• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Raikasta säätä ja juhlamieltä kaikille

Turun seudun energiayhteistyö

Kirjoitan tämän tekstin viimeisenä työpäivänäni 31.12.2009 TSK:n toimitusjohtajana. Tästä syystä aluksia palaan alkuun eli valintaani ja sen jälkeen yritän muistella omasta mielestäni joitakin keskeisiä kysymyksiä tehtäväalueeseen liittyen.

Uusi Vuosi 1987

Uutta Vuotta 1987 vastaanotettiin valtion virastotalossa Turussa Pirkko Työläjärven olleessa läänimme maaherrana. Kauppaneuvos Matti Koivurinta veti minut sivuun ja kysyi ryhtyisinkö Turun Seudun Kaukolämmön sivutoimiseksi toimitusjohtajaksi. Perusteluksi hän kertoi tulehtuneista suhteista sen hetkisen toimitusjohtajan IVO:n talousjohtaja Arto Viitalan ja Turun edustajien erityisesti lakimies Iiro Saaren välillä.
Ehdotus herätti mielenkiintoni, mutta pyysin kuitenkin, että asiaa ei nostettaisi esille ennen maaliskuun eduskuntavaaleja, joissa tästä varovaisuudesta huolimatta äänet eivät riittäneet kolmannelle edustajakaudelle.

Toukokuussa tulin TSK:n hallituksessa nimitetyksi TSK:n toimitusjohtajaksi vuoden 1988 alusta. Tuntematta yksityiskohtia arvelen valinnan olleen ehkä vähän Matti Koivurinnan kuvausta mutkikkaamman ja siitä tunnen kiitollisuutta kaikille osapuolille.

Kohtalaiset lähtökohdat yhteistyön vetämiseen

Energia- ja yritysasiat kuuluivat jo Naviren kehitysjohtajan tehtäviini 1970-luvun lopulla. Olin vuodesta 1982 istunut IVO:n hallintoneuvostossa. Eduskunnassakin olin samoihin aihealueisiin perehtynyt. Sen sijaan insinööritaitoni kaukolämpöalalta olivat puutteelliset, ehkä kuitenkin edeltäjäni ekonomi Arto Viitalan kanssa tuolla alueella pärjäsin. Sen sijaan Viitala oli ylivoimainen TSK:lle elintärkeässä rahoituksessa, jossa sain häneltä opastusta ja apua. Säästöpankkipuolen erityisesti TYP:n hallituksen puheenjohtajuus ja KOP:n johtajan  Jussi Lepän mutkattomuus edesauttoivat rahoituskuvioiden kuntoon saattamisessa. 

 Ammattilaiset epäilevät

Turun Sähkölaitoksen sittemmin Turun Energialaitoksen ja Turku Energian Oy:n edustajien silmissä taisin olla epäilyksenalainen. Vaistoni sen kertoi ja vuosien mittaan vahvistusta tuli myös asioiden hoitamisen yhteydessä. Eräs syy oli, että toimitusjohtaja Matti Tirkkonen oli paikkaa havitellut turhaan. Siitä hän kantoi kaunaa IVO:lle ja muille kunnille.
Korkeaa ammattiosaamista edustava ja kansainvälisesti suuntautunut Matti Tirkkonen oli omasta arvostaan tarkka eikä aina muistanut ottaa huomioon pienempiä, kun taas suuremmille piti näyttää pelottomuutta.  Eli taustalla oli aiheellisia epäilyksiä ja henkilökemioiden yhteensopimattomuutta.

Tähän asiantilaan tulee vihdoin korjaus, kun TSK:n hallitus valitsi yksimielisesti TSK:n toimitusjohtajaksi Pohjois-Karjalasta lähtöisin olevan, monipuolisen energiauran tehneen Turku Energian toimitusjohtajan energianeuvos Risto Vaittisen myös TSK:n toimitusjohtajaksi 1.1.2010 alkaen. Riston on joviaali yhteistyön tekijä ja pragmaattinen ammattimies.

Kiitollisuutta tuntien

Omalta kohdalta haluan julkituoda, että tunsin tullessani nimitetyksi TSK:n johtoon ja tunnen vieläkin  kiitollisuutta ratkaisun tehneitä kohtaan. Nimittäin entinen kansanedustaja ei pelkästään menetä työtään, vaan ulkopuolisten silmissä kansanedustajuus on mentaalinen sairaus, joka vie aikaisemmat kyvyt tietoineen ja taitoineen.

Tehtävä oli mieluisa, koska olin kunnallisena luottamushenkilönä ja kansanedustajan pitänyt TSK-järjestelyä oivallisena esimerkkinä suomalaisesta kekseliäisyydestä löytää tehokkuuden, taloudellisuuden ja ympäristön kannalta uusia keinoja energia-alalla.
Myöskin se, että sain pysyvän kiinnekohdan politiikan ulkopuolelta, oli arvokasta ja niinpä kaikin keinoin yritin kaikissa olosuhteissa huolehtia tästä tehtävästä.

Hallituksen puheenjohtajat Kalervo Nurmimäki, Pekka Ruola ja erityisesti Jarmo Rosenlöf olivat joustavia.

Käytännön töiden hoitaminen oli mahdollista  tarkan ja luotettavan kirjanpitäjämme Pirjo Mäkelän huolehtiessa asioista poissa ollessani toimistossa. Teknisellä puolella käyttötoimikunnan keskuudessa vallinnut yhteistyön henki oli turvanani. IVO:n käytöstä vastanneet ammattilaiset Kalevi Torniainen ja Pertti Heikelä huolehtivat asioiden hoidosta.

• Pari vakavaa vuototapausta, yksi pieni vedenpaisumus ovat olleet pahimpia toimitusvarmuuteen liittyneitä ongelmia.
• Yhteensä tänä aikana on TSK:n kautta siirtynyt  energiaa   30 TWh eli 30.000.000.000 KWh
• Tänään lämpötilan ollessa – 10 ⁰ C on Turun seudun kaukolämmön yhteisteho 560 MW, josta Naantalin voimalaitos  toimittaa  kaukolämpöä 365 MW. Naantalin voimalaitos tuottaa samalla kaukohöyryä 55 MW:n ja sähköä 245 MW:n teholla.
• Voimalaitoksen 50. toimintavuoden paras käytettävyys saavutetaan tänä vuonna ilman tapaturmia. Sellainen vanhus, jota ei kannata päästä eläkkeelle. 
• Lue laajempi energiapoliittinen arviotästä   

Miska Myöhäselle kannustusta

 
Naantalin Työväenyhdistyksen Säätiö myönsi vuonna 2009 apurahan kustantamalla Miska Myöhäselle Vallis Gratiae Akatemian vilukurssin.
Hänen opettajana an oli Jaakko Kuusisto .
Toisena opettajan kesällä oli Elina Vähälä.

