Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

AIEMMAT TIEDOTTEET 2009
« TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU »
 

Vappu

Perinteisin menoin vietetään Vappua. Ylioppilaat ja työläiset juhlivat. Mekin pidämme sellaisen hiljaisen hetken Kansalaissodan uhrien muistomerkillä Vappuaamuna klo 10.

 Muistomerkki sijaitsee Kirkonmäellä suuren tammen alla taustana meri. Aika ja Muisto on kuvanveistäjä Juhani Vikaisen antama nimi taideteokselleen, joka kertoo koruttomasti Suomen kansan historian raskaasta alusta.

Tuon onnettoman koettelemuksen kokenut viimeinen punakaarttilainen Aarne Arvonen kuoli vuoden vaihteessa 111 vuoden ikäisenä. 

"Sodan syyksi Arvonen arvioi yhteiskunnan kahtiajakautumisen hyvä- ja huono-osaisiin, mikä on hänen mukaansa ongelma nykyajan maailmassakin. Arvosen puhuessa vallalla ei ole katkeruus tapahtuneista vaan vankka usko tulevaisuuteen.

Samassa hengessä kokoonnumme paikalle, josta vielä ehtii hyvin klo 11.30 marssille Turkuun ja Koulun pihan kello 12 alkavaan juhlaan kuulemaan puheenjohtaja Jutta Urpilaista  ja kansanedustaja Kimmo Kiljusta.
KTS: SD-PIIRIN TIEDOTE

 

Tasapainoista

Naantalin kaupungin kannanotto Unikeon soveltuvuudesta vastaanottokeskukseksi on tehty yksimielisesti. Asia on ollut pikkuparlamenttien kestoaihe ja  paikalliset reaktiot ovat olleet voimakkaita. Omistusasuntojen arvon menetyksen pelkoja on syntynyt. Pikkukaupunki ei ole kovin suvaitsevainen. Joukoissamme on muukalaisvihamielisyyttä ja pintaa raaputettaessa voi pilkistää rasistisiakin piirteitä ajattelussamme.
Historiasta tiedämme rotuihin kohdistuvien vainojen kauheudesta. Ne eivät unohdu. Emme me voi olla tietämättömiä tämän päivän maailman kovuudesta, joka pakottaa ihmiset kodeistaan hakemaan muualta turvaa. Meillä pitää olla sydäntä ja järkeä huolehtia omalta osaltamme yhteisestä vastuusta. Mutta vaikka olemmekin valmiina kantamaan pahan maailmamme taakasta osamme, on meillä oikeus olla päättämässä, miten osamme hoidamme. Siksi kaupunginhallituksen kannanotto on tasapainoinen, sillä se ei ole pelkästään torjuva, vaan myös ratkaisuja etsivä. kuten vastauksen viimeinen kappale osoittaa:   

 

Naantalin kaupungin omistuksessa ei ole vastaanottotoimintaan soveltuvia tiloja. Luolalassa sijaitsee kuitenkin entinen karjatalouskoulu, jota on aikaisemmin käytetty turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksena. Kaupungin mielestä tämä kiinteistö olisi nyt esitettyä vaihtoehtoa selvästi soveltuvampi paikka vastaanottokeskukselle."
 

 

 

Ajattelemisen aihetta - näkökulmia elämään

Havukujan ajattelija on käsite, jota Aku Aittokallio Yhteinen Naantali lehden viimeisessä numerossa esitteli. Piirikokouksessa Raimon juttu oli kiinostuksen kohteena ja niinpä Yhteistä Naantalia piti toimittaa Naantalin suuntaan halukkaille maskulaisille.

Raikku on painattanut tarinoistaan kirjan, josta voi löytää naantalilaisille tuttuja tai ainakin tutuille sopivia piirteitä. Kirja on samalla kaunis muistokirjoitus vasta edesmenneelle Raimon työkaverille. Kirjassa ollaan Torin syrjäl, Ehtovesperi, Politiikan kysymyksi, Kaffetunnil, Kylähullu ja kirja päättyy: "Aapo kuljeskeli sitä tuttua polkua, jotta se pysysisi käytetyn näköisenä. Muisteli sen kiviä ja juuria, jotka oli usein hänet kumonnut, kun olivat sateesta märkiä."
Ystävällistä naantalilaista huumoria! Kirjaa on rajoitetutista tarjolla. Kaivokatu 20 toimituksesta voi kysellä?

Raikku seuraa sivuja ja kommentoi taas eilisiä otoksia: Kuvista voi vain todeta. Kyllä maailma on kaunis Naantalin kohdalta!

 

 

 

Tämä on ainakin totta

Grafiikka

Kevään pientä kajastusta katso tarkemmat tiedot Ylen sivuilta

 

Huhtikuuko pehkupuuta?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voimistelussa välittämisen tuulia

Naantalissa perustettiin itsenäisyyden alkuvuosina kaksi voimistelu- ja  urheiluseuraa: Löyly ja Toverit. Toinen oli SVUL:n  eli Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton toinen oli Työväen Urheiluliiton alainen. Mutta molemmat olivat viralliselta nimeltään : Voimistelu- ja urheiluseuroja.

Voimistelu on siis ollut Suomen liikunnassa merkittävässä roolissa. Massatapahtumissa kuten TUL:n liittojuhlilla tai SVUL:n suurkisoissa olivat massavoimistelut tapahtumia, joihin pyrittiin saamaan kaikki mukaan. Vielä sodan jälkeisinä nousun vuosina Naantalista osallistuttiin sankoin joukoin näin suurtapahtumiin. Tapahtumat ovat mukana olleiden mielessä vieläkin.

 

Kilpaurheilu ja uudet lajit ovat sittemmin olleet vetovoimaisimpia. Viime vuosina Jääkiekko, jalkapallo, ringette ja salibandy ovat Naantalissakin vetäneet nuoria puoleensa ja menestystä on tullut. Edellytyksiäkin on näille lajeille luotu rakentamalla suorituspaikkoja kiitettävästi.


Voimistelu on jäänyt vähemmälle huomiolle. Naantalin Voimistelijat ovat tehneet työtä tuon hienon liikunnan parissa ja ottaneet miehetkin mukaan poistamalla nais-sanan nimestään. Piirikunnallisella tasolla naantalilaiset joukkueet ovat jo kivunneet kärkitiloille. Se on tulosta ahkerasta työstä, josta kiitosta ansaitsevat ohjaajat ja seuran aktiivit.

 

Aivan erikoisen lämmittävältä tuntui kuulla, että NVO on uranuurtaja erityisryhmien voimistelussa. Ensimmäiset valtakunnalliset kehitysvammaisten rytmisen voimistelun Special Olympics -kilpailut järjestettiin lauantaina 25.4.09 Naantalissa Taimon koulussa.

 

 

 

 
Special Olympics on kansainvälinen järjestö, joka organisoi ympärivuotista urheilutoimintaa kehitysvammaisille henkilöille. Rytminen voimistelu on yksi Special Olympics –kisojen kesälaji (ks. http://www.sklu.fi/kilpaurheilu/kesalajit/) ja tällä hetkellä NVO on Suomessa lajin ainut valmennusta antava urheiluseura Suo­men Kehitysvammaisten Liikunta ja Urheilu ry:n toiminnan alaisuudessa. NVO:n rytmisen kilpailun joukkue ”Chili” perustettiin viime syksynä, ja kaikki seitsemän eri-ikäistä voimistelijaa ovat kehittyneet kauden aikana merkittävästi liikunnallisten taitojensa osalta. Liikunnalla on huomattu olevan myös välillisiä myönteisiä vaikutuksia voimistelijoiden muussa elämässä.

 

Aiheesta voi saada lisäinfoa tutustumalla liitteenä olevaan kuvia sisältävään tiedostoon ja tietenkin NVO:n sivuille. Tässä on jotain uuden ajan henkeä, sellaista välttämistä, josta on paljon puhuttu, mutta josta on ollut puutetta.

 

 

 

 

Edellisestä lamasta pitää ottaa oppia myös Naantalissa

Edellisestä lamasta pitää oppia myös kuntatalouden hoidossa. Eräs oppi on, että nyt meillä ei ole varaa ajaa investointitasoa kunnissakaan alas 1990-luvun alun tapaan. Se löisi korville valitsemaamme elvytysstrategiaa. Toisaalta investoinneille on myös aito tarve muun muassa korjaustarpeessa olevan rakennuskannan vuoksi.
Toinen edellisen laman oppi on se, että lisäämällä kuntien valinnanvapautta ja paikallista joustavuutta, saavutetaan palvelujen turvaamisen sekä talouden kestävyyden kannalta paras tulos. Kolmas oppi on ennaltaehkäisevän työn merkityksen oivaltaminen.
Vastavalitut kuntapäättäjät ovat kovan paikan edessä. Monesta tärkeästä lisärahaa vaativasta lupauksesta on heti alkuun luovuttava ja elettävä suu säkkiä myöten. Samalla tulee toteuttaa uudistuksia, joilla turvataan rahojen riittävyys ja palvelut myös seuraavina valtuustokausina. TS aliokirjoittaja on hallinto- ja kuntaministeri (kesk). MARI KIVINIEMI

Edellisestä lamasta pitää otta oppia on Kiviniemeltä oikea oivallus. Hän näkee, että rakennekehitys ei ole ratkaisu, mutta hän on kyllä naivi tai petollinen kun hän samaan aikaan opettaa, että on rakennettava ja korjattava, ja valinnanvapautta on lisättävä joustojen toivossa ja ennaltaehkäisevän työn merkitystä pitää korostaa siten, että rahojen riittävyys turvataan tulevinakin vuosina. Hokus pokkus!
Asiallaisesti arvioiden voi tämän opetuksen  ymmärtää vain yhdellä tavalla: Kuntien on nostettava veroprosentteja, sillä mitään muuta keinoa ei käytettävissä ole. Valtionvaroissa työskentelevä ministeri voisi tämän urhoilua osoittaen sanoa ääneen.

Kirjoitus tuli juuri parahiksi, sillä Naanatalin kaupunginhallitus käsittelee Naantalin talouden tasapainottamisehdotuksia tänään. Toivottavasti Kiviniemen ennaltaehkäisyn ajatus ainakin saisi ymmärrystä vaikkei muuta, kuin Kiviniemen puoluetovereilta.

 

 

Työ, tasa-arvo, turvallisuus

Ennen kokousta Maskun Kipinän puheenjohtaja Maija Salo ja kunnanjohtaja Rauli Lumio kertoivat kunnan kuulumiset puheenjohtajalle uudessa hienossa Tammenahjon monitoimikoulussa.

Julkiset terveyspalvelut ovat vaarassa Paula Risikon seteliesitysten seurauksena. Piirikokous vaati, että koko esitys olisi hylättävä, koska se ei edesauta terveyserojen tasoitus, vaan entisestään niitä kasvattaa.

