Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

AIEMMAT TIEDOTTEET 2009
« TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU »
 

Sosiaalineuvos Jorma

Kahdeksankymmentä ja viisi päälle, mutta silti reipas ja iloinen on Naantalin Työväenyhdistyksen ensimmäinen neuvos Jorma Salmikivi, jonka pannu on kuumanan 1.10.2009 kotona.

Torpasta Toimitusjohtjaksi ja kansakoulusta sosiaalineuvokseksi  kirjoituksessa yritän kertoa joitakin välähdyksiä Jorkka Ilmiöstä ja sen sysitä.

Kuvassa Jorkka odottaa NTY:n 110-vuotisjuhlissa kunnipalakattia vaimonsa Hilkan kanssa.
Oman mielenterveytenne vuoksi käykää tervehtimässä syntymäpäivänsankaria!

 

Viimeinen pormestarimme

Laamanni Mikko Auvinen on nuorekas mies. Hän viettää TS:n uutisen mukaan 60-vuotispäiviään joka kymmenes vuosi?
Hauska mutta osuva panovirhe. Suomen Urheilun ansiomitalin kultaisin ristein saanut Auvisen Mikko on aina ollut nuorekas ja urheilullinen. Naantalin paras tennispelaaja muutamia vuosikymmeniä sitten;  Se oli paljon se, sillä  pelasinhan silloin itsekin!

Mikko Auvinen oli  Naantalin viimeinen pormestari. Hän hoiti raastuvanoikeuden ja maistraatin niin kauan kuin tätä kaupunkien erioikeutta riitti. Kun hänet valittiin tehtävään, oli se poliittinen tapahtuma. Nimitäin silloin kaupunginvaltuusto pisti ehdolle kolme tai neljä ehdokasta, joista muistaakseni joku Korkea oikeusaste valitsi pormestarin. Valtuuston ehdollepanoa oli noudatettava ja niinpä taktikoimme pistämällä ehdolle Mikkoa vähemmän ansioituneita hakijoita. Valinta saatiin täten kohdistettua ehdolle asetetuista pätevimpään ja niin Mikko tuli valituksi vasemmiston ja yhden porvariloikkarin äänillä virkaan.

Poliittinen valinta ei olut sikäli, että Mikko ei taatusti ole ollut eikä ole vasemmistolainen. Hän oli paikkakuntalainen ja asiallisen  oloinen. Myös se, että muutamat  tunnetut kolleegat  synkästi vastustivat häntä,  vaikutti valintaamme. Nykyisin tällainen peli ei olisi mahdollista.  Voi olla, että olisi parempikin voinut löytyä hakijoiden joukosta,  mutta siitä olen varma, että  huonomminkin olisi voinut käydä.
Onnittelemme Mikko Auvista ja toivomme, että hän voisi olla aloitteellinen Naantalin Raastuvanoikeuden ja Maistraatin historian muistiinpanossa, kun  noita ylimääräisiä vuosikin tuli!    


 

 

Kommentit

Mikko Auvinen
30.09.2009 klo 10:06
Kiitoksia kirjoituksesta. Ei ollut huono.Arvannen myös tekijän. Se, että yhdessä yössä hoitaa 10 vuotta, ei ole huono sekään. Tosin sain myös onnitteluadressin, jossa oli 75 v. Keskimäärin siis lähes oikein. Ja sitten asiaan. Maistraatin ja raastuvanoikeuden historia olisi toki yhden messun arvoinen. Olihan se kaupungin elin noin 515 vuotta aina 1.4.1978 asti. Kiitoksia onnitteluista. Mikko Auvinen
 

Ylipappi Wahlross on puhunut, kokoomus tottelee

Wahlroos: Sano hyvästi työpaikallesi
Häntä nyppii kamreerimainen talouspolitiikka, jota hallitsee tuijottaminen valtion velkaantumiseen.

- Meidän ongelmamme ei nyt ole valtion budjetin nopea tasapainottaminen, meidän suuri probleemamme on kasvu-Suomen uudelleen löytäminen.
Wahlroosin mielestä on ehdottoman väärää talouspolitiikkaa puhua verojen korottamisesta.
- Koko meidän eurooppalainen ympäristömme keskustelee julkisen talouden leikkauksista, jotta kansainvälisestä kilpailusta olisi mahdollista selvitä.
Veronalennukset ovat tapetilla Ruotsin ohella myös Saksassa ja Britanniassa.
- Meidän täytyy ymmärtää, että kasvu on tärkeämpää kuin valtion budjetin tasapaino.
- Olen täysin varma, että kun seuraavan hallitusohjelman yhteydessä kootaan strategiaa Suomelle 2010-luvulle, tarvitaan aggressiivisia veronalennuksia erityisesti yritysten tuloveroon, koska se on keskeisin työpaikkojen sijoittumista määräävä tekijä.
Yritysten tuloverotus jää ainoaksi, jolla julkisen vallan toimin voidaan vaikuttaa työpaikkojen syntyyn.
- Sitä veroa pitäisi leikata oikein kunnolla alle suurten kilpailijamaiden keskiarvon. Miten Suomi luulee selviävänsä jollain keskimääräisellä yritysten tuloverotuksella, onko tämä muuten niin käsittämättömän attraktiivinen paikka sijoittaa uusia työpaikkoja, Wahlroos kysyy ja lämpenee lisää. Tämä artikkeli on julkaistu Kauppalehdessä kokonaisuudessaan maanantaina, 28.9.2009.

Kuten aikaisemmin tällä palstalla kerroimme, on Nalle kehitellyt keinoja Wahlroosin yritysverojen helpottamismallin toteuttamiselle: Terveyspalvelujen yksityistäminen siirtää  rahoituksen yksilölliseksi ja vakuutuspohjaiseksi. Sitä kautta voidaan alentaa veroja ja suunnankin nyt tiedämme. Omistajathan ovat jo lähes saatu taakan kannosta vapaaksi ja nyt vapautetaa nyritykset siitä.  Ollaan siis vanhassa mallissa : Verot köyhälistön verta juo!
Tämä terveyspuolen järjestely ei kuitenkaan toteudu kädenkäänteessä ja siksi Nalle vaatii nyt valtion omistusten n. 17 miljardin myymistä tähän ensi hätään. Valtion on oltava markkinataloudessa äänetön yhtiömies, joka kuitenkin takaa yksityisten omaisuuden turvan hädän hetekellä.