Pääsin  sivusta kuulemaan Jaakon ohjeita.. Kovaa työtä on tuolla alalla tiedossa, mutta myös innostuksen kipinää maestro pyrki nuoreen lahjakkuuteen tartuttamaan kehottamalla sävellysharrastukseen. Pieneltä osalta kannustamme Miskaa, koulun idols-kisojen kakkosta. mr

Yhteinen Naantali 3 / 2009 Kuva-arvoitus

Yhteinen Naantali lehden 3 / 2009 kuva-arvoituksen ratkaisu ei ollut helppo. Kuvan ajankohdan arvaukset jäivät 1950-luvulla. Oikea vastauskin löytyi - ei yllättäen - Naantali-kuvien spesialistilta Jokke Leinolta, jonka perusteltu vastaus kuuluu:

Henkilöt ovat mielenkiintoisa. Filmitähtiä ja näyttelijöitä arveltiin olevan, mutta  Riitta Schüth  tiesi. Hänen hienosta vastauksesta  iloitsevat kortin omistaja Eilo  ja muutkin kuvien salaisuuksien ystävät.

Tapanin ajelu

 Moi Leena, "Niin ei ole, miltä näyttää". Ei ihan helppo juttu olekaan, siksi annetaan ensimmäinen vihje: Kyse on kierrätyksestä.

Onneksi olkoon Juha: Tunnistit: "Takansytyke, joka on tehty wc-paperirullista ja kynttilävahasta."  ja korjasit kommentissasi vielä materiaalin oikeaksi:   Sipposen Hilkalta joulutervehdykseksi saatu käytännön  innovaatiota ja niin hienossa muodossa.

Joulurauha 2009

Joulurauha yleisöä oli ennätysmäärä. Mattilantalon arvioitsija puhui parista tuhannesta. Äänentoisto pelasi ja virret sanoineen kuuluivat "Naantalin lukkarin" johdatuksella.
Kaupunginsihteeri Riitta Lehtien, Rymättylän lahja Saaristo-Naantalille, luki selkästi: " Se jokat tätä ruhaa rikkoo jne."

Toimituksen kulttuuriavustajan Kimmon Isomamman muisteloja 1900-luvun alun Vorsasta  voi lukea tästä

Hyvää Joulua toimitukselle sekä kaikille lukijoille

Tule, joulu, syksyni pimeään,

tule, aitona niin kuin muinen,

sai milloin mieleni riemuitsemaan

lelu veikon veistämä puinen

Tule, joulu, iltani ikävään,

tule lapsuuden onnea luomaan,

tule, joulu, sieluuni synkkenevään,

sopusointua, rauhaa luomaan.

Tuo tuike tähtien, tuohusten,

tuo tuoksua kuusosen armaan,

luo loistetta lapsen silmien

keskelle arkeni harmaan

Ida Karke

Toivotuksen lähettäjä on Ida Karken pojan tyttären poika Kimmo Aho 

Joulutervehdyksiä ja herätteitä.

Fortumin väistynyt toimitusjohtaj  Mikael Lilius on luokiteltu maailaman 21. parhaaksi johtajaksi yhtiön arvonnousun ja osakkaiden saaman taloudellisen hyvän perusteella. Tapio Kuulan johtama Fortum on ollut yleisesti ottaen julkisuudessa jopa myönteisissä merkeissä ja sitä samaa linja edustaa yhtiön joulumuistamiset.  Yhtiö lähestyy jouluna  yhteistyökumppaneita ja entisiä työntekijöitään seuraavalla viestillä:

Joulu ruokaa tarjoo kunnon väki ja vielä kunnollisempi syö lautasen puhtaaksi.

TS:n pikku-uutinen antaa ajttelemisen aihetta. Muistan lukeneeni, että ruokatähteiden hiiljälki on suurempi kuin paakausten. Tässä on se kurja puoli, että voimme syyttää vain itseämme ja toisaalta se hyvä puoli, että huomaamme, että voimme tehdä ihan itse todella paljon.

                          

Kiitos tarkaavaisille;  Havukujalla ajatellaan ja kirjoitetaan.  Toimituksemme  oikeinkirjoituksen taidot ovat puutteelliset ja siksi on hienoa, että jaksatte korjata virheitä, joista en irti pääse.

Onko Vanhanen viisas vai pelkuri

Viikko ennen joulua, vain Nukkekodissa

       Mamu yllätetään pakettien teossa                                                      Pikkuveli asialla

Pappa paistaa kinkkua

Jolulaulujen taustoja

Monasti kuunnellessamme joululauluja menevät sanat sivu tajunan, tunnelma ja omat muistot  ovat pääroolissa. Joskus sitä pysähtyy ja silloin on mielenkiintoista tietää laulujen  taustoista. Hieno artikkeli on luettavissa HS:n sunnuntainumeron Jaakko Lyytisen kolumnissa ja toisesta näkökulmasta TS:ssä ollut Ilkka Kantolan kirjoituksessa

Lipponnen linjaa

Paavo on suorasanainen: Jääräpäinenkin, mutta ei joustamaton.
Paavo on konservatiivi ja lojaali.
Mikään salaisuus ei ole, että hän kannattaa parlamentarismia, johon Suomen presidentin asema ei kovin hyvin istu.
Mutta vielä enemmän hän kannattaa laillista järjestystä ja kunniallista menoa.
Paavo on eurooppalainen, mutta hän kansallinen. Siksi hän ei anna lautasten viedä perustuslain laillista järjestystä.

 Paavolla on taktista silmääkin. Ei presidentin asemasta tule vaalikysymystä siksi, että sitä riskiä eivät kokoomus ja keskusta ota. Ja tämä onneksi Sdp:lle, sillä nyt voidaan käydä asioista vaalikeskustelut: Siiä, mitä hallitus on tehnyt ja ennen muuta siitä, mitä se on jättänyt tekemättä. Paavosta kuullaan ja Paavoa kuullaan.

