Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

AIEMMAT TIEDOTTEET 2009
« TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU »
 

Just on time !

Rauno Saaren valintaa Unikeoksi on kiitelty. Haastattelut olivat Naantalille erinomaista reklaamia. Entä mitä sanottekaan tämän kuvasarjan ajoitukseta. Nappi suorituksesta vastaa Alikadun Antti!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kari Vainio ja Riitta Monto TS:n päätoimittajiksi

Aimo Massisen tilalle tuli Kari Vainio. Talon luottomies jo pidemmältä ajalta. Hän ei tuo itseään esille, mutta se ei tarkoita, etteikö hänellä olisi maailmankatsomusta. Se ei ole Massisen eikä Valjakan kaltaista. Luulen, että se on turunsanomalaista. Lue Ylen alueradion uutinen

 

Kohtalomme Neste

Nesteen osavuosikatsausta odotimme pelonsekaisella jännityksellä. Tulosta tuli menneisiiin vuosiin nähden vähän. Jalostusmarginaalit ovat pudotuksessa eikä varsinaisia valopilkkuja ole näkyvissä. Kun öljyn hinnan nousun vaikutuksista ei uskota pidempiaikaista lohtua, taitaa tiedossa olla myös veronsaajan eli Naantalin kannalta suhteellisen vaatimaton saalis. Se ei paranna meidän asemaamme. Mutta huonomminkin voisi olla, sillä mielessämme ovat maailmalta kantautuvat uutiset öljynjalostamojen sulkemisesta. Tähän murheeseen HS:ssa ollut toimitusjohtajan haastattelu vähensi levottomuutta

Neste Oilia suojelee se, että yhtiön tärkein tuotantolaitos eli Porvoon jalostamo kuuluu lajissaan Euroopan eliittiin.
Se säilyttää kannattavuutensa myös laskusuhdanteessa.
Yhtiön Naantalin jalostamo lukeutuu kooltaan pieniin ja tekniikaltaan keskikastin jalostamoihin. Vaikka Naantali ei ole yhtä kilpailukykyinen kuin Porvoo, Lievosen mukaan on "poissuljettua", että Naantalissa aloitettaisiin heikon kannattavuuden takia seisokki, kuten joillain Neste Oilin kilpailijoiden jalostamoilla on viime aikoina tehty.
"Emme ole vielä nähneet tilannetta, että meidän kannattaisi ottaa Naantali alas", Lievonen sanoi ja viittasi bensiinistä huhti–kesäkuussa maksettuun verraten hyvään hintaan, joka paransi Naantalin kilpailukykyä.

Alleviivaukset kannattaa lukea tarkkaan. Onko veitsi kurkulla vai kaukana ei ole ulkopuolisen tiedossa ja taitaa olla niinkin, että ulkoiset olosuhteet määräävät tulevaisuudestamme paljon enemmän, kuin mihin itse pystymme vaikuttamaan. Tämä koskee Naantalia kapunkina ja jalostamoa laitoksena. Mutta ei se tarkoita, etteikö olisi tehtävä kaikki mahdollinen yhteisvoimin ja - toimin.

 

Pelottaako Sailasta?

"Uskon – tai pelkään, että ensi vuosikymmenellä globaalit kysymykset kuten ilmaton lämpeneminen ja maailman elintarvikekriisi nousevat todella raskaan sarjan kysymyksiksi. Siinä jäävät nämä suomalaiskansalliset budjettikeskustelut taitetusta indeksistä ja päiväkotien ryhmäkoosta hyvin pieniksi asioiksi. Tähän pitäisi varautua ainakin henkisesti."
Sailaksesta on omituista, että moni Suomessa suhtautuu yhä ilmastonmuutokseen niin huolettomasti – että antaa vain ilmaston muuttua, se hyödyttää Suomea.
"Ikään kuin voisimme elää niin, että muu maailma pysyy muuttumattomana ja meillä täällä vaan viljellään maissia."  Raimo Sailas HS 31.7.2009

 

Ärsyttämisen taidon väsymätön mestari. Kyllä tuli Hesariin kommenttia äkäistä ja paljon. Ja aiheesta, sillä sitä Sailas varmaankin odotti ehkä toivoikin; Keskustelua siitä, mistä on kysymys?  
Vertaus on Sailaksen tyypillistä herättävää retoriikkaa ja kertoo, ettei kaikkeen ole varaa. Aivan vastaavalla logiikalla voi kysyä onko elvytys perusteltua ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja toimiiko alhainen verotus väärään suuntaan eli ilmasto-ongelmia lisäten. Itse asiassa, vaikka muiden motiiveja ei sovikaan mennä arvelemaan, luulen, että Sailasta hirvittää. Sen verran miehen sielussa on kamreeria, että velkaantuminen pelottaa ja tulopuolen ammottavaan aukon täyttymiseen ei taida hänen uskonsa riittää. Joten nykyinen meno on tuskin hänen sisimmästään peräisin.