Wahlroosin puheissa on hienoa niiden avoimuus ja suorasukaisuus. Sauli Niinistö (kok) laulaa toisenlaista kamreerin virttä velan turmiollisuudesta  ja Jyrki Katainen puhuu lähimmäisen rakkaudesta ja yhteisvastuusta nyt kun lähestytään Matti Meikäläisen kukkaroa. Puheet ovat puheita ja toiminta toista. Tämän todistaa toiminnallaan  Nalle, joka ei harjoita hyväntekeväisyyttä, mutta tukee Kokoomusta siis Niinistöä ja Kataista. Siis hän tietää, että puheet ovat vain puheita.

Mieleen tulee Raamatun historian suuri petos: Kädet ovat Esaun, mutta ääni Jakobin.  
Mutta Wahlroos ei ole heikko  Iisak vaan ehkä paljon enemmän, sillä hänen ymmärrys on kaikkea ymmärrystä ylempi. Siksi hän pitää hyväksyttävänä puheen ja teon välistä ristiriitaa, sillä hän tietää, että uskollisuus viime kädessä kohdistuu ideologiaan, jonka ylipappi Wahlroos on.

 

 

Luonnonmaa on saari sillan takana

Luonnonmaan yleiskaava on ollut pitkä ja monipolvinen prosessi. Nykyinen kaavoituksen henki on vahvasti yksityistä omistusoikeutta puolustava ja siksi kaava ei toteuta naantalilaisten toiveita saada lisää virkistäytymismahdollisuuksia. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Hannu Aallon perustelulausuman:

 "Kaavassa on riittämättömästi yleiseen käyttöön varattuja alueita, jotka rajoittuvat mereen. Kaupungin tulee harjoittaa aktiivisempaa mereen rajoittuvan maan hankintaa Luonnonmaalla. Tällä turvataan vanhojen ja uusien naantalilaisten pääsy nauttimaan Luonnonmaan merellisyydestä."

Tämän jälkeen on kaupunki hankkinut Hevoshaan vierestä merenrantaa rajoittuvaa maata, mutta tämä ei riitä vaan kaupungin on jatkettava aktiivisesti merenrantaan rajoittuvaa maanhankintaa kaupunkilaisten virkistyskäyttöön sekä tulevassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon, että yleiseen käyttöön varattuja tontteja tulee Luonnonmaalle riittävästi.” "Kaavassa on riittämättömästi yleiseen käyttöön varattuja alueita, jotka rajoittuvat mereen. Kaupungin tulee harjoittaa aktiivisempaa mereen rajoittuvan maan hankintaa Luonnonmaalla. Tällä turvataan vanhojen ja uusien naantalilaisten pääsy nauttimaan Luonnonmaan merellisyydestä."

Lausuma oli muotoiltu sellaiseksi, että se voitiin hyväksyä eikä suinkaan se tarkoittanut sitä, että olisimme tyytyväisiä kaavalliseen lopputulokseen.   Meidän mielestämme olisi ollut tarpeen saada selviä kaavamerkintöjä silläkin uhalla, että se voisi johtaa kaupungin lunastusvelvollisuuteen joskus myöhemmin. Oheisessa kuvassa on esimerkein esitetty, mihin ja minkälaisia muutoksia olisimme toivoneet.

 

TUTO 80 VUOTTA

Turun Toverit perustettiin 80 vuotta sitten. Sosialidemokraattinen väki irtaantui kommunistien haltuun joutuneesta Turun Weikoista. Tutolaisuus on ollut  poliittinen valinta. Seuran jäsenistölle ja varsinkin johdolle on ollut leimallista kuuluminen maltilliseen työväenliikkeen osaan, jossa vahvassa roolissa olivat pitkät ajat asevelisosialistit perillisineen. Nuo jakolinjat ovat nyttemmin menettäneet merkitystään. Uskaltaisiko ääneen sanoa, että Sdp on pakkautunut tutolaiseen reunaan.

 Urheiluseurana TUTO:n  nimellä tunnettu yleisseurassa on harrastettu lähes kaikkea . Tunnetuinta on yleisurheilu ja nykyisin lehdissä näkyy jääkiekko. Seuran historiasta löytyy jääpallo, pesäpallo, hiihtoa, pyöräilyä, nyrkkeilyä ja pikaluistelu. Nykyisin seurassa voi harrastaa yleisurheilun lisäksi painia, pöytätennistä, jääkiekkoa, jalkapalloa, lentopalloa, voimistelua ja yhdessäoloa.
Seuran kuuluisuuksia kuriositeettina on Mauno Koivisto, joka pelasi pesäpalloa Tovereissa.

Urheilijoista maineikkain  on ollut Voitto Hellsten legenda jo kilpaillessaan. Hänen lahjakkaat aikalaisensa Pentti Rekola ja vähän nuorempi Jussi Rintamäki ovat urheilua seuranneiden mielissä suuria suomalaisia. Tietenkin jääkiekosta muistamme Urpo Ylösen ja Seppo Lindströmin maaotteluiden vakiokalustona.
 

Tapio Penttilä, Risto Ivanoff, Hannu Mykrä ja Mika Maaskola edustivat juhlissa menestyneitä seuran huippunimiä. Myös naisjaostoa pitkään ylläpitänyt seuran kunniajäsen Aila Lageroos säteili paikalla entisen puheenjohtaja Ari Laihisen kanssa pääpöydässä. Veikko Mäen nimeä toiminnanjohtajana ja puheenjohtajana ei sovi unohtaa, vaikka hän ei paikalle ollutkaan päässyt. Henkilökohtaisessa muistissani Tuton ykköskasvoksi kohoaa edesmennyt Ahti Penttilä ja hänen taustavoimanaan Erkki Saario. 
Tuton puheenjohtajana tällä hetkellä on Kaarinan valtuuston puheenjohtaja Matti Ranne yleisurheilu miehiä taustaltaan, toiminnanjohtajana Henry Toivari ja sihteerinä ikipuurtaja Marja Pirttisalo.

He tietenkin monien muiden avustamana vastasivat juhlan mukavasta kulusta ja varsinainen yllätysnumero oli juhlapuhe, jonka pitivät duettona nuoret Milja Thureson nelikertainen Suomen mestari viimeksi T 15 sarjassa 100 metrillä ja pituushypyssä sekä painin parissa toimiva juuri Turun pojaks valittu  Stefan Wicktröm. Kunnioitusta menneeseen ja uskoa tulevaisuuteen oli hienosti esitetyssä puheessa niin paljon, että siellä monen silmäkulmissa kiilteli liikutus.

Omassa puheenjohtajakaudessani ei kehumisen aiheita ole. Kaoottinen aika 20 vuotta sitten 1990-luvun alussa oli täynnä vaikeuksia ja seuran uudelleen organisointi ei toteutunut toivomallani tavalla. EI EDES NATO:N LIITTÄMINEN TUTOON 
 Taloudellisia vaikeuksia ei silloinkaan puuttunut. Uittamon lava oli palanut eikä sitä haluttu uudelleen rakentaa, kaupungilla oli silloinkin tiukat ajat. Se, että yllytin lavan käyttäjiä keräämään adressin edisti varmankin asiaa ja nyt lava on säätiön omistuksessa ja ahkerassa käytössä turkulaiseen elämänmuotoon kuuluvana osana.