Naantali  eilen  -  Naantali tänään

Mistä on kysymys

Hessu kommentissaan asian tiesi. Mistä hinnat sitten riippuvat, on osittain salatiedettä, mutta selvää on, että pakkasilla on  kysyntään ja tarjontaan vaikutusta. Myös kapasiteetti eli siirtokykyvyn puute on usein syynä korkeaan hintaan. Markkinatoimijat aiheuttavat myös yllätyksiä. Jos on paljon jätetty ostamatta tai suojaamatta, voidaan joutua pakkotilanteessa hankalaan asemaan.. Tällaiset heilahdukset voivat aiheuttaa toimijoille voittoja tai  tappioita. Viime vuosina ovat useat markkinoiden varassa toimivat tehneet tappioita, kuten tiedämme. Norsujen tanssiksi on tätä homaa myös kuvattu .  Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid huolehtii siiä, että sähköä on kaikissa tilanteissa. Siksi olisi tärkeää pitää se varmoissa käsissä. katso allao olevaa kuvaa, joka kertoo Suomen tilanteen Fingridin tietojen perusteella. Olemme vahvasti tuonista riippuvainen maa.

 Alla olevassa käyrästössä on Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto: Yöllä ja iltapäivän huippuhintatunteina on viety Ruotsiin, muina aikoina on Ruotsista tuotu. Esimerkki kertoo sähkön tuotteeksi poikkeuksellisesta ominaisuudesta: Sitä voi siirtää helposti ja nopeasti eri suuntiin ja vielä sekin kannattaa muistaa, että sähkö tuotetaan ja kulutetaan samalla hetkellä eli linjoille ei jää edes sen verran kuin putkistoihin. Siis homman täytyy olla kunnossa joka sekuntti.
1 MWH = 1.000 KWh ja Suomen tehohuippu on 13.500 MW.  Ruotsista tuli    parahimillaan 1.100 MW:n ja sinne meni 350 MW:n tuntikapasiteetilla.

NIMBY ja NOFME

"NOF eli "ei ainakaan minulta"  periaate on tunnettu. Se on sukulaisilmiö luonteemme lujuteen; Kestämme käsittämättömän hyvin naapureittemme vastoinkäymisiä joka taas jalostetumpi muoto poikavuosien jutulle fakiirista joka  pistää kipua tuntematta rautanaulan toisen ahteriin. 
 Politiikasta tunnemme vihollinen, verivihollinen, puoluetoveri määritelmän.

Sloganit olisivat naurettavia ellei niissä olisi liian paljon perää.
Ihan aikuisten oikeesti toivoisin, että päättäisimme näin joulun hengessä keksiä asioita, joissa ei olisi yllä kuvattuja ominaisuuksia. Helppoa se ei ole ja niin kysynkin muilta FIKSUMMILTA löytyykö sellaisia ideoita?

Parhaat ideat palkitaan julkaisemalla ne nimettöminä.  

Ensimmäinen ehdotus tuli jo ja tämä pannaan nimellä: Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) asettuu perintöveron kiristyksen taakse, Ylen uutiset kertoo. Vai tarkoittaako tämä sitä, että käytännössä suuret perinnöt ja perinnön saajata osaavatkin välttää veron ja vain taitamattomat tavalliset maksavat. Loppuosa oli taas pahansuopaisuuttaa eli annetaan tuunnustusta, että perintöveron kiristäminen on oikeudenmukaista ja että Katainen on oikealla asialla. 
 

Naantali mutta myös Masku hyväksyivät Livonsaari-Lempisaari kunnanosaliitoksen ehdot

Yhteistyön henki voitti naapuriston keskuudessa.Kiitos kuulu  Maskun valtuuston jäsenille. 

 Voittajia ovat Livonsaaren  sekä myös Velkuan ja Merimaskun mannerpuolen asukkaat. Liiallisia toiveisiin ei tietenkään ole aihetta, sen sijaan kohtuutta voidaan odottaa. 
 Kuntarakenne on nyt myös maantieteellisesti järkevä ja tarkoituksenmukainen liikenteellisesti.
Tämä on voitto kunnalliselle aktivisuudelle ja Naantali yksimilesenä toivottaa uudet asukkaat vuoden 2011 alusta tervetulleeksi ehdolla, että valtioneuvosto tekee ainoan perustellun päätöksen eli muuttaa kunnallista jaotusta ehdotetulta osalta.

Talousarvio hyväksyttiin muutoksitta

Budjetti eteni valtuustossa hallituksen nuottien mukaisesti. Vasemmistoliitto ja vihreät olivat joistakin yksitysikohdista vähän erimielisä. Mistään suurista linjakysymyksistä ei ollut kysymys ja niinpä viiden äänestyksen tulokset olivat selvät. Kokoomuksen sisällä oli pientä eriseuraisuutta, sosialidemokraatit sen sijaan eivät potkineet yli aisan, vaan kunnioittivat sovittuja päätöksiä. 
Sirpa Hagsberg käyttii selkeän puheenvuoron, jossa hän näki keskeiseksi tulevat tehtävät seuraavasti:

Arjen sankarin tekijä palkittiin

Kantolan kalenteri

Ilkka Kantola availi adventtikalenteria  Naantalin Työväentalolla. Hyvä, aikaan sopiva idea piti kuulijat virkkuina!

 
Rooman keisari ja EU:n presidentti olivat esillä ja tietenkin Suomen presidentin asema. Ilkka valotti erilaisia näkökulmia ja päätyi arvioon, että seuraavien eduskuntavaalien teemaksi  huonon työllisyyden ja suurten talousongelmien aikana  ei  perustuslakiuudistus ole paras eikä missään tapauksessa ajankohtaisin asiakokonaisuus. SDP ei ole tällä tavoittelemassa  vaalimenestystä, sillä kansalaisten kannalta tärkeimmät asiat tulee olla keskeisessä roolissa.

Verollepantavaksi menivät  Josef  Mariansa kanssa.
Isyyslakimuutos muhii tällä hetkellä lakivaliokunnassa. Isyysasiasta sai Josef unessa tiedon ja hyväksyi sen. Nyt on  muilla keinoilla mahdollisuus asiaa selvittää. Asia ole olenkaan niin yksinkertainen: Isän ja isäksi väittävän lisäksi  voikin käydä niin, että dna:t eivät täsmääkään. Mitä sitten, mistä löytyy kolmas tai neljäs?