 

Naantalilaisten edustuksella sijoituttiin kärkeen osallistumiskilpailussa 100 prosenttisella läsnäololla Hannu Aalto, Tarja Honka, Jaana Malmikare, Mikko Rönnholm ja Ilkka Saari olivat paikalla, vaikka eivät soppajonossa oleetkaan ensimmäisinä. Ei ay-liikkeen miljoonia eikä liioin  ruostetta soppatykien takaa löytynyt, vaikka Hesarissa sellaisista puhuttiin. 

Jutta Urpilainen esiintyi edukseen pohdiskelevasti ilman julistuksen painolastia. Kokonaisvaikutelma: Läheinen melkeinpä yksi muista vaan; Nykyaikainen työväentyttö.
Monen kokousedustajan kanta oli, että tuola tyylillä pärjää muuallakin, moititusta ylimillisyydestä ei ollut tietoakaan. Kaikkieen kättely oli sitten jo vähän rajoilla.
Työn ja tasa-arvon puolue oli Jutta Urpilaisen kiteytys Maskun piirikokouksessa. Tämä tuli vastauspuheenvuorossa Seppo Koskiselle, joka jaksaa muistuttaa, että vain tavallisten työtätekevien avulla voidaan voittaa vaalit ja vasta valassa ollessa voidaan auttaa vähäväkisiä.

Suhtautumine kiinteistöveroon ei ihan vakuuttanut. Suhdannesyillä voi nihkeyttä perustella, kuten vähän kaikkea muutakin. Mutta loppuun asti pohditulta ei se tuntunut.

 

Kepun Kääriäinen  vei aikoinaan Neukkulaan Lepikon torpan multaa; Arvokkainta, mitä Suomesta löytyi. Nyt puolue lähtee Urhoilemaan Unioniin. Liberaalit lähtivät yli 30 vuotta sitten Eduskuntavaaleihin entisen presidentin K.J. Ståhlbergin kuvalla. Se joutsenlaulu päättyi puolueen kuolemaan Kepun sylissä. Aikoinaan kysyttiin ja sopii se sama kysymys nytkin esittää, mitä yhteistä oli liberaaleilla ja mitä yhteistä on  Kepulla perunan kanssa? Molempien parhaat osat ovat maan alla.

 

 

 

Jokke tietää

Ammattimiehen silmällä Nalvin omistaja, pääsunnittelija ja työntekijä Jouko Leino tiesi kertoa, että alkemistin  veroinen unelma tehdä kultaa on toteutettu Kakolan luolassa Turku Enrgian toimesta, kun  jätevedestä taiotaan  lämmintä ja  kylmää. Tutustu tiedotteeseen.

Terveellistä olisi naantalilaistenkin  ruveta miettimään asioita useammasta näkökulmasta!

 

Saaristo - Naantali muistaa

Kunnia- ja ansiomerkkejä jaettiin ennätysmäärä - yli 80 pitkän päivätyön tehneitä huomionosoitusten kohteena. 
Urpo Alho ja Paavo Pensamo saivat kultaisen mitalin 40 vuoden urasta.
 

Arja Savolainen puhui  kauniisti ja viisaasti lue kirjoituksia palstalta.

 

Merimaskun vahva puurtaja Arto Salonen sai Suomen Leijonan ansioristin.

 

Uutta alkemiaa

Puhdasta, uutta,  kiiltävää , mutta mistä on kysymys? Taas olisi olutta tarjolla nopeimmalla vastaajalle

 

Rymättylän sillin perinne jatkuu...

Lounais-Suomen ympäristökeskus on 2.4.2009 antanut päätöksen (26 YLO) Boyfood Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Naantalissa (Röölässä), osoitteessa Sillitie 1, sijaitsevan sillinjalostustehtaan toiminnan muutosta. Lupa on myönnetty.


Boyfood Oy:n työllistävä vaikutus on ollut noin 30 henkilöä ja sesonkiaikaan noin 50 henkilöä.
Vuonna 2005 Boyfood Oy siirtyi islantilaisen elintarvikeyhtiön Fram Foods hf:n omistukseen. Vuonna 2007 laitoksella investoitiin uuteen säilyketuotantolinjaan, jossa silliä pakataan peltipurkkeihin. Toiminnan kokonaiskapasiteetti on laajennuksen jälkeen noin 5 000 tonnia käsiteltävää silliraaka-ainetta vuodessa. Vuosien 2008-2010 aikana toiminta kasvaa mahdollisesti 6 000 tonniin. Henkilöstön määrä lisääntyy aikaisempaan verrattuna noin 15 henkilöllä (vuodesta 2007 eteenpäin). Sesonkiaikaan henkilömäärä on enimmillään 75.

Näinä aikoina tällaiset uutiset ovat mannaa. Ja hienoa on myös, että lupaviranomainen on pystynyt tekemään myönteisen päätöksen.

Lupaan liittyy eräs merkittävä kohta: Vuoteen 2011 mennessä on sen omaa puhdistamoa tehostettava. Mitä lupavaatimus merkitsee käytännössä, ei selviä papereista ja siksi olisikin asia pikaisesti selvitettävä sen varmistamiseksi, että jätevesien puhdistus pystytään hoitamaan vaarantamatta toimintaa

Koko lupa on luettavissa http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=100743&lan=fi 

 

 

Esimerkki maltillisista palkankorotuksista

Suomen suurimpien työeläkeyhtiöiden Ilmarisen ja Varman toimtusjohtajille huimat korotukset. Ilmarisen Sailaksen vuosipalkkiota korotettu 27% vuosipalkkio on 492.000€ ja Varman Vuorian 19% vuosipalkkio on 762.000€.Molempien yhtiöiden sijoituksien tuotto laskenut roimasti viimetilikaudella. Ilmarinen laski 17.7% ja Varma 15.0%. Näyttää siltä kun menee huonosti tai hyvin niin aina palkitaan tedystä työstä. Tässä on oiva esimerkki palkansaajajärjestöille miten hoidetaan maltillisia palkankorotuksia. NÄIN LAMAN KOURISSA. Näillä ajatuksilla,Rantasen Eki.
 

 

Suomen verovene vuotaa nyt kaikista saumoista

Edessä olevaa veroasteen nousua on vaikea estää, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Pauli K Mattila.
Tulevan kokonaisveroasteen nousun takana on useita tekijöitä. Todennäköistä kehitystä voidaan arvioida 1990-luvun alun laman kokemusten pohjalta. Veroaste oli 1990 vielä 43,5%, mutta 1995 jo 45,7% ja 2000 aina 47,2%.

Veroaste ei noussut eikä nouse vielä syvimpinä lamavuosina, koska julkisia menoja katetaan laajasti velkarahalla. Nousu alkaa laman hellitettyä muun muassa siksi, että julkisen velan korkomenot ovat kasvaneet merkittävästi. Näin tulee käymään nytkin.

- Pelkästään valtion on oletettu velkaantuvan vuoteen 2013 mennessä 103 miljardiin euroon asti, kun velan määrä oli 31.3.2009 noin 61 miljardia euroa. Pelkän lisävelan korkomenot nousevat vuositasolla lähelle kahta miljardia euroa. Korot on lopulta maksettava veroja kiristämällä, arvioi Mattila.

Julkistalouden tasapaino heikkenee myös työttömyyden kasvaessa. Työttömyysasteen nousu prosenttiyksiköllä lisää valtion menoja ja vähentää verotuloja vähintään 300 miljoonaa euroa. Työttömyysasteen nousu 10 prosentin tuntumaan heikentää tasapainoa noin miljardilla eurolla. Veroasteen nousua merkitsee myös se, että työeläkemaksujen yhteenlaskettua nousua vuosille 2011-2014 on jo sovittu 1,6 prosenttiyksikköä. Edessä on myös vääjäämättä kiihtyvä kunnallisveroprosenttien nousu. Omat lisänsä tuovat myös jo sovitut kiinteistöverojen ja energiaverojen kiristykset.

Huomio kiinnitettävä verorakenteeseen – yritysten verotusta ei saa kiristää

- Kun kokonaisveroasteen nousu näyttää vääjäämättömältä eikä edes kovin vähäiseltä, huomio on kiinnitettävä verorakenteen tarkistamiseen, muistutti Mattila.

Työn verotusta ei ole viisasta näissäkään oloissa kiristää. Päinvastoin sen rakenteellisia heikkouksia on purettava. Myöskään yritysten verotuksessa ei ole kiristämisen varaa, mikäli haluamme pitää Suomen kilpailukykyisenä paikkana yritystoiminnan harjoittamiselle. Mahdolliset kiristyskohteet on haettava näiden kohteiden ulkopuolelta unohtamatta myöskään tiukan menokurin välttämättömyyttä.

Hesarissa Mattilan kannanottoihin viitaten Jyri Raivio otsikoi: Suomen verovene vuotaa nyt kaikista saumoista

Jutun yhteyteen oli liitetty oheinen kuvio, joka kertoo, mitä tulemaan pitää. Veroaste alkaa nousta johtuen BKT:n laskusta ja vaikka BKT alkaa nousta veroaste nousee velan hoitomenoista johtuen. Me tiedämme, että kunnallisella sektorilla on kovia veronkorotuspaineita: Tänä vuonna kiinteistöverot tulevat nousemaan ja ensi vuonna on todennäköinen kunnallisveron vuoro. Tämä hulvaton veronalennusten jako on mennyt harakoille.

 

Kauppakamarimies Mattila ei haluaisi  korotta tuloveroja eikä yritysverotusta.
Mitä jää jäljelle?  Välilliset verot, joka tarkoittaisi kai heti elintarvikkeiden alv:sta luopumista ja ehkä sitten noita kaikkien kaipaamia haittaveroja.

Huomiota herättävää on, että Mattila ei poissulkenut pääomaveroja!

 

Rannikon veri kiertämään 18.5

Naantalin kaupunki osallistuu rannikon veri kiertämään -kampanjaan.
Toivomme, että kaupungin luottamushenkilöt, työntekijät ja  kuntalaiset osallistuvat  tärkeään auttamistyöhön.

Rannikon veri kiertämään on Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kampanja.
Punaisen Ristin Veripalvelukiertää rannikon kunnissa järjestäen verenluovutustilaisuuksia joko paikallisessa veripalvelutoimistossa tai liikkuvan verenluovutusyksikön avulla.
Kampanjaan kuuluu 30 paikkakuntaa, alkaen Torniosta 4.5. ja päättyen Helsinkiin 12.6. – juuri ennen Maailman verenluovuttajien päivää 14.6.
Kampanjalla halutaan herätellä ihmisiä ja muistuttaa verenluovutuksen tarpeellisuudesta. Säänöllinen verenluovutus on hyvä tapa.
Joka arkipäivä tarvitaan noin tuhat verenluovuttajaa, jotta verta riittää potilaiden tarpeeseen. Erilaisia verivalmisteita tarvitaan onnettomuuden uhrien lisäksi esimerkiksi syöpä- ja leikkauspotilaille.

