti joitakin radiokeskusteluita, joissa Eero Heinäluoma on esiintynyt tämän vuoden aikana. Oli vahinko, että hän sattui pj:ksi hankalaan saumaan ja veti kovan itsekritiikin vaaleista. Mahtoiko moni rividemari ehtiä ymmärtää tämän kaverin monipuolista potentiaalia. Miksi Eero veti niin rajun itsekritiikin, on ehkä eri kysymyksensä, jonka kohde ei ole Eero itse? Mutta varsinkin paikallistasolla teemoja ja asioiden problematisointeja pitäisi arkipäiväistää rakenteista jokapäiväiseen kokemuksen kuvaukseen, ja vasta sitten esittää taustoittava selitys. Jutta Urpilainen oli varmaan perusteltu valinta Sdp:n pj:ksi yhtäkkisessä sekavassa tilanteessa. Toimihenkilöistyvässä Suomessa naisten osuus ay:ssä ja politiikassa kasvaa. En ole asiantuntija, mutta vaistoan että todellinen ongelma on, ettei Jutta ei ole saanut tukea mistään, ja ehkä Ilkka Kantolakin närästää joitakin? Närästyksen sijaan olisi ollut viisaampaa ryhtyä yhdessä uusiin treeneihin, täältä katsomosta katsoen. Demarit ovat mielestäni itse kampittaneet itseään. Ihmiset vaistoavat, jos oma porukka vieroksuu johtajaansa.
 

Pyhäinpäivä 2009

Muistamme tässä viikonvaihteessa edesmenneitä. Kynttilöitä on vietä haudoille ja ajatukset käännetty poismenneisiin. Kauniit tavat herkistävät mielen. Kiireisen kulkijalle tällaiset hetket ovat hyväksi.

Muistoissamme ovat omaisemme ja läheiset : Paras lapsuudentoveri, ja kaksi naapuria ovat viimeeksipoistuneina mielessä. Mukavia muistoja lapsuuden leikkitantereilta ja yhdessäolon hetkistä pulppuaa tajuntaan. Ja sitten vielä heidän kamppailu ylivoimaista sairautta vastaan oli koettelemus, jonka he kantoivat kunnioitusta herättävällä tavalla.

Helsingin Sanomissa oli 26.10.2009 Marjo Turusen artikkeli: Ajatuksia kuolinvuoteella. Toimittaja oli kirjoitustaan varten haastatellut sairaaloiden sielunhoitajia. Artikkeli päättyi:

 Kärsimyksen kohtaaminen panee miettimään, miten armoton ihminen on itselleen. Elämän arvo tuntuu kirkastuvan vasta, kun vakava kriisi tai sairaus pysäyttää.
Työlleen omistautunut 40-vuotias nainen koki lähestyvän kuoleman vapautuksena. Saattohoidon aikana hän sai olla itselleen lempeä. Enää ei tarvinnut pinnistellä yli voimiensa ja kilpailla.
"Elämää pitää elää niin kauan kuin sitä on. Aikaansa ei kannata haaskata turhanpäiväisyyksiin", muistutti iäkäs mies kuolinvuoteellaan.
Jokainen päivä olisi rohjettava kohdata kuin se olisi viimeinen - iloita, itkeä, koetella omia rajojaan, vaalia suhteita läheisiin.
Elämä jää kuitenkin kesken. .

 

Ps. Entisen edustajatoverini Heikki Perhon kuolinilmoitus oli juuri lehdessä.
Kokoomusta edustanut Loimaan kuntalainen Heikki oli jykevä isäntämies - Rehti mies. Heikki Perhon muistomerkki on Loimaan maatalousmuseo Sarka, jossa käydessä ymmärrys elämään kasvaa.

 

 

Kommentit

Aku
01.11.2009 klo 18:15
Pyhäinpäivä on kristillisistä juhlapyhistä kaunein. Se korostaa arkisia muistoja meitä edeltäneistä ihmisistä, joiden kättä olemme ehkä koskettaneet ja joiden kanssa olemme kokeneet samoja asioita yhtäaikaa mutta eri-ikäisen ihmisen aistein. Tapasin kaksi viikkoa sitten 98-vuotiaan tätini, joka ajoi kuusivuotiaana yksinään hevosella santaa tietyömaalle, kymmenen tunnin työpäivää. Hän ei ollut työläis- tai torppariperheestä, vaan melko isolta tilalta pohjois-Satakunnasta, mutta kovaa oli elämä 12-lapsiessa tilallisen perheessäkin. Tuommoiset ihmiset ovat pyhiä, ja elämän arvokkuus kun halloweenhälinä hiljenee.