 

Kommentit

Aku Aittokallio
30.09.2009 klo 12:49
Seuran historia on monipuolinen, mutta onko Turun Toverit -nimistä seuraa enää olemassa? Onko seuran virallinen nimi nykyään tuo hieman olematon TuTo? Ainakaan kukaan Kupittaan jäähallissa ei käytä kannatushuutona "Toverit", vaan "Tuuto". Ehdotukseni faniryhmälle, että harjoittelisi kajauttamaan kunnon iskulla, yhdellä u:lla "TUTO"!
 
Henry T
02.10.2009 klo 07:57
Moi Mikko! Turun Toverien juhla oli hieno ja kutsuvieraiden kuten sinun läsnäolo kruunasi juhlan. Yllätysvetomme juhlapuheen suhteen oli riski, mutta se on saanut hienoa palautetta kuten nyt sinultakin. Upeaa, että koit juhlamme kotisivusi arvoisena. Hyvää syksyä! T: Henry
 

Saksa oikeistolaistui reippaasti

Saksan vaalit  2005 /2009

Puolue

%       

CDU/CSU

35,2    / 33,8    -1.4

SPD

34,2    / 23,1  - 10.9

FDP

9,8     / 14,6     + 4.8

Vihreät

8,1    / 10,1       +2.0

Vasemmisto

8,7     / 12,4      +3.7

Muut

4

SPD kärsi murskatappion -10.9 eikä vasemmiston + 3.7 korvaa siitä kuin runsaan kolmanneksen ja vaikka laskettaisiin vihreiden + 2. 0 jää punavihreä puoli edellisten vaalien ääniosuudesta yli 5 %. se on selvää kieltä kansalta. Eli porvarillinen oikeistolainen linja vahvistui selvästi. Mitä se sitten käytännössä tarkoittaa? Luonnollisesti sitä, että markkinatalouden vapaus lisääntyy ja tasoitus vähentyy.Lamaan on vastattu turvautumalla taas oikean laitaan.  Ajateltavaa on demarileirissä Euroopan kaikilla kolkilla.

 

Kommentit

"Raikku."
28.09.2009 klo 09:01
Merkel sanoi kiitospuheessaan. "Tulemme auttamaan rikkaita, jotta he voivat auttaa köyhiä." Taitaa tarkoittaa riistoa tuokin sanonta.
 

Suunnistusta Naantalissa



Suunnistus on hieno laji, omassa arvostusasteikossani Se on N:o 1.
Harrastajakunnan ikäjakautuma on TUS:ssa 6-95 vuoteen, kertoo aktiivisesti huoltotehtävissä puuhasteleva jäsenkirjurimme Ilkka Saari. Oheisessa kuvassa hän on taustalla rastivahtina.

Saaren perhe on riennoissa mukana ja tulosta syntyy. Matti 17 v on kansallisella ranking-listalla sijalla yhdeksän  M18 sarjassa siis vuotta häntä vanhempien joukossa. Mihin Matti mahtaakaan ehtiä.

Suunnistus on vielä ehkä kaikkein amatöörimäisin urheilulaji. Suunnistusta voidaan harrastaa kuten Naantalin kisat kertovat melkeinpä missä vaan. Ei tarvita kalliita suorituspaikkoja ja nykyisin karttateknologiakin tuottaa tarkkoja karttoja kohtuullisilla kustannuksilla. Syksyn kirjavat värit ja kisaileva nuoriso on mieltä ylentävä yhdistelmä.  

 

 

Pitkät listat tai mainonta kuriin

Kun siis näyttää mahdottomalta, että pitkiin listoihin ei päästä, mutta jotain pitäisi tehdä vaalijärjestelmän ja demokratian puolustamiseksi, niin yksi yksinkertainen ehdotus olisi lehti-, radio ja televisiomainonnasta luopuminen. Tätä ei varmaankaan saada lainsäädäntökieltona voimaan, mutta siitä voisivat puolueet sopia keskinäisellä sopimuksella.   

Kirjoituksia palstalla on luettavissa koko juttu Pitkät listat tai mainonta kuriin, joka loppuu ylläolevaan arvioon.

 

Kommentit

mikko
27.09.2009 klo 15:41
Ehdotus, että yritykset ja ay-liike eivät saisi antaa vaalitukea pitäisi varmaankin kuulua ollakseen tehokas, että vain nimellään esiityvä yksitysihenkilö voisi sen tehdä johonkin kattosummaan asti nousevan lahjoituksen.Puolueosastotojen asema olisi tuolloin ongelmallinen.
 

Totuuden puhuja Wahlroos saa yösijan kartanossa



Toimittaja Heikki Ali-Hokka jututtaa Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtajaa Björn Wahlroosia.

Kuva: YLE


Sampo-konsernin hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin mielestä ilmaiset terveyspalvelut eivät kuulu rikkaille.
 
 
 
- Mielestäni varakkaiden pitäisi maksaa palveluistaan, ja valtion tehtävänä on sitten turvata, että palveluja on saatavilla ihmisille, joilla ei ole varaa niistä maksaa, Wahlroos sanoi YLEn A-plussassa.

 

Nallessa on vetovoimaa, lavasäteilyä. Yltäkylläinen rikkaus luo pikanttia glamouria.
Mutta kuuntelevatko ihmiset, mitä hän puhuu ja ennen muuta ymmärtävätkö kuulijat mitä hän tarkoittaa.  Yle palstoilla jo kysyttiin, missä kulkee rikkaiden raja ja toinen kommentoi, että eihän kukaan käytä enää julkisia terveyspalveluja.

Ensinnäkin yksityisten terveyspalvelujen määrä kokonaisuudesta lienee Suomessa muutaman prosentin paikkeilla. Yksityislääkärillä käyvätkin saavat julkista tuke suoraan ja varsinkin välillisesti. Yksityislääkärivastaanotot edustavat  terveyskustannusten jäävuoren huipun kärkeä. Järjestelmän kokonaisuutta vain harvat  tuntevat  eikä suuruusluokat ole yleisessä tiedossa. Tällaiseen  maahan Nallen kultajyvät uppoavat.