Verokysymys kokonaisuudessaan on jakanut hallituspuolueiden rivejä ja puheet ja teot ovat ristiriidassa.Matti  Vanhanen äänestää suurtuloisten korkeampaa verotusta vastaa ja menee julistamaan rikkaiden verotuksen kiristämistä puoluevaltuuskuntaan. Politiikkaa.

Maaherrakin mainita evankeliumissa. Rauno Saaren homma loppuu ja suuri sekaannus on tiedossa. Uudistus uudistuksen vuoksi on tyhmää hallintoa. siinnä ei pieni kansalainen  ole missään roolissa. Siinnä luovutaan viidestä herrasta ja tilalle tulee 21!

Itämaan tietäjät toivat lahjoja, mutta kyseessähän oli diplomatia. Arveltiinko uuden  pikku Obaman syntyneen.?

Pako Egyptiin toi Ilkan mieleen ajankohtaisen pakolaiskysymyksen. Kansanmurhaan liittyvää rikosta selvitetään Suomessakin.

Ilmastomuutokseen liittynytttä viittausta Ilkka ei adventtikalenteriinsa keksinyt, vaikka sitä käsittelikin. Ilkka kuvasi, että järvellä souteleva huomaa, että  venettä viedää ja syntyy kysymys, olaanko sittenkin  joella kulkemassa kohti koskea. Viisaammat soutavat rantaa kohden varmuuden vuoksi. Samalla tavalla voi suhtautua ilmastomuutoksen akateemiseen keskusteluun. Kannattaa ottaa vaaran mahdollisuus tosissaan ja toimia sen mukaisesti.

Autuaita ovat köyhät sanotaan vuorisaarnassa, jota monet sosialidemokraatit pitävät  tärkeänä Uuden testamentin sanomana.  Sanoman tarkoituksena on nostaa niitä ihmisiä, joilla ei ole kaikkea maallista. Siitä on kyse sosialidemokratiassakin.  Joulu tuo valoa pimeään aikaan eikä kyse ole tavarataloista tulevasta tulvasta, vaan syvällisemmästä asiasta.

Niin hyvä lämmin hellä... oli tunnelma myös 13.12.2009 Itsenäisyyden puistossa. Kiitos joulumuori Leena Salolle ja kaikille muille lapsia ajatteleville!

Elintarvikkeiden ALV:n korotuksella rahat vesien suojeluun

TS:ss Jari Heino, jolla on kyky paneutua asioihin vähän pintaakin syvemmältä,  oli tehnyt jutun alueemme vesien tilasta ja suojelusuunnitelmista 

Tietoisuus asian tilasta ei ole uutinen, kaikki sen tietävät.  Olen ihan oman Naantalin aukon ja sen olosuhteiden korjaamiseksi tehnyt vuosien varrella  aloitteita ja yrittäänyt nostattaa keskusteluun asian myös maakuntatasolla ilman syyttelyä, sillä maatalouden harjoittajien syntipukiksi leimaaminen ei tilannetta paranna, vaan se estää koko asian esille tulon.  He ovat luonnollsesti tietoisia, että EU:n ympäristötuki on valunut viljelijöiden laariin lähinnä tulon muodostusta tukien. Tämä on ollut kansakunnan harkittu petos, jossa kaikki ovat olleet mukana siksi, että se jäi ainoaksi keinoksi saada tukea meidän eteläisen alueen viljelijöille.

Tutustuttuani ohjelmaan sain havaita, että meidän Saaristo-Naantalin ja Turun vesien odotetaan kohentuvan vasta 2027 vuoteen mennessä. Pitkästä juoksusta on kysymys, ja  projektissa on vähän savolaisuuden piirteitä ollut aina: Aloittamista vaille valmiiksi ovat useimmiten hankkeet jääneet. Nyt vihdoin olisi  ryhdistäytymisen aika. Ja vaikka kuinka kirvelee, niin rahat maatalouden haittojen torjumiseen on löydettävä yhteisistä varoista, sillä elinkeino ei niitä itse tuota.

Varsinais-Suomessa tarvitaan  120 miljoonaa euroa vuodessa. Rahaa kuluu sekä julkiselta sektorilta että asukkailta ja maanomistajilta. Eniten euroja nielevät yhdyskuntien vesienpuhdistus sekä maatalous. Nyt ehdotetaan siis lisätoimia, jotka nielisivät 39 miljoonaa vuodessa. Heino TS

Rahaa tarvitaan, sen me tiedämme kaikki. Kunnat on helppo määrätä uudistamaan puhdistamojaan. Olemme myös tehneet paljon. Minunkin toiminta-aikana olemme rakentaneet viemäriverkostot ja ensin pienpuhdistamoja, sitten Naantalin oman keskuspuhdistamon Luonnonmaalle.  Seuraavan sukupolven laitos rakennettiin  Raisioon ja viimeksi nyt Kakolaan ja aina kansa on maksanut. Intohimot ovat tietenkin nostaneet kustannuksia ja niiden ansioista kaikki on kestänyt turhan kauan ja maaliin on päästy sakkokierrosten jälkeen.

Pistetään pari prosenttiyksikköä elintarvikkeiden ALV:iin ja käytetään rahat tehokkaasti huutokauppa menetelmällä vesiensuojeluun eli niihin kohteisiin, joissa saavutetaan suurin teho sijoitettua euroa kohden.

Elinor Ostrom,

Kaikki ei perustukaan ahneudelle taloudessa. Nalle Wahlroosin arvio omistamattomuuden merille ja ilmalle aiheutuvasta ongelmasta ja hiilinieluista maksua haluavat metsänomistajat eivät olekaan koko kuva taloudellisesti toimivista kanssaihmisistä. On muutakin  elämäntyyliä ihan oikeassa elämässä väittä naisnobelisti:

Selvät asiat sotketaan, vai mikä se asianajajan toinen ohje olikaan

JSN:n puheenjohtaja Pekka Hyvärinen piti Vanhasen kohtelua kohtuuttomana ja erosi tehtävästään. Hänen mielestään olisi tarvittu enemmän kuin yksi lähde todistamaan, ennen asian julkistamista. Hermostuneena odotetaan mitä tästä seuraa. Alkaako huhujen mukainen hutkiminen? Onko JSN menettämässä arvovaltansa?
Aika näyttää,  varmaa on kuitenkin ettei tämä tapaus ainakaan ruusuista ( muista Ruusunen), tulevaisuutta lupaa. Kova kilpailu tiedostusvälineiden kesken vie keltaisen lehdistön kirjoittamattoman säännön suuntaan: Tarkistaminen vie uutisen. Ombudsman eli julkisuusasiamies Ruotsin malliin  voisi olla ratkaisu, ehdotteli Jacke Söderman. Toimittajien ammattikunnan keskinäinen solidaarisuus on niin vahvaa ja siksi elin, jossa on paljon toimittajia ei ehkä ole kaikkein objektiivisin.

