Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

AIEMMAT TIEDOTTEET 2009
« TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU »
 

Valtionvelkaa ei ole tarkoitus maksaa

Ajattelemisen aihetta antavat viisaat tutkijat alla olevalla näkemyksellään.
Mikä on vasemmistolaista mikä oikeistolaista talouspolitiikkaa ja mistä syystä on niin tai näin?

Jos velan nimelliskorko olisi kolme prosenttia, sadan miljardin euron velasta aiheutuisi tuleville veronmaksajille pysyvä kolmen miljardin euron korkomeno joka vuosi. Tämä olisi noin 1,5 prosenttia vuoden 2013 kokonaistuotannon arvosta. Luku olisi noin puoli prosenttiyksikköä suurempi kuin korkomenojen nykyinen bkt-osuus. Lisäksi talouskasvu supistaa velan ja korkomenojen suhteellista rasitusta aikaa myöten.
Verraten hidaskin talouskasvu riittäisi siihen, että velka supistuisi vuoteen 2023 mennessä 35 prosenttiin ja vuoteen 2033 mennessä 25 prosenttiin bruttokansantuotteesta - vaikka velkaa ei lyhennettäisi lainkaan. Vastaavasti korkomenojen bkt-osuus pienenisi vähitellen vuoden 2013 noin 1,5 prosentista 20 vuoden kuluessa puoleen eli 0,75 prosenttiin.
Voidaan perustellusti väittää, että tulevilla sukupolvilla on hyvin varaa maksaa julkisen velan kasvun aiheuttama vaatimaton lisärasite. Hidaskin talouskasvu nostaa yleistä tulotasoa runsaasti muutaman vuosikymmenen aikana.
Vaikka tuleva sukupolvi joskus 2030-luvulla joutuisi nykyhetken velkaantumisen vuoksi maksamaan hieman korkeampia veroja kuin me, olisivat heidän verojen jälkeiset reaalitulonsa silti olennaisesti suuremmat kuin meillä.  HS Jaakko Kiander on johtaja ja Heikki Taimio erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
 
 

Öljyä laineilla meressä, mutta ei kuntaliitoksessa

Öljyä laineilla

Olen lainannut tähän pari peräkkäistä uutisointia Turun Sanomien nettisivuilta.

Öljyvahingon epäillään tapahtuneen Fortumin Naantalin voimalaitoksella. Pelastuslaitoksen mukaan Fortumin voimalaitoksen edustalle mereen oli illalla ilmaantunut öljylautta.
Mereen valunut kevyt polttoöljy on pelastuslaitoksen mukaan todennäköisesti peräisin länteen matkaavasta aluksesta. Naantalista alkava öljyvana on laivaväylän suuntainen, kertoo palopäällikkö Reijo Salminen.(Alleviivaukset mr )

Kun en usko että toimittajat ovat keksineen juttuja, tuntuu virkakunnan päättelyinto epäasialliselta., Verratkaa muutaman tunnin välein annettuja lausuntoja. Sähkömies isäni harmitteli aikoinaan uutisia, joissa sanottiin: ”Koska palon syytä ei ollut saatu selville, pääteltiin sen aiheutuneen sähköjohdoista.”

Tietenkin valppaus on hyväksi eikä ole mitään syytä  salailla asioita, mutta virka-asemassa olevan on syytä käyttää harkintaa. Onni onnettomuudessa on, että   kyseessä on kevyt öljy. Kultarannan sotkeminen tähän yhteyteen olikin sitten pelkkää pahansuopaisuutta.

Suuri itäinen naapuri ei hellitä

Turun pakkomielle suurkunnasta oli Jari Heinon päivän jutun  aiheena. Hänen lähtökohtakysymys oli: Miksi Turussa ei onnistuta, kun muualla edetään. Vastauksiakin tuli annettua ja niistä osa pääsi lehteen.
Mikko Pukkisen peräänkuuluttama Salon esimerkki ehkä selittää: Salon vetovoima oli sen taloudellinen tilanne: Yhteisöverot ovat olleet pitkään Turun tasolla, vaikka asukkaita oli vain kuudes osa. Samoja perusteita näytti olevan Jyväskylän seudulla. Yhdistyminen on taloudellisesti perusteltua ja palveluja turvaava. 

Jukka Mikkola kannattaa kuntaliitoksia, mutta on lähestymistavassaan kaupunginjohtajaa diplomaattisempi. Tietenkin kysymys on asenteissa, mutta ei pidä unohtaa kuitenkaan taloutta ja palveluja.
Imagotekijöillä voi olla merkitystä tai sitten ei. Varmaa on, ettei niiden perusteella tehdä kuntaliitospäätöksiä. Tarkoitan, että komealta näyttäminen ei auta eikä asukasluvun kasvu itsestään kilpailukykyä paranna. Ne ovat löysää puhetta eikä ne totuudeksi muutu, vaikka niitä toistetaan.

Turku vetoaa siihen, ettei naapureiden pidä tarkastella asioita vain omasta sammakkoperspektiivistään. Kaarinalla tai Naantalilla ei voi mennä yksin hyvin, jos koko Turun seutu ei ole kilpailukykyinen. Fuusio taas vahvistaisi kilpailukykyä.
Voi olla, että toive näkökulman laajentamisesta on liian idealistinen. Yhdistymisen etujen pitäisit näkyä oitis ja konkreettisesti naapurikuntien asukkaiden lompakoissa ja palveluissa. Jari Heino päätti kommenttinsa

Sanon lyhyesti, että yhdistymisen etujen täytyy perustua yhteiseen käsitykseen siitä, että yhdistymisestä on  hyötyä yhdistettävien kuntien asukkaille.

 

 

 

Toista tekemistä tarvitaan

Naantalin Opiston 40-vuotisjuhlan juhlapuhujan, opetusneuvos Martti Markkasen puheen viesti tiivistyi toisen tekemisen tärkeyteen. Juuri sitä toista tekemistä, joka ei ainakaan aluksi ole leipätyötä varten opistot ovat. Siinnä itsensä toteuttamisen ja yhteisöllisyyden tunnetta saadaan kohennettua.

Juhlan hienoa antia olivat nuorten musiikki ja teatteriesitykset ja lopuksi kuultu kilpailumenestystäkin tuonut Naantalin Laulajien Ontuva Eriksson.  
Rehtori Helena Tiainen (kuvassa) esitteli syytä ylpeänä Työväenopiston monipuolisten harrastuskerhojen aikaansaannoksia. Vaikuttava näyttely.

Alkuperäistä työväenopistoajatusta ja Naantalin Opiston tämän hetkistä toimintaa vertaillessa tulee vakuuttuneeksi, että meidän tunnustusta saanut peruskoulujärjestelmä on onnistunut. Enää ei ole tarvetta välttämättömään perustietojen hankintaan puutteellisen kouluopintojen täydentämiseksi. Mutta elämän mittainen oppiminen on noussut sen sijalle. Ja tietenkin itsensä toteuttaminen ja kehittäminen ja yhdessä toimimisen tarpeet ovat ilmiselvät. Opistoon toimintaan osallistuvat olivat tyytyväisiä. "Naantalissa on sopivat ryhmät ja hyvät opettajat", oli Turussakin kokemusta saaneen kuvataiteilijan kommentti. "Meillä on loistava opettaja ja hieno porukka", oli ikonimaalareiden näkemys. Siis toiminta on laadukasta ja sitä arvostetaan. Sitä linjaa pitää jatkaa. ( alla Eva Vallavuori: Jumalan äiti)

Tämän toimintamallin rinnalle olisi vielä löydettävä keinot saada yhteys syrjäytymisuhanalaisiin . Erityisesti tänään nousevan työttömyyden aikoina olisi huomiota suunnattava heidän aktivoimiseen. Saavutukset tällä saralla voisivat olla lähitulevaisuuden fokuksessa. Tulin myös miettineeksi luettuani taloussuunnitelmakirjan niukkaa informaatiota opistotoiminnasta, että pitäisikö meillä olla edelleen luottamushenkilöjohtokunta. Olen melko varma, että siitä olisi hyötyä kaikkiin suuntiin: Oppilaisiin , henkilökuntaan ja kaupungin päättäjiin nähden.

 

 

 

Naantalin opisto 40 v

Naantalin Työväenopiston perustaminen tapahtui suhteellisen myöhään vasta 1968.
 Ensimmäinen työväenopisto Suomessa oli aloittanut toimintansa jo 1899 Tampereella ja sitäkin ennen työväenopetusta oli harjoitettu ainakin Helsingissä kansanvalitusseuran ja Työväenyhdistyksen toimesta. Työväen opistojen juuret näyttävät liittyvän kulturellin eli työväenliikkeen wrightiläiseen vaiheeseen. Naantalissakin tämä vaihe oli alkanut jo 1894, mutta vähäiseltä voimaltaan ja vaikutukseltaan se ei tietenkään ollut kykeneväinen eikä ehkä halukaskaan järjestyneeseen opetukseen.

 

Oulun työväenpiston(kolmas Suomessa) ensimmäinen ohjesääntö hyväksyttiin 1908. Sen mukaan opiston tarkoitukseksi ilmoitettiin ”luentosarjoilla, esitelmillä ja keskusteluilla sekä käytännöllisellä opetuksella levittää yleistä valistusta ja herättää tiedonhalua ja harrastusta yhteiskunnallisten ja taloudellisten kysymysten tuntemiseen kunnan jäsenissä yleensä sekä erittäin sen työväestössä”.
Nykyään toiminta-ajatus on varsin pitkälle sama kuin alussa. Ehkä kuitenkin ylhäältä tapahtuva valistaminen on jäänyt vähemmälle. Opistot järjestävät sellaista ohjelmaa, joka kiinnostaa kansalaisia ja jota he haluavat. Tämä tottumuksien muuttuminen on selvästi muuttamassa myös ohjelmia, joissa elämyksellinen puoli tiedollisen ja taidollisen rinnalla vahvistuu
. (
lainaus Oulu opiston historiasta)

 

 

Naantali teollistuu myöhään ja vaurastuu…

 

Naantalin ja Naantalin maalaiskunnan yhdistäminen vuonna 1963 tuli mahdolliseksi Naantalin teollisuuslaitosten erityisesti Nesteen tänne tulon seurauksena. Köyhä Naantali ei aikaisemmin ollut maalaiskunnalle kelvannut, nyt tilanne oli muuttunut ja Naantali oli houkutteleva suurine satama ja yritysverotuloineen.
Suurten teollisuuslaitosten työväestä osa, mutta vain osa, muutti Naantaliin, koska esim. Nesteen väkeä tarkoituksella ohjattiin Raisioon.

 

Uuden suuremman Naantalin poliittisessa kulttuurissa tapahtui tuolloin muutos. Naantali sai yllättäen vasemmistoenemmistön muutamaksi vuodeksi, ja kuten arvata saattaa yllä selostettuun historiaan viitaten, oli tästä seurauksena myös työväenopistoidean esille nouseminen.

 

Viljo Veikko Laaksonen oli aloitteen tekijä

 

Naantalin valtuustossa oli TPSL:n edustajana Viljo Laaksonen. Laaksonen oli kokenut kunnallismies. Hän oli toiminut mm:ssa Loimaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Hän oli aktiivinen kansalaisjärjestöissä ja kansan sivistys- ja raittiustyö olivat hänelle läheisiä joko työpaikastaan Alkossa huolimatta tai johtuen. Mikko Rönnholmin tervehdys juhlassa liitteenä

 

Säästävää mutta mukavaa ruokakulttuuria

Luin lehdestä IBM:n ruokalan järjestelystä, jossa ruokailijat saivat valita seuraavan päivän  suosikkiannoksensa hipaisukoskettamalla monitooria. Samalla kysyttiin ruokailuun osallistumista. Täten pystyttiin valmistamaan oikea määrä haluttua ruokaa. Tuntuu yksinkertaiselta ja mukavalta ajatukselta. Mutta ennen muuta seuraus, että valmistus vastaa kysyntää on yksinkertainen oivallus niin kustannusten kuin ympäristönkin kannalta.

 

Kepu pettää aina

Mutta tällä kertaa Vanhanen ei jäänyt median tuleen makaamaan. Hän järjesti pikainfon lehdistölle ja kaiken huipuksi kihlasi vielä samana iltana nykyisen naisystävänsä Sirkka Mertalan! Siis huomio pois menneestä ja katse tulevaisuuteen. Tosi taitava veto! Aimo Massinen
 

Pettääkö Aimon journalisminenä, vai eikö Kepu petäkään aina. Aimo kehuu Matti Vanhasen taitavuutta peittää omat sähköpostisekoilut tuon kuuluisan 69 eli suomengelskaksi lausuttuna - siksi nain - ympäriltä.

Matti Vanhasta voi puolustaa parhaiten sillä, ettei hänen naistouhuilu ole hänen heikon puolensa. Onko koko jupakan tarkoituksena kääntää huomio hallituksen kyvyttömyydestä ja avuttomuudesta talousasioissa?
Josko tässä onkin meneillään tuplaharautus. Miettikääpä sitä.