 

Rannikon veri kiertämään -kampanja Naantalissa:
maanantaina 18.5. klo 15-18 seurakuntakeskus, Piispantie 2, Naantali

 

 

 

 

Päin p...tä

Kiitos tiedosta. Minulle on jäänyt ajan selityksistä mieleen ammattitaidoton työväki ja kuivattamaton puutavara, joka vääntyili vielä kuljetusten aikana eikä koskaan saatu sileäksi, eikä lakkaus pysynyt.
Kankaan osuutta asiaan en tuntenut.
Vaikka työ olisi onnistunutkin, olisi lopputulos kuitenkin  mennyt päin p….tä. raikku

 

 

Värikästä aikaa

Värikästä aikaa tuo Kankaan erotusaika. Mieltäni askarruttaa vielä yksi mainitsematon asia. Miten siihen liittyy wc kansien jupakka? raikku

 

 

Lyhyesti: Se kuuluu sarjaan liiketoimet. Aiheesta on tietenkin erilaisia versioita Tässä on yksi:

Kysymys oli puisten WC-kansien myymisestä Saksaan. Liikemiehiä, joita olivat ainakin Aallon Hugo (ja jotenkin myös isoveli Konstu liittyi asiaan) olivat tehneet kaupaa saksalaisten kanssa asiamiehenään tai osakkaana ja kaupan  allekirjoittajana saksaa osaava varatuomari Lasse Kangas.
Lasti oli kastumalla merimatkalla pilaantunut ja tappiota tuli. Liikemiehet olivat sitä mieltä, että Kangas oli koko äfäärin tekijä ja Kangas väitti olleensa vain asiamies. Oikeudessa aiheesta riideltiin. Lopputulosta en muista. Mutta tässä oli yksi syy keskinäiseen epäluuloon.
Sen verran tästä muistan kotona puhutun, että isä oli varotellut Kangasta ainakin Aallon Hugosta, kun Kangas oli Hugoa kehunut rehdiksi kaveriksi.

 

 

Lasse Kangas pantiin viralta


 

50 vuotta sitten tuomittiin Lasse Kangas viralta pantavaksi. Se oli suuri uutinen koko maassa. Naantalissa se oli uutispommi.

Koko tapahtusarja on jättänyt jälkensä Naantaliin ja Naantalin kuvaan. Me monet tunnemme asian esille noustessa vieläkin voimakkaasti. Aistimme palauttavat tunnelmia. Yksi näkökulma aiheesta ja sen opetuksesta on luettavista kirjoituksia palstalta

 

Kommentteja

Mikko,

 

kovasti olet kehuskellut entisiä opettajiasi Aira Komosta ja Rakel Ali-Melkkilää. Ilkeän luonteeni vuoksi en malta olla sanomatta, että heoikosti ne opit ovat kuitenkin menneet perille.

 

Toki ei opetus muualla ole sen kummempaa, kuten kaupunginhallituksen tämän päivän esityslistasta lainojen irtisanomista koskevassa asiassa näkyy. pekka hjelt

 
Rakel Ali-Melkkilän opetusmetodi oli persoonallinen versio yliopistollisesta luennoinnista. Oppitunnin ensimmäinen puoliaika tehokasta kuulustelua läksystä. Toinen puoliaika uuden opetuksen tiukkaa luennointia, johon liittyi pari napakkaa kysymystä oppilaiden kommentointikyvyn testaamiseksi. Rakelin tunneilla pysyi suorastaan mielellään hereillä. Opetusmetodi oli tehokas ja olosuhteisiin nähden kiitettävän neutraali sovellutus sen ajan pedagogiikasta, jossa historia kuvattiin melko sivistymättömään tapaan kulloistenkin voittajien näkökulmasta ilman minkäänlaista kulttuuris-taloudellis-humaanista problematisointia. Lasteni koulunkäyntiä seuratessani viimeisinä yli kahdenkymmenen vuoden ajan olen huomannut, että opetuksen sisältö on tuosta sivistynyt. Ovatko metodit Rakelin tasolla, sitäpä en tiedä! Aku Aittokallioa

 

Kiitos Mikko hyvästä kirjoituksesta ja terveestä kritiikistä koskien lauantaista (18.4.2009) missiotapahtumaa Naantalin kirkossa. En ole koskaan kokenut mitään vastaavaa sananjulistajan suusta. Urpo Alho

 

 

 

 

Uutta ja vanhoilla voimilla?

Varmaankaan ei kannata sahata poikki sitä oksaa, jolla istutaan. Sekä Neste että Fortum ovat Naantalin keskeisiä toimijoita, tämän kaikki tietävät. Uusiutuva energia ei lähivuosikymmeninä korvaa maaöljyä ja kivihiiltä, mutta ainakin öljyn osalta kasvun aika on useimpien asiantuntijoiden mielestä jo kääntymässä laskusuunnaksi. Erinomaista nimenomaan naantalilaisten ja koko Turun seudun kannalta olisi kuitenkin maakaasuputken saaminen tänne; silloin voitaisiin ilmastopäästöjä aika merkittävästi ja nopeasti vähentää. Uusiutuvan energian hyödyntämisessä kannattaisi seurata Ruotsin jälkiä. Nimenomaan Lounais-Suomessa on siihen paremmat mahdollisuudet kuin muualla maassamme. Uusikaupunki ja Mynämäki ovatkin jo lähteneet voimakkaasti liikkeelle tässä asiassa. Runsaasti Windfall-voittoja saaneella Fortumilla luulisi olevan mahdollisuuksia toimia MYÖS tällä sektorilla - myyhän se nytkin kuluttajille, mm. minulle ns. Norppa-sähköä. Jarkko Kanerva vihr.
 

Arvokasta juhlaa, arveluttavaa julistusta ja hyvää viihdettä?

Läänin veteraanijuhla, missio ja kevätkonsertti sattuivat samalle päivälle.

Maijamäen  liikuntasali on valmis vastaanottamaan kunniavieraita. Sotapoliisit ohjaavat liikennettä, kohteliaat varusmiehet  avaavat  ovia toivottaen tervetulleeksi. Vieraat tulevat hyvissä ajoin kenttälounaalle ja siirtyvät odottamaan juhlan alkua. Odottamista ja valmistautumista on sodankäyntikin aina ollut. Liikuntasali täyttyy  satapäisestä harmaahapsien joukosta. Tummien pukujen tyyliä ja kunniamerkkien loistoa - arvokkuutta -huokuu tilaisuus.  

Aika kantaa viestiä, teemoittaa  maaherra Rauno Saari tilaisuuden otsikon mukaisesti. Hän käsittelee veteraanien hyvinvoinnin kysymyksiä asiantuntevan monipuolisesti ja selkeästi. Veteraanit ovat keskimäärin 88 vuoden ikäisiä. Heidän joukkonsa vähenee divisioonan vauhtia ja luonnollisesti jäljellä olevien tarpeet kasvavat. Maaherra ei jätä epäilystäkään siitä, etteikö yhteiskunta ymmärrä ja huolehdi kunnialla velvollisuuksistaan.
Naantalin puolesta Markku Tuuna painottaa arvostusta ja maaherran lailla lupaa näissäkin oloissa veteraanien asioiden hoituvan parhaalla tavalla.
Kenraalimajuri Kari Siiki muistuttaa, että Suomen puolustaminen on puolustusvoimien ykköstehtävä  ja kakkosena  muiden viranomaisten auttaminen kriisioliosuhteissa. Julkisuudessa paljon esillä oleva rauhan turvaaminen tulee vasta kolmantena .

Mieleeni tuli, että tietenkin se on näin, mutta voisiko ajatella, että rauhan turvaamisen tarkoitus on turvata Suomen asemaa, ja että rauhanturva yleisellä tasolla on kansallisesti perusteltua jopa mahdollisen sodanajan suorituskyvyn kannalta. Vastakkainasettelu ei ole oikea lähtökohta.

Musiikista huolehtivat Aino-tyttöjen isot kanteleet taas kerran mainetta Naantalille tuoden.
Laivaston soittokunta huolehti musiikista : Veteraanin iltahuuto ja hienosti sovitettu sikermä sota-ajan musiikista nostatti tunnelmaa. Taidetta ja tunnetta ammattimaisesti  oli kiitollisen yleisön arvio.

Liikuntasali oli jaettu väliverholla ja tilaisuuden päätteeksi tarjotut kahvit olivat samassa tasossa ikkunoiden puoleisessa päässä. Sinivalkoinen leivos ja Monopol jättivät hyvän jälkimaun ja järjestelyistä lausututut vilpittömät kiitokset lämmittävät.

Lopun alku- usko  huviksesi

Kirkkoon tuli mentyä missiotilaisuuteen hyvää odottaen ja pahaa aavistamatta.
Juhani Haapasalo oli säveltänyt Naantalin seurakunnan toimeksiannosta Psalmi 100. Teoksen kantaesittivät Nicholas Söderlund, Kari Vuola ja kirkkokuoro. Söderlund ja Vuola ovat korkean tason ammattilaisia ja kirkkokuoro selvisi kunnialla osuudestaan. Vaikuttava esitys, josta korviini jäi soimaan urut.

Ensio Ruskovuo johdatteli tilaisuutta ja sitten tuli evankelista Ilkka Puhakan vuoro. Hän haastatteli ensin Sakari Oravaa kerrottuaan ensin oman perheensä menestystarinaa. Menestyksen teologia tuli mieleeni haastattelusta. Menestyksen sietäminen ja luopuminen uskon voimalla taisi olla sanoma. Se näytti innostavan osaa kirkkoväestä.
Sitten alkoi minä-missio. Evankelista kertoi monipuolisesti ihmeteoistaan. Venäjän vankiloiden kurjuutta ja ihmisen toivottomuutta,  saksalaisen itsemurhakandidaatin  kuvausta  oli kauhistuttavaksi taustaksi. Kaikkea tunteeseen vetoavaa tuli moneen kertaan monissa eri muodoissa. ihmeellistä onnistumista sielun silmien voitelulla ja toivottomuuden kiitosta.

Jonkinlaista kiinnostusta ilmiöihin tuntevan pakotin itseni paikoilleni. Monet selväjärkiset eivät jaksaneet. Uskossa heikkoon ihmiseen esitys teki vastenmielisen vaikutelman. Jotain vastaavaa tapaa poliittisilla kentillä.  Siellä kyse on kahdesta ilmiöstä: Tietämättömyydestä tai julkeasta populismista. Pappien puheet ja teologinen tiedekunta nousivat arvoasteikolla ylöspäin. Pitääkö vielä kirkossa markkinoida myytävää kirjaakin?

Matka maailmaan Naantalin Urheilutalolla

Naantalin Laulajien kevätiltamat alkoi konsertilla, jossa kuljettiin maailman turuilla. Tyylillä ja taidolla homma pysyi johtajattaren Jonna Järvisen käsissä. Kuoroa  on tullut kehuttua syystä.