Yksityiskohtaan: Lasten päiväkotien ryhmäkoon kasvatus nostaa julkisen puolen suoraa tuottavuutta ja pienentää ehkä tilojen käytön kannalta energiakulutusta. Joten yhteys ilmaston muutokseen hakemalla löytyy.  Vaikutukset ovat marginaaliset ja ne voidaan kompensoida tehostetulla toiminnalla siis järkevällä energian käytöllä. Toisaalta, jos säästöillä lapsiperhe ostaa esimerkiksi leluja tai veronkevennykset käytetään suurempaan asuntoon tai kesämökkiin, niin säätöä kokonaistaseeseen tuskin tulee. Jotenkin voisi ajatella, että kasvatuksella voidaan saavuttaa parempia tuloksia: Tiedän, että tupakkavalistus on päiväkodeista ja kouluista tulleena saanut aikaan parannuksia kotona. Myös jätehuollon lajitteluun suhtautuvat vanhemmat myönteisemmin, kun lapset siitä muistuttavat. Toki joskus yli-innokkaan opettajan ohjaus voi mennä överiksi eli vihreiden politiikaksi.
Ja jos ärsyttäviä vertauksia voi vaikka väittää, että ylituotantoa aiheuttavan lehmän vatsan toiminto aiheuttaa ryhmäkokoa suuremman ympäristöongelman. 

 

 

 

Livonsaari ei ole läpihuutojuttu Maskussa

Maskussa ovat demarit olleet Naantalin liittymisen kannalla jo Saaristokaupunki vaiheessa. Keskusta on halunnut Mynämäen suunnalle ja Kokoomuskin on sinne kääntynyt. Olavi Hillgren (sd) suhtautuu livonsaarelaisten esitykseen pidättyvästi ja muistuttaa, että voi olla muitakin Maskun osia, jotka haluaisivat Naantaliin.
Sellainenkin esitys on ollut, että Kustavin tien eteläpuoli kokonaan tulisi Naantaliin ja loppu Maskusta Raisioon?
Siihen olisi maantielteellistä perustetta. Joten voi olla, että Livonsaaren myötä asia laajenee ja mutkistuu. Mutta aika näyttää eikä mennä aikaamme edelle. Joka tapauksessa aluedemokratian näkökulmasta livonsaarelaisten esitys tulee käsitellä asiallisesti ja ripeästi.

 

Livonsaari Naantaliin?

 

Livonsaarelaiset vetoavat valtioneuvostoon alueen liittämiseksi Naantaliin
Livonsaarelaisten ylivoimainen enemmistö toivoo valtioneuvoston ryhtyvän toimenpiteisiin Livonsaaren ja Lempisaaren liittämiseksi osaksi Naantalia.
Keskiviikkona 29.7. valtioneuvostolle lähetetyn vetoomuksen allekirjoitti 90 prosenttia livonsaarelaisista. Alueen irrottamista Maskun kunnasta vastusti 5 prosenttia, samaten 5 prosenttia ei halunnut ottaa kantaa. Muutamaa vakituista asukasta ei tavoitettu.
Lue lisää. Livonsaaren kyläyhdistyksen sivuilta.


Kunta-asioista vastaava ministeri vierailee alueella perjantaina
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi vierailee Naantalissa perjantaina 31.7. Kunta-asioista vastaavan ministerin ohjelmaan kuuluu myös vierailu Teersalon Kummelissa klo 10.45. Tuolloin hänelle luovutetaan livonsaarelaisten vetoomus Livonsaaren ja Lempisaaren liittämiseksi Naantaliin.

 

Livonsaarelaisten yllä lainattu aloitteellisuus on ihailtavaa. Elämisen halun merkit näkyvät myös Livonsaaren kyläyhdistyksen sivuilta. On luonnollista , että suuren maa-alueen  - Livonsaarihan on 26 km2  kokoinen - liittäminen tuo Naantaliin  harvaan asuttua aluetta  paljon lisää. Vastuut lissääntyvät asukasmäärään nähden reippaasti.

Monet luonnolliset syyt , kuten anojat kirjoittavat , puoltavat liittämistä ja palvelujen järjestämistä Teersalon kanssa yhdessä. Ilmaista tämä huvi ei tietenkään ole ja ehkä Naantaliin liittymiseen pannaan liaiallisia odotuksia. 


Naantali ei ole harjoittanut valloituspolitiikkaa. Rymättylä teki edellisestä liitoksesta aloitteen ja nyt asukkaat 90 prosenttisesti ovat asialla. Tällaista asetelmaa voi pitää jonkin laisena tunnustuksen osoituksena Naantalia kohtaan, ja siksi naantalilaisten asenteet  ovat myönteisyyteen kallellaan.  Tunnelma on  tärkeä osa päätöksenteossakin, mutta asiasisältö tuo kuuluisa substanssi kuitenkin ratkaisee. Lopullisia päätöksiä tehdään, kun kokonaisuus on eriteltynä tiedossamme. 

 

 

Onko järjen käyttö kielletty?