 

Ollilan lahja Suomelle

Nyt suomalainen kapitalismi on päässyt Ollilan suulla maailman tietoon. Mikä kapitalismi? Se on se, mitä me kutsumme hyvinvointivaltioksi ja muutamat suorastaan sosialismiksi. Mitä tästä opimme? Sen että kapitalismi ja sosialismi ovat lähellä toisiaan, kuten viha ja rakkauskin.
Tekniikka & Talous

 

 

Taas on maltin aika

Kuntakanava on uusi ilmiö. Sieltä löytyy kiinnostavia aiheita hyvin tehtyinä. Kannattaa tutustua. Palkkamaltti ja valtionosuudet ovat ajankohtainen ministerien esiin nostama ongelmavyyhti. Alla olevasta lainauksesta ilmenee, että kuntatyönantaja tähtää pitkään nollaan ja JHL lyhyeen plussaan koplaamiset tuomiten.
Haastattelussa Jyrki Katainen ei nyt osannut sanoa mikä maltillinen ratkaisu: "Se on työnantajan ja työntekijän välinen asia", sanoo 30 prosentin tasa-arvotupomies nyt ja muistuttaa, että tästä lamasta ei ketään voida syyttää ei siis edes viimeisen liittokohtiasen kierroksen sotkijoita.

 

Kuntakanavan uutiskirje
 
Työntekijät eivät hyväksy palkkojen kytkemistä valtionosuuksiin
Hallituksen kehysriihessä esitetty vaatimus palkkamaltista ehtona valtionosuuksien lisäyksille ei saa kannatusta kuntien henkilöstöltä.
- Se, että kuntien henkilöstön pitäisi omista etuisuuksistaan luopumalla turvata palvelujen säilyminen, on meistä mahdoton ajatus, sanoo JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori Hannu Lehtilän tuoreessa haastattelussa.
 
Kuntatyönantaja tarjoaa pitkää sopimusta ja nollalinjaa
Maan hallitukselta selkänojaa saanut kuntatyönantaja puolestaan on valmis aikaistamaan sopimusneuvotteluja. Tarjolla on kolmivuotinen sopimus ja nollalinja. Myös Kuntatyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen on Hannu Lehtilän haastattelussa Kuntakanavalla.
 
 

Naantalin opiston 40-vuotisjuhla

Sunnuntaina 29.3.2009  Opistotöiden näyttely klo 12-16, 40-vuotisjuhla Kristoffer-salissa klo 13. 

Opistotöiden näyttely Birgitta-salissa ja juhlatilaisuus Kristoffer-salissa, jolloin esittäytyvät opiston esiintyvät piirit.
Järjestäjä: Naantalin opisto os. Naantalin Työväenopisto  www.naantali.fi/opisto 
Yhteyshenkilö: Helena Tiainen, 044 - 5334 371
 

Tyypillinen talonpoika

Jokohan Matti Vanhasen poliittinen uskottavuus alkaa loppua... Käsittämätöntä touhua... jari k

Kun pitäisi vastata, niin kysytään: Ydinvoiman kaataja, työreformin arkkitehti ja eläkepiiskuri, mutta kova poika, vaikka väritön, vai mitä?

 

 

Lauri Lylylle lykkyä

 

Petri Vanhala, Lauri Lyly ja Jorma Jurmu
SAK - 25.03.2009 - 13:51
 
SAK:n puheenjohtajaehdokkaiden tiedotustilaisuus järjestettiin keskiviikkona 25.3. Tiedotustilaisuuden videotallenne on nähtävillä torstaista 26.3. alkaen SAK-kanavalla osoitteessa...Lue lisää

Puheenjohtajakisa SAK:ssa tiivistyy. Kolme sosialidemokraattista miesehdokasta on tarjolla. Olen seurannut ehdokkaiden keskustelua ja niiden perusteella valitsisin Lauri Lylyn. Valintaani helpottaa tällä kerralla se, että tunnen Laurin jo vuosien takaa eli tässä on päinvastoin kuin oli silloin, kun nuorena insinöörinä olin ehdolla seutukaavaliittoon. Merimaskun silloinen,  Suomen nuorin,  valtuuston  puheenjohtaja Marku Luotonen (kesk) ratkaisi asian : "Tunnen Rönnholmin, ehdotan Lasse Ristikartanoa."
Lasse tuli valituksi ja hyvä niin. Markku Luotonen menehtyi nuorena vaikeaan sairauteen.

 

Porvarin pulma: Kyvyn ja rohkeuden lisäksi puuttuu vielä raahaa!

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemen (kesk.) mukaan nykyisessä taloustilanteessa ei voida tehdä isoa valtionosuusuudistusta koska se vaatisi lisärahaa. Hyvän uuden mallin luominen valtionosuuksien jakoon ilman että monet kunnat menettäisivät rahaa ja samalla toiset olisivat voittajia on Kiviniemen mukaan mahdotonta ilman lisärahoitusta.
- Talouslama vain lisää vaikeuksia uudistaa rahanjakoa. Hallitus oli kehysriihessä yksimielinen siitä, että suureen uudistukseen ei nyt ole mahdollisuuksia, sanoo Kiviniemi. yle

ETLA:n ennuste povaa tällä vuodelle -6.5 prosentin BKT-laskua ja 10 prosentin työttömyyttä ja 100.000 lisätyötöntä sen seurauksena viimeistään ensi vuonna. Elinkeinoelämä löi muut laudalta, jopa Euroopan parhaan Jyrki Kataisen (fan), kuten Timo Roos (fik) hänet luokittelee. Eli tämän tiedon perusteella voi uskoa, että talouslama vain lisää vaikeuksia uudistaa rahanjakoa. Kyvyn ja rohkeuden puutteen tiedämme selittelemättäkin.

Jutun pointti on juuri tuossa kohdassa uudistaa rahanjakoa: Tämän hallituksen termistössä  uudistaa = lisätä etuja omilleen. Miksi ei enää voida uudistaa eli jakaa lisää? Siksi, että kaikki on jaettu jo moneen kertaan ja nyt, kun ei ole, niin täytyy lainata, mutta kun ei  Sauli Niinistön pelossa uskalla.
Eli on käymässä, kuten ajat sitten arvelimme, että kuntien lakisääteinen pakkotasapainotus merkitsee palvelujen leikkaamista tai kunnallisveron korotusta tai vielä todennäköisemmin molempia.
Koti viisautena kuulin, että tämä koko homma on kokoomuksen keksintöä: Pistetään asiat niin rempalleen, että suutuspäissään kansa taas äänestää kokoomusta ajatuksella, että hoitakaa sotkunne. Linja sopii hyvin muuntumisleikin pauloissa pyörivältä näytelmätaiteilijoiden ryhmälle.

 

 

 

 

Selitystä verokuvioihin ja enrgiapoliittisiin vaikutuksiin

Hämmästynyt lukija kysyy, miten perustelen näkemystäni teollisuuden ja kotitalouden keskinäisestä rasituksenjaosta eli väitän, että rasitus kohdisatuu enemmän kotitalouksille kuin elinkeinoelämälle. 
Ensinnäkin hallitus ei perustelele mitenkään omia laskelmiaan. Alla olevassa taulukossa olevat luvut ovat karkeita arvioitani ja melko nopeasti tempaistua,  mutta vähintään yhtä oikeita kuin hallituksen väittämät. Arvioikaa siis itse. Punaisella kirjoitetut ovat omia lisäyksiäni, mustat ovat hallituksen tiedotteesta.

 

 

verotaso nyt

verotaso jatkossa

verokertymän muutos
punaiset kotitalouksille meneviä

kevyt polttoöljy, snt/l

8,7

15,7

125 m€  100  lämmitys

raskas polttoöljy, snt/kg

6,7

14,85

65 m€     40 kaukolämpö  

sähkövero I, snt/kWh

0,88

1,7

310 m€  280 kotitalous ja palvelut

sähkövero II, snt/kWh

0,26

0,7

135 m€

kivihiili, e/t
Hinta markkinoilla 0.45 snt/KWh

50,5

110,0 
1.57snt/KWh

50 m€     40  kaukolämpö

maakaasu, snt/nm3

2,1

9
0.9 snt/KWh

100 m€   60 kaukolämpö

 

Yhteensä

   

785 M€  520 kotitalouksille

 Olen lisäilyt taulukkoon kivihiilen markkinahinnan ja veron energiayksikköäkohden, jotta ymmärretään suhteet. Kivihiilen veron korotus tarkoittaa kaukolämpöön  Turun seudulle n. 20  miljoonan euron lisälaskua. Pelkästään naantalilaisille se merkitsee  lisälaskua  0.8 M€ eli saman verran kuin mahdollinen kiinteistöveron neljänneksen nosta tekisi. Kansa maksaa veroina ja maksuina.
Kivihiilestä halutaan päästä lopullisesti eroon ja se on vaarallisen typerää energiapolitiikkaa. Kivihiili on varastoitavissa oleva  ja monesta kohteesta hankittavissa oleva polttoaine, joka kuten huomaatte on vielä halpa hinnaltaan. Tämä hallitus ei pelkästään kurita kansaa, vaan tekee Suomesta haavoittuvan ajattelamttomalla biopopulismillaan.

 

Kaksi viisasta häviää yhdelle ovelalle Nallelle

Kaksi viisasta jutusta tuli mieleen, että onko kapitalismilla kaksi varteenotettavaa suuntaa: pohjoismainen malli ja toisaalta kiinalainen totalitäärinen malli. Olisiko kiinalaisten nousu pankkimaailman kärkeen ollut johdattamassa Ollilaa pohjoismaisen mallin kannalle. Itse veikkaan, että jos kiinalainen malli vetäisi pidemmän korren, Suomen sekä poliittista että taloudellista valtaa käyttäisi sen jälkeen takkinsa taas uudestaan kääntävä Nalle Wahlroos.Siinä tilanteessa Naantalin pitäisi hyödyntää Nallen yhteyttä Naantaliin, joka hänellä on serkkunsa Pekka Valpolan välityksellä. Pekka tunnetaan kuitenkin paremmin vannoutuneena koripallo miehenä kuin sukulaisuudestaan Wahlrooseihin.
hessu aalto 
 

Kuluttajaa jymäytetään ja Naantalille kaivetaan sudenkuoppaa

Ihmetytti jo eilen kuullut selitykset ja niinpä tarkempi tarkastelu osoittaa, että sellaista pientä petosta tai tietämättömyyttä verovaikutusten suhteen esiintyy. Kopion tähän hallituksen tiedotteen selvityksen energiaverojen muutoksista ja vaikutuksista:

 
Veronkorotukset lisäävät energiaverojen kokonaisverokertymää neljänneksellä eli noin 750 miljoonalla eurolla. Veronkorotuksen kohdistuvat pääosin elinkeinoelämälle (515 milj. euroa) ja jossain määrin myös kotitalouksille (235 milj. euroa). Maatalouden ja ammattimaisen kasvihuoneviljelyn energiaveronpalautusta kasvatetaan (n. 35 milj. euroa) siten, että maatalouden energiaverorasitus ei oleellisesti kasva.
 

 
verotaso nyt
verotaso jatkossa
verokertymän muutos
kevyt polttoöljy, snt/l
8,7
15,7
125 m€
raskas polttoöljy, snt/kg
6,7
14,85
65 m€
sähkövero I, snt/kWh
0,88
1,7
310 m€
sähkövero II, snt/kWh
0,26
0,7
135 m€
kivihiili, e/t
50,5
110,0 
15.7€/MWh
50 m€
maakaasu, snt/nm3
2,1
9
9 €/MWh
100 m€

 

Selitys, että teollisuuden osuus olisi 515 M€ ja kotitalouksien osuus 235 M€ on väärä. Oikeat luvut ovat päinvastoin elleivät jopa enemmän kotitalouksien suuntaan.
Mieletön vero tuo kivihiilen vero 350 prosenttia ja kaiken maksaa kansa. Ja maataloudelle kaikki annetaan takaisin tietenkin. Kohellusta ja sekoittamista koko touhu. Tässä voi olla Naantalillekin melkoinen sudenkuoppa.

Pien loppukevennys: Seurakunnant saivat yhteisöverosta myös osuutensa. Arkkipiispan puheet purivat: Tekniikka ja Talouslehden perusinsinööri sanoi aiheesta pari vikkoa sitten:

Arkkipiispa Paarma: yritysten maksamaa kirkollisveroa on korotettava, koska niiden voitot ovat pienentyneet ja kirkko vastaa hautausmaista.
Ylittämätön ja paras siksi, että en ole nähnyt yhdelläkään kirkkomaalla sinne haudattua yritystä.
 