Mutta sitten assosiaatio, jota en pystynyt ohittamaan. Kirkon  missio-teemaan viitaten sanoisin, että Ontuva Eriksson  puhutteli sanomallaan monin verroin enemmän kuin kirkossa kuullut itsekeskeiset  tarinat.

Iltamien teemana olleet suomalaiset kuldyyritapahtumat  tulivat kattavasti esiteltyä: Pavarotti, Tapsa, Junnu ja tähtien tanssit, eukon kannot ym. hauskaa oli tarjolla aivan liian vähäiselle yleisölle. Kannattaisi ilahduttaa itseään ihan kenen vaan osallistumalla naantalilaisten järjetämiin tilaisuuksiin.

 

 

Ali-Melkkilän aikauden loppu

Lehtori Raakel Ali-Melkkilä on kuollut 96 vuoden ikäisenä.
Nykynaantalilaisten silmissä piirtyy kuva ryhdikkään tyylikkäästi vähän ontuen kulkevasta ikänaisesta, joka ei antanut periksi.
Me Naantalin Yhteiskoulu oppilaat muistamme hänet tiukkana historian ja Suomen kielen opettajana. Kurinpito-ongelmia ei ollut; auktoriteetti on luontaista ja opettaminen tehokkaasti.
 Ja erikoisinta oli, että Kuivan asiallinen opetus oli mielenkiintoista!

Raakel  Ali-Melkkilä kuului Perniön mahtisukuun, joka tunnetaan koko maassa erityisesti ja Varsinais-Suomessa varsinkin. Olen hänen sukulaismiehiinsä saanut tutustua muissa yhteyksissä ja juurevuus on tunnusomaista heille kaikille.

Taustat huomioon ottaen ei ole ollut mikään ihme, että Raakel Ali-Melkkilä löysi poliittisen kotinsa kansallismielisestä oikeistosta. Isänmaallisuus, Lotta Svärd-liike ja maanpuolustus olivat hänelle sydämen asioita. Hän kodissaan marsalkka Mannerheimin kuva oli kunniapaikalla.
Naantalin valtuustoon hän ehti kuulua melkein 30 vuotta ollen julkisia esiintymisiä karttavana kuitenkin yhtenäisen porvariston yksi henkisistä johtajista. Sodan jälkeen Naantalin kaupungin johtamista  koskevat riidat olivat katkeria ja leppymättömiä. Ne ulottuivat kaikkialle jopa kouluun opettajien ja oppilaiden suhteisiin..
Raakel  Ali-Melkkilän   suureksi ansioksi on luettava, että hän ei koskaan niitä näyttänyt eikä hänen poliittinen asennoituminen vaikuttaneet millään tavalla hänen arvosteluissaan. Poliittiset kannanotot olivat hänen puoleltaan luonnollisesti oikeistoa myötäileviä, mutta opetus oli yllättävän monipuolista ja jopa sallivaa.

Ammattitaidollaan, laajalla tietämyksellään ja oikeudenmukaisuudellaan hän sai osakseen arvostusta, jonka merkitys vuosien myötä on entisestään lisääntynyt. Muistamme kunnioituksella lehtori Raakel Ali-Melkkilää. Hän mukanaan siirtyi yksi  aikakausi  Naantalissa ikuisuuteen.

 

 

Työ vai elämä ?

Nuoret stressaavat jo opiskeuaikana: Työ vai elämä?

Otsikko on kokoomuksen Nykypäivän etusivulta. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi eikä Kokoomus ole työvänepuolue, voisi olla poliittinen johtopäätös.
Mutta ei syyllistetä ketään erikseen, vaan todetaan, että olisi aiheellista saada aikaan asenteiden muutos. Työ pitäisi saada elämän keskeiseksi osaksi. Se vaatti työtä ja mielekästä työn sisältöä, mutta se on välttämätöntä, jos haluamme elää!

 

Aluetaloudellinen tasapaino ja hyvinvoinnin mittaaminen

Aluetaloudellinen tarkastelu antaa mielenkiintoista mietittävää. Ei näillä asioilla voi liikaa selittää mutta kuitenkin. Tieto&Trendi lehdessä on Erkkki Niemi laatinut taulukot, jotka kertovat, että kunnat eivät ole tasapainossa.
Artikkelia lukiessa tulee mieleen: Onko tarkoitus ohjata ajatuksia suurkuntaa kohden?

Samassa lehdessä on myös pohdittu BKT sopivuutta mittaamaan hyvinvointia. Pitkään on pohdittu mitä muuta tulisi ottaa huomioon ja viimeisiä kehitelmiä on GPI (Genuine Progress Indicator =Todellisen edistyksen mittari)  vihreä käyrä ylimmässä taulukossa. Käyrän sisältöä on selitetty alimmassa kuviossa. 
A = Vihreä  = tulojaolla painotettu yksityinen kulutus 
B= Sininen = Hyvinvointia tuottavat markkinattomien palvelujen arvo.
C= Oranssi = Yksityisen kulutuksen tuotannon haittakustannukset
D = Punainen =Luonnon heikentymisestä ja kulumisen kustannus 
Sumessa on BKT noussut 1960-luvulta viisinkertaiseksi, mutta GPI nousi vuoteen 1990 asti, mutta on sen jälkeen laskenut.

 

Nokia tappiolla - kurssi nousussa

Nokian tulos ennen veroja painui ensimmäistä kertaa tappiolle sitten vuoden 1993.
Nokian alkuvuoden tappio ennen veroja oli 12 miljoonaa euroa, kun vuosi sitten yhtiö teki tulosta 1 607 miljoonaa euroa. Reutersin ennuste tulokseksi ennen veroja oli 354 miljoonaa euroa.
Tuloksen painuminen tappiolle johtui verkko-Nokian yllätyksellisestä bisneksen heikkoudesta. Nokia Siemens Networksin liiketappio oli 361 miljoonaa euroa.
Vuonna 1993 Nokia teki vuositasolla 166 miljoonan tappion.
Koko kuva ei ole yhtiössä kuitenkaan näin synkkä. KL

Nokia tappiolla on  uutinen, jota tällä palstalla pelättiin jo viime viikolla. 
Verkkoyhtiön ongelmat ja varastojen tyhjennys ovat selityksiä, joiden mukaan tilanteen uskotaan korjaantuvan loppuvuodesta. Yksikköhintojen lasku ja kansainväliset markkinat ovat sitten toiseen suuntaan painavia tekijöitä. Jos markkinat ovat oikeassa, kuten väitetään, odotetaan parempaa. Toivotaan ihan ruotsalaisten ilkkujoiden kiusaksi ja omaksi iloksemme, että näin käy.

Nokian tulos painaa yhteisöveron  vaakakupissa paljon, vaajaa kymmenesosa koko potista. Ensimmäisen neljänneksen tappio johtaa siihen, että yhteisöveroja  tänävuonna kertyy vähän puoleisesti, sillä loppuvuoden nousu ei vielä muuta kokonaistulosta kovin hääviksi ja siksi jaettavaa tulee vähän. Tämä vaan muistiin pantavaksi.

 

Keskustaa kehitetään - taas kerran

Naantalin keskustan kehittämisvaihtoehtojen esittely ja keskustelutilaisuus veti valtuustosalin täyteen. Asukaslukua on tarkoitus kasvattaa jopa  1.000 - 1.700 asukkaalla. Kaupallisia palveluja elvytetään, liikenneongelmia ratkaistaan liikenneympyröillä tai kanavoinneilla sekä pysäköintiä tehostetaan, mutta ennen muuta jalankulun asemaa vahvistetaan tori- ja keskustakortteleissa. Tutustu http://www.naantali.fi/kaavoitus_ja_mittaus/keskustankehitys/fi_FI/Keskustan_kehittaminen_rakennemalli/

Keskustelu vilkastuu, kun tilaisuus päättyy

Kaupunginjohtaja Timo Kvist avasi i ja suunnittelija selosti. Taija Terä johti puhetta. keskustelu oli vilkkaimmillaan tilaisuuden päätyttyä. Mitään järisyttävää kritiikkiä ei esiintynyt, mutta jälkipuheista päätellen kirjallisesti sitäkin on tulossa. Tilaisuudessa puhui tietenkin ensin Naantalin ”kaupungintaiteilija” ja sitten kaupungin palveluksessa olleet toistivat mielipiteitään. Pari valtuutettuakin lausui painavia sanoja. Olipa siellä ihan yleisönkin yleisiä puheenvuoroja sekä  pari kiinteistön omistajaa, jotka puhuivat kuitenkin yleisistä asioista, kuten kevyenliikenteen järjestämisestä kouluun ja liikennejärjestelyistä yleisemmin.

Miksi vain keskustaa (Kepua) kehitetään

Tilaisuuden järjestäminen sai osakseen jopa kiitosta: Ei tällaista ole ennen ollut. Kahvit taisivat useimmilta unohtua. Poliittisesti vähän ihmeteltiin, miksi vain yhden eli Keskustan kehittäminen on nostettu näin merkittävästi esiin. Vastaukseksi saatiin, että sillä puolella on eniten tarvetta.

Onko yksisuuntaisuus vaarallista ?

Liikenne on ongelma ja muistankin, että keskustan kaavan yhteydessä oli idea tehdä rinnakkaiskatu Palomäenkadun paikalle. Se taisi kaupungin ahneuden / säästäväisyyden seurauksena unohtua. Liikennettä ei voida hoitaa ajatuksella, että kyllä autot pakosta ilmaston muutoksen myötä häviävät. Sen sijaan toivoisin, että joku ulkopuolinen liikenneihminen miettisi vielä, onko Tuulensuunkatu - Mariankatu - Kaivokatu  yksisuuntaisena sittenkään olenkaan järkevä eli turvallinen ja tähän ympäristöön sopiva ratkaisu. Sillä olisi vaikutusta koko keskustaan.

Ikuinen tori?

 Tori oli jätetty paikoilleen siksi, että se on kauan  ollut osa  sakraaliakselia kirkolta kaupungintalolle, sanottiin sunnittelijan suulla. Kaupungintalo löysi paikkansa vasta parikymmentä vuotta sitten ja torikin on Naantalin historiamittakaavassa uusi tulokas. Jotenkin olisi voinut pitää perusteltuna liikenteen solmun ja torin yhdistämistä.
Mutta tähän on päädytty ja tori kalliisti remontoitu eli nyt täytyy yrittää löytää keinot elvyttää tältä pohjalta. Elävyyttä ympäri vuoden sinne toivottaisiin, mutta torimyyjät ja asiakkaat sen sitten viime kädessä ratkaisevat. Eli kaupunki on edellytysten luoja ja asiakkaat ja yrittäjät ovat toiminnan tekijöitä.

 

 

Kaukaa viisas Vanhanen valitsi Johanna Korhosen ehdokkaaksi

Faradin häkki on sellainen sähköjohtava kuori, joka estää esimerkiksi salamaniskut johdattamalla ne maahan.  Keskustan uudella euroehdokkaalla on näkymätön tekstiviestihäkki – julkinen maine, joka pitää hänet turvassa ennaltaehkäisevästi, sillä se tekee Matti Vanhasen jännitteettömäksi.  Turvallinen ja vaaraton ehdokas.  