Tällä palstalla kirjoitin puoli vuotta sitten tammikuussa:

”Itsestään selvää on, että verojen korotuksilta ei vältytä. Jos nyt ei uskalleta luopua edes ruoan alv-veroalesta,  ja kun ei voida valtion tulenveroja nostaa, niin mistä rahat valtion elvytykseen? Vastauksenkin vanhastaan tiedän: Energiasta ja muista ympäristöveroista  tietenkin.
Totta kai sekin kolahtaa viime kädessä kotitalouksille eikä niillä määrällisesti  kuitenkaan pystytä tasapainoa saavuttamaan. ja niin tässä tulee käymään, että kunnat joutuvat budjettirakenteensa siis pakkotasapainon vuoksi veron korotusten tielle. Ne verot purevat kaikkia. Ne verot vievät ostovoimaa tai työvoimaa. Syöksykierteen rakentamien on meneillään ja ensi vuosi tulee olemaan rajua rientoa kuntasektorilla.”

 

Valtion budjetin valmistelu vahvistivat yllä olevan käsityksen syöksykierteestä. Ensi vuonna uutta velkaa tullaan ottamaan 13 mijardia euroa. Kataisen käsittelyssä määrä nousi yhdessä yössä miljardin, mitä mahtaakaan seuraavat puoli vuotta aikaan saada?

Kun Jyrki Katainen sanoo, että kuntien pitää osavastuusta kantaa itse, käytännössä tarkoittaa se, että talouden tasapainottaminen jää kuntien vastuulle. Kuormaa lisätään vielä tuolla sinänsä hyvällä kunnallisen perusvähennyksen korotuksella ja niinpä sitten tulevat kuntien kiinteistöverot ja ennen muuta kunnallisveroprosentit nousemaan. Ja mikä surkeinta tulevista verojen korotuksista huolimatta kunnat velkaantuvat ja leikkaavat eli karsivat palvelujaan ja vähentävät työvoimaansa.

 

 

Elintarvikkeiden alv-alennuksen edut menevät kauppaketjuille. Aiheesta kirjoitti Heikki Siljamäki KL:n sivuilla vastaansanomattamasti seuraavaa:

 Muutama pieni numeroesimerkki: kokonaisinflaatio on Suomessa ollut maaliskuusta alkaen alle prosentin edellisvuoteen verrattuna (ja kesäkuussa jo 0,1 prosenttia pakkasen puolella), mutta elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet samalla ajanjaksolla edellisvuodesta 3–6,1 prosenttia kuukaudesta riippuen. Vastaavia eroja voi havaita Tilastokeskuksen luvuista pidemmälläkin aikavälillä. Samaan aikaan raaka-aineiden hinnat ovat olleet laskusuunnassa, ja erityisesti maidontuottajat ovat kapinoineet ennätysalhaisia tuottajahintoja vastaan.
Vaihtoehtoisesti voi katsoa maakohtaisia eroja: harmonisoidun kuluttajahintaindeksin mukaan prosessoidun ruoan hinta nousi euroalueella kesäkuussa 1,1 prosenttia ja prosessoimattoman (liha, kala, vihannekset) hinta 0,3 prosenttia. Entäpä Suomessa: kesäkuussa prosessoitu +4,6 prosenttia, prosessoimaton 7,0 prosenttia ylös. Heikki Siljamäki KL 30.7.2009

 

Palveluyritysten kannalta, joita Naantalissa on paljon,  olisi ehdottomasti pitänyt saada ravintoloiden alv alaspäin. Kun jo viiden prosentin eroa  - siis elintarvikkeet 17 ja ravintolapalvelut 22 prosenttia - pidettiin sietämättömänä, kuten Raimo Sailas aamuradiossa totesi, niin kymmenen prosentin ero  - elintarvikkeet 12 ja ravintolapalvelut 22 on mahdoton. Se on pakko korjata mieluummin niin pian kuin mahdollista, sanoi Sailas.

Telakkatukea suunnataan  Helsingin telakalle, kun Suomen ympäristökeskus peruskorjaa öljyntorjunta-alus Hallin. Tämä raha menee Kankkulan kaivoon. Raha  tarvittaisiin STX:n  Turun telakalle, sillä vain Pernossa pystytään rakentamaan suuria risteilijöitä, joiden tilauksia voi tulla markkinoilta lähitulevaisuudessa. Välttämätön telakka-alan suomalainen rakennekehitys olisi aloitettava Helsingistä eikä tekohenkityksessä ole tässä tilanteessa  mitään viisautta.

Onko hallituspolitiikassa järjen käyttö kerta kaikkiaan kielletty.     