Kysymys maksavien rajasta tulisi kulkemaan varmaankin alussa korkeammalla ehkä keskituloissa, mutta järjestelmä itsessään johtaisi siihen, että julkisten palvelujen piirissä olisivat köyhyysrajan tuntumassa olevat.
Tavallinen kansalainen ei pysty maksamaan palkastaan 500 euroa sairaalapäivästä,  tuhansien eurojen tutkimuksista puhumattakaan kymmenien tuhansien leikkauksista. Se ei tietenkään olekaan yksityistämisen tarkoitus, eihän  Nallekaan  niin sydämetön ole.  
Hänen ideansa on, että ihmiset vakuuttaisivat itsensä pahan päivän varalta  if:ssä,
Julkisista rahavirroista eli veroista  voitaisiin vähentää ehkä viisi prosenttia ja ”tyytyväinen” kansalainen   maksaisi  aluksi pienempiä vakuutusmaksuja, jotka vähitellen kohoaisivat  korkeuksiin ja kansa maksaisi terveytensä turvaamiseksi vakuutusmaksuilla itsensä kipeäksi. Yksityinen business lihoisi ja kansantalous kärsisi,  Terveydenhoidon menot  nousisivat  7-8 prosentin tasosta jenkkien 15 prosentin tuntumaan ja uskokaa, että hyödyn veisivät kansainväliset terveyskonsernit ja vakuutusyhtiöiden omistajat, kuten Sampo ja sitä kautta esimerkiksi Wahlroos.

 

Puoluerahoittamisella tuetaan demokratiaa

Björn Wahlroosin mukaan puoluerahoittamisella tuetaan demokratiaa. Sampo onkin tukenut kokoomusta vuosittain 50 000 eurolla viime vuosina.
Wahlroosin mielestä emme voi elää yhteiskunnassa, jossa kaikki puolueet nostavat pelkkää puoluetukea. Wahlroos kyseleekin, miten eduskuntaan tulisi uusi puolue, jos kaikki puoluerahoitus perustuisi pelkkiin puoluetukiin.
- Haluamme tukea pienin panoksin sellaista poliittista suuntausta, joka on nähdäksemme markkinataloudelle ja meidän olemassaolomme Suomessa hyväksi, Wahlroos sanoo.

 

Siinnä se villakoiran ydin. Wahlroos sen sanoo ääneen. Vain rahalla voi menestyä vaaleissa. Samoin hän kertoo kuka kenenkin asialla on. Puolueilla on luokkaluonne. Kokoomus edustaa, kuten politiikan sisällöstäkin voi selkeästi päätellä omistavaa luokka ja varakkaita. Työväenpuolue temppuilut ovat suurella rahalla petkuttamista.

Alla olevan kommenttikirjoittajan Tarkan Taviksen kysymykseen vastaus Wikepediasta ja muistista koottuna.

Kultapossukerho muutta muotoaan 

Tammikuussa 2001 valtion omistama Leonia (entinen Postipankki +Vientiluotto)) yhdistyi vakuutuskonserni Sampoon, jolloin valtion omistusosuus jäi alle 50 prosentin. Pankin yhteistyö postin kanssa päättyi ja Leonian nimeksi tuli Sampo Pankki Oyj. Saman vuoden helmikuussa konserniin liittyi Mandatum-pankki, jonka liiketoiminta alkoi elokuussa 1998 Interbank Osakepankin ja Mandatum & Co:n fuusiosta. Mandatum oli SYP.stä lähtemään joutuneen Nalle Wahlroosin kehitelmä ja monien arvioiden mukaan liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä konsernijohtajaksi kivunnut  Nalle onnistui tekemään itsestään upporikkaan valtionvarainministeriön hyväuskoisen hölmöyden avustuksella. Ministeriötä johti Sauli Niinistö apunaan Suvi anne Siimes.

Hauska historiallinen yhtymä syntyy, kun muistelemme Postisäästöpankin Kultapossukerhoa. Kultapossu oli lapsille suunnattu pankin vuosina 1958-2003  kanta-asiakasohjelma,  johon sisältyi Kultapossukerhon jäsenyys, Kultapossulehti ja kullanvärinen säästöpossu. Suurimmillaan siinä oli 300 000 jäsentä. Mottona oli "on hienoa olla Kultapossukerhon jäsen".
Vuodesta 2003 alkaen kultapossukerhossa on ollut yksi jäsen Nalle, mutta rahaa paljon enemmän kuin kerhon jäsenillä aikanaan oli yhteensä

 

 

Kommentit

Tarkka Tavis
24.09.2009 klo 12:21
"Miten ja koska Postipankki siirtyi Sammolle ja Sampo Mandatumille ja Wahlrosille. Voisiko Nalle olla kiitollisuuden velassa Saulille?"
 

Naantali valmistautuu laskeutumaan tavallisten kuolevaisten joukkoon

Naantalin kaupungin investointiseminaari valmisteli valtuustoa ja muita luottamushenkilöitä  tulevaan  taloussuunnitelmakauteen. Käyttötalouden lautakuntatason menoajatukset  voitaisiin juuri ja juuri kattaa tuloilla. Tiukkaa on näillä näkymillä meidänkin tantereilla  eikä syömävelka ole kaukana.

Järkeviä investointikohteita olisi ja saaristossa on välttämättömiä tarpeita.
Velan määrä voisi päätyä suunnittelukaudella 70 miljoonan euron tasolle, mikä merkitsisi 3.600 euroa asukasta kohden. Tuolloin oltaisiin yli kuntien keskimääräisen tason.
Kaikki hyvin, jos kaikki vuonna 2013 on hyvin. Mutta ellei, niin sitten ottaa ohraleipä. ja tätä pulla alkavat luottamushenkilöt pureksia. Veikkaan, että kaikkia tasapainotuksen keinoja tullaan käyttämään, kun valtiolta ei apuja ole odotettavissa.

Yksi pikkujuttu jäi virkamiesten esityksistä mieleen: Työttömyys ei heidän jutuissaan kummitellut. Toivottavasti unohdus johtui  siitä, ettei juolahtanut  mieleen , eikä  siitä, että siitä ei murhetta kanneta .

 

 

Kommentit

Pekka Hjelt
24.09.2009 klo 14:12
Miksei Naantalissa edes haluta säästää kaikkein ilmeisimmästä tuhlailukohteesta, konsulttipalkkioista? Se säästö ei kohdistuisi edes naantalilaisiin paitsi välillisesti siten, että kaupungin ylimitoitettu insinööri-, kýnsinööri-, arkkitehti- ja muu joukko joutuisi myös tekemään töitä, ja sitähän virkamiehet eivät tietenkään halua ja esitä. Jos sanotaan, etteivät he pysty tekemään samanlaisia kuvia ja alkeellisia suunnitelmia konsulttien ja konsulenttien tapaan, valinta on kohdistunut vääriin ihmisiin ja vaihto paikallaan. Erään ammattikunnan täydellinen kyvyttömyys näkyykin mm. Tullikadun ja Hamppukehruukadun kulmassa. Parhaillaan vireillä olevia strategiaprosesseja ja keskustan kehittämistä ei tarvita mihinkään. Vastaavaa puppua on täällä suollettu maailman sivu eikä mikään ole koskaan toteutunut, vaan konkreettinen tilanne on vaatinut kokonaan uudet piirustukset ja hahmotelmat. Jos jotain on tehtävä, virkamiehille on asetettava selvät normit, että töitä on tehtävä eikä mitään ole lupa tilata muualta. Miljoonasäästöt ovat äkkiä koossa minkään tässä kaupungissa kärsimättä, edes työllisyyden.
 