 

 

Näin maailman yritykset säästävät palkoissa

 

Säästämiskeino

Käytössä %

Harkinnassa %

saneeraus

22,6

19,2

palkkojen jäädytys

23,1

14,5

ei ylennystä

9,7

15,0

työsuhde-etujen karsinta (muu kuin eläke-etu)

7,1

15,4

kannustimien leikkaus

7,3

14,1

varhaiseläkepaketit

7,4

9,6

työajan lyhennys ja palkan alennus - vapaaehtoinen

3,1

12,4

työajan lyhennys ja palkan alennus - työnantajan sanelema

3,9

10,3

palkan alennus - vapaaehtoinen tai neuvoteltu

3,0

7,7

eläke-edun heikentäminen

4,4

6,3

tilapäinen palkan alennus

2,7

7,5

palkan alennus - työnantajan sanelema

2,3

5,6

Nämä ovat konsulttiyhtiö Hay Groupin maaliskuussa tehdystä tutkimuksesta. Siinä on mukana 2000 yritystä kaikista maanosista ja 88 maasta. KL  Juha Jaakkola

 

Naantalin tilinpäätös julki vaatimattomin menoin

Naantali ei julkista tiedoitustilaisuudessa viime vuoden tilinpäätöstä. Valittu minimalistinen linja ei kuulemma johdu siitä, että vaalit ovat lähellä, mutta takana päin. Sisällöstäkään sen ei väitetä johtuvan. Siinnä ei ole mitään varsinaista uutta: Siitä on sadellut ennakkotietoja jopa viime valtuustossa.
Plussalla ollaan , mutta muutama miljoonaa vähemmän, kuin suunniteltiin.  Siinnä sen salaisuus.

Tasekirja sisältää entistä enmmän muita kuin tietoja talouden yksitysikohdista. Esimerkkinä otettakoon, että kirjaston taloutta ei eritellä. Informaattio, jonka kirjasta saa, voi johtaa suorastaan harhaan. Esimerkkinä vaikkapa Naantalin Opisto, josta voi saada käsityksen, että kaupungin panostus on satoja- eikä kymmeniätuhansia.

Kaupunginhallituksen kohdalla tavoitteeksi oli asetettu, että työvoimaomavaraisuus olisi 76 prosenttia. Mitä se oli. Siitä ei ole lukuja käytettävissä. Se ei ole oikein hyvä asia, vaikka ymmärränkin asian vaikeudun, josta saa jonkinlaisen käsityksen katsomalla liitteenä olevaa taulukkoa: Se siis riippu määritelmästä ja voi olla: 

(Perinteinen) työpaikka-omavaraisuus-aste 70,9  (Todellinen) työpaikka-omavaraisuus-aste A 42,8  (Todellinen) työvoima-omavaraisuus-aste B 60,4 

'

 

 

 

Basalusta - Bosipa- Haraso

 

Ohessa on Naantalin Matkailun info-lehden etusivulta otettu pari saanaa kohdasta kopio. 
 Isäni oli kärrypoikanan Naantalissa Venäjän vallan aikana ja hänen sanastossaaon oli enemmän kuin Bosipa- basalusta.
Se oli välttämätöntä ansioiden saamiseksi. Maailama näyttää taas kääntyvän. Ehkä  markkinataloudellinen venäjä kielenä ei ole ihan niin kamamala kuin kommunistinen venäjä oli. Rahalla taitaa olla enemmän vaikutusvaltaa, kuin ideologialla.

 

Nesrin Can, syntynyt Naantalissa

Nesrin CanNesrin Can, yhteiskuntatieteiden yo. Lue lisää.  Omat sivut: www.nesrin.fi
 

Hannu Aalto sivumennen sanottuna  uusi Aallon Pappa -Anssin pojan  (s.8.4.2009) isoisä - Katinhännästä  tiesi, että Naantalissa on syntynyt yksi eurovaaliehdokkaistamme yllä kuvassa ja esittelyssä oleva Nesrin Can.

 

Kevään merkit

Varmin kesän merkki on rantakioski. Naantalin rantakioski on ollut vuosia kuvattu maamerkki. Viime aikoina se on myös toiminnalisesti kehittyvä sellainen. Kiitos vaan aktiiviselle yrittäjälle.
Trapin pihalla jo syödään ja Uusi Kilta on entistä uudempi. Entinen Vappu on siirtynyt Pääsiäseen, jos kesäravintoloiden ja kioskien aukioloja pitää lähtökohtana. 

 

Merisalin osalta ollaan jo siirrytty vanhaan roomalaiseen ajanlaskuun, kun se avataan  ennen Maaliskuun Idusta eli ennen kuun puoltaväliä tai täydenkuun aikaa.
 

Ennen juliaanista kalenteria Roomassa käytettiin varhaisesta historiasta periytyvää kymmenkuukautista kalenteria. Vuosi alkoi maaliskuussa kevätpäiväntasauksena ja päättyi syksyllä. Talvi ei varsinaisesti kuulunut vuoteen. Vuodessa oli 304 päivää ja kuukausien pituudet vaihtelivat 20 päivästä 35 päivään tai jopa yli.

Muutkin kevään merkit ovat olemassa; västäräkkikin jo pihalla tepasteli ja punarinta. Sainkin aiheeseen liittyvän uuden lintuhavainnon turkulaiselta ystältäni ja tuota kevään uutuslajia  muutosvastarintaa voi kuunnella  täältä.

 

Virrankoski, Itälä, Soini, Sievinen, Torsti, Jaakonsaari...

Euroopan parlamentin vaalit lähestyvät. Vaalikuume on alilämmöllä. Kiinnostusta ei helpolla saada syntymään paitsi, jos kyseessä on Timo Soini. Niinpä hän oli ylivoimaisesti tunnetuin ehdokas. Hyvänä kakkosena kroolasi Jani Sievinen.

STT oli asiantuntijoilta kysynyt arvioita MEP:n onnistumisesta. Ykköseksi nousi Kyösti Virrankoski ja häntääpähän jäivät varsinaissuomalaiset Ville Itälä ja Hannu Tastula. Jotain tiedän aiheesta minäkin, enkä voi olla luokittelijoiden kanssa eri mieltä. Virrankoski on asiallinen ja ahkera. Tastulasta en viitsi mainita mitään.

Ville Itälä on tullut tunnetuksi populistista avauksista; milloin pistetään Venäjä polvilleen, milloin viljelijöiden uhokin ylitetään kopalaamalla hernerokat instituutioiden kehtittämiseen ja kaiken huippuna oli Velkuan kuntaliitoksen vastustaminen perustelemalla sitä EU:sta saaduilla huonoilla kokemuksilla. Ville varmaan pääsee, kun Ike hänelle tietä silittää. Entisen oikeusministerin ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan aloitteet vähentää Strasbourgin istuntoja vastoin EU-tuomioistuimen päätöstä oli puhtainta puppua. Sellaista asiantuntemusta ei soisi Suomen edustavan.

Miten SDP vaaleihin valmistautuu ?

Tein kokeen ja menein Googlen kautta hakusanalla SDP. Ensimmäiseksi nousi Pilvi Torsti ja sitten tuli puolue.
Puolueen sivuilta voi tutustua ehdokkaisiin tämän linkin kautta.

Hyviä ehdokkaita, joilla monella on menestyksen eväät.
Naantalissa ovat jo vierailleet Päivi Torsti ja Liisa Jaakonsaari. Tiedettä ja politiikkaa he edustavat. Korkeaa koulutustaustaa  listalta löytyy: Tohtoreita maistereita melkein jokainen. Ja poliittista kokemusta on paljon tarjolla niin idästä kuin lännestä. Onhan siellä Naantalissakin syntynyt. Oikein arvaavalle lorahtaa kaljat. Eli menkää ja tutustukaa ja muistakaa, että Euroopan Parlamentilla on valtaa ja lisää tulee. 

 

 

Hyvää Pääsiäistä

Pääsiäisaamuna aurinko tanssii, kertoi isäni. Hän oli käynyt Lappalaisten mäellä katsomassa, niin hän väitti, kun me muut taas kerran olimme nukkuneet pommiin. Se oli tietenkin leikkiä, mutta ehkä siinnä oli myös viite Pääsiäisen sanomaan.

Henkilökohtaisesta uskostaan isä ei puhunut, mutta monet viitteet antoivat ymmärtää, että hänellä oli jonkinlainen suhde, koska se kesti senkin ajan, kun radikaali työväenliike sitä vierasti. Uskonnon tai uskovaisten pilkkaa ei siedetty, mutta se onkin sitten toisen vakaumuksen kunnioitusta.

Ateismi on kova usko sekin. Siinnä täytyy olla luja luottamus omaan arviointikykyyn. Siihenkin liittyy useasti käsitys ihmisen humaanista hyvyydestä tai sitten joku aatteellinen uskonto.
Uskonto on oopiumia kansalle väärin käytettynä. Siitä on esimerkkejä meiltä ja muualta, menneestä ja tästä päivästä.

Kristitty, jolla on jalat maassa, pää kylmänä ja sydän lämpimänä, on yhteiskunnan rakentaja, joka muistuttaa ahneuden synnistä ja kultaisesta säännöstä tehdä toisille niin kuin toivoo itselle tehtävän. Nämä näkemykset tahtovat yhteiskunnassa jäädä erityisesti hyvinä aikoina taustalle, kun ihminen kasvaa mammonansa eikä henkensä mukaisesti.

Uskontoa ja politiikkaa ei pidä sekoittaa. Uskonnon vapaus on tärkeä oikeus ja velvollisuus. Kirkkopyhät ovat traditio, joiden rytmisää elämme. Eikä ole kenellekään pahaksi, joskus hetkeksi hiljentyä. Nyt kevään äänet ja tuoksut tuovat aivan erityisen lisän Pääsiäiseen. Onko se luotua vai luonnon itsensä kehittämää, on suuria kysymyksiä, joita kannatta pohtia. Ihmiseen luonnolla on suuri merkitys  ja se vaikutus kannatta vastaan ottaa.