 

 

 

 

Ei triangelidraamaa vaan harkittua kolmiodramaturgiaa

Dramaturgia eli draaman estetiikka, näytelmäteoria tai näytelmätiede[1] tarkoittaa aineiston, yleensä tekstin muuttamista tai järjestämistä draamaksi tai esitykseksi. Useimmiten dramaturgiasta puhutaan teatterin yhteydessä, mutta voidaan puhua myös esimerkiksi elokuvan, konsertin tai muun tapahtuman dramaturgiasta. Kaikissa näissä tapauksissa dramaturgialla tarkoitetaan laajasti määriteltynä sitä, miten esityksen tai tapahtuman eri elementit järjestyvät ja rytmittyvät. Dramaturgian tekeminen vaatii materiaalin ymmärtämistä ja oman näkökulman löytämistä sekä esityksellisten ja draamallisten keinojen hallintaa ja tuntemusta. 
 Lainaus  
http://fi.wikipedia.org/wiki/Dramaturgia


Kaikissa näissä tapauksissa ja erityisesti politiikassa dramaturgialla tarkoitetaan laajasti määriteltynä sitä, miten esityksen tai tapahtuman eri elementit järjestyvät ja rytmittyvät siten, että vaikutelma yleisöön toimii toivotulla tavalla.

Kokoomuksen tapauksessa poliittinen dramaturgia on järjestetty siten, että Jyrki Katainen (kok) puheenjohtajana ja valtionvarainministerinä kertoo, että pienituloisten kuten kansaneläkkeen ja työttömyyskorvauksen etuisuuksia ei leikata deflaation seurauksena, ja että veroja ei koroteta tämän hallituksen aikana, vaan tulojen ja menojen välinen viidenneksen suuruinen aukko täytetään velalla. Elvytykseen pistetään 0.2 miljardia velkaa  otetaan 10 miljardia tänä vuonna ja ensivuonna hulppeat  12 miljardia euroa ja työttömyyden annetaan nousta 10.5 prosenttiin.

Yhtenä opposition äänenä Ben Zyskowicz (kok) ehdottaa, että älyttömästä elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksesta luovutaan, mutta Katainen ei ota veroasiohin kantaa paitsi toteaa, että ravintoloiden työllisyyttä tukevaan arvonlisäveron alentamiseen ei ole mahdollisuutta.

Ja kohta kuulemme kolmion kaikkein vaikutusvaltaisimman kärjen eli puhemies Sauli Niinistön (kok) manauksen holtittomasta velanotosta.

Tästä kokonaisuudesta on  esitystä seuraavan yleisön eli kansan mahdollisuus valita haluamansa osa ja aina löytyy  kokoomuslainen, jonka kanssa voi olla samaa mieltä.

Kokoomus ymmärtää poliittisen materiaalin käytön ja tuntee ja hallitsee keinot. Kriitikot ovat polvillaan ja niinpä sumutus jatkuu lehdistön ammattitaidottomuuden ja pinnallisuuden seurauksena. SDP tuottaa pääasissa kuluneita monologeja, joissa luovuudella ei ole suurta roolia.   

 

 

Nyt SDP tai ei koskaan

Suomi ei pystynyt poistamaan köyhyyttä kultakauden aikana.
Miten köyhille käy, kun kokonaistuotanto ja verotulot nyt supistuvat ja kasvavat sitten totuttua hitaammin?
Lyhyt vastaus: ei ainakaan hyvin.
Köyhyyttä lievitetään tulonsiirroin. Lähivuosina niihin on aiempaa niukemmin varaa. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) arvioi kesäkuussa, että valtio ottaa tänä vuonna kymmenen miljardia euroa lisää velkaa, koska taantumassa valtion verotulot supistuvat.
Velkasumma kattaa noin viidenneksen valtion menoista. Se on paljon muttei mikään katastrofi.
Suomi voi velkaantua jonkin aikaa. Mutta lopulta veronmaksajien pitää maksaa heidän puolestaan otetut velat pois.
Velaksi eläminen myös maksaa. Viime vuosina valtion korkomenot ovat olleet runsaat kaksi miljardia euroa vuodessa. Ensi alkuun ne kasvavat joitakin satoja miljoonia.
Lainojen korot ovat samanlainen menoerä kuin muutkin. Jos valtion tulot eivät kasva, korkomenojen kasvu on jostain muualta pois.
Valtion tulot voivat kasvaa kahdella tapaa. Joko yleinen talouskasvu kasvattaa verotuloja, tai sitten verotusta kiristetään.
Lähivuosina toteutuu jälkimmäinen vaihtoehto. Tavalla tai toisella verotus kiristyy, mikä supistaa kuluttajien käteen jääviä tuloja.
Sama toisien sanoen: lähivuosina suomalaiset köyhtyvät, kun kehityksen suunta vaihtuu 15 hyvän vuoden jälkeen.

>>>>>>>>>>>>          <<<<<<<<<<<<<<
 

Suomen täytyy uudistaa talouden rakenteitaan ja ennen kaikkea kasvattaa tuottavuutta taloudessa.Tuottavuuden kasvattaminen on eri tarina kuin valtion talouden tasapainottaminen. Se on vaikeampi ja isompi haaste.

Mutta viime kädessä tuottavuuden kehitys ratkaisee, miten Suomessa 15 seuraavan vuoden aikana eletään.

