Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

AIEMMAT TIEDOTTEET 2009
« TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU »
 

Raikasta säätä ja juhlamieltä kaikille

 

Kommentit

Aku Atytokallio
31.12.2009 klo 21:20
Onpa hieno talvikuva. Ja onpa kaunis talvi ja lumen valo juuri nyt kaikkialla. Uutiset eivät armahda.
 

Turun seudun energiayhteistyö

Kirjoitan tämän tekstin viimeisenä työpäivänäni 31.12.2009 TSK:n toimitusjohtajana. Tästä syystä aluksia palaan alkuun eli valintaani ja sen jälkeen yritän muistella omasta mielestäni joitakin keskeisiä kysymyksiä tehtäväalueeseen liittyen.

Uusi Vuosi 1987

Uutta Vuotta 1987 vastaanotettiin valtion virastotalossa Turussa Pirkko Työläjärven olleessa läänimme maaherrana. Kauppaneuvos Matti Koivurinta veti minut sivuun ja kysyi ryhtyisinkö Turun Seudun Kaukolämmön sivutoimiseksi toimitusjohtajaksi. Perusteluksi hän kertoi tulehtuneista suhteista sen hetkisen toimitusjohtajan IVO:n talousjohtaja Arto Viitalan ja Turun edustajien erityisesti lakimies Iiro Saaren välillä.
Ehdotus herätti mielenkiintoni, mutta pyysin kuitenkin, että asiaa ei nostettaisi esille ennen maaliskuun eduskuntavaaleja, joissa tästä varovaisuudesta huolimatta äänet eivät riittäneet kolmannelle edustajakaudelle.

Toukokuussa tulin TSK:n hallituksessa nimitetyksi TSK:n toimitusjohtajaksi vuoden 1988 alusta. Tuntematta yksityiskohtia arvelen valinnan olleen ehkä vähän Matti Koivurinnan kuvausta mutkikkaamman ja siitä tunnen kiitollisuutta kaikille osapuolille.


Kohtalaiset lähtökohdat yhteistyön vetämiseen


Energia- ja yritysasiat kuuluivat jo Naviren kehitysjohtajan tehtäviini 1970-luvun lopulla. Olin vuodesta 1982 istunut IVO:n hallintoneuvostossa. Eduskunnassakin olin samoihin aihealueisiin perehtynyt. Sen sijaan insinööritaitoni kaukolämpöalalta olivat puutteelliset, ehkä kuitenkin edeltäjäni ekonomi Arto Viitalan kanssa tuolla alueella pärjäsin. Sen sijaan Viitala oli ylivoimainen TSK:lle elintärkeässä rahoituksessa, jossa sain häneltä opastusta ja apua. Säästöpankkipuolen erityisesti TYP:n hallituksen puheenjohtajuus ja KOP:n johtajan  Jussi Lepän mutkattomuus edesauttoivat rahoituskuvioiden kuntoon saattamisessa. 

 Ammattilaiset epäilevät


Turun Sähkölaitoksen sittemmin Turun Energialaitoksen ja Turku Energian Oy:n edustajien silmissä taisin olla epäilyksenalainen. Vaistoni sen kertoi ja vuosien mittaan vahvistusta tuli myös asioiden hoitamisen yhteydessä. Eräs syy oli, että toimitusjohtaja Matti Tirkkonen oli paikkaa havitellut turhaan. Siitä hän kantoi kaunaa IVO:lle ja muille kunnille.
Korkeaa ammattiosaamista edustava ja kansainvälisesti suuntautunut Matti Tirkkonen oli omasta arvostaan tarkka eikä aina muistanut ottaa huomioon pienempiä, kun taas suuremmille piti näyttää pelottomuutta.  Eli taustalla oli aiheellisia epäilyksiä ja henkilökemioiden yhteensopimattomuutta.

Tähän asiantilaan tulee vihdoin korjaus, kun TSK:n hallitus valitsi yksimielisesti TSK:n toimitusjohtajaksi Pohjois-Karjalasta lähtöisin olevan, monipuolisen energiauran tehneen Turku Energian toimitusjohtajan energianeuvos Risto Vaittisen myös TSK:n toimitusjohtajaksi 1.1.2010 alkaen. Riston on joviaali yhteistyön tekijä ja pragmaattinen ammattimies.

 

Kiitollisuutta tuntien


Omalta kohdalta haluan julkituoda, että tunsin tullessani nimitetyksi TSK:n johtoon ja tunnen vieläkin  kiitollisuutta ratkaisun tehneitä kohtaan. Nimittäin entinen kansanedustaja ei pelkästään menetä työtään, vaan ulkopuolisten silmissä kansanedustajuus on mentaalinen sairaus, joka vie aikaisemmat kyvyt tietoineen ja taitoineen.

 

Tehtävä oli mieluisa, koska olin kunnallisena luottamushenkilönä ja kansanedustajan pitänyt TSK-järjestelyä oivallisena esimerkkinä suomalaisesta kekseliäisyydestä löytää tehokkuuden, taloudellisuuden ja ympäristön kannalta uusia keinoja energia-alalla.
Myöskin se, että sain pysyvän kiinnekohdan politiikan ulkopuolelta, oli arvokasta ja niinpä kaikin keinoin yritin kaikissa olosuhteissa huolehtia tästä tehtävästä.

Hallituksen puheenjohtajat Kalervo Nurmimäki, Pekka Ruola ja erityisesti Jarmo Rosenlöf olivat joustavia.

Käytännön töiden hoitaminen oli mahdollista  tarkan ja luotettavan kirjanpitäjämme Pirjo Mäkelän huolehtiessa asioista poissa ollessani toimistossa. Teknisellä puolella käyttötoimikunnan keskuudessa vallinnut yhteistyön henki oli turvanani. IVO:n käytöstä vastanneet ammattilaiset Kalevi Torniainen ja Pertti Heikelä huolehtivat asioiden hoidosta.

  • Pari vakavaa vuototapausta, yksi pieni vedenpaisumus ovat olleet pahimpia toimitusvarmuuteen liittyneitä ongelmia.
  • Yhteensä tänä aikana on TSK:n kautta siirtynyt  energiaa   30 TWh eli 30.000.000.000 KWh
  • Tänään lämpötilan ollessa – 10 0 C on Turun seudun kaukolämmön yhteisteho 560 MW, josta Naantalin voimalaitos  toimittaa  kaukolämpöä 365 MW. Naantalin voimalaitos tuottaa samalla kaukohöyryä 55 MW:n ja sähköä 245 MW:n teholla.
  • Voimalaitoksen 50. toimintavuoden paras käytettävyys saavutetaan tänä vuonna ilman tapaturmia. Sellainen vanhus, jota ei kannata päästä eläkkeelle. 
  • Lue laajempi energiapoliittinen arviotästä   

 

 

 

 

Kommentit

Aku Aittokallio
31.12.2009 klo 21:32
Kiintoisaa historiaa. Raimo Leino kirjoittaa tästä romaanin, toivottavasati!
 

Miska Myöhäselle kannustusta

 

 
Naantalin Työväenyhdistyksen Säätiö myönsi vuonna 2009 apurahan kustantamalla Miska Myöhäselle Vallis Gratiae Akatemian vilukurssin.
Hänen opettajana an oli Jaakko Kuusisto .
Toisena opettajan kesällä oli Elina Vähälä.

Pääsin  sivusta kuulemaan Jaakon ohjeita.. Kovaa työtä on tuolla alalla tiedossa, mutta myös innostuksen kipinää maestro pyrki nuoreen lahjakkuuteen tartuttamaan kehottamalla sävellysharrastukseen. Pieneltä osalta kannustamme Miskaa, koulun idols-kisojen kakkosta. mr

 

Kommentit

Aku Aittokallio
31.12.2009 klo 21:31
Hupsista! Voi onnea Miskalle! Elina Vähälän ja Jaakko Kuusiston oppilaaksi ei pääse kuka tahansa. Hineoa muuusikkokulttuuria kehittymässä Naantalista. Liekö osansa ansioissa korketasoisella Naantalin musiikkiopistolla?
 

Yhteinen Naantali 3 / 2009 Kuva-arvoitus

Yhteinen Naantali lehden 3 / 2009 kuva-arvoituksen ratkaisu ei ollut helppo. Kuvan ajankohdan arvaukset jäivät 1950-luvulla. Oikea vastauskin löytyi - ei yllättäen - Naantali-kuvien spesialistilta Jokke Leinolta, jonka perusteltu vastaus kuuluu:

 

Viimeisin laituri Ailostenniemen nokassa rakennettu 1962-63 jäältä - joten kuva vanhimmillaankin voi olla kesä -63. Kylpylän Merisalin puoleisin rakennus purettiin -66 talvella, eli viimeisin kesä kuvalle 1965
siksi vastaukseni 1964 +/- 1v  :-)) Jokke Leino

 

Henkilöt ovat mielenkiintoisa. Filmitähtiä ja näyttelijöitä arveltiin olevan, mutta Riitta Schüth  tiesi. Hänen hienosta vastauksesta  iloitsevat kortin omistaja Eilo  ja muutkin kuvien salaisuuksien ystävät.

 

Rouva käsilaukku kädessä on Nina Haltamo. Hän toimi venäjänkielen tulkki oliko Latella tai Wärtsilässä en muista. Ja oliskohan tuo toinen rouva Reinhold ja heidän lapsensa. Hehän asuivat myös noissa kaupungin vuokrataloissa, kuten Virtaset ja Pomrenit. Tuo pikkutyttö koiran takana on varmaan Haltamon, heillähän oli 3-4 lasta muistaakseni.
Tuo poika on Reinholdien, hänhän putosi muutaman kerran siitä korkean kallion päältä, joka oli siinä vasemmalla puolella kun mentiin Työväentalolle. Riitta Schüth

 

 

Kommentit

Leena Vänttinen
29.12.2009 klo 11:18
Niina Haltamo on ihan oikein, hänellä oli kolme lasta:Antti, Harri ja Helena joka on viime aikoina asunut Naantalissa ja ollut lausuntaryhmässä.Toinen rouva on mun mielestäni Liisa os Olli, siis Impin ja Ilmin sisko.Reingoldit asuivat kaupungin taloissa heti niiden valmistuttua ja pitivät Seurahuonetta.Pirkko Reingold oli mun ikäinen ja koulussa samalla luokalla vain eka ja toka luokalla, eli v.40 syntynyt tyttö ei ole ollut -60 luvulla enää noin nuoren oloinen ja heidän Markku poika oli Pirkkoa nuorempi,putos kerran Seurahuoneenkin pihalla koirankopin katolta ja jalka poikki. En lähde kinastelemaan kun en tiedä varmaan (onhan rouva R. voinut tulla käymään uusien lapsiensa kanssa)
 
Veikko R.
04.01.2010 klo 11:00
Muuten Riitalta oikea havainto, mutta poika on Haltamon Antti, jonka kanssa kävin koulua. Pikkuveli oli nimeltään Harri. Tyttöjen nimiä en muista. Isä oli meriammattilainen. Muiden Ladyjen nimiä en muista.
 