 

 

Pitkäperjantai-ilta

 

Baarikaapeille vai barrikaadeille

 Ironiaa Paavo kai tarkoitti kirjoituksellaan. Aina yhtä humoristinen veikka. Bruckin valokuvia polttamalla tai ajatelmia repimällä syntyy kyllä lämpöä, ainakin käämit palaa. Taiteeseen sijoittamani rahat lämmittävät silti heikosti. Picasso seinällä, vai secunda pikkulassa... Pitäisikö asuntomme lämmittää taulunraameja polttamalla ja kompostia nurkassa pitämällä... se voisi jopa toimia. Sitä vain olisi vaikea verottaa. Ehkä arvioverotus toimisi tässä? Leipäjonoissa jaetun ruokaan asetettu arvonlisävero yllättäisi jopa verovirkailijat. Eikä liikuta hallituspuolueiden edustajia ja kannattajia ollengan. Jonoissa vietettyä aikaakin voisi sakottaa sillä perusteella, että kaikki se aika on poissa aktiivisesta työnhausta, eläkeläisethän eivät Espanjan auringosta Suomeen ehdikään. Ulkomailla pakotetaan yritysjohtajat edes yhtenä päivänä töihin, vaikka väkisin kaappamalla ja erorahat jakamalla. meillä hyssytellään ja toivotellaan eläkepäiville aurinkoa ja rantahietikon lämpöä alle kuuskymppisille miljonääreille! Hei Haloo. Pitäiskö lähteä baarikaapeille vai barrikaadeille? Ainakin kaikki ensim. vaihtoehdon valinneet aina puhuvat jälkimmäisestä vaihtoehdosta. Jum\'lauta oisko sittenkin paikka vapaussodalle? nimim. *oisko jo mitta täysi, vai saisinko paremmat eläke-ehdot?\' lasse leino
 

Kolme kolumnia

 Kriiseissäkään ei saisi kadottaa todellisuudentajua on juridis-teologinen saarna:

Hesarin kirjoittajat KHO:n presidentti Pekka Hallberg ja piispa Eero Huovinen ovat kansakunnan kaapin päältä. Toinen edustaa hallinnollisen lainsäädännön korkeinta tasoa ja toinen on kansankirkkomme julistuksen johtaja, joka halutessaan olisi voinut nousta arkkipiispan tehtävään.
Kolumni päättyy:

Suurimman laskun kriiseistä maksavat aina ihmiset – tavallisesti heikoimmassa asemassa olevat. Ihmiset ovat kuitenkin myös suurin voimavara tulevaisuutta rakennettaessa. Ihminen on aina tärkeämpi kuin rakenteet tai markkinat. Todellisuus voidaan tavoittaa, jos seistään ihmisen puolella ja tuetaan häntä. Ihmisyys on itseisarvo.
Tulevaisuuden rakennelmat eivät voi kestää, ellei niitä perusteta oikeudenmukaisuuteen. Yhteinen käsitys siitä, mikä on oikeaa ja hyvää, antaa kestävän pohjan. Suomalaisille oikeus ja kohtuus ovat aina olleet olennainen asia. Ellei niihin voida luottaa, ihmiset eivät voi luottaa toisiinsakaan.
Inhimillisyys syntyy siitä, että nähdään toisen ihmisen kasvot. Kasvot ovat persoonan merkki ja ilmaus. Ihminen katoaa, jos hän jää numeroksi tai järjestelmän osaksi. Mielikuvat eivät voi korvata yksilön kohtaamista. Kriisien keskellä tarvitaan rohkeutta ja rakkautta katsoa ihmistä kasvoista kasvoihin. Vain
siten voi syntyä kestävä toivo ja todellinen yhteiselämä.

 

Pääsiäisäksyilyblogi

Toinen kolumni oli poliittinen pakina tekijänä Paavo Lipponen. Juttu oli otsikoitu lupaavasti: Pääsiäisäksyilyblogi. Jo otsikon kirjoittaminen saa kieltä tarkistavan koneen näyttämään punaista. Ja luulen verenpaineen nousseen muuallakin. Paavo lataa tapansa mukaan suoraan ja sumeilematta ja saa kuten itse oikein ennakoi kimppuunsa kiukkuiset toimittajat ja muut paremman totuuden tietäjät. Mutta olisiko niin, että kriisissä ollaan menettämässä todellisuudentaju. Mietitäänpä Paavon seuraavaa kohtaa:

Paha virhe olisi, jos Sdp lähtisi koukkaamaan väärältä puolelta vihreiden ohi. Vihreillä on nyt juhlat, kun tuotanto laskee ja sen mukana energian kulutus. Työväenpuolueen ei tähän vöyhötykseen pidä mennä. Sähkön kulutus kasvaa pitkän aikavälin trendillä. Energiaintensiivinen puunjalostusteollisuus tuottaa ylivoimaisesti suurimman osan Suomen uusiutuvasta energiasta. Metsäteollisuuden omistama energiateollisuus rakentaa ylivoimaisesti eniten tuulivoimaa, jos sen olosuhteet turvataan. On epäuskottavaa luvata tuhansia työpaikkoja uuteen ”vihreään” teollisuuteen, kun Suomen vihreästä teollisuudesta vähennetään massiivisesti väkeä.

 

Energiateollisuus Naantalin vihreiden hampaissa

Tähän voi vaan lisätä, että todellisuudentaju on menetetty Naantalissakin, kun lähes vakavasti otettavat ihmiset tässä kylässä käyvät Rannikkoseudussa ristiretkelle fossiilisia polttoaineita käyttävää teollisuutta vastaan.
Tiedän, että Naantalilla on ihan tarpeeksi tekemistä uusien mahdollisuuksien kehittämisessä olosuhteissa, joissa energiateollisuus jauhaa meille rahaa monesta tuutista. Fortum ja Neste antavat toimeentulon sadoille ja taas sadoille suoraan tai välillisesti tuota pahaa teollisuutta palveleville työntekijöille ja yrittäjille. Muistakaamme antaa tukea nykyisille voiman lähteille, jotta voimme siis pystymme kehittämään  uutta saaristoon perustuvaa matkailua.   

Elinkeinoelämä ei ole kaskiviljelyä, jossa poltetaan vanhaa pois ja kylvetään tuhkaan. Luovan tuhon käsite on raa’an markkinatalouden epäinhimillisiä ideoita. Vaikea on katsoa kasvoihin kriisin kouriin joutuneita aina ja erityisesti, jos vielä itse sitä olemme tietoisesti onnettomuutta olleet edesauttamassa.  .Todellisuudentajun voi taiteessa panna pyhinä syrjään , mutta ei jokapäiväisen leivän hankinnan aherruksessa eikä sen edellytysten luomisessa. 

 

 

 

 

Köyhä kansa kyykkyyn

 

 Se, että Suomi tarvitsee kolmikantaa viennin kilpailukyvyn turvaamiseksi, tarkoittanee selkokielellä palkkojen alentamista. Ennen devalvoitiin, inflaatio jylläsi ja palkan ostovoima heikkeni. Nyt tätä keinoa ei ole, joten ainoa keino on palkkojen lasku tavalla tai toisella. Herrat pelaavat meillä ja muualla, kun tulee maksun aika, köyhä kansa maksaa laskun. Niin se oli ennen ja niin se on nyt. Monessa urheilulajissa on otettu käyttöön doping pykälä, jonka mukaan kärynnyt urheilija joutuu palauttamaan saamansa tuen, korkojen kera. Olisimmeko välttyneet rahoituskriisistä, jos pankkiireilla olisi ollut oma \"doping pykälä\". hessu aalto 

 

Hessu kommentoi myös tuloerokeskustelua:

Tuloerot seurausta harjoitetusta politiikasta:
Mikon vastaus tuloerojen synnystä oli ymmärtääkseni oikea: ne aiheutuvat harjoitetusta talouspolitiikasta, markkinat eivät sitä vaadi(P. Krugman).
Yhtenä pienenä tuloerojen kasvun aiheuttajana on toiminut herrojen kohtuuttomat palkkiot Suomessa, joista esitti eilen tv:ssa vaalea naisfilosofi(en saa nimeä mieleen:paha dementtia) teorian, ettei herrojen markkina-arvo ole ollut palkkioiden mukainen vaan ne  ovat nousseet syystä, että samat kaverit istuvat eri yhtiöiden hallituksissa jakaen mannaa toisilleen. Siis pieni piiri pyörii.
Tuloeron laskentatavoista löytyy tietoa mm. tilastokeskuksen sivuilta. Ymmärtääkseni kotitalouksien erojen laskennassa huomioidaan mm. verotuksen ja tulonsiirtojen vaikutus.
hessu aalto
  

Edellistä edeltänyt kirjoitukseni loppu kuului näin ja luulen Hessun siihen viittaavan ensimmäisessä kommentissaan.

Tämä ei mene pelkällä elvytyksellä. Tarvitaan myös viennin vetoa ja tarvitaan kilpailukykyä vientiin. Ja se sitten onkin vaikeampi juttu. Ilman kolmikantaa ei onnistuta ja vaikeaa on silloinkin.


Puolestani  totean, että köyhillä ei ole useinkaan ole hyviä vaihtoehtoja. Jollei muu jousta, niin työvoiman määrä. Työttömien tulot vähenevät ja yhteiskunnan verotulot pienenevät ja sosiaalikustannukset kasvavat.

Oma lukunsa on sitten johtajien palkkakehitys, johon on varmaan monta selitystä. Yksi morraalis-filosofinen korppi ja korpinsilmä - näkemys. Toinen on se, että omistajat ovat ottaneet johtajat ja/tai johtajat ovat onnistuneet vaatimuksissaan päästä samaan veneeseen omistajien kanssa.
Näin yksi työn ja pääoman välinen ristiriita on ratkaistu, mutta tilalle on saatu toinen eli vanhan pääoman edustajat eivät olekaan huomanneet kyytä povellaan, joka on täyttänyt taskunsa ja hävittänyt siinnä sivussa  heille vapaudet antaneiden  omaisuuksia. Tavallaan kiittämättömyys on ollut maailman palkka. "Kun varkaalta varastaa saa syntisnsä anteeksi", on voinut olla pelin henki suuressa maailmassa. Fortum on sitten ihan eri luku, johon palataan kun ehditään. 

Urheilun dopingin vastaisen työn ideoiden soveltaminen luomalla sääntöjä on hyvä ajatus. Voi olla, että jotain sellaista tämän kriisin opetuksen saadaan aikaan. Siksi pitää yrittää antaa tukea Obaman yrityksille ja siksi pitää yrittää saada kannatusta äänestävältä kansalta.

Pääsiäisen aikana koetellaan uskoa monessa mielessä. Kiirastulia on kaikkialla, niin omassa mielessä kuin yhteiskunnallisessa toiminnassa. Hyviä pyhiä!

 

Mukava viesti jääkiekosta

VG-62 / jääkiekkojaosto piti jääkiekkokauden 2008-09 päättäjäiset Aurinkoareenalla 5.4.09. Tilaisuuden yhteydessä jaettiin perinteiset kiertopalkinnot vuoden valmentajalle, gentleman-pelaajalle ja vuoden vaikuttajalle. Viimeksi mainittu palkintopokaali meni ensimmäisen kerran jääkiekkojaoston ulkopuoliselle taholle: Naantalin kaupungin kenttähenkilöstölle huomionosoitukseksi pitkäaikaisesta ja hyvästä yhteistyöstä. Kiertopalkinto luovutettiin Keijo Sipposelle. Seuraavassa linkissä on valokuvia päättäjäistapahtumasta:
 
 
Hyvä yhteistyö kaupungin eri tahojen kanssa jatkuu pitkäjänteisen junioritoiminnan merkeissä!
 