Juhana Rossi HS 28.7.2009


Hyvä avaus tänään alkavalle valtion budjettirakentelulle. Tuottavuuden kasvu on välttämätön, mutta ei sovi unohtaa Suomen ulkomaankaupallista asemaa. Tämän vuoden ensimmäisenä neljänneksenä oli kauppataseemme pitkästä aikaa negatiivinen. Vientimme määrä putosi 34 prosenttia 16.4 mrdeurosta 10.8 mrdeuroon. Siis se 1990-luvun alun laman painajainenkin kummittelee. Maailmankirjoja pitää osata lukea oikein. Ja siitä ei selviä retoriikalla.

HS valistaa samassa lehdessä myös kansalaisia budjetin sisällön havainnollisella esittelyllä, josta on aihetta lausua kiitos. Katso liitteenä olevaa tiedostoa.
Siitä selviää lähes kaikki, mutta eri tulonsaajien eli palkansaajien, pääomatulollisten ja yritysten osuuksia ei eritellä. Se kummastutti ja harmistutti, muutoin niin ansiokkaassa valistustieodostossa.

Hesarilla on laaja lukijakunta, vaikkei sekään saavuta maan hiljaista köyhälistöä, jonka olisi jo aika herätä huomaamaan missä ollaan ja mihin mennään? Aikanaan työväenlaulussa sanottiin, että ”suunsoitto ei köyhyyttä karkota ei tyhjää täydeksi tee”. Nyt olisi huomattava, että tyhjänpäiväisen juorulehdistön sensaatiot eivät ketään auta.

Vallirahapaljastukset ovat viihdettä, mutta eivät kerro siitä, että politiikassa todellakin ratkaistaan kansalaisten kannalta tärkeitä kysymyksiä, ja mikä tärkeintä, ne eivät kerro, että puolueilla on, vaikka eivät niillä kersku, luokkatehtäviä edelleen: Keskusta puolustaa maan omistajaa kaikissa muodoissa ja Kokoomus hellii parempiosaisia. Vihreät ovat politiikan suurimpia vallasta humaltuneita pelureita ja Persuilla on sudenkorennon osa häikäistä liikkeen nopeudella ja tarkoituksenmukaisuudella pienen ohikiitävän hetken kunnes aurinko taas laskee.
Vasemmistoliiton uusin uusi nousi on viimeisen lopun alku: Katkeruus ja stalinismiromantiikka ei verä eikä pirä kun se on veres märäntyny.

Palkansaajan, joka on myös kuluttaja on koko homman taloutemme liikkeellä pitävä voima ihmiskunnan ihme eli luontoon verrattava yhteyttäminen -uuden syntyminen ja elämän ylläpitäminen -  on mahdollista vain niin kauan kuin työtätekevät ihmiset jaksavat uskoa.

Jokapäiväisen elämän pyöriminen on välttämättömyys ja siksi suuri tehtävä lankeaa sosialidemokraateille, joiden on tämä yksinkertainen totuus älyttävä. Ei ole mitään hokkus-pokkus vihreää taloutta, joka jossain odottaa. On tämän päivän työ ja toimeentulo: siihen kuuluvat kaikki osaset  paperitehtaista  julkisiin palveluihin, kaikki suomalainen työ kansainvälisessä ympäristössä. Se on osattava organisoida viisaasti siten, että kaikki tuntevat saavansa heille kuuluvan osansa ketään unohtamatta.

 

 

Heinäkuun lopulla

Onnellisen sattuman seurauksena olen saanut mökkitalkkarin hommat Sulkavalta, ja kun siellä varjeltuu yhteyksien vuoksi vielä tiedon tulvalta, menee Heinäkuu useimmiten soudun, puusavotan ja muun pienen puuhastelun puitteissa.

 

Maailman murheista suurimpia ovat seuraavan päivän säätiedot tuulensuuntineen, joka määrää lahdenpohjukan järviveden pintalämpötilan.

Hiljaista on täällä töissä. Sähköpostit eivät liiku. Suomi on vielä lomalla ja täällä Naantalissa näyttäisi kävijöitä riittävän.  Muumiväkeä liikkuu ja näin ulkopuolisen silmin voisi arvella matkailukesän menevän kohtuullisesti. Kultarannassakin kaikki lisääntyvät: ainakin turistit ja hanhet. Presidenttikin muisteli entisen komission puheenjohtajan Romando Prodin  vierailua, jolloin puheenjohtajalle  oli annettu havainto-opetusta, miten EU:n suojelemat hylkeet olivat tyhjentäneet verkot ja saman instituution varjelemat hanhet taas täyttäneet  puistot.

Aurinkoenergia herätti energiakeskustelun.

Lehtien jälkikäteisselailusta mieleen jää Naantalin energiakeskustelu Rannikkoseudussa. Millään ei näytä menevän jakeluun sosialidemokraattien yksinkertainen kolmen kohdan ohjelma: Alhaiset Turun tasoiset siirron monopolitariffit, kohtuullinen tuottotavoite 0.5 miljoonaa euroa ja riskien välttäminen. Siinnä se toteuttamiskelpoinen resepti. Muu on tyhjää puhetta.