Matti Vanhasen tapauksen suuri heikkous on hänen toimintamallinsa epäjohdonmukaisuus. Pikkujuttumainen Susan Ruususen paljastuskirja vietiin oikeuteen, mutta tätä vakavaa kunnianloukkausta ei viedä. Matti Vanhasen käyttäytyminen taisi johtaa naispolon vääriin luuloihin ja siitä se kirjajupakka syntyi. Voisipa tapahtumista saada vaikutelman raukkamaisesta hyväksikäytöstäkin. Ja sellaista puidaan oikeudessa, kun  kysymys lautagatesta jätetään julkisuteen muhimaan. Miksi, kysyvät tavalliset tallaajat?  
Lausuman - ei savua ilman tulta, sanottiin olleen vapauttavan päätöksen yksi peruste, vaikka tulen lähteestä ei ole parempaa tietoa tullut. Olisiko tällä kertaa Vanhanen hyväksikäytetty, jää selvittämättä ihan Vanhasen omasta tahdosta johtuen. Liian monimutkaista.       

Elinkeinoelämä ja Jyrki Katainen paljon haltijoina

SAK.n Lauri Lyly kummekksui aamu-TV:ssä elinkeinoelämän kantaa ja äkäistä lähtöä neuvottelupöydästä ja epäili, että taustalla on jotain muuta. Toisaalta hän arveli, että EK ei tarvitse yhteisiä suomalaisia asioita, kun sen monet jäsenet toimivat kansainvälisesti ja kun toisaalta Suomesta EK saa hallitukselta muutenkin kaiken esimerkkinä löysä verotus ja Kelamaksujen poisto. 
Eeva-Liisa Inkeroinen haastattelussaan taas heitti, että esimerkiksi julkisen alan vaatimukset ovat ylimitoitettua taloustilanteeseen. Tähän asiaan SAK on puhdas pulmunen ja pahantekijät löytyvät ihan muualta, sillä julkisen puolen palkkasekasorron pääarkkitehti on valtionvarainministeri Jyrki Katainen, joka työmarkkinajärjestöjen avulla olisi voitu saattaa vastuuseen eli hänen velvollisuutensa olisi hoitaa aikaansaamansa erityisesti kunnallisen puolen ongelmat.

Naantalin Aurinkoinen 20 vuotta

Kun Nuhjalaan juuri korkeasuhdanteen huipulla 1989 nousi leipomo myymälöineen, uskoi sen yrityksen tulevaisuuteen vain Tapio Kirjonen. Meitä epäilijöitä taisi olla lisäkseni monia muitakin. Onneksi olimme väärässä.
Onnitellessani tein retorisen kysymyksen: Kumpi on hyötynyt Naantalin aurinko -imagosta enemmän kaupunki vai yritys. Ja molemmat, kuului yhteen ääneen vastaus: Niin se on. Naantali voi olla tytyyväinen Aurinkoiseen ja sen hienoon nimeen, toivottavasti myös yritys.

Suomessa ovat leipomot vähentyneet 30 vuodessa puoleen ja niitä on nykyisin 750 ja väheneminen jatkuu parinkymmenen vuosivauhdilla. Laajentunut Aurinkoinen on siis vastavirran kulkija, lohen sukua!

Onnea Heli ja Tapio Kirjonen ja ylimääräinen kiitollisuus-bonus teille Krappulan kunnostuksesta!

Katuvaista joulumieltä

Olisko näissa vapaasti käännetyissä FT:n uutisissa jotain aihetta ajatella maailmaa uudelta kannalta muuallakin. Lähtisikö muutos tällä kerralla parempaan maailman suurimman yrityksen johdosta?

Ilkka Kantola Naantalin Työväentalolla sunnuntaina 13.12.2009 klo 18.00

Maa - ilman kaikkeuden pelastajat

Energiantuotanto ja ilmastoasiat ovat maailman laajuisesti ja hyvin paikallisesti ajankohtaisia asioita, joihin sekä työn, että harrastuksen puolesta tulee tutustuttua. Marraskuun lopulla ollut merkittävä kannanotto meinasi jäädä huomaamatta.

Kokonaisuudessaan voi tutustua valtuuskunnan mullistavaan ajatukseen klikkaamalla.
Tai eihän MTK:n metsäväen ajatus sittenkään ole ihka uusi; Se on sukua Björn Wahlroosin päätelmälle, että maailma saastuu, kun ilmaa ja merta ei kukaan omista, eikä näin ollen huolehdi niistä. 

Ihme etteivät metsänomistajat vaadi ekstrabonusta innovatiivisuuden eli  fotosynteesin kehittämisestä. Ajatusta vähän edelleen kehittämällä huomaamme, että meille hilidioksiidin tuottajille pitää hiilidioksiidia hyödyntävien maksaa korvauksia, sillä meidän eväillämme puut kasvavat. 
Ihmisen itsekkäällä ahneudella ei ole mitään rajaa!

Hiilivapaa Mynämäki oli Pekka Myllymäen (kesk) TS:n mainoskirjoituksen teemana ja Naantalin hiilivoimalaitokset maalitauluna. Jos Mynämäki itsensä kepin nokkaan haluaa pistää, niin katsotaan ja lasketaan auki paikkakunnan kaiken lämmityksen, kaiken liikenteen ja kaiken myös viljelysten enegiankulutuksen osalta. Arvelen savisen saappaan jäljen olevan suuren puoleisen. Vakavilla asioilla ei saisi pilailla tai oliko juttu sitä ekologista lannoitusta, jota myös p-puhumiseksi kutsutaan.

Toimittajat Marjut Lindberg HS ja Joni Koski RS ihmisyyden asialla

Marjut Lindberg (marjut.lindberg@hs.fi),  pääkirjoitustoimittaja kuuluu siihen kunnioitettavien toimittajien joukkoon, jotka huomiojulkisuuden sijasta nostavat yhteiskuntamme kipeitä ongelmia Esille. Tämäkin alla lainattu kirjoitus herättää, mutta samalla se realistusuudessaan on piikki meidän lihassamme. olemmeko todella niin voimattomia?