Vihreiden Jaakobin paini

Hallituspuolueista kokoomuksen, keskustan ja rkp:n rivit ovat pysyneet suorina, eikä vaatimuksia uusista vaaleista ole kuulunut.
Vihreissä puolestaan mieliala näyttäisi olevan toinen. Europarlamentaarikko Satu Hassi vaati uusia vaaleja jo kesäkuussa varsin ärhäköin sanankääntein. Hän sanoi vaalirahatunkion kääntämisen tuoneen päivänvaloon liian paljon sontaa, jotta hallitus ja eduskunta voisivat jatkaa tavanomaiseen tapaan. Tähän toiveeseen yhtyi tänään myös puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Jyrki Kasvi.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Niinistö on pidättyväisemmällä kannalla. Hänen mielestään nyt ei pidä hätäillä, vaan odottaa uutta vaalirahoituslainsäädäntöä. Samoilla linjoilla on puolueen puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki

Vaalirahajupakka on monien mielestä taustaltaan vihreiden projekti. Heidän aatteelliset asiat ovat menneet vallanhimon pesuveden mukana; Kaikesta on luovuttu eikä mikään ole periaatekysymys käytännössä. Nyt siis voisi profiloitua puhtaalla takilla ilman vaalirahan fläkkejä. Vihreät voisivat lähteä hallituksesta, jos vaan  pystyisivät jättämään rakkaaksi käyneet hallituskabinetit. Hallitus ei kuitenkaan kaatuisi, sillä Keskusta, kokoomus ja RKP muodostavat  riittävän enemmistön eli 112 edustajalla ne jatkaisivat.  
Tätä eivät ministerit luonnollisesti, eivätkä hallituksen ulkopuolella olevat porvarivihreät kuten  Ville Niinistö missään tapauksessa toivo. Heille olisi kauhistus samaistua punaiseen oppositioon. Paljon kivampaa on olla suvaitsevuuden kukka konservatiivien puutarhassa.

 

Kommentit

Ano Nyymi
24.09.2009 klo 09:06
Osaako Keskustan Korhonen lentää helikopterilla? Ei kai se vaan ole mennyt Ruotsiin vaalirahoitusta järjestämään...? 112 edustajaa voisi olla hyvä lama-ajan 'Hätänumerohallitus'
 

Uudet vaalit ja uutta sekaannusta, mutta perimmäinen syy pysyy piilossa

Uusiasta vaaleista puhutaan. Aamutelkkarissa päätoimittajat niitä pohtivat ja onpa Kauppalehtikin kysellyt niiden mahdollisuuden perään 

- Aloitteen pitäisi tulla pääministeriltä. Kun keskusta on ollut vaalirahajupakan keskiössä, näin tuskin tapahtuu, Jan Sundberg Helsingin yliopistosta arvioi STT:lle.
Professorin mukaan myös yksittäisen ministerin ero vaatisi luultavasti sitä, että esille tulisi selkeitä rikoksia.
Kaikki korruptioon liittyvät epäilyt ovat Sundbergin mielestä erittäin vakavia. Äänestäjät voivat tehdä johtopäätökset seuraavissa vaaleissa, mutta niihin on näillä näkymin vielä aikaa.
KL 20090923

Emmeritus proffa Jaakko Nousiainen kertoi aamutelkkarissa, ettei nyt ole vakavuudeltaan sellaisia tekijöitä, jotka johtaisivat uusiin vaaleihin ja hän muisteli menneitä. Ehkä hänen perspektiivi on niin kaukana, että hän ei muistanut mainita, että sitten Mauno Koiviston toisen hallituksen eli vuoden 1979 jälkeen ei uusia vaaleja ole järjestetty ja  - kuten yllä Sundberg kertoo -, niistä ehdotuksen tekee uudistetun perustuslain mukaisesti  pääministeri eikä enää presidentti. Eduskunta on hajoitettu presidentti Urho Kekkosen toimesta 1970-luvulla kaksi kertaa ihan muista kuin parlamentaarisista syistä.

Eduskunnan hajoittaminen ei siten ole ollut Suomessa käytössä normaali oloissa. Vaalitaktisista syistä uusia vaaleja järjestetään muissa Euroopan maissa lähinnä silloin, kun se näyttää istuvalle pääministerille olevan soveliasta siisi edullista. Nykytilanne ei varmaankaan tunnu Matti Vanhasen kannalta sopivalta, sillä suurella varmuudella seuraavan hallituksen pääministeri ei ole eikä ainakaan enneaikaisten vaalien jälkeen olisi Matti Vanhanen.

Tässä vaalirahajupakassa on pääsopankeittäjänä valpas lehdistö, joka on nykyvaalijärjestelmämme suurin hyötyjä. Siksipä ei lehdissä paneuduta vaalirahoituksen aiheuttamaan ongelmaan eli kaupalliseen ehdokaskohtaiseen mainontaan, jonka seurausta suurelta osaltaan tämä vaalirahasotku on. Mutta kukapa sitä omaa oksaansa sahaisi.

 

 

Vielä niitä viisaita vilisee

Aina välillä sitä saa ilokseen seurata vilkasta menoa. Pienen sateen piiskatessa kylmäveriset,  hyväkuntoiset  ja teräväpäiset pojat Verner ja Robert "hurjastelivat" pyörillään ylämäessä kypärät päässä.  Päivä paistaa näitä nuoria nähdessä sateellakin.  Kovapäiset eivät ymmärrä päänsä heikkoutta. 

Tarvitaan sittenkin holhoavia sääntöjä, jottei vallalla oleva ilmiö joukossa tyhmyys tiivistyy toteutuisi, vaan kypärän käytöstä tulisi välttämätön paha ja hyvä tapa.

 

SDP vanhusten asialla

SDP on tehnyt vanhustenhoidosta hallitukselle välikysymyksen. Muut oppositiopuolueet ovat tulleet  mukaan välikysymykseen. 
Välikysymys tuli aiheelliseksi, kun vanhustenhoidon puutteista saatiin tuoretta tietoa. Kuntien talousvaikeudet näkyvät terveys- ja hoivapalveluiden heikkenemisenä.