Marcus Olli
23.07.2012 klo 12:14
Toinen rouva on Liisa Ihalainen o.s. Olli ja tytöt ovat hänen kaksostyttönsä Maarit ja Merja. Tarkempia tietoja löytyy Ollien sukuhaudalta Naantalin kirkkomaalta.
 

Tapanin ajelu

 

Auraus toimii rannassa kävelyteillä
Tapanina

 

Auraus ei toimi Mannerheiminkadulla Tapaninakaan

Pilkkikausi on alkanut.
Jää 5-8 cm

Kaunis Joulukoriste. Mikä on keskellä oleva ruusu ja mihin tarkoitukseen sitä käytetään:
Oikea vastaus palkitaan

 Moi Leena, "Niin ei ole, miltä näyttää". Ei ihan helppo juttu olekaan, siksi annetaan ensimmäinen vihje: Kyse on kierrätyksestä.

Onneksi olkoon Juha: Tunnistit: "Takansytyke, joka on tehty wc-paperirullista ja kynttilävahasta."  ja korjasit kommentissasi vielä materiaalin oikeaksi:   Sipposen Hilkalta joulutervehdykseksi saatu käytännön  innovaatiota ja niin hienossa muodossa.

 

Kommentit

Leena Vänttinen
27.12.2009 klo 20:57
ruusu on koristekaali, muuta käyttötarkoistusta en tiedä, siis koristekasvi
 
R. Leino
28.12.2009 klo 16:15
En veikkaa, koska tiedän. Kyseessä on koristekaali ja käyttötarkoitus on morsiuskimppuna oleminen ja sen jälkeen voidaan syöttää ainakin kotieläimille, jotka ovat kasvis-syöjiä. Hyvää vuodenvaihdetta!
 
Juha
28.12.2009 klo 15:45
Korjaan, kananmunankennoista tietysti...
 

Joulurauha 2009

Joulurauha yleisöä oli ennätysmäärä. Mattilantalon arvioitsija puhui parista tuhannesta. Äänentoisto pelasi ja virret sanoineen kuuluivat "Naantalin lukkarin" johdatuksella.
Kaupunginsihteeri Riitta Lehtien, Rymättylän lahja Saaristo-Naantalille, luki selkästi: " Se jokat tätä ruhaa rikkoo jne."

Toimituksen kulttuuriavustajan Kimmon Isomamman muisteloja 1900-luvun alun Vorsasta  voi lukea tästä

 

Hyvää Joulua toimitukselle sekä kaikille lukijoille

  

Tule, joulu, syksyni pimeään,

tule, aitona niin kuin muinen,

sai milloin mieleni riemuitsemaan

lelu veikon veistämä puinen

 

Tule, joulu, iltani ikävään,

tule lapsuuden onnea luomaan,

tule, joulu, sieluuni synkkenevään,

sopusointua, rauhaa luomaan.

 

 

Tuo tuike tähtien, tuohusten,

tuo tuoksua kuusosen armaan,

luo loistetta lapsen silmien

keskelle arkeni harmaan

 

Ida Karke

Toivotuksen lähettäjä on Ida Karken pojan tyttären poika Kimmo Aho 

 

 

 

 

 

Kommentit

jocke
23.12.2009 klo 17:24
Rauhaisaa Joulua ja Leppoisaa Vuoden Vaihdetta. t: citytonttu
 

Joulutervehdyksiä ja herätteitä.

Fortumin väistynyt toimitusjohtaj  Mikael Lilius on luokiteltu maailaman 21. parhaaksi johtajaksi yhtiön arvonnousun ja osakkaiden saaman taloudellisen hyvän perusteella. Tapio Kuulan johtama Fortum on ollut yleisesti ottaen julkisuudessa jopa myönteisissä merkeissä ja sitä samaa linja edustaa yhtiön joulumuistamiset.  Yhtiö lähestyy jouluna  yhteistyökumppaneita ja entisiä työntekijöitään seuraavalla viestillä:

Olet saanut joulutervehdyksen Fortumilta.
Näet tervehdyksen klikkaamalla tätä linkkiä.
Perinteisen joulutervehdyksen sijasta lahjoitamme yrityksemme joulutervehdysvarat hyväntekeväisyyteen.

Työntekijöidemme toivomuksesta lahjoitus annetaan tänä vuonna Pelastakaa Lapset ry:lle lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen sekä Monika-Naiset ry:lle maahanmuuttajanaisten tukemiseen.
Fortum

Joulu ruokaa tarjoo kunnon väki ja vielä kunnollisempi syö lautasen puhtaaksi.

TS:n pikku-uutinen antaa ajttelemisen aihetta. Muistan lukeneeni, että ruokatähteiden hiiljälki on suurempi kuin paakausten. Tässä on se kurja puoli, että voimme syyttää vain itseämme ja toisaalta se hyvä puoli, että huomaamme, että voimme tehdä ihan itse todella paljon.

Herkulliset jouluruuat kannattaa syödä lautaselta viimeiseen muruseen, sillä tyhjä lautanen on yhtä tehokas ympäristöteko kuin ilmastomyötäiset ruokavalinnat. Ruotsin maatalousviraston Jordbruksverketin teettämän tutkimuksen mukaan ruuan haaskauksen jättämä ympäristöjalanjälki on yhtä suuri kuin naudanlihalla. Jos kaikki ruotsalaiset siirtyisivät naudanlihan syönnistä sian tai siipikarjan lihan syöntiin, pienenisi kasvihuonepäästöjen päästö viisi prosenttia. Sama päästöpienennys saataisiin aikaan lopettamalla ylensyönti ja ruuan haaskaus.
                          
Jos ihmiset hankkisivat ja söisivät ruokaa ainoastaan tarvitsemansa määrän, ympäristösäästöjä tulisi pääasiassa lihansyönnin vähenemisestä, mutta myös herkkujen kuten makeisten ja limsan käytön pienenemisestä. Tutkijoiden mukaan herkkutuotteiden ilmastovaikutus on suhteellisen suuri.
Uutisen välitti Ruokatieto.  TS 20.12.2009
 

Kiitos tarkaavaisille;  Havukujalla ajatellaan ja kirjoitetaan.  Toimituksemme  oikeinkirjoituksen taidot ovat puutteelliset ja siksi on hienoa, että jaksatte korjata virheitä, joista en irti pääse.

 

Kommentit

Raikku
23.12.2009 klo 11:02
Otsikossa pieni kirjoitusvirhe. Hyvää joulua ja Toimeliasta vuotta 2010. Maija ja Raimo.
 

Onko Vanhanen viisas vai pelkuri

Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) ei ryhdy tavoittelemaan ensi kesäkuussa keskustan puheenjohtajuutta. Matti Vanhanen kertoo päätöksestään omassa blogissaan ja Suomenmaa-lehdessä. Ilmoitus löi keskustaväen ällikällä.
Vanhasen päätökseen on vaikuttanut ensi syksyn alussa tehtävä jalkojen ja niiden luuston leikkaus. Pääministeri haluaa varata riittävästi aikaa toipumiseen.
Sekä pääministerinä että keskustan puheenjohtajana Vanhanen ei voisi olla pitkiä aikoja poissa työstään. Hallituksen osalta Vanhasen työskentely jatkuu edelleen tavalliseen tapaan.
- Ajoitin tämän ilmoituksen tarkoituksella tähän rauhalliseen hetkeen, jotta mahdolliset puheenjohtajaehdokkaat saavat kaikessa rauhassa harkita asiaa, eivätkä joudu heti ensimmäisen kulman takana vastaamaan mikrofonille. Toimittajatkaan eivät kehtaa pyhien aikana tavoitella ketään, Vanhanen kirjoittaa blogissaan.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kallille Vanhasen ilmoitus oli odottamaton. Pääministeri paljasti ratkaisunsa hänelle eilen.
- Kyllä tämä yllätyksenä tuli, Kalli kertoo YLE Uutisille.
- Tämä tarkoittaa sitä, että keskusta valitsee tulevana kesänä Lahdessa puheenjohtajan. Tämän uuden puheenjohtajan ja pääministeri Vanhasen välillä sovitaan, jatkaako pääministeri siitä eteenpäin pääministerinä vai eikö. yle 23.12.2009 

Kaikkea on ollut Suomessakin, sillä olemme ollut erikoinen tapaus parlamentarismimme kanssa.
 Mauno Koivisto on ollut kahteen kertaan pääministerinä olematta missään puolueasemassa. Harri Holkeri oli entinen puheenjohtaja ja Paavo Väyrynen yritti entisenä, mutta kruununprinssi  Esko Aho ei totellutkaan. Monia  muitakin kokemuksia asetelmista on.

Parlamentarismiin on ollut viimeisinä aikoina pyrkimystä. Siihen malliin ei kovin hyvin sovi pääministeri ilman puoluetta. Matkiiko Kepu Kokoomusta  ja yrittää saada useampia kärkiä. Näyttää tänään siltä, että seuraavat vaalit eivät olekaan läpihuutojuttu, sillä Jyrki Kataisenkin kohdalla ei vielä ole kortteja katsottu, sillä siellä  on arvaamaton ja kruunaamaton  Sauli Niinistö, joka on tähän asti ollut lisäarvo tosinajattelijana. Voiko se muodostua taakaksi? 
Lipposen Paavo taas uskoo, että Jutta parantaa otettaan koko ajan? 