Tämä Suomen hyvä asema on vuosien työn tulosta ja siitä on kaikki hyötyneet siis rikkaatkin. Nyt on kuitenkin tilanne kääntynyt ja tulokset näkyvät ja tuntuvat joka puolella. Kirjoitus kertoo syynkin ja se on poliittisen osallistumisen vinoutuneisuudesta johtuva. Köyhyyden vastainen taistelu ei ratkea demokratian voimalla. Köyhyyden vastaisuus on eettinen asia. 

Työn ja pääoman välinen ristiriita on yhteiskunnassamme tällä hetkellä muuttunut työn ja pääoman verotuksen  erilaisuudeksi. Ihmiset eivät ole tasa-arvosia, koska heidän yhteiskunnan rahoittamiseen osallistuminen on kiinni heidän tulojensa laadusta: Pääomatuloisille jää käytettäväksi enemmän omiin tarpeisiin, kun taas palakansaajat joutuvat kantamaan yhteiskunnan kaikki kustannukset maksamalla joka eurosta veroa. Tämä on suurin epäoikeudenmukaisuus ja se heijastuu kaikkeen, viimeaikoina jopa siihen, että yhteiskunnan palvelutuotanto uhkaa eriytyä kääntyä epätasa-arvosempaan suuntaan.
 

Joni Koski Rannikkoseudussa osoitti myös uudenalaista tyyliä nostamalla asunnottomien kysymyksen hienostuneesti esille antamalla pienelle eleelle suuren merkityksen ja samalla muistuttamalla asian vähäisestä populaarisuudesta. Harvoin saa lehdestä lukea tällaisesta ymmärryksestä.

Piti tämäkin päivä nähdä

Kirjoitin Maskun Kipinän väelle tiedoksi seuraavan kommentin:

Samuli Santalahti (kesk) oli taas oikeassa varottaessaan, että maskulaiseen päätöksentekoon ei voi luottaa. Samuli ei täytä kokemukseni mukaan perikepulaisuuden tuntomerkkiä petollisuudesta, päin vastoin. Toivoin kuitenkin hänen erehtyneen ja lankesin enneaikaiseen itsekehuun sosialidemokraattisen toiminnan tavasta.
Suoraan sanoen - täsmälleen - tällaista elämä on tänään: Toverillista.

Alla on Olavi Hillgrenin veljellinen vastaus.

Ensinnäkin  Masku oli valinnut neuvottelijat :Valtuuston puheenjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja kaunnanjohtajan. Olavi Hillgren (sd) tuli  Maskun edustajaksi  Naantalista tulleen ehdotuksen jälkeen. Tästä ei ollut sopimusta eikä siitä oltu sovittu, mutta niin toimittiin arkipäivän solidaarisuuden hengessä.   
Puoluetovereiden välinen toiminta ei ole juridiikkaa. Meillä on monenlaisia rooleja ja kaikki me tiedämme poliittiset vaikeudet, joiden kanssa joudumme elämään. Mutta liikaa ei ole pyydetty, jos niistä toverit vaivautuisivat edes informoimaan, ettei tarvitse lehdistä lukea, sillä venymistä ja periksiantoa on vaadittu Naantalin päässä kuntien välisen sopimusehdotuksen hyväksymiseksi.  Sanottakoon vielä, että me yritämme kaikin keinoin ja  jokaisen ryhmätoverin toimesta päästä täällä yhteisiin päätöksiin ja mikäli mahdollista myös sellaisiin, joita kuntalaisryhmät ovat kannattaneet. 

Profiilit ja Lehtomäki nousussa

Linnan juhlia seuraa yli 2.2 miljoonaa suomalaista. Nettiyhteydet ovat täynnä. Kansa tykkää presidentillisestä menosta. Seisova presidentti onkin kysynyt, eikö kansalla saisi olla kaksi rakkautta: Eduskunta ja presidentti ?

Saisi olla jos olisi. Ongelma on juuri kansan uskollisuudessa presidenttiin, jossa on myös kuninkaallisuuden kaipuuta; Mennään kuninkaisiin ja saadaan aateliset kuriin ajatus kääntyy tänään helposti ajatukseksi siitä, että presidentti on kansan puolella epäluotettavia poliitikkoja  vastaan. Tässä on se hyvä puoli, että se antaa turvallisuuden tunnetta, mutta tässä on se huono puoli, että se antaa väärän turvallisuuden tunteen. Se nimittäin voi antaa tunteen, että olen jo osallistunut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen kun olen presidentin vaaleissa äänestänyt.  Ja tosiasiassa presidentin kautta voi nykyisin turvata vain Suomi-nimisen valtion asemaa ulkopoliittisessa mielessä. Kansalaisia kohtelu julkisen vallan toimesta ja suomlaisten  laillinen kehikko rakennetaan valtiollisella tasolla eduskunnassa ja kunnallisella puolella valtuustoissa. Presidentillä ei ole muodollista valtaa näihin asioihin, eikä sopivia työkalujakaan eikä organisaatiota. Jopa muodolliset käskynhaltijat eli maaherrat ovat poistettu pelistä.

Perustuslaki oli muuttumattomana presidentin osalta Koiviston kauteen asti. Nyt kun olemme Talvisodan aikoja muistelleet, voimme todeta, että ulkopolitiikkaa johdettiin Ryti-Tannerin  hallituksen toimesta presidentin ollessa sivummalla taustalla. Joten olosuhteista ja ihmisistä sekä politiikasta on kysymys:  Kyösti Kallio oli maalaisliittolainen, Risto Ryti edistysmielinen ja Väinö Tanner sosialidemokraatti. Hallitus rakentui punamullan varaan, eikä  ulkopolitiikassa ollut, kuin huonoja vaihtoehtoja.  Nyt on sd-presidentti ja porvarihallitus ja ulkopolitiikassa on monia hyviä vaihtoehtoja, joista vallitsee selvää erimielisyyttä. Houkutus profiloitumiseen on myös suuri: Kokoomuksella on pelko kannatusboomin taittumisesta, Keskustalla on kolmannen sijan kauhu kurkussa ja Sdp kaipaa Halosen kannatusta noustakseen pystyyn. Tässä astelemassa valtiomiesmäisyys ei ole kovassa huudossa. Toffe Taxell on liian suuren homman haltijana. Ei siis näytä hyvältä.