Naantalissa päättäjät tyytyväisiä

Hallituksen kehysriihi sai tehtyä päätöksiä, jotka olivat tervetulleita meille Naantaliin. Yhteisövero-osuuden nosto 22 prosentista 32 parantaa Naantalin tilannetta n. 2 miljoonaa euroa. se on enemmän kuin tarpeeseen. Kiinteistöveron nosto voisi tuplata hallituksen arvion mukaan kiinteistöveron. Todellisuus jäänee neljänneksen nousuun eli Naantalin kohdalla ehkä noustaan 3.2 miljoonasta 4 miljoonaan. Tässä linjanvedossa Kepu veti pidemmän korren saaden myös alarajan nousemaan. Naantalilaiset kokoomuslaiset tästä eivät varmaankaan ole pahoillaan: Nyt on pakko korottaa kiinteistöveroa.
Sdp:n keinovalikoimaan tämä ei kuulunut, koska se nostaa asumisen kustannuksia. Osuus pääomaverosta olisi ollut parempi vaihtoehto.  Kiinteistöveron korotus kutittaa rikkampienkien kukkaroa ja poikkeaa siten nykyhallituksen linjasta. Siksi olenkin henkilökohtaisesti sillä kannalla, että haittavaikutusksia varattomille vanhemmille ihmisille  tulisi lieventää ongelmatapausten kohdalla, mutta selvistä ongelmatapauksista huolimatta niistä ei  tulisi tehdä pääsääntöä.
Hallituksen verolinjan pääpiirteet voi nähdä ylen grafiikasta

 

 

 

Kannatuskuviot muutoksessa

Helsinki, STT
Keskustan kannatus on tuoreen tutkimuksen mukaan laskenut edelleen. Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, keskustaa äänestäisi 18,9 prosenttia suomalaisista. Pari kuukautta sitten vastaavassa tutkimuksessa keskustan äänestäjiä oli 19,5 prosenttia ja vuosi sitten 21,7.
 Kokoomus oli edelleen suurin puolue 23,4 prosentin kannatuksella. Kokoomuksenkin kannatus oli laskenut hieman, 1,3 prosenttiyksikköä.
 Kannatustaan oli sen sijaan parantanut SDP, jonka suosio nousi 21,6 prosentista 21,9 prosenttiin.
 Myös vihreät ja perussuomalaiset olivat suositumpia kuin pari kuukautta sitten: vihreillä oli tosin nousua vain vähän, 8,4:stä 8,5:een prosenttiin. Perussuomalaiset sen sijaan paransivat kannatustaan tässäkin gallupissa, heidän kannatuksensa oli nyt 8,1 prosenttia, kun edellismittauksessa se oli 6,5 prosenttia.
 Tutkimuksen teki helmi-maaliskuussa viiden suurimman puolueen aloitteesta TNS Gallup. Sen virhemarginaali on kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa, ja haastateltuja oli reilu 2 800.
 

Maailma muuttuu

Katso linkistä miten.

Financal Timesin sivuilta näytää hienolla tavalla mikäli saatte sen aukeamaan maailaman pankkien muutoksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Alareunan likuva viisari näyttää tilanteen vuonna 1999 ja kun vedät sitä voit nähdä, miten asiat ovat tänä vuonna. Kärjessä monet vuodet komeilleet jenkkipankit ovat joutuneet antamaan tilaa kiinalaisille.

Kaksi viisasta

Kiinan Suomessa oleva suurlähettiläs, Naantalissakin tuttu  rouva Ma Keqing antoi haastattelun OP-Pohjolan talousjulkaisussa 1/2009.

  • Kiina on maailman kolmanneksi suurin talous
  • Kehittyneet  ja kehittyvät markkinat ovat toisiaan täydentäviä ja hyödyntäviä
  • Kiinassa on nostettu 235 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolelta vuosina 1978-2007
  • Globalisaatio mahdollistaa uuden työnjaon maailmantaloudessa.
Alkanut vuosi on kiinalaisittain härän vuosi. Se symbolisoi vakaita ja lupaavia näkymiä. Yhteisillä ponnisteluilla ja sisuhengellä teemme ahkeraa työtä ja korjaamme sadon.

 

Jorma Ollilla näkee FT:n haastattelussa Pohjoismaisen mallissa kapitalismin tulevaisuuden. Hän ei siis luokittele eurooppalaista sosialidemokratiaa maailman kolmanneksi suurimmaksi uhaksi  kuten Nalle Wahlroos.

Pohjoismaista kapitalismia luonnehtivat Ollilan mukaan avoimuus globalisaatiolle, minkä vastapainona yhteiskunta suojelee ihmisiä vapaan kilpailun ääri-ilmiöiltä ja tarjoaa tasa-arvoisen koulutuksen.
"Mikä on kapitalismin tulevaisuus? Nyt ratkaistavana on ongelmia, joissa pohjoismainen malli on toiminut hyvin. Pohjoismaisella mallilla on hyvä mahdollisuus olla paras järjestelmä", Ollila sanoo haastattelussa.
"Nykyinen kriisi johtaa uudelleenajatteluun yritysmaailmassa. Kyse ei ole vain yhtiön lyhyen, keskipitkän ja pitkän ajan kannattavuudesta, vaan myös tietyistä arvoista ja siitä, miten yhtiö ottaa huomioon muut sidosryhmänsä."
Ollilan mukaan on olemassa suuri vaara, että maailmantalous vajoaa lamaan, jos poliitikot eivät nyt onnistu vastustamaan protektionistisia paineita. Ollila on huolissaan myös useiden Euroopan maiden levottomuuksista, joiden hän pelkää leviävän. hs

 

 

Vapaaehtoista maanpuolustusta ja upseerien yhdessäoloa

Naantalin Reserviupseerit juhlivat tavanomaisin menoin Naantalin Seurakuntakodissa. Juhla oli suunnattu jäsenistölle. Siihen liittyi kuvanäyttely, joka toi mieleen monia kasvoja ja tapahtumiakin.

Eräs tähän yhteyteen sopiva kuva oli otettu Luolalanjärven rantamilta nykyisen Fortumin alueelle sijaitsevasta  muistomerkistä.

Muistomerkki on aluepäällikkö Peltosen kunniaksi pystytetty, mutta sen tarkoituksena lienee muistuttaa, että Kauppilan tilalla oli suojeluskunnan harjoitusalue ja että siellä pidettiin monet harjoitukset ja luotiin suojeluskuntalaista maanpuolustushenkeä.
 

Reserviupseerijuhlaan  osallistuminen oikeastaan pakotti kirjoittaman oheisen asiaan liittyvän tekstin.

 

Naantali Varsinais-Suomen liitossa

Varsinais-Suomen liiton uusi valtuusto kokoontui valintakokoukseensa. Valtuustossa Naantalia edustavat Hanna Gustafsson, kok , Jarkko Kanerva, vihr ja Mikko Rönnholm sd, joka valittiin valtuuston I varapuheenjohtajaksi . Puheenjohtajaksi tuli laitilalainen MTK:n pj kilvassakin mainittu kansanedustaja Timo Kaunisto ,kesk .
Maakuntahallituksessa ei Naantalista ole varsinaista jäsentä, mutta varalla on Taija Terä, kok ja hallituksen puheenjohtajan jatkaa Ilkka Kanerva, Jussi Vaarasen serkkupoika ja II varapuheenjohtajaksi tuli Pekka Myllymäki, kesk, jonka siteet kulkevat Naantalin sivistystoimenjohtaja Irmeli-vaimon kautta.
Yritetään näillä pärjätä.

 

Kallis ruoka pois hampaistamme

Ruoan hinta on noussut Suomessa vuodesta 2005 lähes viidenneksen ja nousee edelleen. Eurostatin tilastojen mukaan ruoka kallistui helmikuussa euromaista eniten juuri Suomessa, vuoden takaisesta peräti 7,4 prosenttia. Vain parissa uudessa EU-maassa ruoan hinta on noussut Suomeakin enemmän.
Vielä joulukuussa ruoka kallistui Suomessa EU-maiden ennätysvauhtia, yli 10 prosenttia vuoden aikana. Vain muutamassa, niin sanotussa uudessa EU-maassa ruoka kallistui hiukan Suomeakin nopeammin. Tällaisia maita olivat muun muassa Latvia ja Liettua. Esimerkiksi Saksassa ja Virossa ruoan hinta nousi vuositasolla vain noin prosentin.
Tilastokeskuksen mukaan ruoka on kallistunut meillä vuodesta 2005 yli 18 prosenttia, kun se esimerkiksi Ruotsissa on samaan aikaan noussut 5 prosenttiyksikköä vähemmän. Ruoan hintaa nostavat esimerkiksi poikkeuksellisen keskittyneet markkinat. Yle uutiset

Kallis ruoka pois hampaistamme oli 1987 eduskuntavaalien iskulauseeni, joka komeile  hammastikkuaskin  kyljessä. Suomessa oli korkeahintajärjestelmä ja tuontisuoja, joiden ansiosta maataloustuotteiden hinnat olivat moninkertaiset maailmanmarkkinahintoihin nähden. Väite oli aiheellinen, mutta vaalitulokseni  kannalta huono. Putosin eduskunnasta, johon olin tullut monipolvisen vaalilaskennan seurauksena valituksi 1979 eli juuri nyt tasan 30 vuotta sitten.

Tämän päivän uutinen viittaa siihen, että maksamme korkeaa hintaa ruokakoristamme kaupan keskittyneisyyden syytä.  Suuret kauppakeskukset vaativat tuottoja nekin. Siinnäkin voi olla yksi syy. Paradoksi on, että markkinatalous ei toimi luomalla markkinoita, vaan se pyrkii välttämään kilpailua ja keskittyy keksimään sille vieraita ja vahingollisia asioita esimerkiksi finanssimarkkinoilla. Tästä kaikesta markkinoiden väitetty  kunkku eli kuluttaja maksaa.

 

Paluu Viluluotoon

Jokke Leinon Viluluotonäytelmän kuva kertoo enemmän kuin selitykset. Samalla muistutan, että näytöksiä on vielä tiedossa tällä keväällä ja ne löytyvät Naantalin teatterin sivuilta http://www.naantalinteatteri.com/esitykset.php

 

Vihdoinkin

SDP haluaa pääomatulojen veroja kunnille

julkaistu tänään klo 13:04, päivitetty tänään klo 13:10 ylen uutiset

Pääoppositiopuolue SDP on esitellyt perjantaina oman ohjelmansa kuntapalveluiden turvaamiseksi. Puolue esittää muun muassa, että kunnat saisivat osan pääomatuloista maksetuista veroista.
SDP tarjoaa kuntatalouden kriisilääkkeeksi muun muassa pääomaverotulojen osittaista tulouttamista kunnille. Puolueen laskelmien mukaan kuntien tulot voisivat näin lisääntyä noin 500 miljoonaa euroa.
Kuntien osuutta yritysten maksamista yhteisöverotuotoista puolue haluaisi nostaa 15 prosenttiyksiköllä, mikä tarkoittaisi noin 600 miljoonan euron lisäystä. Hallituspuolueet Keskusta ja Kokoomus ovat puhuneet mahdollisesti noin kymmenen prosenttiyksikön korotuksesta. Asiasta on tarkoitus sopia hallituksen kehysriihessä ensi tiistaina.
SDP vaatii myös lisää investointeja kuntien rakennusten peruskorjaukseen, asuntotuotantoon ja infrastruktuuriin.
 
 

Kuntien kohtalon hetket käsillä

Yhteisövero 

Kuntien tilanteen korjaamiseksi käydään juuri nyt kovaa kädenvääntöä. On itsestään selvää, että valtio ei haluaisi luopua omista osuuksistaan ja siksi virkamiehiä ei paljon naurata yhteisöveron korotus 10 prosenttiyksiköllä. Onneksi Kepun Mari Kiviniemi , kuntaministeri,  on tätä julkisuudessa ehdottanut. Jyrki Katainen ei voi olla ”pirkkoa”  pahempi ja olisin pettynyt jos ei vähintään Kiviniemen taso saada. Toivotaan, että Katainen tekee fantastisen nokituksen.
Meille Naantalille tämä on elintärkeä kysymys ja niinpä arvelenkin, että kaupunginjohtaja Timo Kvist hyvine kokoomussuhteineen on homman hoitanut tai hoitaa
.

Pääomavero

Pääomavero-osuuden saaminen on sitten jo vaikeampi asia, sillä siihen liittyy periaatteellista vastustusta niin täällä kuin muuallakin. Merkittävää etenemistä ovat Kuntaliiton myönteinen kannanotto sekä kaupunginjohtajamme selväsanainen puolto. Populisteja löytyy Naantalin kaupungintalolta ja Kuntaliitosta. Saatetaan tämä tiedoksi Naantalin Kokoomuksen nuorille leijonille.

Kiinteistövero

Keskustelua on käyty kiinteistöveron korotuksesta. Kepu näyttää olevan sekä ala- , että ylärajan noston kannalla, mutta Katainen  ei halua ottaa tätäkään pientä omistajiin kohdistuvaa veron korotusta omaan piikkiinsä, vaan vierittää vastuun puoluetovereilleen kuntiin.
Kaupunkiseutujen yhteistyön kannalta olisi hyväksi, että löytäisimme tässä kysymyksessä yhteisen linjan. Se helpottaisi kaikkien tuskaa ja toisi vähän kassaan rahaakin. Kiinteistöveron muodossa Turku saa osuuden Turussa sijaitsevien työpaikkojen verotuloista. Veron korotus tietenkin parantaisi tätä tilannetta. Samoin kävisi mökkipaikkakunnille, kuten Naantalille.
Tässä on vaan tämä ongelma. Se kirpaisee myös pientuloista omakotitalon omistajaa. Tätä ongelmaa olisi yritettävä hoitaa jollakin tyylikkäällä tavalla esimerkiksi hyväksymällä verovelkaa iäkkäille omistajille.

Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos (PTT) tuli omalla alla lainatulla ehdotuksellaan:

 Ensin yhteisövero-osuuksien korotus, myöhemmin siirtyminen osuuteen arvonlisäveron tuotosta
Päätökset täytyisi tehdä nopeasti, sillä kunnissa varaudutaan talouden kiristymiseen jo nyt. Yksinkertaisin tapa olisi kuntien yhteisövero-osuuden kasvattaminen, koska se kohdistuisi samoihin kuntiin, jotka kärsivät eniten yhteisöveron tuoton laskusta.
Yhteisövero-osuuden korottaminen ei kuitenkaan voi olla pitempiaikainen ratkaisu, päinvastoin. Tavoitteena pitäisi ennemminkin olla yhteisöveron poistaminen kuntien veropohjasta, sillä suurten vaihteluidensa takia se sopii huonosti kuntien rahoituslähteeksi. Yksi vaihtoehto voisi olla jakaa osa arvolisäveron tuotosta kunnille. Jos kuntien osuus määräytyisi niiden yritysten tuottaman arvonlisäyksen suhteessa, kunnilla säilyisi kannustin kehittää elinkeinotoimintaa, mutta veropohjan vuosittaiset vaihtelut olisivat huomattavasti yhteisöveroa pienemmät.
Nousun koittaessa kuntien alijäämien korjautuminen on valtiota hitaampaa. Sekä kuntien verotulojen että menojen kasvu määräytyy pitkälti palkkojen nousun perusteella, joten tulojen kasvattaminen menoja enemmän on vaikeaa ilman rakenteellisia uudistuksia.

Ehdotus tuntuu aluksia yllättävältä, ja kun tunnustan vielä epäileväni PTT:n tarkoitusperiä, tuli vastareaktiona ensiksi mieleen epäilys: Välillinen kuntavero ei oikein mallaa järjestelmään. Toisaalta tällainen resurssivero voisi olla hyvinkin perusteltu ja ainakaan se ei reagoisi tulosmuutoksiin.   
Monia kysymyksiä tietenkin nousee. Miten negatiiviseen arvonlisäykseen suhtauduttaisiin. Saisiko Metsä Serla kunnilta apua? Tärkeintä on, että kunnat eivät luovu mistään ennen kuin tietävät, että tilalle on jotain todella tulossa. Kaikki järjestelyt, joilla kuntien itsenäisyyttä vahvistetaan ovat tervetulleita.
Mitä enemmän raha kiertää valtion kautta, sitä varmemmin me siitä aina jotain menetämme.

 

Tasa-arvo - Minna Canth -Toivo Lyy- Ida Karke

Maaliskuun 19. päivä 2003 oli ensimmäinen Minna Canthin liputuspäivä. Kirjailijan ja kauppiaan syntymäpäivän liputus nimettiin samalla tasa-arvon juhlaksi.

Tämän päivään  naantalilainen ulottuvuus.: Kirjailija Otto Toivo Lyyy ( sukunimi vuoteen 1930 Mähönen) syntyi vuonna 1898 vuotta Minna Canthin kuoleman jälkeen. Toivo Lyy kuoli 1976 Unikeon päivänä Olympilaisten aikana.  
Vuonna 1900 syntyi Forsassa Naantalin toinen kirjailija Ida Karke, joka käytti kirjaliljana tyttönimeään  Ida Maria Saarinen. Tämän kirjallisen tasa-arvon päivän tunnelmaan ja Naantalin lähihistorian elämyksiin pääsemme kuuntelemalla  Idan pojan-tyttären-pojan Kimmo Ahon esiin kaivaman 
12 minuutin radio-ohjelman

 

 

YHTEINEN NAANTALI 1 / 2009

                                                                              KLIKKAA TÄSTÄ

 

VILULUODON LÄHTEELLÄ

Naantalin teatteri esittelee eilen näkemäni esityksen seuraavasti:

Mikko Kuitusen käsikirjoittama ja ohjaama kylpyläaiheinen komedia kylpyläelämästä Naantalissa 1900-luvun alussa. Faktaa ja fiktiota sopivassa suhteessa. Hauskaa ja harmitonta kotiseutuviihdettä, vaikka kylpylävieraille tarjottavaksi.

Esittely antaa oikeahkon kuvan aiheesta. Esityslajiksi on valittu vaikea parodinen musiikkiteatteri. Juttu etenee vähän kankeasti ja hitaastikin, mutta muutamat kohtaukset ja näyttelijäsuoritukset tekevät kokonaisuudesta mukiin menevän. Teija Söderholm tietenkin on elementissään oopperalaulajattaren bluffina: Ilmeet suuta myöden ja elämäntavat.
Anneli Heikkilä tarjoilijattarena saa katsomassa istuvankin tuntemaan itsensä nuoreksi. Että sellainen tytönhupakko ”Pinni” on edelleen.
Huumori on perinteistä: Liikkuu lähellä maanpintaa ja tietenkin veden ja viinan sekoitus on mukana sekä tehtailijaperheen komentosuhteet, että kyllästymisen kurjuus apteekkarin ilmeissä muistuttavat elävän elämän tapauksia.
Näytöksiä on vielä tiedossa tällä keväällä ja ne löytyvät Naantalin teatterin sivuilta http://www.naantalinteatteri.com/esitykset.php

 

 

 

 

Oheen olen liittänyt kuvan Raino Puottulan  Kylpylaitoksen 100-vuotisjulkaisusta. Lähde on jäänyt Viluodossa uuden tien jalkoihin eikä sitä ole enää elvytetty edes muistolaatalla.

 

 

 

Edesmennyt  isäni kertoi jo aikoinaan kauan sitten viime vuosisadan alkukymmeninä  vieneensä jonkun vierailijattaren katsomaan lähdettä, joka jo tuolloin oli kuivanut; ja jonka pohjalla ollut koiran kasa ei ilmeisestikään tunnelmaa nostanut. Äitini oli Naantalin tyttöjä.  Luonnonmaan Rakkauden lähde on kokenut saman kohtalon.

 

 

Oopperalaulajattaresta  tulee mieleeni isäni kertomus Maikki Järnefelt- Palmgrenista. Hän ei halunnut kävellä vaan vaati heitä siis kärrypoikia vetämään häntä kärryissä. Lasti oli raskaan puoleinen ja palkkio ei kuulemma ollut vaivan väärtti, mutta se kunnia. Matkakin oli pitkä, sillä hän taisi kesällä asua Katinhännän perukoilla. 

Ylen elävästä arkisto on mielenkiintoinen paikka ja tästä linkistä voi kunnella
Maikki Järnefelt-Palmgren: Meine liebe ist grün

 

Huono päivä

OP-Pohjola löi synkimmän ennusteen:BKT laskee 5 % tänä vuonna. Paul Krugman näkee Euroopan tilanteen USA:ta synkempänä. Hän haukkuu EKP:n tarkoittaen tietenkin Liikasta ja odottaa, että poliittiset johtajat ryhdistäytyisivät tarkoittamatta tietenkään Vanhasta ja Kataista . Ja kaiken kurjuuden keskellä Aamulehti on selvittänyt kadehditun työttömyysputken kurjuuden, joka paljastuu oheisen kuvan muodossa kovin haiskahtavalla tavalla .

 

Talouskeskustelua !

Naantalin valtuuston keskustelu talousasioista ei ollut huono. Kaupunginjohtajan esitys oli hyvin toiveikas. Hän näki, että valtio tulee apuun ja korottaa kymmenellä prosenttiyksiköllä kuntien osuutta yhteisöverotuloista. Suuri osa murheista olisi tällä poispyyhitty. Jos vielä valtionosuudet nousevat on säästöhommat leikintekoa.

 

Markku Tuuna puhui valmiussuunnitelmasta, joka on viisas lähestymistapa.
Valtion velka nousee vuosittain 10 miljardilla (2.000 €/as) ja voi kohota Kataisen arvion yläreunassa aina 100 miljardiin (20.000 €/as) .  Naantalin tapauksessa velkamäärä suunnitelmien mukaan lisääntyisi tänä vuonna 11 miljoonaa euroa ( 600 €/as) ja olisi suunnitelmakauden lopulla 40 miljoona euroa (2.000 €/as). Kuka voi luottaa, että valtio anteliaasti tässä asetelmassa lainaa rahaa maailmalta antaakseen sitä lähes velattomille kunnille?

 

Kokoomus ja Keskusta kauhistelevat velkaa ja pitävät sitä tärkeimpänä mittarina. Investointikammoa on kokoomuksessa ehkä eniten huolimatta puolueen elvytysmyönteisestä yleislinjasta. Näkemys ei ole kovin dynaaminen eikä Naantalin oloissa relevantti.

 

Sdp ja vihreät hyväksyivät velan nousun. Demarit edellyttivät kuitenkin talouden tasapainon saavuttamista suunnitelmakaudella. Sirpa Hagsbergin puhe oli tiivistetyin esitys, jossa kokonaiskuva oli hallinnassa. Kriittisyys jakoveroperusteisen kunnallisveron nostoa vastaa on taloustilanteessa viisasta ja pienituloisille armeliasta. Pelottelu ja sanelu eivät toimi, vaan yhteistyön pitää olla todellista tärkeimmän resurssimme eli henkilökunnan kanssa. 

 .
Dennis Livson sekä koulutuksensa, että kokemuksensa puolesta oli kiinnostunut tuloista ja rahan hankinnasta. Hän näki, että koko homman voi ratkaista Naantalin Energian myynnillä. Se oli selvä vaihtoehto. Verotulojen ennustajana hän  ei vakuuttanut, mutta se johtui varmaankin enenemän siitä, että verotulojen salatiede ei avaudu ensitarkastelussa.

 
Raittolan Hannu pääsi herkuttelemaan tyhmien jenkkien ja markkinatalouden syyllisyydellä.  Suomeen ja Naantaliin asti ei sillä ole vaikutusta, oli hänen dialektiikan lopputulos.

Nobelisti ja kriittinen markkinatalousden tuntija Paul Krugman kirjoitti samana päivänä: 

 

I’m concerned about Europe. Actually, I’m concerned about the whole world — there are no safe havens from the global economic storm. But the situation in Europe worries me even more than the situation in America.

 

Siis tuskin me tältä myrskyltä vältymme Naantalissakaan, kun Krugmaniakin huolestuttaa Euroopan tilanne enemmän kuin tilanne USA:ssa 

Tuntui hyvältä kuulla Cristina Leppäsen kantavan huolta ennaltaehkäisystä laman yhteydessä. Tietenkin hän puhui ”omassa ammattiasiassaan”, mutta ehkä juuri siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota.

Kaupunginhallitus menetteli viisaasti tuodessaa asian jo tässä vaiheessa valtuustoon. Ennakoiminen ja aktiivisuus ei ole pahasta. Kissan pöydälle nostaminen on paras tapa päästä tuloksiin. Luottamushenkilöillä voi sittenkin olla enemmän tahtoa kuin virkamiehillä halua, on arvioni pelin tässä vaiheessa.

 

Sirpa Hagsberg: Olkaamme realisteja, mutta ei pessimistejä.

Sd-valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Hagsberg tiivisti sanomansa talouden tasapainotusasian käsittelyn yhteydessä selkeiksi säkeiksi seuraavasti:

SDP:n valtuustoryhmä on mukana talkoissa, joissa yhteistyöllä muiden ryhmien kanssa saamme aikaan Naantalia vähiten kirpaisevan ja parhaiten palvelevan ratkaisun. Maltti on nyt valttia.

Meidän on kartoitettava tekijät, joihin voimme vaikuttaa välittömästi tai välillisesti. Organisaation sisältä haetaan selkeät säästökohteet sekä käyttötalouden että investointien osalta. Ratkaisut tehdään hyvässä yhteistyössä koko kaupungin tärkeimmän voimavaran eli sen henkilöstön kanssa.
Tiedonkulun kaupungin johdolta henkilöstölle on oltava selkeää, aukotonta ja mahdollisimman nopeaa. Turhat huhut esim. lomautuksista, jos niitä ei ole edes suunnitteilla, on oikaistava välittömästi. Tiedonkulun tulee kulkea joustavasti myös henkilöstöltä takaisin.

Päätöksenteossa tulee näkyä ne arvot, joihin olemme jo aikaisemmassa strategiassa sitoutuneet: usko ihmiseen, toimi avoimesti, lisää luottamusta, vastaa huomisesta. Nyt niitä tarvitaan konkreettisesti. Palveluista on huolehdittava aina ja aivan erikoisesti silloin, kun ihmisillä on toimeentulosta johtuvia huolia.