Vanha viisaus, että totuus ei koskaan voita omia mielipiteitä saa jatkuvaa vahvistusta tekstejä selaillessa. Arvaukseni on kuitenkin, että tulee vielä toinenkin aika. Arvo Salo viisasteli voimissaan ollessaan: ”Koko kansaa voi pettää jonkin aikaa, osaa kansaa koko ajan, mutta koko kansaa ei voi pettää koko ajan”.
Ja koska se ”koko aika” Naantalissa koittaa? Se koittaa, kun energialaskut tulevat naantalilaisille ja yhtiön tilinpäätökset seuraavan kerran ilmestyvät. Seuraako siitä jotain, on sitten ihan eri asia. Muistimme on hyvyydestään huolimatta lyhyt ja niin armahtavainen

Asiallisen lähestymistavan puolesta voisi veikata luettuaan Juha Haapakosken pääkirjoituksen, jossa pohditaan energiakysymystä laajemmin jopa kaukolämpö ja sen tariffit mukaan lukien. Jotain sellaista soisi harrastettavan erityisesti Naantalissa, jossa energia-alaan on niin monta merkittävää yhteyttä. Tulevat ajat ovat merkittäviä, ja jos joskus niin nyt tarvitaan taas yhteisen intressin oivaltamisen vaikeaa taitoa.

Lipponen on llian suuri

Paavo Lipponen on arvostettu EU:n tuntija ja tekijä ainakin Suomen rajojen ulkopuolella. Hänessä on ihmeellistä voimaa ja virtaa. Hänen vanhempansa yli 90 vuoden ikäisinä  ovat vielä elossa, joten hänen suhteellinen ikänsä ei ole fyysisen iän luokassa.

Edellisellä kierroksella tuo vessajonon pelkuri Ruotsin pöyhkeä Göran Persson teki toverityötä Paavoa vastaan. Nyt pintaan pulpahtavat Helsingin sos.dem. piirin linjariidat, joissa jääräpäisyydestään kuuluisan, ikuisen edistyksen merkin,  tuon Tuomiojan Erkin pitää olla maton syrjässä kiinni varmistamassa muutoinkin vaikean tavoitteen epäonnistumista. Afrikassakin villieläimet ovat edelleen merkittävä kuolinsyy. Miksei sitten sarvikuonot täällä Suomessa?            

 

 

Saaren Rauski on unikeko 2009

 Kuvassa MAAHERRA MERESS JA PRESIDENTTI VENESS!
Hyvä valinta monessa suhteessa. Tietenkin on hienoa, että Naantalin unikekojen joukossa on kesänaantalilainen maaherra, jonka on määrä olla lajinsa viimeinen ainakin toistaiseksi. Erinomainen perustelu on Merja vaimo os. Mykkänen Naantalin Yhteiskoulun ylioppilas vuosimallia 1966. Merjan vinkin perusteella esittelemme Wikipediatietoa unikeosta alla.

 

Unikeko (Glis glis) on pieni nisäkäs, joka elää pääosin Keski- ja Etelä-Euroopassa. Englannissa sitä esiintyy pienellä alueella. Aikuinen unikeko on noin 16 cm pitkä ja sillä on pitkä ja tuuhea häntä. Selkäpuolelta se on harmahtava tai ruskea, vatsapuoli on valkoinen. Unikeko on yöeläin eli nukkuu päivisin ja liikkuu lyhyen ajan öisin. Se nukkuu jopa 20 tuntia vuorokaudessa ja lisäksi talviunta 7 kuukauden ajan, mistä se on saanut nimensäkin.

Unikeonpäivä, vanhemmalta nimeltään seitsemän unikeon päivä on vanha kristillinen merkkipäivä, jolla muistettiin seitsemää Efesoksen marttyyriä. Saksassa se on 27. kesäkuuta, mutta Suomessa 27. heinäkuuta. Legendan mukaan nuorukaiset pakenivat 200-luvulla kristittyjä vainonnutta keisari Deciusta luolaan ja heräsivät vasta 200 vuotta myöhemmin.

Naantalissa idea on peräisin kylpyläajoilta. Ideana oli keksiä juhlimisen syitä. Seurahuoneen "Faruk" Virta ylläpiti tradiotiota kylpylän innon lakattua ja Naantalin matkailuölautakunta Pentti Paanasen ja Aarre Mäkisen ym. vetämänä nosti juhlat loistoonsa. Nyt matkailuyhtiö on löytänyt perhejuhlatyylin ja ihan mukavalta tämä meno vaikuttaa paikallisen asukkaan kannalta, vaikka väkimäärät ovat vaatimattomat.
Kultarannan kesävieraat ovat mukana ihan hienolla iloisella hengellä "tekopirteänä" kuten Tarja Halonen tilansa rehellisesti ilmaisi.

Entisiä Unikekoja oli Rauskia kantamassa Pentti Arajärven johdolla ja tuli siinnä taas uutta tietoa: Olavi Vuorisalolla on ollut hallussaan kymmenen Suomen ennätystä 800 - 5.000 metriin. Melkoinen saavutus. 