 

 

Viikko ennen joulua, vain Nukkekodissa

    

       Mamu yllätetään pakettien teossa                                                      Pikkuveli asialla

Pappa paistaa kinkkua

Jolulaulujen taustoja

Monasti kuunnellessamme joululauluja menevät sanat sivu tajunan, tunnelma ja omat muistot  ovat pääroolissa. Joskus sitä pysähtyy ja silloin on mielenkiintoista tietää laulujen  taustoista. Hieno artikkeli on luettavissa HS:n sunnuntainumeron Jaakko Lyytisen kolumnissa ja toisesta näkökulmasta TS:ssä ollut Ilkka Kantolan kirjoituksessa

 

Kommentit

Mirkka
22.12.2009 klo 01:53
Kuva on niin pieni, ettei oikein näe, millä ihmeen asialla pikkuveli on. :) Hieno nukkekoti! Hyvää joulua teillekin! http://www.naantalinseudunvihreat.net/
 

Lipponnen linjaa

·         Entinen pääministeri, SDP:n Paavo Lipponen uskoo, että presidentin valtaoikeudet ulkopolitiikassa säilyvät ennallaan. Hän arvioi, ettei yksikään puolue lopulta tahdo karsia presidentin valtaa kokonaan.
·         TV1:n Ykkösaamussa vierailleen Lipposen mukaan Lissabonin sopimus aiheuttaa sen, että EU:n huippukokouksiin osallistuu Suomesta pääministeri. Se ei kuitenkaan muuta presidentin valtaoikeuksia.
·         - Kun meillä on perustuslaki ennallaan, eli presidentti johtaa, niin täällä Suomessa ei voi tehdä sellaista kumousta, että koska siellä on vain se yksi paikka, presidentti ei enää osallistuisikaan päätöksentekoon, Lipponen sanoi.
·         Lipposen mukaan valtaoikeuskeskustelusta on puuttunut kunnioitus presidenttiä kohtaan, niin instituutiona kuin henkilönäkin.
·         - Erityisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan käyttäytyminen edustaa tätä kunnioituksen puutetta. Tällainen politrukkimainen asian hoitaminen vailla arvokkuutta ei kuulu tähän asiaan, Lipponen sanoi.
·         Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on kokoomuslainen Kimmo Sasi.
·         Lipponen uskoo, että yhteistoiminta presidentin ja pääministerin välillä toimii jatkossakin. Hänen mielestään presidentin ulkopoliittiset valtaoikeudet kannattaa pitää ennallaan, jos niitä ei olla valmiita karsimaan kunnolla.

Suomen kansa valitsee presidenti  Valtiovalta kuuluu kansalle, jota edustaa eduskunta 

Paavo on suorasanainen: Jääräpäinenkin, mutta ei joustamaton.
Paavo on konservatiivi ja lojaali.
Mikään salaisuus ei ole, että hän kannattaa parlamentarismia, johon Suomen presidentin asema ei kovin hyvin istu.
Mutta vielä enemmän hän kannattaa laillista järjestystä ja kunniallista menoa.
Paavo on eurooppalainen, mutta hän kansallinen. Siksi hän ei anna lautasten viedä perustuslain laillista järjestystä.



 Paavolla on taktista silmääkin. Ei presidentin asemasta tule vaalikysymystä siksi, että sitä riskiä eivät kokoomus ja keskusta ota. Ja tämä onneksi Sdp:lle, sillä nyt voidaan käydä asioista vaalikeskustelut: Siiä, mitä hallitus on tehnyt ja ennen muuta siitä, mitä se on jättänyt tekemättä. 
Paavosta kuullaan ja Paavoa kuullaan.

 

Naantali  eilen  -  Naantali tänään

     

 

 

??  Naantali Huomenna  ??

 

Kommentit

Ano Nyymi
19.12.2009 klo 17:10
Kaikki naantalilaiset lienevät kotona pitämässä lautasistaan kiinni, ettei Vanhanen niitä vie. Tai Katainen verota, jos taloudessa on enemmän kuin yksi laakea posliininen esine, paitsi jos siinä on reunassa väh. 20karaatin kultaus tuuman leveydellä. Jos on, niin valtio korvaa tiskauksesta aiheutuvat kulut verotuksessa.
 

Mistä on kysymys

Hessu kommentissaan asian tiesi. Mistä hinnat sitten riippuvat, on osittain salatiedettä, mutta selvää on, että pakkasilla on  kysyntään ja tarjontaan vaikutusta. Myös kapasiteetti eli siirtokykyvyn puute on usein syynä korkeaan hintaan. Markkinatoimijat aiheuttavat myös yllätyksiä. Jos on paljon jätetty ostamatta tai suojaamatta, voidaan joutua pakkotilanteessa hankalaan asemaan.. Tällaiset heilahdukset voivat aiheuttaa toimijoille voittoja tai  tappioita. Viime vuosina ovat useat markkinoiden varassa toimivat tehneet tappioita, kuten tiedämme. Norsujen tanssiksi on tätä homaa myös kuvattu .  Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid huolehtii siiä, että sähköä on kaikissa tilanteissa. Siksi olisi tärkeää pitää se varmoissa käsissä. katso allao olevaa kuvaa, joka kertoo Suomen tilanteen Fingridin tietojen perusteella. Olemme vahvasti tuonista riippuvainen maa.

 Alla olevassa käyrästössä on Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto: Yöllä ja iltapäivän huippuhintatunteina on viety Ruotsiin, muina aikoina on Ruotsista tuotu. Esimerkki kertoo sähkön tuotteeksi poikkeuksellisesta ominaisuudesta: Sitä voi siirtää helposti ja nopeasti eri suuntiin ja vielä sekin kannattaa muistaa, että sähkö tuotetaan ja kulutetaan samalla hetkellä eli linjoille ei jää edes sen verran kuin putkistoihin. Siis homman täytyy olla kunnossa joka sekuntti.
1 MWH = 1.000 KWh ja Suomen tehohuippu on 13.500 MW.  Ruotsista tuli    parahimillaan 1.100 MW:n ja sinne meni 350 MW:n tuntikapasiteetilla.

 

 

  

 

Kommentit

Hessu A.
17.12.2009 klo 09:03
Moi! Kyseessä lienee Pohjoismainen sähkön markkinahinta tänään 17.12.09 klo 17-18. Terv Hessu A. ps onko pakkanen syynä suureen vaihteluun Etelä- ja Pohjoisten alueiden välillä?
 

NIMBY ja NOFME

Irvileukojen mukaan muinaisen maalaisliiton ideologia oli takavuosina tiivistettävissä näin: "Kukin pitää omansa, ja toisten oma tasataan."
Tänä laman ja leikkauslistojen luvattuna aikana on vaikea keksiä fiksumpaa periaatetta yhteisten asioiden hoitoon. Etenkin jos homma hoidetaan vielä talvisodan hengessä, jossa kansa yksituumaisesti ja täynnä uhrimieltä käy – ei ryssän vaan laman kimppuun. Tosin tuo talvisodan henki tuntuu tänä päivänä tarkoittavan paljolti sitä, että yhteiskunta käy yhteisvastuun nimissä etenkin vähäväkisimpien kukkarolla.
Nimby eli "ei ainakaan minun takapihalleni" -periaate torjuu ikävät naapurit, ja se on saanut seurakseen nofmen (not from me) eli "ei ainakaan minulta" -ilmiön, joka torjuu ikävät ja usein välttämättömätkin leikkaukset. Ne on aina tehtävä jostakin muualta, ei minulta. Ihminen on säästäväisimmillään, kun hän voi lähettää laskun jollekin muulle, oli sitten kyse ilmastonmuutoksesta tai talouden ja toiminnan leikkauksista.
paavo.tukkimaki@hs.fi  Kirjoittaja on HS:n uutistoimittaja.

"NOF eli "ei ainakaan minulta"  periaate on tunnettu. Se on sukulaisilmiö luonteemme lujuteen; Kestämme käsittämättömän hyvin naapureittemme vastoinkäymisiä joka taas jalostetumpi muoto poikavuosien jutulle fakiirista joka  pistää kipua tuntematta rautanaulan toisen ahteriin. 
 Politiikasta tunnemme vihollinen, verivihollinen, puoluetoveri määritelmän.

Sloganit olisivat naurettavia ellei niissä olisi liian paljon perää.
Ihan aikuisten oikeesti toivoisin, että päättäisimme näin joulun hengessä keksiä asioita, joissa ei olisi yllä kuvattuja ominaisuuksia. Helppoa se ei ole ja niin kysynkin muilta FIKSUMMILTA löytyykö sellaisia ideoita?

Parhaat ideat palkitaan julkaisemalla ne nimettöminä.  

Ensimmäinen ehdotus tuli jo ja tämä pannaan nimellä: Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) asettuu perintöveron kiristyksen taakse, Ylen uutiset kertoo. Vai tarkoittaako tämä sitä, että käytännössä suuret perinnöt ja perinnön saajata osaavatkin välttää veron ja vain taitamattomat tavalliset maksavat. Loppuosa oli taas pahansuopaisuuttaa eli annetaan tuunnustusta, että perintöveron kiristäminen on oikeudenmukaista ja että Katainen on oikealla asialla. 
 

 

Naantali mutta myös Masku hyväksyivät Livonsaari-Lempisaari kunnanosaliitoksen ehdot

Yhteistyön henki voitti naapuriston keskuudessa.Kiitos kuulu  Maskun valtuuston jäsenille. 

 Voittajia ovat Livonsaaren  sekä myös Velkuan ja Merimaskun mannerpuolen asukkaat. Liiallisia toiveisiin ei tietenkään ole aihetta, sen sijaan kohtuutta voidaan odottaa. 
 Kuntarakenne on nyt myös maantieteellisesti järkevä ja tarkoituksenmukainen liikenteellisesti.
Tämä on voitto kunnalliselle aktivisuudelle ja Naantali yksimilesenä toivottaa uudet asukkaat vuoden 2011 alusta tervetulleeksi ehdolla, että valtioneuvosto tekee ainoan perustellun päätöksen eli muuttaa kunnallista jaotusta ehdotetulta osalta.