 

Vanhustenhuollon ongelmia puidaan eduskunnan välikysymyskeskustelussa ensi viikon alussa, todennäköisesti 29. tai 30. syyskuuta. SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttää kansanedustaja Valto Koski.
SDP on avannut verkkosivuston, jolla keskustellaan vanhustenhuollosta. Sivuilla voi esittää kokemuksia ja näkemyksiä siitä, miten vanhuksia hoidetaan nyky-Suomessa. Sivuston osoite on www.vanhustenhoito.fi
 
Mielipiteitä ja omia tarinoita vanhustenhoidosta voi lähettää myös postitse SDP:n puoluetoimistoon, Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki. Vinkit ja lehtileikkeet vanhustenhuoltoa käsittelevistä kirjoituksista paikallislehdissä ovat myös tervetulleita. 
 
SDP:n eduskuntaryhmä järjestää eduskunnan kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3, Helsinki) huomenna keskiviikkona 23. syyskuuta klo 17 - 19 tilaisuuden vanhustenhoivan ja omaishoidon tilanteesta. Alustajina ovat Vappu Taipale, Valto Koski ja Anneli Kiljunen. Tilaisuuden avaa Tarja Filatov ja kommenttipuheenvuorot käyttävät Satu Taiveaho ja Tuula Väätänen
 

Yleiskaavaan vielä ponsia

Yleiskaavakäsittely on loppusuoralla, kuten tällä palstalla kerroimme. Kuivalahdessa Korjaustelakan eteläpuolella on varattu paikka venesatamaan ja veneiden talvisäilytykseen. Se on hiertänyt käsittelyn ajan ja niinpä keskustan edustjat halusivat kaavaan liittää seuraavan seuraavan lausuman:

Kuivalahden LV-alueelle tulevaisuudessa suunniteltava veneiden talvisäilytyspaikka tulee sijoittaa mahdollisimman kauaksi rantaviivasta rikkomatta kaunista rantamaisemaa. Toteutusvaiheessa kaupungin tulee lisäksi tutkia mahdollisuus sijoittaa talvisäilytyspaikka Navirentien etelänpuoleiselle peltoalueelle, joka on yleiskaavaehdotuksessa osoitettu T/LS-alueena teollisuus- ja satama-alueen laajennustarpeisiin

Käytännössä on kysymys karttaan punaisilla lisätyistä alueista. Alueet ovat kaupungin omistuksessa, mutta tiedän, että rannassa on vuokralaisia, joita merkintä pelottaa ja tietenkin naapurin oloa eivät talvehtivat veneet paranna.

Pikku yksitysikohta menneeltä ajalta on se, että ehdotetun uuden veneiden säilytysalueiden pellon takana olevaa EV aluetta eli suojavyöhykettä ei sopinut yhdessä käsittelyn vaiheessa kaventaa tai poistaa kokonaan tulevaa maankäyttöä haittaavana. Nyt EV merkintä on siellä ja veikkaan sen vielä aiheuttavan kaupungille ihan turhaa haittaa ja tulon menetystä. Kaupunki itse olisi voinut alueelleen tehdä mitä tahtoo, mutta nyt se omaehtoisesti on estetty. Ei kovin viisasta.

Sosialidenmokraatit halusivat asian jättää pöydälle, jotta päätökseen voidaan liittää kaikissa käsittelyn vaiheessa esiin nostettu kysymys riittämättömistä rantavirkistys- ja yleisistä alueista. 

 

Ei sentään Salon malliin, mutta sinne päin

Kaupungin rahoitusasemasta kerrotaan kaupunginhallitukselle. Velka siinnä on pääroolissa.
Vuoden 2009 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kaupungin lainakanta on noussut 119 prosenttia 12,7 miljoonasta 26,9 miljoonaan euroon  eli 14.2 miljoonaa euroa, joka merkitsee 1,78 miljoonan euron lisävelkaantumista kuukaudessa eli lähes 100 euroa jokaista naantalilaista kohden.
Kahdessa kuukaudessa teemme velkaa määrän, joka vastaa yli yhden kunnallisveroprosentin nostoa.
Jos ensi vuonna haluaisimme maksaa tänä vuonna tähän asti tehdyt velat, tulisi kunnallisveroprosentti nostaa nykyisestä 16.5 prosentista 21 prosenttiin tai jos kunnallisveroprosentti nostetaan yhdellä yksiköllä eli 17.5 prosenttiin,  kuluu yli neljänvuotta näiden velkojen maksamiseen. Onneksemme lähtötaso on alahainen ja olemme vieläkin alle kuntien keskitason. 

Tämä on teoreettista pohdiskelua ja suurusluokan hahmottamisharjoitusta. Kaikki me tietenkin toivomme, että taloudellinen toimeliaisuus aikanaan,  -mutta se ei ole vielä ensi vuonna, -  kerryttää verotettavia tuloja ja näin maksaminen helpottuu.

Monia investointeja on tehty siinnä toivossa, että ne tuottavat nopeassa tahdissa takaisin. Ainakin sataman osalta toiveet eivät tässä suhdannetilanteessa toteudu.

Sataman kokonaistuotto voi jäädä viidenneksen laskettua alhaisemmaksi jakaupungin kassaan kilisiee pari miljoonaa vähemmän rahaa. Onneksemme meillä sataman tuloista 2/3 osa tulee sataman omista toimista riippumattomista eli teollisuuden lähteistä, sillä kaupallisen sataman suhteellinen pudotus olisi reilusti yli kolmanneksen. Maailma on muuttumassa ja toivomme sen näkyvän myös Pohjoismaiden ja Venäjän välisessä kumipyöräliikenteessä. Meille sanotaan, että tilanne on  parantumassa, mutta mitään äkkipelastusta ei ole nähtävissä.

Paul Krugman oli eilen saarnamatkalla Sitran kutsumana. Hän varoitti lopettamista elvytystä vielä ja piti julkista velkaantumista perusteltuna. Vaikeita aikoja hän veikkaili meillä olevan edessä vielä vuosia ja arveli, että palkkojen kanssa joudumme sopeutumaan kiristyvään kilpailuun.

Kunnan kannalta palkkojen jäädyttäminen on ongelmallista juuri nyt. Kunnallisen puolen sopimuspalkat nousevat jo tehtyjen sopimusten vuoksi. Jos yksityinen kilpailusektori laskee palkkoja, tulee vähemmän verotettavaa tuloa ja vähemmän verotuloja kunnalle. Samoin käy tietenkin työttömien kohdalla. Vaikka ansiosidonnainen turva onkin veronalaista tuloa , on se vain 60-80 prosenttia palkkatasosta, joten lasku siinnä tapauksessa on vielä rajumpaa.
Yksityisen palveluksesta irtisanotun kannalta on kova juttu, kun ansiot pienenevät ja kunnallinen jakovero uhkaa nousta, koska palvelutehtävissä tarvitaan työtätekeviä ja kun kunnalliset muutkin kustannukset nousevat erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella. 