 

 

Veteraaniedustajat Naantalissa

Veteraanikansanedustajat kokoontivat vuosikokoukseen Naantalin Wanhalle Kaivohuoneelle tiistaina 21.7.2009.

 

Naantali näytti parhaat puolensa:  Aurinkoa oli ja Kaivohuone oli hienossa kunnossa. Meidän kelpasi Markku Tuunan ja Sirpa Hagsbergin kanssa isännöidä maistuvaa lounasta ja vastaaottaa kiitoksia , jotka on syytä kohdistaa Eija Luodolle ja hänen kautta kaupungin viheryksikölle ja päivystäjille. Hyvää mainosta Naantalille. 

 

Päivän vetonaulana oli käynti Kultarannassa, jossa veteraaniedustaja Tarja Halonen yhdessä veteraanivaliokuntaneuvos Pentti Arajärven kanssa otti vastaan innosta puhkuvan joukon todeten, että "tuntuu tutulta olla tämän porukan keskellä".

 

Veteraaniedustajat toivat lahjaksi hevoskatnajan, joka istutettiin yhdistyksen johdon toimesta Kultarannan puutarhaan lähelle Munkkimäkeä.Kuvassa istutus käynnissä presidentin valvonnan alaisuudessa 
 

 

 

Harvinainen tapaus, valistunut poliittinen pakinoitsija Timo Roos, joka kuuluu palstamme aktiivilukijoihin. Hyvin opettaja istuu Kultarannan maisemaan ja tällainen kuva, jossa Timo on yksin,  pitää erityisesti järjestää. Hänen seurassaan tulee totisempikin toveri hyvälle, keveälle mielelle, ellei sitten satu olemaan parantumaton tosikko, joita perimätiedon mukaan on noin tusinan verran demariryhmässä.

 

Vuonna 1990 perustettun veteraaniyhdistyksen tarkoituksena  on jäsentensä kokemuksen avulla edistää parlamentaarista demokratiaa Suomessa ja luoda yhteenkuuluvaisuuden tunnetta entisten kansanedustajien keskuudessa. Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä entinen kansanedustaja ja yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksen valitsema hallitus.

Veteraanikansanedustajia on yli 450 henkilöä, joista kokouksessa oli  ilmoittautunut ennätys määrä yli 180 jäsentä eli melkein täysilukuinen eduskunta.  

Kokouksessa   valittiin   puheenjohtajaksi  Pirjo Ala-Kapee, varapuheenjohtajaksi

Jouni Mykkänen, sihteeriksi  Markus Aaltonen sekä jäseniksi  Kaarina Dromberg, Anssi Joutsenlahti, Outi Ojala, Boris Renlund, Jukka Vihriälä, Marjatta Väänänen ja Jarmo Wahlström.

 

 

Tuas souvettiin!

sulkava.fi

http://www.suursoudut.net/ Sulkavan soudut on suurtapahtuma. Osanottajia oli ensimmäisissä souduissa vuonna 1968 36 pienvenesoutajaa  ja  parhaimmillaan 2000-luvun alkuvuosina  osanottajamäärä nousi  yli 10.000 ja tänä vuonnakin 42. souduissa  yli 7.000 soutaja.  Suurin ryhmä on kirkkoveneissä ja pienin on yksinsoutajien joukko.

Tapahtuma on 3.100 asukkaan Sulkavalle suurtapahtuma. Siinnä ovat mukana melkein kaikki. Soutujen avulla lämmitetään siis ylläpidetään Sulkavan Työväentalokin, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja:  Työväentaloa vuokrataan soutajille majoitukseen aamupalalla,  ja Hakovirran lähtöpaikalla pidetään kanttiinia.

 

Logistiikasta vastaa kuvassa takana seisova kunnanhallituksen varapuheenjohtaja  Raimo Mustonen ja myynnistä vastaa  kh:n jäsen Paula Suomalainen. Eikä tässä kaikki; Talkoilla tehdään 10.000 aurauskeppiä ja niitä asennetaan yli 100 kilometrin tieosuudelle. Syvää kunnioitusta herättävä suoritus 1906 perustetun yhdistyksen jäseniltä.

 

 

Soutusää oli lauantaina 11.6 erinomainen ja sunnuntainakin kohtuullinen.
Naantalin suunnasta mestariluokassa on Löylyä edustanut veteraani Leo Saari.
Aktiivisoutajia edustavat Kauppilat.  Jopi Kauppila kiersi kolmatta kertaa (11 yhteensä) yksinsoutuveneellä ja Pauli souti lankonsa Reijo Holmin kanssa vuorosoudussa kuumassa ryhmässä,  kuten myös serkukset  Jouni  Kauppila ja Markku Holmi. Isät vielä voittivat. Vänttisen Rauskista  tuli tuplasoutuneuvos  20. soudun ansiosta.  