Talousarvio hyväksyttiin muutoksitta

Budjetti eteni valtuustossa hallituksen nuottien mukaisesti. Vasemmistoliitto ja vihreät olivat joistakin yksitysikohdista vähän erimielisä. Mistään suurista linjakysymyksistä ei ollut kysymys ja niinpä viiden äänestyksen tulokset olivat selvät. Kokoomuksen sisällä oli pientä eriseuraisuutta, sosialidemokraatit sen sijaan eivät potkineet yli aisan, vaan kunnioittivat sovittuja päätöksiä. 
Sirpa Hagsberg käyttii selkeän puheenvuoron, jossa hän näki keskeiseksi tulevat tehtävät seuraavasti:

Suuri haaste on jatkossa talouden tasapainottaminen pitkällä aikavälillä. Säästäminen hahmottuu usein lyhytaikaiseksi toimenpiteeksi: otetaan jostain pois. Nyt kaivataan toimintakulttuurin ja asenteen muutosta ja se lähtee jokaisesta kaupungin työntekijästä, viranhaltijasta tai johtajasta. Maalaisjärjen tai kaupunkilaisjärjen tai paremmin tässä yhteydessä saaristolaisjärjen käyttö on sallittu työpaikallakin. Lue koko puheenvuoro kirjoituksia palstalla
 

Arjen sankarin tekijä palkittiin

 

Varsinais-Suomen liiton Aurora mitali myönnettiin vuonna 2009 Ilkka Heilälle. Kaikki tuntevatkin hänen sankarinsa b.virtasen, joka elää lehdessä ja vähän lavallakin .

 

 

Kantolan kalenteri

Ilkka Kantola availi adventtikalenteria  Naantalin Työväentalolla. Hyvä, aikaan sopiva idea piti kuulijat virkkuina!

 
Rooman keisari ja EU:n presidentti olivat esillä ja tietenkin Suomen presidentin asema. Ilkka valotti erilaisia näkökulmia ja päätyi arvioon, että seuraavien eduskuntavaalien teemaksi  huonon työllisyyden ja suurten talousongelmien aikana  ei  perustuslakiuudistus ole paras eikä missään tapauksessa ajankohtaisin asiakokonaisuus. SDP ei ole tällä tavoittelemassa  vaalimenestystä, sillä kansalaisten kannalta tärkeimmät asiat tulee olla keskeisessä roolissa.

Verollepantavaksi menivät  Josef  Mariansa kanssa.
Isyyslakimuutos muhii tällä hetkellä lakivaliokunnassa. Isyysasiasta sai Josef unessa tiedon ja hyväksyi sen. Nyt on  muilla keinoilla mahdollisuus asiaa selvittää. Asia ole olenkaan niin yksinkertainen: Isän ja isäksi väittävän lisäksi  voikin käydä niin, että dna:t eivät täsmääkään. Mitä sitten, mistä löytyy kolmas tai neljäs?

Verokysymys kokonaisuudessaan on jakanut hallituspuolueiden rivejä ja puheet ja teot ovat ristiriidassa.Matti  Vanhanen äänestää suurtuloisten korkeampaa verotusta vastaa ja menee julistamaan rikkaiden verotuksen kiristämistä puoluevaltuuskuntaan. Politiikkaa.

Maaherrakin mainita evankeliumissa. Rauno Saaren homma loppuu ja suuri sekaannus on tiedossa. Uudistus uudistuksen vuoksi on tyhmää hallintoa. siinnä ei pieni kansalainen  ole missään roolissa. Siinnä luovutaan viidestä herrasta ja tilalle tulee 21!

Itämaan tietäjät toivat lahjoja, mutta kyseessähän oli diplomatia. Arveltiinko uuden  pikku Obaman syntyneen.?

Pako Egyptiin toi Ilkan mieleen ajankohtaisen pakolaiskysymyksen. Kansanmurhaan liittyvää rikosta selvitetään Suomessakin.

Ilmastomuutokseen liittynytttä viittausta Ilkka ei adventtikalenteriinsa keksinyt, vaikka sitä käsittelikin. Ilkka kuvasi, että järvellä souteleva huomaa, että  venettä viedää ja syntyy kysymys, olaanko sittenkin  joella kulkemassa kohti koskea. Viisaammat soutavat rantaa kohden varmuuden vuoksi. Samalla tavalla voi suhtautua ilmastomuutoksen akateemiseen keskusteluun. Kannattaa ottaa vaaran mahdollisuus tosissaan ja toimia sen mukaisesti.

Autuaita ovat köyhät sanotaan vuorisaarnassa, jota monet sosialidemokraatit pitävät  tärkeänä Uuden testamentin sanomana.  Sanoman tarkoituksena on nostaa niitä ihmisiä, joilla ei ole kaikkea maallista. Siitä on kyse sosialidemokratiassakin.  Joulu tuo valoa pimeään aikaan eikä kyse ole tavarataloista tulevasta tulvasta, vaan syvällisemmästä asiasta.

Niin hyvä lämmin hellä... oli tunnelma myös 13.12.2009 Itsenäisyyden puistossa. Kiitos joulumuori Leena Salolle ja kaikille muille lapsia ajatteleville!

 

 

Elintarvikkeiden ALV:n korotuksella rahat vesien suojeluun

TS:ss Jari Heino, jolla on kyky paneutua asioihin vähän pintaakin syvemmältä,  oli tehnyt jutun alueemme vesien tilasta ja suojelusuunnitelmista 

Suunnitelman taustalla on kolme Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa laadittua vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Ne koskevat Varsinais-Suomen ja Satakunnan pintavesiä sekä koko alueen pohjavesiä. Tavoitteeksi on otettu vesien hyvä tila tai ainakin heikkenemisen pysäyttäminen.
Haastetta riittää, koska Lounais-Suomessa vesien tila on huonompi kuin Suomessa keskimäärin. Hyvää huonommassa jamassa on 92 prosenttia joista, 55 prosenttia järvistä ja 87 prosenttia rannikkovesistä. Yhteensä 295 pohjavesialueesta 34 listataan riskikohteiksi. Yhdeksässä veden tila lasketaan huonoksi.
Pintavesien kohdalta asiat ovat menneet parin vuosikymmenen aikana huonoon suuntaan. Saaristomeren tila on selvästi ja Selkämeren jonkin verran kehnompi kuin sukupolvi sitten. Monet järvet ovat rehevöityneet selvästi, jokia on ollut liassa jo pitkään.

Tietoisuus asian tilasta ei ole uutinen, kaikki sen tietävät.  Olen ihan oman Naantalin aukon ja sen olosuhteiden korjaamiseksi tehnyt vuosien varrella  aloitteita ja yrittäänyt nostattaa keskusteluun asian myös maakuntatasolla ilman syyttelyä, sillä maatalouden harjoittajien syntipukiksi leimaaminen ei tilannetta paranna, vaan se estää koko asian esille tulon.  He ovat luonnollsesti tietoisia, että EU:n ympäristötuki on valunut viljelijöiden laariin lähinnä tulon muodostusta tukien. Tämä on ollut kansakunnan harkittu petos, jossa kaikki ovat olleet mukana siksi, että se jäi ainoaksi keinoksi saada tukea meidän eteläisen alueen viljelijöille.

Vesistön kohentaminen edellyttää erityisesti maatalouden ravinnekuormituksen vähentämistä, pilaantuneiden alueiden ja vesistöjen kunnostusta ja teiden pohjavesisuojausten rakentamista. Vesieliöstön liikkumistakin pitäisi edistää.
Vaikka toimet toteutettaisiin, ei pintavesiä saada hyviksi tai erinomaisiksi kuin osalla muodostumista vuoteen 2015 mennessä. Ylitarkastaja Sanna Kipinä-Salokannel esitteli perjantain tiedotustilaisuudessa taulukkoa, jonka mukaan hyvä tila olisi saavutettavissa 48 prosentissa järviä, 13 prosentissa rannikkovesiä ja kymmenessä prosentissa jokia. Muiden kohdalla tavoite siirtyy vuosiksi 2021 tai 2027. Heino TS 

 

Tutustuttuani ohjelmaan sain havaita, että meidän Saaristo-Naantalin ja Turun vesien odotetaan kohentuvan vasta 2027 vuoteen mennessä. Pitkästä juoksusta on kysymys, ja  projektissa on vähän savolaisuuden piirteitä ollut aina: Aloittamista vaille valmiiksi ovat useimmiten hankkeet jääneet. Nyt vihdoin olisi  ryhdistäytymisen aika. Ja vaikka kuinka kirvelee, niin rahat maatalouden haittojen torjumiseen on löydettävä yhteisistä varoista, sillä elinkeino ei niitä itse tuota.

Varsinais-Suomessa tarvitaan  120 miljoonaa euroa vuodessa. Rahaa kuluu sekä julkiselta sektorilta että asukkailta ja maanomistajilta. Eniten euroja nielevät yhdyskuntien vesienpuhdistus sekä maatalous. Nyt ehdotetaan siis lisätoimia, jotka nielisivät 39 miljoonaa vuodessa. Heino TS

 

Rahaa tarvitaan, sen me tiedämme kaikki. Kunnat on helppo määrätä uudistamaan puhdistamojaan. Olemme myös tehneet paljon. Minunkin toiminta-aikana olemme rakentaneet viemäriverkostot ja ensin pienpuhdistamoja, sitten Naantalin oman keskuspuhdistamon Luonnonmaalle.  Seuraavan sukupolven laitos rakennettiin  Raisioon ja viimeksi nyt Kakolaan ja aina kansa on maksanut. Intohimot ovat tietenkin nostaneet kustannuksia ja niiden ansioista kaikki on kestänyt turhan kauan ja maaliin on päästy sakkokierrosten jälkeen.

Pistetään pari prosenttiyksikköä elintarvikkeiden ALV:iin ja käytetään rahat tehokkaasti huutokauppa menetelmällä vesiensuojeluun eli niihin kohteisiin, joissa saavutetaan suurin teho sijoitettua euroa kohden.