Terveisin    VG-62 / JÄÄKIEKKOJAOSTO

 

Kiitos aktiivisesta  toiminnasta. Talkooväelle rentouttavaa  kevättä ja uuden innon keruuta seuraavia koitoksia varten. Viesti oli hyvä muistutus, että oikea asenne on vahvin keino nujertaa vaikeudet. Malli sopii muuallekin.

 

 

Sopimusyhteiskunta kaventaa - vapaa meno vahvoja vahvistaa

Kysymys tietäjille. Milloin tuloerot supistuvat? Sanotaan, että ne kasvavat väistämättä nousukaudella, mutta eikö taantuma kasvata niitä vielä reippaammin, kun joukko ihmisiä menettää työnsä. Kasvavatko tuloerot siis kaikenaikaa Joskus on täytynyt olla toisin, muutenhan ne olisivat kasvaneet orientaalisiksi? Ehkä 1930-luvun lopussa, kun Suomessa luotiin sen aikaisen maailman edistyksellisintä lainsäädäntöä (mikä loi talvisodan \"ihmeen\" eli yhdisti koko Suomen taistelemaan Neuvostoliitoa vastaan) tai 1960-luvulta 1970-luvun alkuun jolloin elettiin hieman samanlaista sosiaalilainsäädännön harppausta. Miten tuloerojen kasvu ja supistuminen mitataan? Aku Aittokallio

 

En vastaa tietäjänä vaan mutuna (eli munsta tuntuu lähitöisesti). Tuloerot ovat olleet suuret luokkayhteiskunnan aikoina ja silloin kun työvoimaa käytettiin fyysisenä tuotantovälineenä. Ammattiyhdistysliike ja poliittinen työväenliike lähtivät hakemaan oikeutta radikaalimpien vaatiessa omistussuhteiden muutosta eli sosialisointia. Revisionistit olivat taas reformipolitiikan kannalla ja ajatuksella: "Liike on tärkeintä".

Omistajat pelkäsivät tietenkin menettävänsä kaiken ja siksi syntyi tammikuun kihlaukset ja sen seurauksena pitkä työehtosopimussuhde tupoineen, joka kesti ihan vuosituhannen alkuun asti. Mauno Koivisto aikoinaan kuvaili nurinkurista asetelmaa: Vahva ammattiyhdistysliike ja heikot työnantajat. Monetarismin opit tulivat antiteesiksi Reaganin ja Thatcherin  toteuttamana ja vihdoin Neuvostoliiton kaatuminen rohkaisi työantajia ja omistajia pitämään ahneesti puoliaan ja niin sitä irtauduttiin yhteistyön linjalta  rahan valtaan, jossa rajoitteiden puutteet ovat johdattaneet maailman katastrofin partaalle lähelle sitä tilaa mihin kommunismi Euroopassa oli monet maat johtanut. (Oheinen viisaus Nypypäivästä)

Siis vastaus kysymykseen on, että kolmikannassa tehdyt keskitetyt ja solidaariset - siis pienempi palkkaisi suosivat ratkaisut - johtivat pitkäaikaiseen tuloerojen kaventumiseen. Suomessa vasta 1990-luvun lama ja sen jälkeinen aika on tuloeroja kasvattanut esimerkiksi pääomatuloja suosivan verolinjan seurauksena.

 

Oma lukunsa on sitten köyhyys, joka johtuu sosiaalietuisuuksien ja pienten eläkkeiden jälkeenjääneisyydestä. Se taas on ollut seurausta edellisen laman säästöistä, joita ei ole korjattu. Ammattiyhdistysliike ei ole siihen pystynyt / halunnut eikä poliittinen puoli oli siihen riittävällä voimalla puuttunut.  Puolustukseksi sanottakoon, että meillä on ollut vallalla oppi palvelujen ensisijaisuudesta eli tulonsiirrot eivät ole olleet agendan kärjessä, sillä kansantalouden suorituskyvyn nostaminen vei niin paljon voimia.

 

 

Tammikuussa oltiin miinuksella ja ollaanko kesällä pakkasella

Teollisuus ja rakentaminen sekä jalostuselinkeinot romahtivat tammikuussa peräti 17 prosenttia vuotta aiemmasta. Taantuma on iskenyt nyt tosissaan myös palveluihin, jotka supistuivat reilut kuusi prosenttia.

 Hesarissa ekonomistiviisaat toivovat, että tarkistuslaskenta toisi lohtua eli parantaisi tilannetta. "Toivoa soppii". Mutta kyllä vakavalta näyttää ja kohtaa tuntuu kaikkialla. Tämä ei mene pelkällä elvytyksellä. Tarvitaan myös viennin vetoa ja tarvitaan kilpailukykyä vientiin. Ja se sitten onkin vaikeampi juttu. Ilman kolmikantaa ei onnistuta ja vaikeaa on silloinkin.

Nokiasta kuulu hurjia. Kauppalehden nettisivuilla povaillaan jopa tappiota. Voisko vielä tämäkin tapahtua. Onko seuraavana vedenpaisumus? Mitä tämä tietäisi yhteisöverojen kertymälle.Vielä 2007 Nokia maksoi 1.323 miljooonaa euroa Suomeen, viime vuonna se taisi puolittua ja loppuuko tänä vuonna kokonaan.  Enää ei auta jako-osuuksien nosto, ellei ole jaettavaa.

Tulos ennen veroja laskee ennusteen mukaan 354 miljoonaan euroon ja liikevaihto 9 807 miljoonaan ensimmäisellä neljänneksellä. Synkin ennuste odottaa 131 miljoonan euron tappiota ennen veroja. Vuosi sitten vertailukaudella Nokia raportoi noin 12 660 miljoonan euron myynnin. Tulos ennen veroja oli 1 607 miljoonaa.
 

Riippuu kunnasta

Turku on valitellut, että mm:ssa opiskelijat aiheuttavat sille kustannuksia. Ja asia voikin olla totta.
Mutta tosiakin näkökulmia on: Lapin kunnat houkuttelevat opiskelijoita pitämään kirjansa siellä, vaikka muualla opiskelevatkin. Perustelu on Hesarin mukaan seuraavanlainen:

Kunnille on tärkeää pitää opiskelijat kunnassaan edes nimellisesti. Asukasluku vaikuttaa kunnan imagoon sekä valtionosuuksiin. Myös opiskelijoiden pienet verotulot kiinnostavat kuntia.

 

Onnitellaan Fortumia

Tapio Kuula on osaava ja ihmismäinen.
Ympäristön paineet ja haasteet ovat vaikemmat kuin Liliuksen aikana ovat olleet. Mutta Kuula on niiden voittajaksi paras valinta. Siksi onnittelemme Fortumia ja toivotamme onnea Kuulalle vaativan tehtävän hoitamisesssa.

 

Historiallinen tehtävä

Minä koen sosialidemokratian tehtäväksi köyhyyden poistamisen, jotta sen seurauksena keskiluokka kasvaisi. Näin se on ymmärtääkseni toiminut tähän saakka. Siksi meillä on suuri kohtuullisesti toimeentuleva keskiluokka, ainakin vielä. Tuloerojen kasvu ja lama ovat nyt vaarantaneet tätä kehitystä. Hessu Aalto

 

 

Jutta Urpilaisen runttaaminen

Terve. Mielenkiintoiset ja toimivat sívut, vaikka Jutta Urpilaisen runttaamisesta olenkin hieman eri mieltä. T. Arto Jokela Turku

Arto Jokelaa arvostan kirjoittajana ja ideologina. Kiitän sivujen saamasta tunnustuksesta - ihan vilpittömästi.

Jutan runttaaminen ei ole tarkoitukseni.

Jos niin haluaisin tehdä. käyttäisin vähän suurilevikkisempää mediaa. Meidän sivut ovat ajankohtainen palsta. Juttuja ei hiota, ei tarkisteta eikä vaikutuksia mietitä. Ne ovat vähän päiväkirjan tyyppisiä keskustelun aiheita. Sivumme saavuttavat 100 lukijaa päivässä Hesari yli 1.000.000 silmäparia. Sivut ovat huutavan ääni periferiassa, pienessä Naantalissa. 

Tarkoitukseni on tuoda omissa kommenteissani tuntemustani ja muistuttaa siitä, että ”ollos huoleton poikas valveil on”. Totta kai tiedän, etteivät puoluejohtajat jouda kaiken maailman nettipalstoja lukemaan. Siitä huolimatta elättelen toivoa, että jotkut lukevat ja siksi olen todella kiitollinen Artsin kommentista.

Toivon olevani väärässä, kun pelkään, että Suomeen ollaan saamassa uusi poliittinen kulttuuri: Mennään kohti systeemiä, jossa porvarillinen blokki tiivistyy: Vihreät ulos ja kristilliset ja Per-sut sisälle. Ja sitten meillä on se punavihreä porukka unelmineen ja haaveineen pitkäaikasessa paitsiossa.

Sosialidemokratia on minun mielessäni tekojen puolue. Sen on peruskallio tavalliselle ihmiselle: Turvallinen ja käytännöllinen. Ihmisen vapauttaminen on ollut sen filosofinen lähtökohta ja keinona tuotannon järkiperäinen järjestely. Alkuaikoina meidän helppona tehtävänä oli puolustaa enemmistönä olevaa köyhälistöä, joka huolehti tuotannon pyörittämistä. Nyt me usein puhumme, että meidän ainoa velvollisuus on huolehdittava alkuaikojen tapaan köyhälistöstä siis syrjäytyneistä, jotka ovat pieni vähemmistö, ja jotka eivät pyöritä tuotantoa.

Olen juuttunut tuohon näkemykseen, että meidän on huolehdittava tuotantoa pyörittävästä työväestä siksi, että se on tuotannon kannalta välttämätöntä, ja siksi että vain siten voidaan turvata säälliset olosuhteet muotoaan muuttuneelle vähemmistöön jääneelle tämän päivän köyhälistölle.

Nyt olisi myös momentum  löytää laajempaa vastakaikua pohjoismaiselle mallille, kun pysytään kohtuudessa. Barak Obamaan nyt pannaan toivoa ja sitä hentoista liekkiä meidänkin on vaalittava.

Jos me nyt ryhdymme etsimään aivan uusia uria, arvelen sen johtavan tuotannon heikkenemiseen esim. kolmikannan hylkäämisen kautta. Siitä taas seuraa, että yhteiskunnan kovuus kohtele raaimmin  syrjäytyneitä.

Lyhyesti sanottuna : Älä unohda tämän päivän työtätekevää keskiluokkaa, joka on itsekäs , mutta ei kohtuuton. Se ei anna blanko-valtakirjaa hyväntekeväisyyteen. Mutta se on tottunut antamaan jo verotuksen kautta riittävästi. Ei se siitä tykkää, mutta sen se sietää, jos tuntee saavansa arvostusta, ja jos tuntee, että muiltakin vaaditaan: Niiltä joilla on paljon eli pääoman omistajilta ja niiltä, jotka eivät halua tehdä mitään siis pummeilta.