Tässä tilanteessa muistamme hetken hiljaisuudella tasa-arvotupon rakentaneita talousneroja. Kyllä nyt olisi oikein, että valtion taloudesta vastaava Jyrki Katainen kantaisi vastuunsa ja ohjaisi  kuntien ahdinkoon lisää valtionapuja, kun pääomatulojen saaminen kuntaverotukseen piiriin ei näytä onnistuvan.
Aiheeseen liittyen pieni lainaus Tekniikka &Talous lehden Perusinsinöörin pakinasta:


Kokoomuksen talouspolitiikkaakin ohjaavat Homo Economicukseen uskovat alle kolmikymppiset. Niinpä puolue vastustaa tulonsaajien pääomaveron korotusta väittämällä, että jos korotetaan, pääoma katoaa maasta.
Huomaamatta jää, että verotusta pakoon pitäisi lähteä pääoman omistavan henkilön perheineen eikä pääoman. Ihmistä verotetaan hänen asuinmaassaan, eikä pääoman asuinmaan perusteella. Sikahienoa argumentointia kokoomukselta.

 

 

Leikkauksia tiedossa - pätkätyöläiset taas kärsijöinä

Joka puolella Suomea valmistaudutaan kuntien talousarvioiden tekoon. Yleinen höpinä hokee: Ei leikkauksia. Mutta mitä käytäntö sitten on, onkin uhan toinen kysymys. Yle on selvitellyt asiaa kyselemällä 180 kunnalta. Seuraavanlainen ehkä yllättävä lopputulos on nähtävissää ylen sivuilta.

Leikkaukset kohdistuvat - kuinkas muuten - pätkätyöläisiin siis  määräaikaisiin ja sijaisiin.  Sen sijaan vakituista väkeä pyydetään  talkoovapaisiin tai muihin väliaikaisratkaisuihin. 
Pätkätöiden karsiminen  on ollut  kokoomuksen hellimä vaaliteema. "Naantalissa ei ongelmia ole",  on jatkuvasti toistettu epätosi.  Pätkätöiden tekijöiden määrät ovat olleet  kasvavia. Nyt ehkä vihdoinkin saada lukuihin parannusta, kun työnnetään pätkän tekijät kortistoon. Sellaisesta on helppo päästä yhteisymmärrykseen. Malli tuntuu sopivan vakituiselle henkilökunnalekin, koska näistä vähennyksistä ei juuri protesteja synny. Sellaista arkipäivää.

Veron korotukset jakavat kunnallaisia ay-joukkoja: JHL hyväksyy Akava epäilee, mutta kaikille sopinee. Ja tiedossa niitä onkin, jos Ylen tiedot pitävät paikkaansa:

Lähes puolet (44,8 prosenttia) YLE Uutisten kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista arvioi oman kuntansa nostavan veroprosenttia ensi vuonna. 55,2 prosenttia vastaajakunnista, tasan sata kuntaa, arvelee näillä näkymin pitävänsä äyrinsä ennallaan.
 

Tuomion enkeli

Naantalin seurakunnan Vesper-tiedotuslehti on hyvännäköinen. Samaa voi sanoa seurakunnan netti-sivuista. Kyllä sieltä löytyy monenlaista tarpeellista tietoa ja toiminnan esittelyä.
Lehti on seurakunnan pää-äänenkannattaja ja ymmärrän, että sen sivuilla kukkii erilaiset mielipiteet eli että siellä annetaan tilaa seurakunnan aktiivijäsenten näkemyksille. Nyt kuitenkin kahdessa peräkkäisessä lehdessä pääkolumnistina on esiintynyt kirjailija, käräjätuomari ja kirkon luottamushenkilö Anneli Poukka.

Tunnen hänet vain kirjoitusten perusteella. Hänellä on kovat mielipiteet. Lain noudattamien ei riitä. Ja kun moraalittomasti on otettu vaalirahoitusta seuraa siitä, että valtion puoluerahoitus olisi lopetettava. On Naantalin seurakunnan pää-äänenkannattajan pääkolumnistin tuomio.
Ei on hyvä sana ja se riittää lapsenkasvatukseen. Yksioikoista. Asenteellisuuden äärimmäisyyttä edustaa maan korkeimman johdon arvojen arvioiminen. Mihinköhän tietoon tai uskoon näkemykset  perustuvat ja mitä pahaa on suvaitsevaisuudessa.

Puhutaan sekalaisesta seurakunnasta. Mielipiteiden kirjo on hyvästä, mutta yksisilmäisyys on pahasta. Vesper lehteen löytyy varmaan sellaisiakin kirjoittajia, joiden vakaumusta hallitsee suvaitsevaisuus ja rakkaus.

Ps. Edellisessä vesperissä kerrottiin Naantalin Vesper-soiton historia.Hyvä juttu. Seurakunta unohtaa Vesperillä kerskuessaan kertoa, että virret soivat Naantalin kaupungin kustantamana. Eikö olekin kunniakasta kaupungin puolelelta.  

 

 

Kommentit

Seurakuntalainen
21.09.2009 klo 16:33
Ensiajatus tekstistä tulee. Lakkautetaan myös kirkon verotus- oikeus.
 

SDP uudistuu sittenkin

Puolueen nettisivut  ovat luettavat siis kiinnostavat, informatiiviset ja toimivat.Etusivu
Piene lisämauste Tuomiojan Ekin kanssa käytyyn keskusteluun löytyy sivujen   ylänurkasta:

Sosialidemokraateille tärkeää:
Työ, Oikeudenmukaisuus, Heikoista huolehtiminen ja
Rauha ja solidaarisuus.

Samoilta sivuilta löytyy kuin myös Ilkka Kantolan  eilinen  Riimäellä pidetty puhe, josta alla oleva lainaus:

- Uusi SDP ei tarkoita sitä, että perinteiset arvomme, vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus pantaisiin siististi lasikaappiin ja talletettaisiin museoon ja että lasikaappiin kiinnitettäisiin kyltti ”katsoa saa, mutta ei koskea:” Nämä arvot ovat meille edelleenkin ruisleipää jota päivittäin pureskelemme. Ne määrittävät suuntamme myös tänään. Maailma on erityisen nopeiden ja yllättävien muutosten keskellä juuri nyt. Mutta yksilöiden, perheitten ja kotien kohtaamat uhat ovat yhä pääosin samanlaisia kuin ennenkin. Poliittista liikettä, jolla on kokemusta näiden uhkien torjumisesta, tarvitaan edelleen.