 

Kommentit

Maajussin ystävä
15.12.2009 klo 15:52
Brysseliläisten likavedet puhdistamattomina jokeen julkaistu su klo 16:14 Belgiassa noin miljoonan brysseliläisen jätevedet on jouduttu päästämään tiistaista asti puhdistamattomina paikalliseen Sennejokeen. Jätevesipäästö johtuu Brysselin pohjoispuolella sijaitsevan vedenpuhdistuslaitoksen sulkemisesta, belgialainen uutistoimisto Belga kertoo. Puhdistuslaitoksen omistava ranskalais-belgialainen Aquiris-yhtiö perustelee toiminnan keskeyttämistä puhdistuslaitoksen ja sen työntekijöiden turvallisuudella. Tietoa toiminnan jatkumisesta ei toistaiseksi ole. Paikallisten ympäristöviranomaisten mukaan jätevesipäästö näkyy jo dramaattisesti Brysselin läpi virtaavan Sennen vedenlaadussa. Päästöjen pelätään johtaneen kalakuolemiin. Vaikutukset ulottuvat Sennen lisäksi myös Schledt- ja Rupeljokiin. Viranomaisten mukaan tilanteen palautuminen normaaliksi kestää vähintäänkin viikkoja. Aquirisia hoputetaankin nyt jatkamaan toimintaansa sakkojen uhalla. Belgialaisten lehtitietojen mukaan Brysselin kaupunki maksaa vuosittain runsaat 50 miljoonaa euroa jätevesimaksuja Aquirisin vedenpuhdistuslaitokselle, joka lukeutuu Euroopan suurimpiin. YLE Uutiset
 

Elinor Ostrom,

Kaikki ei perustukaan ahneudelle taloudessa. Nalle Wahlroosin arvio omistamattomuuden merille ja ilmalle aiheutuvasta ongelmasta ja hiilinieluista maksua haluavat metsänomistajat eivät olekaan koko kuva taloudellisesti toimivista kanssaihmisistä. On muutakin  elämäntyyliä ihan oikeassa elämässä väittä naisnobelisti:

 

"Taloustieteilijät ovat keskustelleet siitä inhimillisestä ongelmasta, että yhteisiä resursseja tavataan riistää ja tuhota, sillä olemme kaikki itsekkäitä. Mutta kun aloimme tehdä kenttäkokeita, huomasimme, ettei tällaista oletusta ollut todistettu tieteellisesti", Elinor Ostrom sanoo.
"Todellisuudessa ihmiset kykenevät yhteistyöhön, eivätkä välttämättä ole lainkaan itsekkäitä tai lyhytnäköisiä. Oletus siitä, etteivät ihmiset osaa organisoida toimintaansa itse, on osoittautunut vääräksi.
Lue Thomas Reckmanin juttu kokonaisuudessaan

 

 

Selvät asiat sotketaan, vai mikä se asianajajan toinen ohje olikaan

JSN:n puheenjohtaja Pekka Hyvärinen piti Vanhasen kohtelua kohtuuttomana ja erosi tehtävästään. Hänen mielestään olisi tarvittu enemmän kuin yksi lähde todistamaan, ennen asian julkistamista. Hermostuneena odotetaan mitä tästä seuraa. Alkaako huhujen mukainen hutkiminen? Onko JSN menettämässä arvovaltansa?
Aika näyttää,  varmaa on kuitenkin ettei tämä tapaus ainakaan ruusuista ( muista Ruusunen), tulevaisuutta lupaa. Kova kilpailu tiedostusvälineiden kesken vie keltaisen lehdistön kirjoittamattoman säännön suuntaan: Tarkistaminen vie uutisen. Ombudsman eli julkisuusasiamies Ruotsin malliin  voisi olla ratkaisu, ehdotteli Jacke Söderman. Toimittajien ammattikunnan keskinäinen solidaarisuus on niin vahvaa ja siksi elin, jossa on paljon toimittajia ei ehkä ole kaikkein objektiivisin.

Matti Vanhasen tapauksen suuri heikkous on hänen toimintamallinsa epäjohdonmukaisuus. Pikkujuttumainen Susan Ruususen paljastuskirja vietiin oikeuteen, mutta tätä vakavaa kunnianloukkausta ei viedä. Matti Vanhasen käyttäytyminen taisi johtaa naispolon vääriin luuloihin ja siitä se kirjajupakka syntyi. Voisipa tapahtumista saada vaikutelman raukkamaisesta hyväksikäytöstäkin. Ja sellaista puidaan oikeudessa, kun  kysymys lautagatesta jätetään julkisuteen muhimaan. Miksi, kysyvät tavalliset tallaajat?  
Lausuman - ei savua ilman tulta, sanottiin olleen vapauttavan päätöksen yksi peruste, vaikka tulen lähteestä ei ole parempaa tietoa tullut. Olisiko tällä kertaa Vanhanen hyväksikäytetty, jää selvittämättä ihan Vanhasen omasta tahdosta johtuen. Liian monimutkaista.       

 

 

Kommentit

Aku Aittokallio
11.12.2009 klo 14:57
Journalistin eettinen sääntö jonkun väitteen tarkistamisesta uemmasta kuin yhdestä lähteestä korostuu lautakasa-jupakan kaltaisen uutisen yhteydessä, varsinkin kun ainoa käytetty lähde on nimetön. JSN:n päätöksen perustelut poikkeavat alkuperäisestä ohjeesta. Pitkän linjan journalistitaustaisella puheenjohtajalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin erota. Toimittajat eivät ole lautakasajutun lähde-etiikan takana ammattikuntana - kuka on, kuka ei. Iltalehden pääkirjoitus huomautti taannoin osuvasti: ei edes Ylen oma pääuutislähetys uskaltanut noteerata TV2:n ohjelmaa. Huteruus oli niin selvä alusta asti. JSN on ollut pitkään (monen toimittajan mielestä)heikkenevä toimija, mikä liitty kyllä lähinnä median pirstoutumiseen mm. internetiin. Perinteinen media on tehnyt hieman epäonnistuneita kaupallisia avauksia tätä vastaan, mm. HS:n päätoimittaja Janne Virkkunen ilmoitti kolme vuotta sitten, että "tirkistely kuuluu laatulehdistöön". Tästä alkoi mm. pääministerin naisjuttujen vatvominen Hesarissakin.
 

Elinkeinoelämä ja Jyrki Katainen paljon haltijoina

Edellytykset keskustelulle heikkenivät viime viikkoina myös työrauhan horjumisen vuoksi. Ammattiliittojen rajariidat ja ylisuuret palkkavaatimukset eivät sovi historiallisen huonoon taloustilanteeseen.  
– Tässä tilanteessa vaikuttaa siltä, että keskustelulle ei ole pohjaa keskusjärjestötasolla. Näin ollen keskusteluja on nyt turha jatkaa, sanoo EK:n työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.
Inkeroisen mukaan työmarkkinoiden keskusjärjestöt eivät voi kuitenkaan väistää vastuutaan työllisyydestä ja työmarkkinakierroksen onnistumisesta. Sopimuskierros ei saa syventää talousahdinkoa. Järjestöjen hyvää yhteistyötä tarvitaan myös jatkossa.  EK-tiedote

 

SAK.n Lauri Lyly kummekksui aamu-TV:ssä elinkeinoelämän kantaa ja äkäistä lähtöä neuvottelupöydästä ja epäili, että taustalla on jotain muuta. Toisaalta hän arveli, että EK ei tarvitse yhteisiä suomalaisia asioita, kun sen monet jäsenet toimivat kansainvälisesti ja kun toisaalta Suomesta EK saa hallitukselta muutenkin kaiken esimerkkinä löysä verotus ja Kelamaksujen poisto. 
Eeva-Liisa Inkeroinen haastattelussaan taas heitti, että esimerkiksi julkisen alan vaatimukset ovat ylimitoitettua taloustilanteeseen. Tähän asiaan SAK on puhdas pulmunen ja pahantekijät löytyvät ihan muualta, sillä julkisen puolen palkkasekasorron pääarkkitehti on valtionvarainministeri Jyrki Katainen, joka työmarkkinajärjestöjen avulla olisi voitu saattaa vastuuseen eli hänen velvollisuutensa olisi hoitaa aikaansaamansa erityisesti kunnallisen puolen ongelmat.

 

 

Naantalin Aurinkoinen 20 vuotta

Kun Nuhjalaan juuri korkeasuhdanteen huipulla 1989 nousi leipomo myymälöineen, uskoi sen yrityksen tulevaisuuteen vain Tapio Kirjonen. Meitä epäilijöitä taisi olla lisäkseni monia muitakin. Onneksi olimme väärässä.
Onnitellessani tein retorisen kysymyksen: Kumpi on hyötynyt Naantalin aurinko -imagosta enemmän kaupunki vai yritys. Ja molemmat, kuului yhteen ääneen vastaus: Niin se on. Naantali voi olla tytyyväinen Aurinkoiseen ja sen hienoon nimeen, toivottavasti myös yritys.

Suomessa ovat leipomot vähentyneet 30 vuodessa puoleen ja niitä on nykyisin 750 ja väheneminen jatkuu parinkymmenen vuosivauhdilla. Laajentunut Aurinkoinen on siis vastavirran kulkija, lohen sukua!

Onnea Heli ja Tapio Kirjonen ja ylimääräinen kiitollisuus-bonus teille Krappulan kunnostuksesta!

 

 

Katuvaista joulumieltä

Jeffrey Immelt, General Electricin pääjohtaja, sanoi keskiviikkona hänen sukupolvensa yritysjohtajat ovat sortuneet  "halpamaisiin  tekoihin  ja ahneuteen", jotka ovat  vahingoittaneet Yhdysvaltain taloutta ja lisännyt kuilua rikkaiden ja köyhien välillä

"Palkkiot johtivat  perversiin käytökseen: Rikkaimmat  ihmiset  tekivät eniten virheitä kantamalla vähiten vastuuta. "  Hän liitti huonon johtajuuden ja epätasa-arvoisuuden kasvun toisiinsa. Eettisesti oottaen johtajien pitäisi kaventaa vahvojen ja heikkojen välistä eroa. Nyt on käynyt päin vastoin 25 prosenttia kansasta on köyhempää kuin 25 vuotta sitten.

Olisko näissa vapaasti käännetyissä FT:n uutisissa jotain aihetta ajatella maailmaa uudelta kannalta muuallakin. Lähtisikö muutos tällä kerralla parempaan maailman suurimman yrityksen johdosta?

 

Ilkka Kantola Naantalin Työväentalolla sunnuntaina 13.12.2009 klo 18.00

 

      Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!


Miten sosialidemokratia ja joulu sopivat yhteen? Eräs sd-listoilta valittu korkea edustaja piti Jeesusta sosialidemokrattina. Mitä mieltä on tohtori ja  Sdp:n varapuheenjohtaja.

Tule kuulemaan ja kyselemään sunnuntaina 13.12. klo 18.00
Naantalin Työväentalolle
osoite Kaivokatu 20.

 

 

 

Maa - ilman kaikkeuden pelastajat

Energiantuotanto ja ilmastoasiat ovat maailman laajuisesti ja hyvin paikallisesti ajankohtaisia asioita, joihin sekä työn, että harrastuksen puolesta tulee tutustuttua. Marraskuun lopulla ollut merkittävä kannanotto meinasi jäädä huomaamatta.