Puolueessa on näkemyksiä ja oivallauksiakin.Uskottavuutta. Värikkäät ilmaisutkaan eivät ole tuntemattomia. Niitä esittää hullunhauska seipäännielijä  Antti Kalliomäki, joka aikoinaan jätti väärän korkeuden siis puheenjohtajuuden väliin ja teki tilaa  Eero Heinäluomalle.

 

Maailman loppu tulollaan:
Mitä miettii Suomen  porvarihallitus. Se miettii, että kesä tulee ja kärpäsiä. Veroja kevennetään ja velkaa tehdään, niin se suhdanne oikenee. Huoliakin on, mutta ne ovat kaukana tulevaisuudessa ja niistä selvitään, kun kansa vaan muistaa antaa tukensa porvarihallitusten katkeamattomalle ketjulle. Mitä siitä, jos rahat loppuvatkin, uutta saadaan markkinoilta. Mitä siitä, jos hyvinvointivaltio romahtaakin, sehän on muutenkin vanha ja laho.
Siunattu olkoon tämä politiikan pyhä yksinkertaisuus. Ellei muuten, niin siksi, että ainakin SDP:lle se antaa mahdollisuuden. Aatevarkaus, jolla kokoomuspuolue on kuluttanut sosialidemokraattien kannatuspohjaa , paljastuu ja sen mukana porvarien salainen visio: Irti konsensuksesta, irti tupoista ja irti SDP:stä - Eiköhän ole aika ryhtyä rakentamaan rintamaa sitä visioita vastaan.
antti kalliomäki, demari 6.4.2009
 
 

Lipposta manaamalla ja vasemmalta koukkaamalla ei uudistuta

Hesarin nettisivuilta lainaan tähän pari kohtaa. Ne ovat lehden eri osista, enkä tiedä onko kirjoittaja sama.Olen myös kuvannut lehden sivujen otsikoita ja kuvitusta. Ylempi kuva kolmos sivulta siis toimitukselliselta etusivulta alempi kotimaa osastolta. 

Sdp:n uudistustyö on pikku hiljaa pääsemässä vauhtiin. Puolueen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen Sdp näyttää koukkaavan vasemmalle.
Puolue tekee pesäeroa Paavo Lipposen johtamaan oikeistolaisena pidettyyn linjaan. Samalla se tekee paluuta kohti 1990-luvulla kolhuja saanutta hyvinvointiyhteiskuntaa.
Tuorein linjaus tähän suuntaan on ehdotus yksityislääkäreiden maksujen kela-korvausten lopettamisesta. Hyvinvointivaltion paluuta voisivat leimata myös työeläkeläisten takuueläke ja tulojen mukaan kiristyvä kunnallisvero.

 

Yksi puolueen johtava toimija sanoo, että uusi Sdp on sitä, kun tehdään pesäero Paavo Lipposen politiikkaan. Toisen mielestä se on sitä, kun toimintaan voi osallistua vaikka internetissä. Ilmeisesti tulossa on molempia.
Urpilainen on selväsanaisesti linjannut siirtymistä vasemmalle, paluuta kohti 1990-luvulla kolhuja saanutta hyvinvointiyhteiskuntaa.
Tuorein linjaus on ehdotus yksityislääkäreiden maksujen kela-korvausten lopettamisesta. Uutta aikaa on edustanut ajatus vihreästä taloudesta.
Täsmällisiä ohjelmaehdotuksia tulee vuoden 2010 puoluekokoukseen. Hyvinvointivaltion paluuta voisivat leimata vaikkapa työeläkeläisten takuueläke ja tulojen mukaan kiristyvä kunnallisvero.

 

Panin merkille, että varsinaisessa tekstissä kerrotaan, että "yksi puolueen johtava toimija sanoo, että uusi Sdp on sitä, että tehdään pesäero Paavo Lipposen politiikkaan."
Provokaatiota varmaan tässä on. Tarkoituksella halutaan dramatisoida ja toimittajissa on pysyvä lipposkaunaa kenkkuilun polttoaineeksi.

Mutta eivät jutut ole keksittyjä. Puolueessa on Lipposen vihamiehiä ja varmaan naisiakin. Jutan isäkin Kari Urpilainen on kuulunut Tuomiojan Ekin Lipposen vastaiseen porukkaan ja Jutta itsekin on heilunut samoissa porukoissa. Myöskään ei ole tuntematonta, että Paasion glaanilla on ollut hampaankolassa aika paljon Paavoa vastaan siitä lähtien, kun Pertistä ei lupauksista huolimatta tullut ulkoministeriä, vaan paikka meni Lipposen ykkösessä Tarja Haloselle. Heli Paasio ja Jutta ovat  viihtyneet hyvin toistensa seurassa.

Jutta Urpilainen on omassa haastattelussaan kertonut, että Paavo Lipponen edusti uusliberalismia. Haastattelija oli tuolloin sama Pekka Vuoristo, joka oli tämän päiväset jutut tehnyt. Niin, että ainakin siteeksi on otsikoinnissa totuutta.

Minua nämä linjanvedot eivät miellytä siksi, että Lipposen arviointi ei perustu tosiasioihin vaan mielikuviin. Siitä olen kirjoittanut aikaisemmin, että Lipponen nosti Suomen kolmikannalla hyvinvointipalvelut turvaten sellaiseen kuntoon, että nyt on varaa elvyttää ja ottaa lainaa.
En myöskään tykkää siitä, että pitää tehdä näitä isän murhia. Ne tappoiskut osuvat meihin puolueen uskollisiin jäseniin, eli juuri niihin, joita tämä pienenevä puolue totisesti tarvitsee. Harva viitsi syödä kädestä, joka ruoskii, sillä vapaaehtoista tämä puolueharrastus on.

Sitten näihin linjanvetoihin: Punavihreä talous on sanahelinää, jonka takaa aika usein pilkottaa maa- ja metsätalouden tuki, joka tietää lisäverorasitus kuluttajille. Yksityislääkärien Kela-maksun poisto saa vastaantulevilta puoluejäseniltä tiukan tuomion. Ideologiaa, joka unohtaa kärsivän kansalaisen.
Progressiivinen kuntavero on tietää taas lisätaakkaa keskituloisille - suurtuloisethan siitä uivat pääomatulojen  suuntaan.
Koukkaus vasemmalle tietää helppoja aikoja nykyhallitukselle. Porvarihallituskaudesta on tulossa pitkä. 
Lyhyesti sanottuna: Vanhanmallinen paasaava  agitatsiooni ei pure ja lahjana tullut eläkejupakan kannatus on kohta taas tuhkana tuulessa, sillä uudistuminen ei ole uudistuksen hokemista.   

 

Ei ihmeempää uutta

Eläkekysymys nosti demareiden kannatuksen pysyväisen oloisesti.
Persujen nousu hidastuu.Vihreät hallituksessa lisäävät kannantusta mutta Vasemmistoliitto hiipuu.
Kokoomus selvä ykkönen ja Kepulla vaikeuksia. Ei mitään ihmeellistä.

 

Palmusunnuntai

 

 

 

  

 

 

 

Laskentoa

Laskin, että jos Lilius istuu ähkimässä, siellä missä kuninkaatkin käyvät yksin, viisi minuuttia päivässä ja siistinä miehenä pesee kädet huolellisesti siten, että koko hommaan kuluu yhteensä 10 minuuttia, hän on saanut tästä vaativasta työstä kuukaudessa tuloja 2690€, mikä on enemmän kuin meikäläisen palkka. Kyllä minäkin joskus käyn työajalla p:lla, mutta en viihdy siellä ainakaan kovin usein koko päivää.
Terveisin kateellinen Hessu 
 

Lilius, Liimatta, Paasio

 

Fortum on nykyisin entinen Imatran Voima. Sellainen ei kulu pörssiin ja valtion pitäisi ostaa yksityiset ulos ja palauttaa Fortum valtion kokonaan omistamaksi yhtiöksi. Virhe tehtiin silloin kun Fortum muodostettiin ja vietiin. Poliitikot ovat akkalauma joka pakenee vastuuta, viestitti Kalle Isokallio.” Valtion ohjeet ovat selkeät, jos osaa suomea”, sanoi  Soili Suonoja on yksi suomalaisen liike-elämän vaikutusvaltaisimmista naisista. Häntä voisi kutsua hyvällä syyllä todelliseksi hallituskuningattareksi, sillä hän toimii useamman suuryrityksen hallituksessa kuin kukaan muu suomalaisnainen. Hallituksen puheenjohtaja ja koko hallitus kantavat vastuun.  Valtion olisi irtisanottava koko hallitus. oli jälkiviisaiden yhteenveto. Vaihtoehto on olemassa, että sovitusta voi yksipuolisesti luopua, esitti Jan Erola vihjaisten, että Liliuskin olisi voinut käyttää harkintaa. Tällaista jälkiviisautta.

Helsingin Sanomat hoito taas homman saattamalla  Jyri Häkämiehen aseman asiantuntijalaskelmilla  niin hankalaksi, että hän joutui pakottamaan vapaaehtoisesti Peter Fagernäsin eroamaan. Fortumin kannalta tämä oli tietenkin ikävää, koska julkisuus on ollut pääosin kielteistä. Selvää on, että muutos olisi välttämätöntä, sillä edessä voi aikoja, jolloin selitettävänä on vaikeita asioita. Nimittäin, ,jos Venäjä ei käänny parempaan suuntaa, voi Uralin takaa tulla raskasta postia.

Paikallisesti Naantalissa ollaan lähitulevaisuudessa uusien valintojen edessä. Olisi hyväksi, jos yhtiö olisi vakaassa tilassa ja päätöksentekoon kykenevä. Tämä on tietenkin  on Turun seudun energiaratkaisuun liittyvä kysymys, jossa myös Turulla on merkittävin asema.

Eerola lähtee Liimatta tulee

Neste Oilin konsernin organisaatiomuutoksen myötä vaihtuu Naantalin jalostamon johtaja 1.4.2009.
Miikka Eerola on nimitetty Porvoon jalostamon johtajaksi ja Naantaliin tulee nykyinen Porvoon jalostamon tuotantopäällikkö dipl.ins. Jonas Liimatta (36 v).
Toivotamme molemmille onnea. Naantalin jalostamo tarvitsee osaavia puolestapuhujia.

Patriootti Paasio

Pertti Paasiolle 70-vuotiaalle toverille toivotamme onnea. Pertti Hesarissa sanoi, ettei 1906 vuoden jälkeen ole tapahtunut mitään merkittävää muutosta puolueessa. se tuntuu ensin hurjalta, mutta organisatorisesti se on pitkälti oikeaan osuva: Puolueosasto - Puoluekokous - Puheenjohtaja - Puoluehallitus -  Puoluevaltuusto . Sama aparaatti nimet vaan vaihtuvat ja siinnä toki on ollut eroja ja ihmiset tekevät puolueen eivät organisaatiot.