Veroprosentin korotus sopii huonosti taloudelliseen tilanteeseen ja tasavallan hallituksen valitsemaan veronalennusten linjaan, Kunnallisvero kohdistuu aina kaikkiin
tuloluokkiin samalla prosentilla ja lisää erityisesti pienituloisten ahdinkoa ja vähentää kulutusta.
Velanotto on keinona perusteltu investointien rahoittamiseksi. Investoinnit toteutuessaan työllistävät ja parhaimmillaan vaikuttavat myös käyttötalouteen edullisesti.
Tilapäinen alijäämä ei Naantalin oloissa katastrofi, kunhan tasapainoon päästään tämän vaalikauden aikana.
Olkaamme realisteja, mutta ei pessimistejä. Nyt puhalletaan yhteen hiileen.
 
 

E18 tie vihitty ja syylliset palkittu

"E18 tien vihki käyttöön Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Kaarnaisten tunnelissa. Vihkiäistilaisuudessa olivat mm:ssa ministerit Stefan Wallin, Liisa Hyssälä ja Anu Vehviläinen. Paikalla oli runsaasti Varsinais-Suomalaisia kansanedustajia sekä E-18-tienvarsikuntien edustajia.

Vihkimisen jälkeen pidetään vielä vihkiäisjuhla Suomusjärven palvelualueella.

Viimeinen osuus Turun ja Helsingin välisestä E-18-moottoritiestä avattiin liikenteelle tammikuun lopulla. Tieosuus valmistui käyttökuntoon yli kaksi kuukautta alkuperäisestä aikataulustaan myöhässä."´,  kertoo  YLE Turku

 

Sauli Niinistö ilmoitti vastustavansa E 18 tien jälkirahoitusmallia 50-vuotispäivähaastattelussaan 23.8.1998 seuraavin sanankääntein:

 

"Ei ole monta hanketta budjettiin esitetty, joka ei olisi tuonut enemmän kuin itsensä takaisin. Tämä on vanha perustelu. Jään vaan ihmettelemään, mistä johtuu tämä hurja alijäämä, kun kaikkien hankkeiden pitäisi tuottaa."
 

Hänen kannastaan jo tuolloin - siis lähes 12 vuotta sitten - pettyneenä ja hämmästyneenä kirjoitin seuraavanlaisen vastineen:

.
”Varmasti Etelä-Suomen tieinvestointeihin menneet rahat ovat tulleet budjetin tulojen lisäyksenä ja menojen vähennyksenä takaisin korkoineen."

 

Tiehallinnon tiedotteen mukaan uuden tien vaikutukset ovat merkittäviä: kustannuksia säästyy, matka-ajat lyhenevät ja niiden ennustettavuus paranee. Lisäksi liikenneturvallisuus paranee selvästi. Esimerkiksi Lohjan ja Muurlan välillä vältytään kymmenessä vuodessa arviolta 250 henkilövahinko-onnettomuudelta, joissa kuolisi 50 ihmistä. Liikenteen kustannussäästöiksi on arvioitu 17 M€ vuodessa. Yhteiskunnan saamien hyötyjen arvioidaan olevan yli puolitoistakertaiset kustannuksiin nähden.

 

Nyt onnittelen tiehallintoa hienosta projektista, joka täydellisesti vastaa kuvauksia projektin kulusta ainakin siltä osin, että projektin viimeinen vaihe - Syyllisten palkitseminen -  toteutettiin juhlallisen näyttävästi.

 

 

EU VAALIT

 

Murtuuko teflon ja kuka meitä puolustaa

Pääministeri Matti Vanhanen pitää veronkorotuksia palvelujen leikkausta parempana. valtionvarainministeri Jyrki Katainen puolustaa veronalennuksia. Katainen sai Vanhasen keksimään eläkeiän ylennyksen, jos Iltasanomiin on uskominen. Tietenkin vähän asioita selvitettäessä syyllinenkin löytyy, mutta en kerro nimeä. Arvatkaapa?

Hesarin Unto Hämäläisen mukaan  mukaan Matti Vanhasella on vastuu jälkien korjaamisesta:   -  "Edellisen kerran näin paha paikka oli vuonna 2003 pääministeri Anneli Jäättenmäen hallituksen eron aikoina. Silloin Sdp pakotti Jäätteenmäen eroamaan, ja Keskusta nosti Vanhasen pääministeriksi."
Oma suhteellisuudentajuni sanoo, että Jäätteenmäki syyllistyi moraalisesti kestämättömään valehteluun eduskunnan edessä, kun taas Vanhanen on tehnyt "vain" rankan poliittisen virhearvion Kataisen yllytyksestä tai avustuksella 
.
Siinnä on vissi ero. Jäättemäki oli syyllistynyt salaisten asiakirjojen käyttöön vääristelevässä vaalikampanjassaan hyväuskoisen hölmön presidentin avustajan avulla. Jäätteenmäki olisi joutunut eroamaan joka tapauksessa enemmin tai myöhemmin. Keskustalle  Sdp:n vaatimus tuli taivaan lahjana, jonka se ilomilein otti vastaan, sillä uhkanan olisi ollut pääministerin paikan uusjako tai jopa uudet vaalit.
Nykytilanteessa toinen päähallituspuolue on vähintäänkin yhtä syyllinen, joten mitään ei tapahdu.


Lauri Ihalainen  ei temppuile 

Monet arvelevat, että Vanhanen halusi näyttää - kuka kaapin paikasta päättää - ja niin hän Jari Tervon mukaan tekikin: Lauri Ihalainen sen näytti. No sekin on liioittelua. Pitkästä aikaa kävi niin, että palkansaajat tunnistivat, että heilläkin on yhteisiä etuja valvottavanaan, ja että eturistiriitoja yhteiskunnasta löytyy. Kokoomuksella on yrittäjät ja pääoman omistajat ja Kepulla maanviljelijät ja maan omistajat. Apua julkisen talouden tulevaan kurjuuteen ei sieltä löydy, eikä tämä hallitus omiaan rasita. Se löytyy vain työtätekeviltä niiltä joiden verokirja on työnantajalla ja joilla ei ei ole konsteja verojen välttämiseen.

Kataisen tefloniin ei tartu oikein mikään. Niin monta miljoonalukua ei maailmanhistoriassa ole varmaan kukaan heittänyt velka-arvioita tehdessään: Ylijäämästä ne viime kesänä alkoivat ja nyt ollaan velkamäärän kaksinkertaistamisessa jopa 60 miljardissa. Kun aikoinaan Mauno Koivisto piti Ahti Pekkalan parhaan ominaisuutena sitä, että hän kuunteli virkamiehiä, niin nyt on syytä epäillä sitäkin tai sitten olemme pahemmassa pulassa, jos virkamiehiltä ovat Kataisen sadut peräisin.
Mehän viemme lamatietoutta: depression knowhow, irvisteltiin Euroopan parhaan valtiovarainministerin ympärillä käydyssä keskustelussa. Nyt me myös olemme näyttämässä, että oppi on täälläkin omaksuttu.
 
Ilkka Kantola ymmärtää
 
Maakunnan kansanedustajista Ilkka Kantolan, Jyrki Yrttiaho ja Ville Niinistö muistivat Nesteen diesel-hankkeen maakunnan menetyksenä.
Voi olla montakin syytä unohtaa. Kokoomus vastaa omistajahallinnosta ja sieltä ei ole apua tullut eikä tule. Ehkäpä sieltä on lähtenyt suoranainen  ukaasi, ettei edes yritykset saa tästä aiheesta esityksiä tehdä. Kepulle taas ensisijainen on biopolttoaine. Pahanilkiseen mieleeni on juolahtanut, että edustajat  eivät ymmärrä  yhteiskunnan toimintamekanismeja: luullaan että siltarummut riittävät.
 

 

 

 

Kannatuslukuja

 

Mukavampi näitä on katsella, kuin aikasempia! Toivottavasti tästä seuraa, että kansalaiset seuraavat asioita tarkemmin eli kuuntelevat ja arviovat hallituksen ylimielisten ministerien sanomisia. Tällaisia eläkejuttuja ei ihan heti meille tarjoilla. "
Viisas ei joudun sellaisiin ongelmiin, joista älykäs selviytyy," sanotaan".Viisauden ja älykkyyden lisäksi myös tuurilla seilataan.

 

Parempi näin

Kaikki voittivat: Hallitus, ay-liike ja kansanvalta. Toivottavasti myös järki ja ennen muuta suomalaiset palkansaajat. Jokainen voi itse arvella onko tämä alla oleva sopimus parempi kuin hallituksen esittäämä:

Työmarkkinajärjestöt ja hallitus ovat tänään sopineet seuraavaa  

 

Yhteisymmärrys eläkekiistan ratkaisemisesta
 

Hallituksen ja keskeisten työmarkkinajärjestöjen kesken on neuvoteltu työeläkkeitä ja niin sanottua sosiaalitupoa koskevien kiistojen ratkaisemiseksi seuraavaa:

 

1.    Niin sanotun sosiaalitupon uudistukset toteutetaan keskeisten työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla.


2.    Vuonna 2008 keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän odote oli 25 vuotta täyttäneillä 59,4 vuotta. Valmistellaan linjaukset, joiden tavoitteena on nostaa uskottavasti tätä keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.


3.    Linjaukset laaditaan vuoden 2009 loppuun mennessä Eläkeneuvotteluryhmässä, jonka puheenjohtajana on Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala. Eläkeneuvotteluryhmä toimii tässä työssä yhteistyössä valtiovarainministeriön ja sosi-aali- ja terveysministeriön edustajien kanssa (1+1). Samalla seurataan myös vuoden 2005 työeläkeuudistuksen vaikuttavuutta keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nou-suun.


4.    Yhteisen tavoitteen saavuttaminen edellyttää useita yhtäaikaisia toisiaan tukevia toimia. Erityisesti kiinnitetään huomiota sellaisiin toimenpiteisiin, jotka edesauttavat muun muassa työhyvinvointia, työssä jatkamista ja osaamista. Keskeiset työmarkkina-järjestöt perustavat näitä toimenpiteitä varten työryhmän, joka toimii yhteistyössä asianomaisten ministeriöiden edustajien kanssa.


5.    Edellä kohdissa 3 ja 4 tarkoitettujen linjausten valmistuttua siirrytään näiden toimenpiteiden edellyttämään kolmikantavalmisteluun. 


6.    Tällä työllä haetaan vaihtoehtoisia malleja hallituksen linjaukselle eläkeiän alarajan nostamisesta. Hallitus ei ryhdy tästä työstä poikkeavien eläkepoliittisten päätösten valmisteluun ja toimeenpanoon. Hallitus ja työmarkkinajärjestöt arvioivat linjausten ja ehdotusten vaikuttavuutta niiden valmistuttua.


7.    Kaikki työeläkepolitiikkaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa, kuten hallitusohjelmassa todetaan.


11 päivänä maaliskuuta 2009


Hallitus
EK       
SAK
STTK
Akava

 

 

 

Pitkä marssi

Olin EU:n parlamentissa 1995-1996. Tuolloin yritimme saada ravintoloiden alv:tä alemmalle tasolle. Ministeri Kari Rajamäki vieraili Naantalissa viisi vuotta sitten. aihe oli esillä. Aina vastaus on ollut, että isot jäsenmaat estävät. Viimeiseksi jäi Saksa, joka kuitenkin viimein antoi periksi. Nyt pitää huolehtia siitä, että elintarvikkeiden ja ravintoloiden alv-alennus astuvat saman aikaisesti voimaan. Tästä asiasta kiitokset  nykyhallitukselle siitä, että se on ollut mukana yhdessä järkevässäkin veronalennushankkeessa. Tosin voimaan saattaminen Suomessa on vielä tekemättä ja näkemättä.

 

Onko terveyskeskus myynnissä?

Talouselämän 9/2009 lehden Sivullinen-palstalla Mehiläinen Oy:n toimitusjohtaja Matti Bergendahl  kirjoittaa mm:ssa

Uskon, että järkevällä palvelujen suunnittelulla ja myös yksityisiä palveluntarjoajia hyödyntämällä  voimme saavuttaa perusterveydenhuollossa jopa 10 prosentin säästöt tehokkuuden kasvulla. Tämä tarkoittaa laskentatavasta riippuen 250-375 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidossa säästöpotentiaali on yhtä suuri eli 450-700 miljoonaa euroa.
Ruotsissa on paljon koemusta vanhusten - ja perusterveydenhuollon ulkoisotuksesta. Asiakastyytyväisyys ja henkilöstön saatavuus on parantunut. Yksityisen sektorin osuus koko markkinasta on Ruotsissa toimialueesta riippuen 10-20 prosenttia. Suomessa 2006 perusterveydenhuollon ostopalvelut olivat 4.1 prosenttia.
Myös terveydenhuollon arvostuksen nousu on merkittävä hyöty. Jos terveydenhuolto on vetovoimainen ala, se ehkäisee monia kansantaloudellisia ja -terveydellisiä uhkia ja varmistaa terveyspalvelujen saamisen kuntalaisille tulevaisuudessakin.

 

Oheinen kuva on Naantalin Terveyskeskuksen sisällöltään hyvästä Tasekirjasta. Kuvitus herättää ihmetystä. Pyritäänkö sillä vihjaamaan tulevasta suunnasta. Onko Bergdahlin viesti mennyt perille?