Metsänomistajien pitää saada korvaus tuottamastaan ilmastopalvelusta
19.11.2009
Kestävää metsätaloutta harjoittavat metsänomistajat tuottavat kansantaloudellisesti merkittävän ilmastopalvelun. Suomen metsien hiilinielu vastaa jopa puolta muiden sektoreiden hiilipäästöstä. Metsänomistajat eivät kuitenkaan saa tästä minkäänlaista korvausta.

Kokonaisuudessaan voi tutustua valtuuskunnan mullistavaan ajatukseen klikkaamalla.
Tai eihän MTK:n metsäväen ajatus sittenkään ole ihka uusi; Se on sukua Björn Wahlroosin päätelmälle, että maailma saastuu, kun ilmaa ja merta ei kukaan omista, eikä näin ollen huolehdi niistä. 

Ihme etteivät metsänomistajat vaadi ekstrabonusta innovatiivisuuden eli  fotosynteesin kehittämisestä. Ajatusta vähän edelleen kehittämällä huomaamme, että meille hilidioksiidin tuottajille pitää hiilidioksiidia hyödyntävien maksaa korvauksia, sillä meidän eväillämme puut kasvavat. 
Ihmisen itsekkäällä ahneudella ei ole mitään rajaa!

Hiilivapaa Mynämäki oli Pekka Myllymäen (kesk) TS:n mainoskirjoituksen teemana ja Naantalin hiilivoimalaitokset maalitauluna. Jos Mynämäki itsensä kepin nokkaan haluaa pistää, niin katsotaan ja lasketaan auki paikkakunnan kaiken lämmityksen, kaiken liikenteen ja kaiken myös viljelysten enegiankulutuksen osalta. Arvelen savisen saappaan jäljen olevan suuren puoleisen. Vakavilla asioilla ei saisi pilailla tai oliko juttu sitä ekologista lannoitusta, jota myös p-puhumiseksi kutsutaan.

 

Kommentit

Ville Vuorio
09.12.2009 klo 15:42
Hei. Kuuntelin tänään radiosta kahteen kertaan Paula Lehtomäen haastattelun aiheesta. Hän yritti kertoa, mitä tämä hiilinielu tarkoittaa ja sen "nettovaikutukset". Jäi hiukan sellainen olo, ettei Lehtomäki itsekään ollut ihan selvillä asiasta, mutta joku oli sujuvasti asetellut sanat ministerin suuhun. Kävi melkein sääliksi.
 

Toimittajat Marjut Lindberg HS ja Joni Koski RS ihmisyyden asialla

 

 

Marjut Lindberg (marjut.lindberg@hs.fi),  pääkirjoitustoimittaja kuuluu siihen kunnioitettavien toimittajien joukkoon, jotka huomiojulkisuuden sijasta nostavat yhteiskuntamme kipeitä ongelmia Esille. Tämäkin alla lainattu kirjoitus herättää, mutta samalla se realistusuudessaan on piikki meidän lihassamme. olemmeko todella niin voimattomia?

Tutkittuaan parinkymmenen teollistuneen länsivaltion oloja Pickett ja Wilkinson kirjasivat listan asioista, jotka olivat selvästi paremmin tasa-arvoisissa yhteiskunnissa kuin eriarvoisissa yhteiskunnissa.
Tasa-arvoisissa yhteiskunnissa ihmisten luottamus tulevaisuuteen oli voimakkaampi, mielenterveysongelmat – mukaan lukien alkoholin ja huumeiden käyttö – olivat harvinaisempia, lapsikuolleisuus oli pienempää ja elinajan odote pidempi kuin luokkajakoisissa yhteiskunnissa.
Myös lasten koulutustaso oli parempi ja teiniraskauksia oli vähemmän sekä myös väkivaltaa ja vankeja oli vähemmän kuin tulonjaoltaan epätasa-arvoisissa yhteiskunnissa.
Tasa-arvoisissa maissa ihmiset ovat jopa hoikempia ja harrastavat kierrätystä enemmän kuin epätasa-arvoisissa maissa.
Suomi pärjää Pickettin ja Wilkinsonin vertailussa varsin hyvin. Suomessa on muiden Pohjoismaiden tavoin melko vähän sosiaali- ja terveysongelmia. Parhaiten vertailussa menestyy Japani, missä myös tuloerot ovat vertailumaista pienimmät.
Mitään tasatulon maita eivät Japani ja Pohjoismaat kuitenkaan ole. Japanin väestön rikkain viidennes on noin kolme kertaa niin rikas kuin köyhin viidennes. Pohjoismaissakin rikkaimmat ovat lähes neljä kertaa niin rikkaita kuin köyhin viidennes.
Britanniassa köyhimpien ja rikkaimpien ero on kasvanut jo seitsenkertaiseksi, Portugalissa kahdeksankertaiseksi, Yhdysvalloissa noin yhdeksänkertaiseksi, ja Singaporessa erot ovat lähes kymmenkertaiset.


Tämä Suomen hyvä asema on vuosien työn tulosta ja siitä on kaikki hyötyneet siis rikkaatkin. Nyt on kuitenkin tilanne kääntynyt ja tulokset näkyvät ja tuntuvat joka puolella. Kirjoitus kertoo syynkin ja se on poliittisen osallistumisen vinoutuneisuudesta johtuva. Köyhyyden vastainen taistelu ei ratkea demokratian voimalla. Köyhyyden vastaisuus on eettinen asia. 

Kansainvälisessä vertailussa Suomi näyttää tasa-arvon mallimaalta, mutta viime vuosien kehitys Suomessa ei kehuja kerää. Tuloerot ovat Suomessa kasvaneet nopeammin kuin kehittyneissä teollisuusmaissa keskimäärin, ja samaa vauhtia ovat kasvaneet myös väestön terveyserot sekä koetun hyvinvoinnin erot.
Erikoista asiassa on se, että erot kasvoivat ripeintä vauhtia heti viime laman jälkeen. Useimpien suomalaisten hyvinvointi kasvoi merkittävästi, mutta laman aikana syrjäytymisuralle ajautuneiden tilanne pysyi ennallaan.
Viime laman jälkeen, vuodesta 1995 kasvoivat Suomessa väestön köyhimmän kymmeneksen tulot vajaat 20 prosenttia mutta vauraimman kymmeneksen tulot yli 50 prosenttia.
Parin viime vuoden aikana köyhimpien tulojen kasvu näyttää pysähtyneen täysin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edeltäjän Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilä selvitti tämän vuosikymmenen puolivälissä, miten tuloeroista johtuvia ongelmia voitaisiin yksinkertaisimmin lieventää. Keino oli tulonsiirrot, mutta niihin ei Suomessa oltu kasvun vuosina valmiita. Nyt niihin ei ole varaa, ellei hyvätuloisimpien ihmisten etuja samalla heikennetä kunnolla.
Uudesta tulonjaosta ei käytännössä ole pelkoa, sillä asioista päättävät ihmiset kuuluvat lähes kokonaan hyvätuloisten ja elämäänsä tyytyväisten joukkoon.

Työn ja pääoman välinen ristiriita on yhteiskunnassamme tällä hetkellä muuttunut työn ja pääoman verotuksen  erilaisuudeksi. Ihmiset eivät ole tasa-arvosia, koska heidän yhteiskunnan rahoittamiseen osallistuminen on kiinni heidän tulojensa laadusta: Pääomatuloisille jää käytettäväksi enemmän omiin tarpeisiin, kun taas palakansaajat joutuvat kantamaan yhteiskunnan kaikki kustannukset maksamalla joka eurosta veroa. Tämä on suurin epäoikeudenmukaisuus ja se heijastuu kaikkeen, viimeaikoina jopa siihen, että yhteiskunnan palvelutuotanto uhkaa eriytyä kääntyä epätasa-arvosempaan suuntaan.
 


Joni Koski Rannikkoseudussa osoitti myös uudenalaista tyyliä nostamalla asunnottomien kysymyksen hienostuneesti esille antamalla pienelle eleelle suuren merkityksen ja samalla muistuttamalla asian vähäisestä populaarisuudesta. Harvoin saa lehdestä lukea tällaisesta ymmärryksestä.

 

Kommentit

Aku Aittokallio
09.12.2009 klo 23:57
Marjut Lindberg on Suomen ykköstoimittaja. Nainen jota kukaan ei tunne, mutta nostaa jokaisessa kolumnissaan käösivällisellä analyysilla havaintoja suomalaisesta sosiaalisesta eriarvoisuudesta. Pickett ja Wilkinsonin tutkimuksesta olisi mielenkiintoista tietää jotain metodeista ja otannasta. Tällaisissa tutkimuksissa mennään yhteiskuntatieteestä niin lähelle väestötiedettä tai väestötieteen alueelle, että otannan tilastollisesti riittävällä määrällä voi olla merkitystä. Mielestäni johtopäätökset ovat tutkimusmenetelmiä tarkemmin tuntematta liiankin miellyttäviä päivänpoliittisiin tarkoituksiin ollakeen noin vain kriittisesti lukkoonlyötyjä. Onko yhtenäistä tasa-arvoa ilman kulttuurisidonnaisuuksia? Mitkä ovat arvo- ja tilastonimittäjät, joiden perusteella verrataan eduvalvonta-Suomea pääomavalvonta-Japaniin ja näiden maiden työ- ja elämäntapakulttuureja? Voisi kuvitella, että kulttuuriero tärisyttää japanilaisen ja suomalaisen käsityksiä arvoista, oikeuksista ja velvollisuukista heti aamulla hieman eri aikaan kajahtavasta herätyskellon soitosta alkaen. Tämä kommentti tutkimuksesta lehtijuttuja enempää tietämättä.
 

Piti tämäkin päivä nähdä

Kirjoitin Maskun Kipinän väelle tiedoksi seuraavan kommentin:

Tulin kirjoittaneeksi www.sdpnaantali.net sivuille, että ainakin sovitut asiat  Maskun ja Naantalin sosialidemokraattien kesken ovat pitäneet. Toisin näytti käyvän tällä kerralla. Tähän ikään ja tällä kokemuksella pitää tämäkin päivä nähdä.