Käytännössä enne EU-valintoja meillä oli tyrkyllä kolmekin lautasta. Paavo Lipposen pelko oli viisauden loppu. Tärkeintä näyttääkin Suomen hallituspolitiikassa olevan vain oma eikä säkin suu. Hävyttömästi on väitetty, että Napoleon oli pieni mies joka teki suuria  asioita kun taas Matti Vanhanen suuri mies, joka tekee pieniä asioita.
Jos ennustusmenetelmäni, jota käytin pari vuotta sitten toimii yhtä hyvin, niin Paula Lehtomäki on seuraava Kepun emäntä. Tanssi kävi vähintään yhtä suurella innostuksella, kuin Jutta Urpilaisella edellisvuonna. Vielä kaiken lisäksi hän otti selvän yliotteen sotaväen treenatuista kadettivalioista. Hänessä on jopa presidenttiainesta. 

Yritetään puhua. Yritetään kuunnella. Yritetään ymmärtää.
Mitä vähemmän huudamme toistemme ohi, sitä enemmän
ehdimme puhua asiaa.
Juha Itkonen HS 6.12.2009

Naantalin Kristoffersalin juhlassa kokoomuksen vahva Varsinais-Suomen  ja Turun vaikuttaja Petteri Orpo selväsanaisesti antoi tukensa Naantalin itsenäisyydelle ja Nesteen valtioenemmistöisyydelle. Se oli musiikkia yhteistyön kannattajan korville. 

Huonot päätökset

Raimo Vahtera kirjoittaa mielenkiintoisesti - viisaastikin - TS:ssä tänään

Paljon monenlaisia  huonoja päätöksiä tekemässä olleena voin omalta kohdalta todeta, että päätöksen tekemättä jättämisellä olisin välttynyt monilta murheilta.  Siitä huolimatta pidän päätöksenteosta luistamista ja viivyttelyä yhtenä pahimpina huonojen päätöstentekotapoina. Hyvä esimerkki on Ramin esille nostama E18 tie erityisesti Turun päässä.

Niinkin päin on, että päätöksiä vielä pidetään kohtalaisina, mutta päätöksentekijöitä surkeina. Esimerkiksi Naantalissa haastatteluja tehtäessä saavat palvelut ja olosuhteet  vertailtaessa muihin kuntiin  hyviä ja päättäjät vähemmän hyviä arvioita. Hyvä päätös taitasa syntyy itsestään, huonoon tarvitaan tekijöitä., rumia kasvoja.  

Juuri nyt minua harmittaa, että poliittinen päätös 1980-luvun lopulta rakentaa hiililauhdevoimala Poriin Lindblom, sd & Suominen, kok vetoisesti sen sijaan, että lisäkapasiteetti olisi tehty yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotantolaitokseen Naantaliin.
Toinen asia on Orikedon jätehyötyvoimalan  ympäristöluvan käsittelyn  hitaus ja päätös sinänsä; Hintalappu on siinä puolensadan miljoonan paikkeilla ja kansa tunseutulaiset  maksavat.
Härkä ja ajuri on puhunut. 

Lukijoiden vuoro

Nyt sitten hyvät lukijat nostamaan esille Naantalin tai lähiympäristönmme huonoja päätöksiä ja perusteluja sille. Myös päättämättömyyden saa nostaa pintaan. Pidetään sitten niistä suosituimmuuskilpailu sopivana hetkenä. Palautetta odottaen.  

Livonsaari tullee

Livonsaaren siirtyminen Naantalin osaksi näyttää toteutuvan. Neuvottelut Maskun edustajien kanssa etenevät ja päätyivät yhteisymmärrykseen. Miten asia etenee on tietenkin luottamuselimistä viime kädessä valtuustoista kiinni.
Vanhastaan tiedän, että ainakin sosialidemokraattien keskuudessa olemme tottuneet luottamaan välipuheisiin.  
 Taloudellisesti arvelen tästä olevan enemmän etua Maskulle. Maantieteellisesti sekä Teersalon ja vähän Merimaskunkin asukkaiden kannalta ratkaisu on puolustettavissa. Kunnan maantieteellisestä suuruudesta ei sen sijaan ole juurikaan etua, vaan taaskin ollaan solidaarisuuden yhteisvastuun asialla. Nyt toivoisikin, että liitosasiat olisivat takanapäin ja Naantali voisi keskittyä näköpiirissä olevan tavanomaisen tulevaisuuden hoitamiseen. Siinnä sitä hommaa piisaa.

Toni Eklund ja presidentin ansa

Onnittelemme suuren itäisen naapurimme Turun sd-kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi valittua Toni Eklundia.
Joskus varjot estävät kasvua. Turussakin on suuria miehiä, sillä läheltä löytyvät entinen puheenjohtaja Pertti Paasio ja entinen puolueneuvoston puheenjohtaja Jukka Mikkola. Uskon kuitenkin, että heiltä saa tarvittavaa tukea ihan muussa kuin hittoköyden muodossa. Tärkeintä on tehdä päätöksiä itse. Kunnallispolitiikassa tietoa on eniten Jarmo Rosenlöfillä ja Jarkko Virtanen on virkamiehistön vahvinta osaa. Petja Raaska toiminnanjohtajana on kokenut ja harkitsevainen. Eli Tonin lähtökohta ei ole huono.  Voin arvata, että naapurikunnistakin ollaan avoimia yhteistyön kannattajia. Kyllä se siitä.

Kunnallisjärjestöä on johtanut 12 vuotta Seppo Lehtinen. Hän otti tehtävän vastaan epäkiitollisena hetkenä juuri olutsotkun keskellä. Järjestö on nyt raiteillaan ja sitä on pidettävä miehen työnä. Seppo on enemmän tekijä, kuin puhuja. Nyt hän Itsenäisyyspäivän aaton aattona kiitteli menneistä vuosista ja vähän kaiketi kurillaan sanoi siirtyvänsä katsomoon huutelemaan ilman vastuuta. Niinhän ei käy, sillä häntä odottaa vuoden päästä valtuuston puheenjohtajan tärkeä tehtävä.
Seppo kosketteli puheessaan myös EU-tilannetta ja lautaskiistaa. Niissä hän liikuskeli vähän heikoilla jäillä eikä hänellä varsinaiseen asiaan kantaa ollutkaan. Eikä ihme, sillä kyllä asia meille sosialidemokraateille on kiusallinen. Tarja Halosta pitäisi solidaarisesti puolustaa, mutta pääministerin oikeutta osallistua ei voi millään järkisyyllä vastustaa.