Meillä on monia näyttöjä siitä, että yksityistämien ei ole tuottanut säästöjä. Todellisen kilpailun puute johtaa lopulta kallisiin monopoliluontoisiin asetelmiin, jossa palvelun ostaja on kansainvälisten jättien omistamien yhtiöiden kuten Mehiläisen armoilla. Terveydenhuollon palvelut jakaantuvat maksukykyisten korkeatasoiseen ja köyhempien heikompiin palveluihin. Maksukykyiset maksavat turhasta vakuutusten kautta liikaa eikä köyhemmille jää kunnollisia palveluja. Tarjonta tulee eriarvoiseksi  ja yhteiskunnalliset kustannukset nousevat huimasti.
Paras lääke tätä kehitystä vastaan on kunnallisten palvelujen jatkuva kehittämien ja tehostaminen. On varmaan paikallaan kaikkialla selvittää, onko näissä Bergdahlin väitteissä mitään perää, sillä hänen väittämä 10 prosenttia tarkoittaisi Naantalin terveyskeskuksen kohdalla miljoonan säästöä.

 

 

 

Tasapainoilua taloudessa ja pakolaispoltiikassa

Naantalin valtuusto pääsee ensi maanantaina 16.3.2009  paneutumaan talouden saloihin. Timo Kvist antaa selostuksen perusteista ja Markku Tuuna kertoo miten edetään. Valtuustoryhmät esittävät omia näkemyksiään ja sitten alkaa aherrus.
Virkamiehet pitäisi tuoda esityksiään. Haluttomuutta puuttua käyttötalouteen ärsyttää.

Sen sijaan innolla esitetään investointien karsintaa, joka on helppompaa punakynähommaa, kun naantalilaisille selittäminen jää luottamushenkilöille. Investointien vähentäminen helpottaa myös virkamieskunnan töitä, joten se on silläkin tavalla mukavaa puuhastelua organisaation sisällä verrattuna siihen, että joutuisi kysymään mikä tarpeellista ja tai tehokasta. Lomarahojen poistaminen on sitä porvarihallituksen maltillista palkkapolitiikkaa ja tasa-arvon tupon mukaista, koska vähemmän tienaavat menettävät vähemmän.
Näyttää siltä taas, että kaupunginjohtaja tuntee vastenmielisyyttä rutistaa henkilökunnalta säästöesityksiä. Kysymys ei ole etujen kimppun käymisestä, vaan arkisesta punnerruksesta parantaa tehokkuutta ja vähentää kustannuksia. Mahdollisuuksia on, jos vain motivoinnissa onnistutaan.

Kunnallisveron korotusta ennen tuloja on kerättävä muista lähteistä

Muissa yhteyksissä olen arvellut, että kunnallisveron korotukset ovat edessä. Vanhasen hallituksen linjan mukaista on nostattaa kunnallisilla päättäjillä jakoveroperusteista kunnallisveroa, kun hallituksen toimesta valtionveroasteikoita on juuri alennettu suosimalla suurempituloista päätä ja kun pääomatulolliset eivät osallistu olenkaan kuntien rahoitukseen. Kunnallisveron nosto on isku kulutuskysyntää vastaan.
Valtion on luvannut avustaa kuntia omilla esityksillään ja toivotaan, että sieltä on tulossa  yhteisöveron osuuden korotus ja lisää valtionapujen lisäys. Mutta eivät ne tule riittämään ja niinpä arvelenkin, että ennen kuin tämä lama on läpikäyty on kaikki konstit käytössä ja kansa on kyykyssä. 

Unikeko herätettiin keskellä talvea

Naantalilaisia heräteltiin Unikeon aamuun keskellä talvea. Naantali on kaikin keinoin ja monin verukkein pyrkinyt estämään pakolaisten Naantalin asuttamisen. Nyt hotellina heikkoon kuntoon päästetty Unikeko eli vanha Moshulu on tulossa vastaanottokeskukseksi. Valtio vuokraa sen Raimo Puolimatkalta. Pakolaisia karttavat päättäjien kekseliäisyys joutuu koetukselle. Miten hankkeen voisi estää saamatta  pakolaisvihamielisen leimaa? 
Viisaat sanovat, että päivät ovat peräkkäin ja niin voisi tässäkin yhteydessä todeta, että ehkä olisi ollut viisasta osoittaa ajoissa ymmärrystä, niin nytkin asiallisia argumentteja kuultaisiin. Naantalin maine vastuunsa kantavana kaupunkiseudun itsenäisenä muttei itsepäisenä kaupunkina on punnittu kevyeksi ja niinpä nyt ulkopuoliset päättävät asioistamme.   

 

 

Tyhmää mutta tarkoituksenmukaista

Tekniikka & Talous lehdessä epäillään, onko Matti Vanhanen olenkaan ollut Rukalla,  vai oliko  se vain nettiyhteys?  Epäilys perustuu hänen tunnetusti huonoon muistiinsa;  Susanna Kurosen  nettisuhteenkin hän kertoi syntyneen Ikeassa ? Olikohan tuo ilmoitus mainosta Rukalle?

Sillä ei taida olla paljon merkitystä, missä hän eläkeiän noston keksi eikä silläkään, että hän sen keksi.  Mutta se on pelottavaa, että hän vielä yön yli nukuttuaan ehdotti sitä, ja vielä enemmän pelottaa se, että koko hallitus sen hyväksyi mietittyään asiaa kaksi päivää.
Yksinkertainen, mutta karu johtopäätös on, että hallituksella ei ole kykyä ei taitoa eikä koeteltua kansalaiskuntoa hoitaa vaikeita asioita. Taas on käymässä, kuten 1990-luvun lamassa, että maalle on siunaantunut olosuhteisiin nähden vääräpohjainen ja heikkokykyinen kokematon hallitus.

Eikä kyse ole substanssista eli asian keskeisestä sisällöstä. Työikäisen väestön osan määrän kasvattaminen on tulevina vuosikymmeninä välttämätöntä. Siihen suuntaa edellinen vuoden 2005 uudistus on ollut viemässä ja sitä samaa päämäärä ovat työmarkkinajärjestöt tavoitelleet Sata-komiteassa. Koko jutun ongelma on siinnä, että ihmisten työssä jaksaminen ei ole ikäkysymys vaan työsuhde- ja terveysasia. Juuri tänään, kun taivaanranta on synkkä katsoipa mihin suuntaan ja mille alalle tahansa, pitäisi luoda uskoa ja vahvistaa yhteishenkeä.   Yhteishengen keskeisin tekijä on tasavallan hallitus, kuten Lipposen hallitusajoilta tiedämme. Hallituksen luetettavimmat apuvoimat ovat ammattiyhdistysliikkeessä. Ei ole mitään järkeä avata peliä ylenkatseella. Se ei ole taktisesti viisasta puhumattakaan sisältökysymysten käsittelystä. Hallitus sopimattomalla tavalla tehnyt itsensä syypääksi tyhmyyteen raskauttavien asianhaarojen valitessa eli kielellinen viittaus tarkoittaa, että se on joulurauhan aikana alkanut haastamaan riitaa, kun rauhaan olisi aihetta.

Tänään sitten tiedämme, että Matti Vanhasen opinnot kestivät 14 vuotta ja siksi hän haluaa kiinnittää huomion työuran loppupäähän.

Meillä ovat kovat ajat tiedossa, kun vienti ei vedä yleisesti maailaman talouden taantuman johdosta ja meidän kohdallamme myös siksi, että tärkeissä vientimaissamme on devalvoitu:  Venäjän rupla on heikentynyt 40, Englannin punta 20 ja Ruotsin kruunu 15 prosenttia.
Miten me alenevan kysynnän olosuhteissa saamme tuotteemme kaupaksi, kun devalvaatio ei meitä pelasta, kuten viime laman aikana. 

Vain työntekijät kantavat vastuuta

Mikä sitten joustaa? Omistajat luopuvat osuuksistaan vain pakon edestä, jos silloinkaan. Vaikka raaka-aineiden kustannukset ovat laskeneet maailmanmarkkinoilla, ovat kotimainen puu ja suomalaiset elintarvikkeet edelleen kalliita.Maa- ja metsätalousyrittäjä ei jousta.

Viime kädessä kuten aina ennenkin tullaan kääntymään työntekijöiden puoleen kysymyksellä kumman pahan valitset:  Joustatko  palkassa vai vähennetäänkö  väkeä?  Molempia vaihtoehtoja käytetään. Ja siitä seuraa, että huoltosuhteemme heikkenee näiden toimien seurauksena monin verroin enemmän, kun työttömien määrä ponnahtaa jo enesi vuonna 250.000.  Hallituksen kaavailemat eläkeiän nostot eivät koskaan tulisi korvamaan kuin murto-osan tästä.

Järki on kallist ja tarvitaan usse”, tapasi isäni sanoa. Juuri nyt hallituksen tulisi keskustella  työmarkkinajärjestöjen kanssa avoimessa ja hyvässä hengessä ennen mitään muuta. Uppiniskainen työnantaja, joka rohmuaa elvytyksen eväät, olisi pakotettava neuvottelupöytään. Siihen olisi aihetta käyttää tuota keppiä.

Eläkekysymys on noussut kansalaisten silmissä sellaiseen asemaan, että hallituksen päänsärkynä on löytää ulospääsytie. Sellaisia on varmaankin monia. Yksi mallikin esiteltiin Sixten Korkmanin toimesta Hesarissa  tänään ja se kuuluu seuraavasti:

Klassinen kompromissi on, että riita puolitetaan. Tämän mukaisesti hallitus tarkistaisi päätöstään siten, että eläkkeiden ikärajat nousevat kahden vuoden asemasta vain vuoden. Nousu jaksottuisi vuosille 2011–2016. Sosiaalitupo toteutuisi sovitulla tavalla, jolloin työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja nousee yhdellä vuodella helmikuussa 2011.
Tuohon ajankohtaan mennessä valmisteltaisiin kolmikantaisesti esitys ikärajan nostamiseksi edelleen.
Uutta olisi, että ikärajat sidottaisiin vuoden 2016 jälkeen osittain elinajanodotteeseen. On lisäksi syytä alkaa valmistella työelämän hyvinvointia parantavaa ohjelmaa, joka tähtää työurien pidentämiseen.
Vastaisen varalle hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tulisi laatia eläkepolitiikan pelisäännöistä sopimus, joka turvaa työmarkkinajärjestöille merkittävän roolin.

SAK:n hallitus on puolestaan pättänyt olla neuvottelematta eläkeiän nostamisesta Yle uutisoi asian seuraavasti:

 

SAK:n hallitus oli koolla aamupäivällä. Kokouksen jälkeen oli selvää, ettei ratkaisua eläkekiistassa synny, ellei pääministeri Matti Vanhanen suostu peruuttamaan esitystään eläkeiän nostamisesta 63 vuodesta 65 vuoteen.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen tarjosi Vanhaselle peräytymistietä: SAK on valmis neuvottelemaan keinoista, joilla todellista työssäoloaikaa pystytään pidentämään.
- Tästä on järkeviä tapoja päästä ulos, kun otetaan lähtökohdaksi, ei yksittäinen päätös eläkeiän nostamisesta, vaan mitä kaikkia toimenpiteitä keskimääräisen työstälähtöiän nostaminen Suomessa vaatii, Ihalainen tarjoili.
Nyt eläkkeelle jäädään keskimäärin 59-vuotiaina. Painopisteen pitää Ihalaisen mukaan olla työelämän kehittämisessä.
- Toivon, ettei tästä tule arvovaltajuttu kenellekään, Ihalainen totesi.
 

 

Jollei tämä riitä, niin sitten vielä pyydetään nöyrästi anteeksi kuten Kokoomuksen ministerit yksi toisensa jälkeen ovat joutuneet tekmään. Kaikki on taas olevinaan hyvin maassa.

Niinistö hermostuu velasta ja menojarruja tarvitaan

Julkisen puolen kustannukset muodostuvat suurelta osaltaan palkoista. Niiden tasosta on esitetty kunnille selvä suunta: Maltillista nollaa on tarjottu ehtona valtionapujen korotukselle. Uhkavaatimuksen tekijät ovat samoja sankareita, jotka edellisen työehtosopimuskierroksen sotkivat katteettomilla tasa-arvotupolupauksilla.  Julkisesta sektorista saatiin palkkajohtaja ja inflaatio päästettiin laukkaamaan. Kaiken mennen jälkeen on vaikea uskoa mihinkään ihmeeseen, joten likainen työ jää kunnallisille päättäjille.