 

 

Asiaan toverit asiaan

Turun kunnallaisjärjestön puheenjohtaja vaatii Matti Vanhasen eroa. Puoluesihteeri Ari Korhonen toppuuttelee.
Onko tämä ovelaa kaksoisstrategiaa a'la Kokoomus Katainen / Niinistö tyyiin?
Korhonen sanoi TS:ssä tänään seuraavasti:

Pääoppositiopuolue Sdp:n turkulainen puoluesihteeri Ari Korhonen arvioi, että pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk) joutui kuusi vuotta sitten eroamaan vähemmästä syystä kuin siitä, mitä Matti Vanhanen (kesk) on viime aikoina tehnyt.
– Luottamus pääministeriin perustuu siihen, mitä hän puhuu eduskunnalle ja puhuuko hän silloin totta, Korhonen perustelee.
Puoluesihteeri ei kuitenkaan ”tässä vaiheessa” liity turkulaisen demarivaikuttajan Seppo Lehtisen Turun Sanomissa tiistaina esittämään vaatimukseen Vanhasen erosta.
– Sinä päivänä, jos Sdp sitä vaatii, se tekee välikysymyksen. Asia voi tulla ajankohtaiseksi syksyllä. On selvästi asioita, joista meillä ei ole vielä tietoa: Kuntien eläkevakuutuksen Kevan tilanne ja Nova Groupin erityistilintarkastuksesta selviävät asiat. Väärin tekemisen astetta on vielä vaikea sanoa, hän perustelee.

Mielestäni Korhonen on väärässä arvioidessaan Jäättenmäen ja Vanhasen tapauksia.

Jäätteenmäki valehteli eduskunnassa ja asia oli vakava. Hän hankki ja käytti hyväkseen hänelle kuulumattomia  salaiseksi julistettuja valtakunnan salaisuuksia vaarantaen Suomen maineen vain saadakseen vaalivoiton ja pääministerin paikan. 

Vanhanen ei ansaitse arvostustamme. Surkuhupaisaa temppuilua viidenkymmenen villityksen hengessä.   Asia on kuitenkin kolmatta luokkaa  Jäätteenmäen tekoon verrattuna.

Siinnä sen sijaan Korhonen oli oikessa, että hallituksen harjoittama onneton politiikka työttömyysseurauksin olisi hallituksen epäluottamuksen aiheena reippaasti yli riittävän. Yritetään keskittyä oleelliseen, eikä juosta otsikoiden perässä.

 

Sarvilinna ja Salavainen

 

 

Viime viikolla esitin pari kuva-arvoitusta. Vastauksia tuli Saimaalta Seiliin. Ihan ei tärpännyt, sillä ikkunamaisema on  on Kustavista Sarvilinnan tornista Isokarin suuntaan otettu kuva ja karja taas viettää rantalomaa Salavaisten saarella Naantalin Velkualla.

                                                                      

 

Huvila Sarvilinna Kustavin Lypyrtissä on viime vuosisadan alun arkkitehtuurin edustava esimerkki ja satojen kasvilajien keidas.

Huvilan rakennutti arkkitehti Lars Sonckin piirrustusten mukaan tohtori Alarik Hornborg vuonna 1922. Huvila on edelleen Hornborgin (myöhemmin suom. Sarvilinna) suvun jäsenten käytössä.

Huvila puutarhoineen on huomattava kulttuuri- ja rakennushistoriallinen muistomerkki. Lisäksi se on Lypyrtin salmen ja Seksmiilarin tärkeä maamerkki.

 

Metsäinen karjalauma kuuluu Haukan tilalle

Haukan tila on ollut suvussa ainakin 1500-luvulta lähtien. Entisaikojen Haukka eli kalastuksella, kalakaupalla, ja talonpoikaispurjehduksella; sittemmin kalastuksella, maanviljelyllä ja metsätaloudella.


Nykyisin maatalousyhtymä Haukka tuottaa kuivakukkia, maatilamatkailupalveluja ja naudanlihaa. karjaa on tällä hetkellä 38, joista osa näkyi julkaistussa kuvassa.

Vanhan sukutilan runsaana säilynyt esineistö on esillä eri rakennuksissa, jotka muun vanhan rakennuskannan kanssa muodostavat tutustumisen arvoisen kotimuseon.

Museoissa on esillä lähinnä taloustavaroita, työkaluja, koneita, kalastukseen ja merenkulkuun liittyvää esineistöä.

Aulis Toivonen on yksi Haukan tilan yrittäjistä. Hän oli Velkuan kunnanhallituksen puheenjohtaja ennen liitosta edustaen  ryhdikkäästi velkualaisia yhdistymisasioissa. Hän kertoi, että Salavaisten saaressa, joka kooltaan 5- 6 kmon Haukan lisäksi pari lypsykarjaa. Saaristo ei ole ihan siltä, miltä päältä näyttää ja siksi on tärkeää, että Naantali ja maakunta pitävät kiinni saaristoalueiden oikeukista, jotka ovat uhattuna valtion aluehalinnon uudistuksen yhteydessä.