Näin katsomosta neuvoja antavana olisin toivonut, että Matti Vanhanen olisi riittävän selväsanaisesti kertonut presidentille sen, minkä hän tiesi eli miten tämä homma päättyy. Itsepäiseksi presidentin tunnen, mutta ei hän niin tyhmä ole, että olisi sellaisen informaation jälkeen antanut niitä lausuntoja, kuin nyt tuli antaneeksi. Nyt pakosta tulee – kun pahoja aavistuksia ei pysty välttämään -  ajatelleeksi, että rakennettiinko presidentille ansa tahallaan.        

Nootti Porista

Porin Teatteri on ottanut ohjelmistoonsa Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin kirjoittaman Nootti näytelmän. Ohjaaja Tapio Parkkinen luonnehtii esitystä monenlaisia aineksia sisältäväksi; Hauska, vakava, musikaali, ja poliittinen veijaritarina, on ohjaajan oikea arvio. Siinä on näytelmän voima, että pieni ongelma.  Hauskuus ja vakaavuus yhdistettynä jää esityksestä mieleen kysymyksiä herättävänä. Kokonaisuus on katsottava ja aika kuluu hyvin ja asiakin tulee selostetuksi. Näyttelijäsuorituksista Jukka Romun Nikita  Hruštšov oli mielikuvien mukainen. Jukka Juolahti Kekkosena oli ehkä vähän väritön. Sylvi Kekkosen (Sirpa Lumikko) rooli ja merkitys nousivat kirkkaasti esille.  Puolison kuolema näkyi Kekkosen loppukauden toiminnassa erityisesti avustajien roolin korostumisena, josta lankesi varjo pitkälle uralle.

Kaksi naantalilaista näkökulmaa tulee mieleen: 
 Oikeuskanslerina Olavi Honka esitti Korkeimman Oikeuden  Kankaan viraltapanopäätöksen purkamista. Harvinainen tapaus oikeushistoriassamme. Olavi Honka kokoomuksen ja sosialidemokraattien yhteisenä ehdokkaan aiheutti Naantalissa mielenkiintoisen asetelman. Yhtäkkiä  oltiin samassa rintamassa, vaikka Lasse Kankaan suhteen kokoomus ja demarit olivat vahvasti vastakkain.

Noihin aikoihin Raision Tehtaiden pääjohtaja Eino Kivivuori lahjoitti Maaseudun Tuki säätiölle  huomattavan summan. Sitä ei Einari Karvetti sietänyt ja niinpä hänen ja Kekkosen välit katkesivat. Merkittävä tapaus.      

Kristoffer-sali toimii

Naantalin Musiikkiopiston Suomalaisen Musiikin konsertti avasi uudistetun Kristoffer-salin. Parempaa salin perimmäistä tarkoitusta palvelevaa avausta on vaikea keksiä.
Sali on harmaa kuin syksyinen ilta. Salissa istuessa huomio kohdistuu lavalle. Ainakin takaosassa akustiikka toimi hienosti. Veera Isakssonin ja Noora Majan kanteleiden jokainen sointu kuului.
Näyttää ilmeiseltä, että akustiset verhot toimivat toivotulla tavalla. Vahvistamaton musiikki saa riittävän kaiun ja puheet ja vahvistettu musiikki tuodaan perille suoremmin. Tämä jälkimmäinen malli testataan myöhemmin teatteriesityksissä käytännössä.

Uusien patarumpujen fanfaarilla tilaisuus alkoi. Suunnittelija pianosoololla jatkui; Puolitoista tuntia ja yli 20 oppilasesitystä  ohjelmistossa suomalaisten mestareiden teoksia, joiden joukossa myös oppilaiden omia sävellyksiä: Iida Tiaisen runolaulu Un reve omalla pianosäestyksellä oli uutta hienoa ohjelmistoa ja Nader Alfatunin ja Kasperi Salovaaran Kalabaliikki sävellys kahdelle kitaralla oli vaikuttava. Ja paljon muuta!

 Onnittelut rehtori Sauli Huhtalalle ja opettajakunnalle. Naantalin Musiikkiopisto on nousukiidossa, se on enemmän kuin valopilkku. Taas kertaalleen tulin vakuuttuneeksi, että julkinen sektori ei ole pelkästään pakollisia lakisääteisiä asioita varten. Kristoffer-salin remontti oli tahdon asia – luottamushenkilöiden aikaansaama, demokraattista päätöksentekoa.   

Yhteinen Naantali jakeluun lähipäivinä Tutustu klikkaamalla etusivua

Eteenpäin kohti tiukkuutta

Naantalin ensi vuoden budjetti syntyi yksituumaisesti neuvotellen. Alijäämäisen budjetin esittely on ensi maanantaina ja valtuustossa se taloussuunnitelmineen on joulukuun 14 päivänä.

 Tulojen aleneminen jatkuu ja tiukkuutta on tiedossa. Luottamushenkilöt yrittävät viestittää, että tosi on kyseessä, kun valtuuston juhlat ja hallituksen matkat sekä kevät juhlat jäivät ilman määrärahoja. Edustukseen tulee kovennetut säännöt ja johtoryhmät ynnä sisäiset palaverit on jatkossa pidettävä virastoajan 9-15 välistää aikaa ennen tai jälkeen. Henkilöstökustannusten nousu pidetään jatkovuosina yhdessä prosentissa. Sd-ryhmä ei luonnollisestikaan saanut kaikkia esityksiään läpi, mutta tunnustettakoon, että pientä vastaantuloa porvarillisilta ryhmiltä liikeni, joten äänestykset voitiin välttää.

Uusia taseyksiköitä muodostetaan. Seutukunnan yhteistyöhön valmistaudutaan. Listoja mahdollisesti myytävistä kiinteistöistä on Naantalissakin kiikutettu päättäjien pöydille. Sellaista matkasaarnaajaa tilanteen vakavuudesta toivottiin ja kyllä nyt odotetaan kaupunginjohtajalta taitavan myötämäärääjän taitojen lisäksi muuta: Luottamushenkilöjohto on ikään kuin säveltäjän roolissa eli taustalla, kaupunginjohtaja on orkesterin johtaja, joka tuntee sävellyksen, ja jonka ohjeiden mukaisesti soitetaan. Hänen tehtävänään on valvoa, että orkesteri pelaa yhteen.