Kaikki merkit viittaavat, että julkisen sektorin tasapainotus hoidetaan kunnallisveron korotuksella.  Kunnallisvero luonteensa vuoksi syö kulutuskysyntää itsessään tai sen kohtuullistaminen vaikuttaa kunnallisiin palveluihin ja niiden suuntaan. Vaikka juurikaan kukaan ei halua lisää yksityisiä palveluja, ja vaikka niiden avulla ei ainakaan säästetä ollaan niitä tuomassa valinnan vapauden nimiin vannoen.   Juuri nyt tähän saumaan hallitus valmistelee kallista ja epäoikeudenmukaista palvelusetelijärjestelmää, josta Helsingin Sanomat esittää seuraavan hyvin perustellun epäilyksen:

 Palvelusetelistä tulee myös yritystuki yksityissektorille. Sen arvon pitää joka tapauksessa olla suurempi kuin mitä potilas saa Kela-korvauksena yksityisestä sairaanhoidosta, muuten sillä ei ole toivottua ohjausvaikutusta.
Laki jättää kunnalle oikeuden myös tarkistaa halutessaan palvelusetelin arvoa. Oikeuteen sisältyy vaara, että setelin reaaliarvo ajan mittaan kutistuu yksityisten tuottamien palveluiden kallistuessa.
Jos hallitus haluaa perustaa uuden sairaanhoidon erityismaksuluokan tai kasvattaa merkittävästi kansalaisten omaa rahoitusosuutta sairaanhoidossa, pitää se tehdä avoimesti ja todelliset tarkoitusperät paljastaen ja myös perustellen, miksi niin tehdään. Maksujen korotuksia tai uudenlaisia ohituskaistoja hoitoon ei saa piilottaa palvelusetelilakiin.


Tasavallan paletti on pahasti sekaisin. Porvarihallituksella on kiire  nyt, kun  ote lipsuu  kaikilla sunnilla, tehdä ideologiasia avauksia käärimällä raan rahastuksen pukinsorkka kauniiden sanojen sisälle. Tulevaisuuden talouden tasapainotus näyttää tapahtuvan lisäämällä yhteiskunnan eriarvoisuutta: Rahalla saa valinnanvapautta ja palveluja, joihin varat kerättään kunnallisella jakoverolla. Eikä sitä väkeä sitten riitäkään kunallisiin palveluihin, joiden luonne väännetään takaisin köyhäinhoidon suuntaan niin määrän kuin laadunkin suhteen.
   

 

 

Naantalin Olohuone

 

Luonnon ja ihmismielen kevättä ilmassa

Tyttöteurastaja\" juttu rönsyili paikoin ja välillä mentiin KH jälki-istuntoonkin.  Oli hyvä aihe keskusteltavaksi ja niin kehottaisinkin kaikkia seuramaan elimistöään, joka antaa aina merkkejään, ettei tapahdu mahdotonta korjattavaa. Kokemuksesta tiedän kertoa, että vaivat  tulevat  itse huomaamattakin. Toisetkin voi huomata asian herkemmin, mutta soveliaisuus syistä eivät kerro havainnoistaan. Monenlaista kokenut  Raikku.


Raikku huomasi, että kirjakertomukseen on liitetty viesti tälle päivälle. Asia taitaa aika usein olla kuten Raikku sanoo, että itse huomaa vaivansa viimeksi ihan elimistöönkin liittyen; Niihin tottuu tai niitä torjuu. Yksi vanhempi kaveri kertoi, että vaivoista hän tietää edelleen olevansa hengissä ja alkoholismista parantunut sanoi, että se on sairaus, jossa potilas tunnistaa taudin viimeisenä.
Ihmismielen ja ihmissuhteiden ongelmat ovat  koukeroiset  ja politiikan pahana puolena on, että heikkoutta ei saa osoittaa ja inhimillisyyden osoituksia on varottava, ettei niitä käytetä sinua vastaan. Tämä johtaa helposti peittelevään jopa valheelliseen elämäntapaan, joka valitsee myös läheissuhteissa. Nk. velvollisuudentunne antaa helpon tekosyyn paeta kodin ongelmia. Voin tulla syytetyksi entisen papin metodista opettaa asioita, joita ei itsekään noudata. Siitä huolimatta jokaisen kannatta aina silloin tällöin pysähtyä, ja siksi olisi hyvä, että pyhitettäisiin lepopäivä.

Jäät houkuttelevat ja Merisali avataan: Kevät on tullut


Naantalissa on taas oivat liikkumismahdollisuudet jäällä. Mutta tähän myös varoituksen sana: Mihin tahansa ei pidä mennä ja selvilläkin reiteillä voi olla vesihautoja kuten Väskin ja Taimon välisellä uralla keskellä aukkoa. Kokemuksesta tiedän, että siinnä monot kastuvat. Poikittaisyhteys  Kailon , Jakoluodon  ja Hiipan takaa olisi tervetullut  sanovat monet.

 

 

Palkansaaja: Puolusta oikeuksiasi

Kuten tiedämme, on porvarihallitus toimissaan antanut tukea heitä lähelle oleville tahoille: pääoma- ja metsätulojen saajille ja maanviljelijöille.  Kokoomus on yrittänyt näytellä paölkansaajan ystävää kaiken maailman tasa-arvotupoillaan.
Todelliset karvat ovat nyt pinnassa. Lauri Ihalainen osaa asiansa ja kertoi  sen eilen selkeästi kaikelle kansalle: Kysymys ei ole työajan pidennyksestä todellisuudessa, vaan mielivallan käytöstä. Siksi kaikki palkansaajajärjestöt ovat nousseet yhteisrintaman ja toivovat kansalaisilta erityisesti palkansaajilta tukea. Sitä voi antaa kirjoittamalla nimensä  palkansaajajärjestöjen adressiin adressiin joka löytyy seuraavasta osoitteesta    http://www.adressit.com/elakepaatos

Palkansaajien  puolue on aina ollut Sdp. Tätä kuvaaOppositiopuolueet ovat tekemässä välikysymystä ja Sdp on ottanut johtavan roolin asiassa ja toivoo palauutettasi nettisivujen kautta. Osallistu menemällä sivuille:  www.pelastaelakkeesi.fi.

 

 

 

Tyttöteurastaja-kirjoituksesta

 Tosi hyvä kirjoitus tämä Tyttöteurastaja. Ei pelkästään nämä Pentin jutut vaan kokonaisuus. Olen itse seurannut yhtä nuorta miestä ja pohtinut kuinka kauan jaksaa, mutta onneksi ovat terveet elämäntavat. Tunsin Pentin kohtalaisesti; Kävimme samoissa pitkän matkan hiihdoissa ja meillä  oli yhteisiä töitä. timo rantanen 

 

Euroopan Parlamentti on tekijöiden paikka

Euroopan parlamentin vaalit ovat tärkeä poliittinen tapahtuma, jota  aliarvioidaan. EP ei ole parlamentti sinänsä koska siellä ei ole parlamentarismia, sillä "Euroopan hallitus"eli komissio on kuten  kunnanhallitus, sillä siellä ovat edustettuina lähes kaikki ryhmät suhteellisuuden mukaisella osuudella. Parlamentilla on kuitenkin päätösvaltaa aina vaan enemmän ja siksi sinne pitää saada poliittisesti toimintaan pystyviä edustajia. Se, että osaa sanoa monilla kielillä EI kaikkiin asioihin, ei edistä suomalaisen eikä eurooppalaisen asiaa. Kansainvälisen finanssikriisin oloissa demokraattisen elimen merkitys ja tarve korostuu. Pelisääntöjä ja kohtuutta vapaan hulinan ja pelkän ahneuden tilalle tarvitaan. Siksi tarvitsemme edustajia, joilla on sanottavaa, ja joita kuunnellaan. Euroopan Parlamentin jäsenyyttä ei kannata antaa niille, jotka täällä kotimaassa käyttävät asemaansa  vastustaakseen EU:n pyrkimyksiä ja kansalaisten parempaa huomista 

Puoluevaltuuston kokouksen päätteeksi kokoontuivat tulevat ehdokkaat ja entiset MEP:t  Paasitorniin. Kuvassa ovat kaikki muut EP:ssä olleet sosialidemokraatit paitsi Saara Maria Paakkinen, jonka syöpä lopulta siirsi ajasta ikuisuuteen ennen aikojaan ja Jörn Donner, joka on aina kiireinen. Kuvassa vasemmalta oikealle Mikko Rönnholm, Reino Paasilinna, Pertti Paasio, Ulpu Iivari, Riitta Myller ja Lasse Lehtinen.



 

 

Vilpitöntä tyhmyyttä tai vilpillistä viisautta

Työreformin ja tasa-arvotupon risteytys

Aamutelkkarissa palkansaajajärjestöjen edustajat SAK:n Pertti Parmanteen johdolle selväsanaisesti kertoivat, että vanhuuseläkeiän korotus ei pidennä työssäoloaikoja, vaan innostaa käyttämään nykyisiä mahdollisuuksia jäädä ennen aikoja eläkkeelle siten, että keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä laskee. Työntekijät pysyvät pidempään töissä, jos työnantajat sen sallivat ja jos työkykyä riittää eli nykyiset ikärajat eivät sitä estä eli kysymys ei ole muodollisista ikärajoista, vaan tosiasialiallisista työolosuhteista.
Matti Vanhasen kerrottiin keksineen asian Rukan laduilla. Kevään häikäisevä aurinko tulee alhaalta. Monet mittaavat omaa vaikutusvaltaansa pitkälle ulottuvan varjon perusteella. Se on kuitenkin harhanäky, joka ei kuitenkaan tällä kerralla hävinnyt hallituksen kokoussaleissa, vaan koko porvarihallitus polki miinaan oikein kunnolla. Siinnä tuli Jyrki Kataisen tasa-arvotupolle jatkoa.

Esimiehet ratkaisevat

Pohdiskelin eilen Naantalin kaupungin talouden tehostamisen keinoja ja päädyin arvioon, että nyt tarvitaan johtajuutta esimiehiltä. Hesarin pääkirjoitus sanoo asian hyvin :

Nyt kunnissa kaivataan järkeviä ratkaisuja ja osaavaa esimiestyötä, jotta peruspalvelujen työntekijät pysyvät työkuntoisina. Kun viime lama hieman hellitti, sairastavuus kunnissa räjähti kasvuun.
Siihen ei ole nyt varaa, sillä tulevaisuudessa peruspalvelujen työntekijöitä on entistä vähemmän.


Vilpittömät ruotsalaiset köyhän asialla

Ruotsin 42. pääministeri Fredrik Reinfeld  (kok) osoitti ymmärrystä auttaa köyhiä itäblokista EU:n jäseniksi tulleita maita. Sehän tuntui todella jalolta, vai oliko sittenkin taustalla ruotsalaisten pankkien pelastaminen. Mieti tätä ja lue Jyri Raivion jutusta leikattu pätkä:

Köyhiä on sielläkin, mutta iso osa alueen tukea saavista maista on EU:n jäseniä. Tuntuu tylyltä käyttää köyhille tarkoitettuja rahoja pikarikastumiseen pyrkineiden ja siinä touhussa itse asiansa sotkeneiden EU-maiden auttamiseen.
Vielä tylymmältä se tuntuu, koska Maailmanpankin rahoilla pelastetaan monessa tapauksessa rikkaiden länsimaiden pankkeja. Iso osa tukea saavista itäeurooppalaisista pankeista on nimittäin länsimaisessa kuten ruotsalaisessa tai itävaltalaisessa omistuksessa.
Maailmanpankin on syytä torjua näiden maiden pyynnöt, jotta rahaa riittäisi kaikkein köyhimmille.
Ne joutuvat muutenkin kärsimään kohtuuttomasti amerikkalaisten finanssinerojen massiivisten virheiden synnyttämästä globaalista talouskriisistä.

 

Ja lopuksi syvällistä tutkimusaiheistoa arkipäivän ratoksi, myöskin Hesarista.

.

Uusi aivotutkimus tukee teoriaa. Koehenkilön aivoissa erittyy mielihyvää tuottavaa dopamiinia, kun hän näkee kaupassa houkuttelevan tuotteen ja harkitsee sen ostamista.
Mielihyvä liittyy juuri pähkäilyvaiheeseen – kun kaupat on tehty, kemikaalihumala laskee nopeasti. Silloin voi iskeä shoppailijan katumus.
Tietenkään ihminen ei ole pelkkien vaistojen armoilla vaan voi tietoisesti järkeillä, onko ostos mielekäs.
Tuoreiden tutkimusten mukaan kivikauden käskyt kumisevat ensin syvällä aivoissa, ja vasta sitten aivojen pintapoimuissa tapahtuu järkeilyä.
Kun aivot tekevät päätöksiä uuden tiedon perusteella, niiden alemmissa kerroksissa näkyy reaktioita sekunteja ennen kuin ylemmissä virtapiireissä liikahtaa.
Viive voi selittää sen, että kaupassa koehenkilön pienikin pysähdys matkalla kassalle vähentää dramaattisesti ostotapahtuman todennäköisyyttä. Tuumaustauko auttaa harkitsemaan, onko popcorn-keitin todellakin tarpeellinen?
Tavarat myös lisäävät kiinnostusta seksiin.
Michiganin yliopiston vuonna 2008 valmistuneessa tutkimuksessa selvitettiin 18–45-vuotiaiden miesten ja naisten rahankäyttöä sekä seksielämää. Mitä enemmän miehet kuluttivat, sitä enemmän heillä oli seksikumppaneita. Naisilla tätä yhteyttä ei löytynyt.
Tutkijoiden mukaan miehet pyrkivät omaisuuden avulla nostamaan statustaan viehättääkseen naisia – ja näköjään onnistuvat siinä. Evolutiivinen selitys kuuluu, että miesten esi-isät pärjäsivät naarasmarkkinoilla, jos he metsästivät hyvin ja kykenivät tarjoamaan turvaa perheelle.