Samuli Santalahti (kesk) oli taas oikeassa varottaessaan, että maskulaiseen päätöksentekoon ei voi luottaa. Samuli ei täytä kokemukseni mukaan perikepulaisuuden tuntomerkkiä petollisuudesta, päin vastoin. Toivoin kuitenkin hänen erehtyneen ja lankesin enneaikaiseen itsekehuun sosialidemokraattisen toiminnan tavasta.
Suoraan sanoen - täsmälleen - tällaista elämä on tänään: Toverillista.

Alla on Olavi Hillgrenin veljellinen vastaus.

Ensinnäkin  Masku oli valinnut neuvottelijat :Valtuuston puheenjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja kaunnanjohtajan. Olavi Hillgren (sd) tuli  Maskun edustajaksi  Naantalista tulleen ehdotuksen jälkeen. Tästä ei ollut sopimusta eikä siitä oltu sovittu, mutta niin toimittiin arkipäivän solidaarisuuden hengessä.   
Puoluetovereiden välinen toiminta ei ole juridiikkaa. Meillä on monenlaisia rooleja ja kaikki me tiedämme poliittiset vaikeudet, joiden kanssa joudumme elämään. Mutta liikaa ei ole pyydetty, jos niistä toverit vaivautuisivat edes informoimaan, ettei tarvitse lehdistä lukea, sillä venymistä ja periksiantoa on vaadittu Naantalin päässä kuntien välisen sopimusehdotuksen hyväksymiseksi.  Sanottakoon vielä, että me yritämme kaikin keinoin ja  jokaisen ryhmätoverin toimesta päästä täällä yhteisiin päätöksiin ja mikäli mahdollista myös sellaisiin, joita kuntalaisryhmät ovat kannattaneet. 

 

Kommentit

Olavi Hillgren
08.12.2009 klo 06:18
Olavi Hillgren on kommentoinut kirjoitusta Profiilit ja Lehtomäki nousussa: "Kuvittelen Mikon tarkoittavan Maskun kunnanhallituksen maanantaista päätöstä Livonsaaren osakuntaliitoksessa, missä yksi SDP:n ryhmään kuuluva äänesti liitosta vastaan (ja teki myös muutosehdotuksen). Minulla ei ole tiedossa mitään sopimusta Naantalin SDP:n kanssa asiasta. Naantalin ja Maskun välisissä neuvotteluissa NEUVOTTELIJAT pääsivät yhteisymmärrykseen liitosta puoltavasta sopimuksesta. En muista, tosin olen Mikkoa hieman vanhempi ja voi jo pätkiä, mistään puoleiden välisestä sopimuksesta. Kyllä minä koen edustavani kuntaa, en puoluetta, silloin kun kunnat neuvottelevat. Maskun SDP:ssä ei tehdä sitovia ryhmäpäätöksiä. Pyritään tietysti yksimielisiin päätöksiin, mutta halutessaan jokaisella on oikeus omaan päätökseen. Veljellisin terveisin Olavi H"
 

Profiilit ja Lehtomäki nousussa

Linnan juhlia seuraa yli 2.2 miljoonaa suomalaista. Nettiyhteydet ovat täynnä. Kansa tykkää presidentillisestä menosta. Seisova presidentti onkin kysynyt, eikö kansalla saisi olla kaksi rakkautta: Eduskunta ja presidentti ?

Saisi olla jos olisi. Ongelma on juuri kansan uskollisuudessa presidenttiin, jossa on myös kuninkaallisuuden kaipuuta; Mennään kuninkaisiin ja saadaan aateliset kuriin ajatus kääntyy tänään helposti ajatukseksi siitä, että presidentti on kansan puolella epäluotettavia poliitikkoja  vastaan. Tässä on se hyvä puoli, että se antaa turvallisuuden tunnetta, mutta tässä on se huono puoli, että se antaa väärän turvallisuuden tunteen. Se nimittäin voi antaa tunteen, että olen jo osallistunut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kun olen presidentin vaaleissa äänestänyt.  Ja tosiasiassa presidentin kautta voi nykyisin turvata vain Suomi-nimisen valtion asemaa ulkopoliittisessa mielessä. Kansalaisia kohtelu julkisen vallan toimesta ja suomlaisten  laillinen kehikko rakennetaan valtiollisella tasolla eduskunnassa ja kunnallisella puolella valtuustoissa. Presidentillä ei ole muodollista valtaa näihin asioihin, eikä sopivia työkalujakaan eikä organisaatiota. Jopa muodolliset käskynhaltijat eli maaherrat ovat poistettu pelistä.

Perustuslaki oli muuttumattomana presidentin osalta Koiviston kauteen asti. Nyt kun olemme Talvisodan aikoja muistelleet, voimme todeta, että ulkopolitiikkaa johdettiin Ryti-Tannerin  hallituksen toimesta presidentin ollessa sivummalla taustalla. Joten olosuhteista ja ihmisistä sekä politiikasta on kysymys:  Kyösti Kallio oli maalaisliittolainen, Risto Ryti edistysmielinen ja Väinö Tanner sosialidemokraatti. Hallitus rakentui punamullan varaan, eikä  ulkopolitiikassa ollut, kuin huonoja vaihtoehtoja.  Nyt on sd-presidentti ja porvarihallitus ja ulkopolitiikassa on monia hyviä vaihtoehtoja, joista vallitsee selvää erimielisyyttä. Houkutus profiloitumiseen on myös suuri: Kokoomuksella on pelko kannatusboomin taittumisesta, Keskustalla on kolmannen sijan kauhu kurkussa ja Sdp kaipaa Halosen kannatusta noustakseen pystyyn. Tässä astelemassa valtiomiesmäisyys ei ole kovassa huudossa. Toffe Taxell on liian suuren homman haltijana. Ei siis näytä hyvältä.

Käytännössä enne EU-valintoja meillä oli tyrkyllä kolmekin lautasta. Paavo Lipposen pelko oli viisauden loppu. Tärkeintä näyttääkin Suomen hallituspolitiikassa olevan vain oma eikä säkin suu. Hävyttömästi on väitetty, että Napoleon oli pieni mies joka teki suuria  asioita kun taas Matti Vanhanen suuri mies, joka tekee pieniä asioita.
Jos ennustusmenetelmäni, jota käytin pari vuotta sitten toimii yhtä hyvin, niin Paula Lehtomäki on seuraava Kepun emäntä. Tanssi kävi vähintään yhtä suurella innostuksella, kuin Jutta Urpilaisella edellisvuonna. Vielä kaiken lisäksi hän otti selvän yliotteen sotaväen treenatuista kadettivalioista. Hänessä on jopa presidenttiainesta. 

 

 

 

Yritetään puhua. Yritetään kuunnella. Yritetään ymmärtää.
Mitä vähemmän huudamme toistemme ohi, sitä enemmän
ehdimme puhua asiaa.

Juha Itkonen HS 6.12.2009

Naantalin Kristoffersalin juhlassa kokoomuksen vahva Varsinais-Suomen  ja Turun vaikuttaja Petteri Orpo selväsanaisesti antoi tukensa Naantalin itsenäisyydelle ja Nesteen valtioenemmistöisyydelle. Se oli musiikkia yhteistyön kannattajan korville. 

 

Huonot päätökset

Raimo Vahtera kirjoittaa mielenkiintoisesti - viisaastikin - TS:ssä tänään

Kirjailija ja kustantaja Stephen Weir kokosi kirjaan Maailman historian huonoimmat päätökset 50 päätöstä, jotka hänen mukaansa olivat huonoja.
Weir muistuttaa, että virheitä tekevät kyvykkäätkin ihmiset. Monet pahimmista virheistä ovat yksinkertaisia erehdyksiä. Osa huonoista päätöksistä on typeriä.
Hän muistuttaa myös, että kukaan todella tyhmä ei saa kovin monta tilaisuutta tehdä todella merkityksellisiä typeryyksiä, paitsi kuninkaalliset ja heidän perillisensä.
Mielenkiintoinen on myös Weirin laatima päätösten taustalla olevien motivaatiotekijöiden lista. Sillä ovat viha, laupeus, kateus, usko, mässäily, ahneus, toivo, himo, ylpeys ja laiskuus. Kärkeen nousevat ahneus ja ylpeys. Sitten tulevat laiskuus, viha, usko ja kateus.
Lisähankaluutta tuo se, että kaupungin kehitykseen vaikuttavat ratkaisut ovat poliittisia. Niitä ei tee yksi ahne, ylpeä tai tyhmä. Niitä tekee joukko poliitikkoja. Joskus tosin joukossa tiivistyy.
Vaikeusastetta kasvattaa sekin, että kunnallispolitiikassa tekemättä jätetty päätös voi olla kaikkein huonoin päätös. Tässä yhteydessä mainitaan aina tieyhteys pääkaupunkiseudulle. Linjausta tahkottiin vuosikymmeniä ennen kuin sen taakse saatiin enemmistö.

 

Paljon monenlaisia  huonoja päätöksiä tekemässä olleena voin omalta kohdalta todeta, että päätöksen tekemättä jättämisellä olisin välttynyt monilta murheilta.  Siitä huolimatta pidän päätöksenteosta luistamista ja viivyttelyä yhtenä pahimpina huonojen päätöstentekotapoina. Hyvä esimerkki on Ramin esille nostama E18 tie erityisesti Turun päässä.

Niinkin päin on, että päätöksiä vielä pidetään kohtalaisina, mutta päätöksentekijöitä surkeina. Esimerkiksi Naantalissa haastatteluja tehtäessä saavat palvelut ja olosuhteet  vertailtaessa muihin kuntiin  hyviä ja päättäjät vähemmän hyviä arvioita. Hyvä päätös taitasa syntyy itsestään, huonoon tarvitaan tekijöitä., rumia kasvoja.  

Juuri nyt minua harmittaa, että poliittinen päätös 1980-luvun lopulta rakentaa hiililauhdevoimala Poriin Lindblom, sd & Suominen, kok vetoisesti sen sijaan, että lisäkapasiteetti olisi tehty yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotantolaitokseen Naantaliin.
Toinen asia on Orikedon jätehyötyvoimalan  ympäristöluvan käsittelyn  hitaus ja päätös sinänsä; Hintalappu on siinä puolensadan miljoonan paikkeilla ja kansa tunseutulaiset  maksavat.
Härkä ja ajuri on puhunut. 

Lukijoiden vuoro

Nyt sitten hyvät lukijat nostamaan esille Naantalin tai lähiympäristönmme huonoja päätöksiä ja perusteluja sille. Myös päättämättömyyden saa nostaa pintaan. Pidetään sitten niistä suosituimmuuskilpailu sopivana hetkenä. Palautetta odottaen.  