 

 

Naantalin taloudesta

Rannikkoseutu on nostanut Naantalin talouden tilan pöydälle Turun Sanomien sunnuntaisen vastaavan jutun tyyppisesti.  Toimittaja Joni Koski osaa hommansa ja niin jutussa oli luettavaa ja informaatioarvoa.
Taas kerran selvisi, että  Timo Kvist on säilyttänyt linjansa. Hän ei usko käyttötalouden tehostamiseen ja arvelle selvittävän investointien karsinnalla. Sydämestäni toivoisin hänen olevan oikeassa. Tärkeää on huomata, kuten Timo itsekin tekee heti toteamalla, että on välttämättömiä investointeja: Moton matala on hoidettava, koska se palvelee sataman tärkeintä asiakasta ja meidän Sampoamme Nestettä. 

Yleisemmin voi todeta, että investoinnit jakautuvat ei luokkiin sen mukaan aiheuttavatko ne jatkossa lisää käyttökustannuksia tai vähentävätkö ne niitä. Edelleen on investointeja, jotka tuottavat jatkossa tuloja. Näin ollen investointeja ei voi katsoa kassavirta eikä velkaantumismielessä, vaan ne on arvioitava aina erikseen. Niitäkin investointeja löytyy, jotka ovat pakollisia, kuten kunnossapito ja peruskorjausinvestoinnit. Ja sitten on vielä ajoituksen eli edullisen toteutuksen muuttuja, jota  on syytä seurata. Kaiken kukkuraksi elvytys on tasavallan porvarihallituksenkin  politiikan lähtökohta.

Käyttötalouden kustannukset ovat vuosittaisia ja niiden karsiminen voi tuottaa jatkuvia säästöjä tulevina vuosina. Tunnettua on, että julkisen talouden tuottavuus, joka sinänsä on vaikea asia, ei ole kehittynyt suotuisasti.  Julkisella puolella  ei myöskään yksityisten yritysten temppu eli henkilökunnan vähentäminen ole yleensä ratkaisu, sillä se usein kostautuu palvelujen määrässä ja laadussa, mistä taas voi olla tulevia suurempia kustannuksia tiedossa.  Sen sijaan tehostamismahdollisuuksia löytyy varmaankin menetelmissä,  johtamisessa ja motivoitumisessa.  Arvelen, että esimerkillä on suuri vaikutus kunnallisessa asiantuntijaorganisaatioissa.  
Hyvän johtajan tuntee siitä, että hän onnistuu saamaan henkilökunnan innostumaan ja yrittämään. Pitää olla selkeä, johdonmukainen ja jämpti, mutta luottamusta herättävä. Nyt koetellaan virkamiesjohdon kyvyt. Enkä epäile, etteikö tässäkin talkoissa onnistuta ihan kuten kuntaliitoksessakin kunhan otetaan kaikki ospuolet valmistelmaan japäättämään hyvässä yhteistyn hengessä. Ikävä vaan, että nyt ei ole suotu pidempää hengähdystaukoa.

 

 

Höynäytetäänkö hyväuskoista?

Naantalin Energialle annetaan ohje nostaa sähkön siirtohintaa. Yhtiö on saanut kansanliikkeen aikaan ja minutkin mukaan  siksi, että Naantalin Energia on väittänyt  siirtävänsä ja myyvänsä sähköenergiaa halvalla jopa  puheittensa  halvemmalla , kuin muut.
Demarit väittävät, että siirtohinnat alenisivat, jos sovellettaisiin Turun hintoja, mutta hallitus haluaa nostaa hintoja nykyisestäänkin ylöspäin. Onko kysymys piiloverottamisesta? Mikä täsmälleen oli demareiden ehdotus.  Nimimerkki  Hyvä uskoista höynäytetään”


Kyllä tässä on käynyt niin, että oman sähkölaitoksen myötä saamme kaikista ennakkolupauksista huolimatta korkeammat siirtohinnat, kuin Turussa on. Kilpailun alaiset myyntihinnat ratkaistaan markkinoilla. Ne voivat olla halvempia Naantalissa tai sitten ei. Pienen yhtiön ei ole helppo kilpailla voitokkaasti.
Kaupungin omistama yhtiö saa vielä korottaa siirtohintoja rikkomatta lakia. Kyse on kuitenkin varojen keräämisestä kaupungin kassaan nostamalla hintoja, joten kyllä se pienentää verotuksen korotustarvetta.
Demareiden Hannu Aallon tekemän  ehdotuksen voi kokonaisuudessaan lukea liitteestä

 

 

Sairaus nujersi Lasse Lakan

Kaupunginhallituksen ilmoitusasioita tulee ja menee. Ajatukset ovat jo muualla, kunnes virrasta tartu tajuntaan Lasse Lakka on kuollut perjantaina.

Keskiviikkona soittelimme Lassen perään, kun häntä ei kuulunut Turun Seudun Kaukolämmön käyttötoimikunnan kokoukseen: ”Puhelimeen ei saada yhteyttä”. Näin ei ole tapahtunut 30 vuoteen. Arvelimme väärin, että hän oli osa-aikaeläkkeellä. 
Vasta kuukausi sitten olimme kaukolämpöseminaarissa kämppäkavereina. En kyennyt näkemään, että hänen liikkumisvaikeudet johtuivat vakavasta keuhkosairaudesta, johon syynä oli huomaamatta jäänyt vakava ammattitauti. 

Lasse oli karski - liian karski mies - valittamaan vaivojaan ja niinpä kavala sairaus ehti edetä liian pitkälle ja  parin viikon kamppailu päättyi kuoleman yliotteeseen.

Lasse Lakka oli Naantalin kaukolämmön kehittäjä, rakentaja, käyttäjä ja tosiasiallinen johtaja. Hänen aikanaan koko järjestelmä luotiin  Toiminta oli tehokasta ja luotettavaa. Hän oli ammattimies. Hän ei ollut besserwisser. Hän oli ylijämpti ja monien mielestä liian varma. Hänen äänensä kuului eikä turhaan. Hän oli valmis auttamaan, mutta vain tarpeessa olevia.  Hän oli pelottavan oloinen ehkä siksi, ettei hänen sisälleen pääsisi.
Mutta kun kuunteli hänen kokemuksiaan illan hiljaisuudessa lappalaisesta elämästä, avautuivat avarat maisemat.


Liian usein kohtalon kova koura ei tunne inhimillistä armoa eikä kohtuutta. Lasse poistuminen jätti onton olon.    

 

 

Sähkön siirtohinnat nousevat ja Kristoffer-sali sai aloitusluvan

Naantalin Energia saa korottaa siirtohintoja, jotta kaupunki saa osinkotuloja. Sosialidemokraattien ehdotus, että tavoitteeksi asetettaisiin Turku Energian n. 15 prosenttia alhaisempi taso hävisi äänestyksessä äänin 7-3 . Kaikki puheet Naantalin Energian edullisesta hintatasosta voidaan lopullisesti unohtaa. Tarinan opetus on, että asiat ovat miltä ne näyttävät eivätkä mitä ne tosissaan ovat.
Toivottavasti joku täysjärkinen joskus seuraa omia laskujaan ja tekee johtopäätöksiä.

Kristoffer-sali käynnistetään. Kaupunginjohtaja hävisi äänin 11-0. Toivotaan, että virkamieskunta tekee asiat päätöksen mukaisesti. Penkkien uusiminen jää tulevien päätösten varaan. Sali tulee  joka tapauksessa parempana niin teatterin kuin musiikin harrastajien käyttöön. 

 

Kuka johtaa ja miten

Naantalin Energia Oy:lle annetaan konserniohjeet taas kerran. Niin on ennenkin tehty, mutta turhaan. Viimeiset ohjeet on unohdettu ja viitattu aikoihin, jolloin markkinoilla ei ollut sähköenergiakaupassa osuutta.
Yhtiö tietenkin toivoo vapaita käsiä, kun se niin hyvin on onnistunut hommansa hoitamaan. Kaupunginjohtajakin osoittaa ymmärrystä tämän linjan jatkumiselle.
Demarit ovat yhtiön itsenäisenä jatkamisen yhteydessä edellyttäneet yhtiön johdon lupauksiin luottaen, että siirtohinnat voidaan pitää Turun tasolla ja silti tuottaa kaupungille puolen miljoonan osinkotuotot.

Ei varmaan olis pahitteeksi, jos vaikka Timo Kvist ja porvarilliset päättäjät tutustuisivat konserniyhtiön toimitusjohtajan haastatteluun. Voisi kuvitella, että kuuluisia kokoomuslaisia korvia alkaisi kuumottaa.

Pieni on pysyy kauniina: Naantalin Energia - kuluttajan asialla

Sähkömarkkinat lehdessä 1/2009 on juttu, jonka otsikkon olen lainannut ylle. 

Hyvät ja pahat on jutun juoni. Sen ingressi  ja toimitusjohtajan kannaotot, joita tässä on lainattu, ovat selvä viesti: Asiakkaiden parasta ajatteleva toimitusjohtja vastaankaupungin kassasta kinnostuneet vikamiehet ja päättäjät.

 

Suomen kesäkaupunkina mainostettu Naantali ei ole asukasluvultaan suuren suuri, ei edes vuodenvaihteessa voimaan astuneiden kuntaliitosten jälkeen. Se on kuitenkin kaupunki, joka osaa hoitaa talouttaan naapuriaan Turkua paremmin. Samalla tavalla kuin Turussa,
Naantalin poliitikot kuitenkin alkoivat nähdä kaupungin omistaman sähköyhtiön potentiaalisenalisätulojen Iypsykohteena. Toiveissa olivat lähinnä isommat osingot. Kun niitä ei ollut luvassa, päätettiin alkaa tutkia mahdollisuutta myydä yhtiö Turku Energialle.

"Vaikka yhtiön eläköitymässä oleva toimitusjohtaja Vilho Lehtosalo kieltää oman roolinsa  päätöksen (Ei Turku Energian tarjoukselle) synnyssä, hän korostaa yhtiön toiminnan tavoitteena aina olleen asiakkaiden edun. 

 

Nyt vekseli lankeaa. Saa nähdä löytyykö kaupunginhallituksen porukalta ryhtiä pitää ohjaksi tiukalla vai annetaanko entisen menon  jatkua.

 

Jos pää on tyhjä ja sydän autio, onko vatsalla enää väliä?

Naantalin kaupunginhallitus saa pöydälleen kolmannen kerran Kristoffer-salin. Kuuma peruna on saanut vähän ylikorostuneen aseman. Rannikkoseutu ja Turun Sanomat ovat olleet kultuuriväen tiedon välittäjinä tämän palstan lisäksi. Demareiden lähtökohta on ollut aikoinaan ja on edelleen kulttuurin mahdollisuuksien parantaminen. 
Tommy Taberman kirjoitti loistavan kolumnin Uutispäivä Demarissa, jossa hän moitti elvytystä aiheellisesti kulttuurin unohtamisesta. Kolumni alku ja loppu kuuluvat Tabermanin nimeen näin:

Jos pää on tyhjä ja sydän autio, onko vatsalla enää väliä? Tässä nokkeluudessa on tietenkin se virhe, että kyllähän ihminen tarvitsee kaikkia kolmea yhtä paljon: leipää, lämpöä ja laulua. Jos yksikin puuttuu, elämä kulkee pahasti ontuen. ...
 Muista elvytysmiljoonista en tiedä menevätkö taivaan tuuliin vai pelureiden taskuihin. Kärsivällisyys ja rehellisyys eivät nopeiden voittojen maailmassa ole mitään hyveitä. Mutta sen tiedän, että jokainen henkeen panostettu ropo sataa varsinkin nyt reilun koron kera laariin.


Kaupunginjohtaja näkee Kristoffer-salin  talouskysymyksenä ja demarit kokevat tämän demokratian koetinkivenä: Onko  ylimmän päätöksentekijän eli valtuuston tahto laki vai vain ohje?
Molempia kantoja voi perustella ja molemmat ovat väärässä kuten Mauno Koivisto tehtyjä päätöksiä luonnehti.  
Talousnäkökulmalla on kasi puolta: Kunnan talous ahtaasti tai julkinen talous laajasti. Kunnan taloudessa tulisi säästää ja julkisessa elvyttää.  Tätä jälkimmäistä Taberman toivoo.
Demokratiaa ja elvytystä eli työllisyyttä kannattavien on perusteltua viedä hanketta eteenpäin järkevässä muodossa. Olemme sanoneet, että tämä periaateruudussa, mutta kyllähän joustaakin pitää, jos hyviä ideoita syntyy ja pääasia että kulttuurin edellytyksistä huolehditaan, sillä Tabermannin tapaan uskomme panostusten palaavan korkojen kera kaupungin kassaan.