 

 

Kommentit

Raikku.
07.12.2009 klo 19:25
Nyt kun on puhuttu, on kuunneltu ja koetettu ymmärtää, niin vielä ihmetyttää. Ollaan itsenäisiä, mutta silti kavereita jätetään. Siinä on asia, mitä ei ole päätetty, mutta kuitenkin se tapahtuu. Sitten on vielä lähihistoriasta klohnuja. Molemmat vesiasiat on hoidettu niin sekavasti kuin vain voidaan. Puhdasta vettä olisi potkella saatu vaikka Oulujärvestä, sillä rahalla mitä siihen on jo tuhlattu ja työ jatkuu! Puhdistettavaan veteen on myös sioitettu miljoonia, kun ollaan kompuksessa naapurin kanssa. Siinä sitä yhteistyötä ja kuka maksaa? Työintoa teille, joilla sitä vielä on!
 

Livonsaari tullee

Livonsaaren siirtyminen Naantalin osaksi näyttää toteutuvan. Neuvottelut Maskun edustajien kanssa etenevät ja päätyivät yhteisymmärrykseen. Miten asia etenee on tietenkin luottamuselimistä viime kädessä valtuustoista kiinni.
Vanhastaan tiedän, että ainakin sosialidemokraattien keskuudessa olemme tottuneet luottamaan välipuheisiin.  
 Taloudellisesti arvelen tästä olevan enemmän etua Maskulle. Maantieteellisesti sekä Teersalon ja vähän Merimaskunkin asukkaiden kannalta ratkaisu on puolustettavissa. Kunnan maantieteellisestä suuruudesta ei sen sijaan ole juurikaan etua, vaan taaskin ollaan solidaarisuuden yhteisvastuun asialla. Nyt toivoisikin, että liitosasiat olisivat takanapäin ja Naantali voisi keskittyä näköpiirissä olevan tavanomaisen tulevaisuuden hoitamiseen. Siinnä sitä hommaa piisaa.

 

Toni Eklund ja presidentin ansa

Onnittelemme suuren itäisen naapurimme Turun sd-kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi valittua Toni Eklundia.
Joskus varjot estävät kasvua. Turussakin on suuria miehiä, sillä läheltä löytyvät entinen puheenjohtaja Pertti Paasio ja entinen puolueneuvoston puheenjohtaja Jukka Mikkola. Uskon kuitenkin, että heiltä saa tarvittavaa tukea ihan muussa kuin hittoköyden muodossa. Tärkeintä on tehdä päätöksiä itse. Kunnallispolitiikassa tietoa on eniten Jarmo Rosenlöfillä ja Jarkko Virtanen on virkamiehistön vahvinta osaa. Petja Raaska toiminnanjohtajana on kokenut ja harkitsevainen. Eli Tonin lähtökohta ei ole huono.  Voin arvata, että naapurikunnistakin ollaan avoimia yhteistyön kannattajia. Kyllä se siitä.

Kunnallisjärjestöä on johtanut 12 vuotta Seppo Lehtinen. Hän otti tehtävän vastaan epäkiitollisena hetkenä juuri olutsotkun keskellä. Järjestö on nyt raiteillaan ja sitä on pidettävä miehen työnä. Seppo on enemmän tekijä, kuin puhuja. Nyt hän Itsenäisyyspäivän aaton aattona kiitteli menneistä vuosista ja vähän kaiketi kurillaan sanoi siirtyvänsä katsomoon huutelemaan ilman vastuuta. Niinhän ei käy, sillä häntä odottaa vuoden päästä valtuuston puheenjohtajan tärkeä tehtävä.
Seppo kosketteli puheessaan myös EU-tilannetta ja lautaskiistaa. Niissä hän liikuskeli vähän heikoilla jäillä eikä hänellä varsinaiseen asiaan kantaa ollutkaan. Eikä ihme, sillä kyllä asia meille sosialidemokraateille on kiusallinen. Tarja Halosta pitäisi solidaarisesti puolustaa, mutta pääministerin oikeutta osallistua ei voi millään järkisyyllä vastustaa.

Näin katsomosta neuvoja antavana olisin toivonut, että Matti Vanhanen olisi riittävän selväsanaisesti kertonut presidentille sen, minkä hän tiesi eli miten tämä homma päättyy. Itsepäiseksi presidentin tunnen, mutta ei hän niin tyhmä ole, että olisi sellaisen informaation jälkeen antanut niitä lausuntoja, kuin nyt tuli antaneeksi. Nyt pakosta tulee – kun pahoja aavistuksia ei pysty välttämään -  ajatelleeksi, että rakennettiinko presidentille ansa tahallaan.        

 

 

Nootti Porista

Porin Teatteri on ottanut ohjelmistoonsa Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin kirjoittaman Nootti näytelmän. Ohjaaja Tapio Parkkinen luonnehtii esitystä monenlaisia aineksia sisältäväksi; Hauska, vakava, musikaali, ja poliittinen veijaritarina, on ohjaajan oikea arvio. Siinä on näytelmän voima, että pieni ongelma.  Hauskuus ja vakaavuus yhdistettynä jää esityksestä mieleen kysymyksiä herättävänä. Kokonaisuus on katsottava ja aika kuluu hyvin ja asiakin tulee selostetuksi. Näyttelijäsuorituksista Jukka Romun Nikita  Hruštšov oli mielikuvien mukainen. Jukka Juolahti Kekkosena oli ehkä vähän väritön. Sylvi Kekkosen (Sirpa Lumikko) rooli ja merkitys nousivat kirkkaasti esille.  Puolison kuolema näkyi Kekkosen loppukauden toiminnassa erityisesti avustajien roolin korostumisena, josta lankesi varjo pitkälle uralle.

Kaksi naantalilaista näkökulmaa tulee mieleen: 
 Oikeuskanslerina Olavi Honka esitti Korkeimman Oikeuden  Kankaan viraltapanopäätöksen purkamista. Harvinainen tapaus oikeushistoriassamme. Olavi Honka kokoomuksen ja sosialidemokraattien yhteisenä ehdokkaan aiheutti Naantalissa mielenkiintoisen asetelman. Yhtäkkiä  oltiin samassa rintamassa, vaikka Lasse Kankaan suhteen kokoomus ja demarit olivat vahvasti vastakkain.

Noihin aikoihin Raision Tehtaiden pääjohtaja Eino Kivivuori lahjoitti Maaseudun Tuki säätiölle  huomattavan summan. Sitä ei Einari Karvetti sietänyt ja niinpä hänen ja Kekkosen välit katkesivat. Merkittävä tapaus.      

 

 

Kristoffer-sali toimii

Naantalin Musiikkiopiston Suomalaisen Musiikin konsertti avasi uudistetun Kristoffer-salin. Parempaa salin perimmäistä tarkoitusta palvelevaa avausta on vaikea keksiä.
Sali on harmaa kuin syksyinen ilta. Salissa istuessa huomio kohdistuu lavalle. Ainakin takaosassa akustiikka toimi hienosti. Veera Isakssonin ja Noora Majan kanteleiden jokainen sointu kuului.
Näyttää ilmeiseltä, että akustiset verhot toimivat toivotulla tavalla. Vahvistamaton musiikki saa riittävän kaiun ja puheet ja vahvistettu musiikki tuodaan perille suoremmin. Tämä jälkimmäinen malli testataan myöhemmin teatteriesityksissä käytännössä.

Uusien patarumpujen fanfaarilla tilaisuus alkoi. Suunnittelija pianosoololla jatkui; Puolitoista tuntia ja yli 20 oppilasesitystä  ohjelmistossa suomalaisten mestareiden teoksia, joiden joukossa myös oppilaiden omia sävellyksiä: Iida Tiaisen runolaulu Un reve omalla pianosäestyksellä oli uutta hienoa ohjelmistoa ja Nader Alfatunin ja Kasperi Salovaaran Kalabaliikki sävellys kahdelle kitaralla oli vaikuttava. Ja paljon muuta!

 Onnittelut rehtori Sauli Huhtalalle ja opettajakunnalle. Naantalin Musiikkiopisto on nousukiidossa, se on enemmän kuin valopilkku. Taas kertaalleen tulin vakuuttuneeksi, että julkinen sektori ei ole pelkästään pakollisia lakisääteisiä asioita varten. Kristoffer-salin remontti oli tahdon asia – luottamushenkilöiden aikaansaama, demokraattista päätöksentekoa.   

 

 

Yhteinen Naantali jakeluun lähipäivinä Tutustu klikkaamalla etusivua

 

 

Eteenpäin kohti tiukkuutta

Naantalin ensi vuoden budjetti syntyi yksituumaisesti neuvotellen. Alijäämäisen budjetin esittely on ensi maanantaina ja valtuustossa se taloussuunnitelmineen on joulukuun 14 päivänä.

 Tulojen aleneminen jatkuu ja tiukkuutta on tiedossa. Luottamushenkilöt yrittävät viestittää, että tosi on kyseessä, kun valtuuston juhlat ja hallituksen matkat sekä kevät juhlat jäivät ilman määrärahoja. Edustukseen tulee kovennetut säännöt ja johtoryhmät ynnä sisäiset palaverit on jatkossa pidettävä virastoajan 9-15 välistää aikaa ennen tai jälkeen. Henkilöstökustannusten nousu pidetään jatkovuosina yhdessä prosentissa. Sd-ryhmä ei luonnollisestikaan saanut kaikkia esityksiään läpi, mutta tunnustettakoon, että pientä vastaantuloa porvarillisilta ryhmiltä liikeni, joten äänestykset voitiin välttää.

Uusia taseyksiköitä muodostetaan. Seutukunnan yhteistyöhön valmistaudutaan. Listoja mahdollisesti myytävistä kiinteistöistä on Naantalissakin kiikutettu päättäjien pöydille. Sellaista matkasaarnaajaa tilanteen vakavuudesta toivottiin ja kyllä nyt odotetaan kaupunginjohtajalta taitavan myötämäärääjän taitojen lisäksi muuta: Luottamushenkilöjohto on ikään kuin säveltäjän roolissa eli taustalla, kaupunginjohtaja on orkesterin johtaja, joka tuntee sävellyksen, ja jonka ohjeiden mukaisesti soitetaan. Hänen tehtävänään on valvoa, että orkesteri pelaa yhteen.