 

 

Sitä ja tätä

Viime keskiviikkona Raision tilaisuuden jälkeen lausuin:

Tilaisuudessa Turun Kh: n puheenjohtaja Aleksi Randell ei maininnut kertakaan Suur-Turku-liitosta eikä nähnyt kehityskäytävää Helsinkiin ainoana kehittämiskohteena, vaan näki myös Turun läntisen Vt 8 suunnan. Merkittävä asennemuutos, josta lausuin kiitoksen sanan.


Sitä iloa keskti kolme päivää ja taas Mikko Pukkinen komeilee TS:ssä Jussi Pajusen  kanssa kehitysakselipuuhissa. Ehkä niissä on jokin muukin idea - en yksinkertaisuudessani vaan heti keksi -  kuin tehdä itseään tykö Helsingin herroille päästäkseen sinne itsekin. Ratkaisevat hetket lähestyvät Kuntaliitossa.

TS:n pääkirjoitus kajoaa tälläkin palstalla havaittuun ongelmaan: Hyvin koulutettujen määrä lisääntyy Tampereen seudulla yli 3.000, kun se Turun seudulla vähenee tuhannella. Samassa jutussa muistutetaan seudun sisäisestä muutos Turusta ympäristöön. Pikku hiljaa pitäisi kysyä, mitä tapahtuisikaan, jos ei olisi  ympäristökuntien mahdollisuutta; Turun seudun lukemat olisvat vieläkin huonommat.

Raision kansanedustajatoveri  Marjaan Koskiselle kiitokset, että muistaa rantaradan kehittämiskohteena. Sitä ei pidä unohtaa vaikka kuinka silmät kiiluisivat ELSAN suuntaan.

Kokoomuksen Nykypäivä antoi kunnallisväelleen eväitä virinneeseen vanhuskeskusteluun :

Hyvä elämä vanhuksille toteutuu vähemmälläkin rahalla
 

Elämä pelissä

Torstai-iltaisin telkkarissa on elämä pelissä ohjelma, jossa pyritään esimerkkien avulla parantamaan ihmisten elämän laatua. Ohjelmassa väitetään:

Tutkimukset ovat osoittaneet, että noin 50 prosenttia onnellisuudesta on geneettisesti määrittynyttä ja vain kymmenen prosenttia seurausta ulkoisista olosuhteista kuten terveydestä, rikkaudesta, elämän tapahtumista tai vaikkapa lottovoitosta. Peräti 40 prosenttia onnellisuudesta näyttäisi olevan muutettavissa ja riippuvan omista asenteistamme ja elämäntavastamme. Arvellaan myös, että positiivisen elämänasenteen vaikutus elämän pituuteen saattaa olla 7–10 vuotta, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin tupakoinnin lopettamisen vaikutus. yle

 

Liikkuminen on hyvästä ja sehän on meistä itsestämme kiinni. Pyöräillessäni Jaakkolan ja Kirstilän välisellä tieosuudella näin  Johannan, Emilian ja ponin. Rauhoittavan valloittava näky paransi retken laatua. Kannattaa kierellä kotinurkissakin. Täällä on paljon ennen näkemätöntä ja kokematonta. Kysymys on vain fokusoinnista.

 

 

Ajattelemisen aihetta antavat taas näkymät,  kuten metsän hakkuut. Onko avohakkuu  metsänhoidon edellyttämä  välttämätön paha  vai metsänomistajan  tarpeetonta ahneutta?  Jäin kuitenkin kysymään nähdessäni puupinot: Kuka onkaan  isänmaallinen isäntä, joka näinä aikoina myy puuta. Pohdinnoissani päädyin: että Raision kaupunki myy Villan tilalta kaadettua metsää.

 

Ei ainoa, mutta tärkein

Uutispäivä Demari julkaisi kirjoituksia palstalla olleen juttuni: Hyvä. pahat ja rumat entä demarit.
Olin siinnä sortunut muistinvaraiseen Erkki Tuomiojan  lainaukseen, joka oli väärä - liian pitkälle menevä. Lähetin lehteen  alla olevan oikaisun  otsikolla  Ei ainoa, mutta tärkein  

Erkki Tuomioja oikeutetusti huomautti, että olin tulkinnoissani mennyt liian pitkälle väittäessäni hänen pitävän heikoimmassa  asemassa olevien asemaa ainoana ja riittävänä mittarina puolueen onnistumista arvioitaessa. Täsmälleen sanottuna Hesarin sunnuntainumerossa  16.8.2009 Puolueiden aivot osiossa Kenen idea, Erkki Tuomioja lausui:

”Minusta puolueemme politiikan onnistumisen tärkein mittari on, onko heikoimmassa asemassa olevien tilanne parantunut vai heikentynyt. Uskon, että keskiluokallekin tärkeitä asioita ovat yhteisöllisyys ja turvallisuus, joita tasa-arvoinen yhteiskunta tuottaa.”

 

Olen Tuomiojan tärkeysjärjestyksen määrityksestä eri mieltä. Heikommassa asemassa olevien aseman paraneminen on tärkeä tavoite, mutta sen nimeäminen tärkeimmäksi on virhe aatteellisesti ja käytännössä. Ovatko vapaus -  veljeys - tasa-arvo tai työ - turvallisuus - tasa-arvo tai yleiset ihmisoikeudet  käsitteinä vähäisempiä? Mikä niistä on   tärkeämpiä kuin toinen. Onko huono-osaisuuden arvioimisen perusteella mahdollisuus arvioida muiden jalojen asioiden toteutumista? Vai onko tärkein kaikista rakkaus? Tämä kysymysharjoitelma  ehkä kertoo asian vaikeudesta ja vaarallisuudesta.

Oma näkemykseni on käytännöllisempi ja sen juuret ovat sosialidemokratian materialistisessa alussa. Erityisesti köyhän asian asianmukainen hoitaminen edellyttää suorituskykyistä yhteiskuntaa. Omassa kirjoituksessani yritin kuvata tilannetta ja tehtäväämme seuraavasti:

”Yhteiskunnan rakenteet ovat muuttuneet ja huono-osaiset ovat tänä päivänä vähemmistössä  sirpaloituneina ihmisryhminä. Köyhien asema on suhteellisesti ottaen raskaampi. Köyhän asian hoitaminen ei ole luokkataistelua, vaan erikoissairaanhoitoa, johon sivistysyhteiskunnan on löydettävä keinot. Mutta ne keinot löytyvät vain olosuhteissa, joissa enemmistössä olevat työtätekevät kansalaiset voivat toteuttaa itseään työn ja kulutuksen kautta. Heidän on voitava tuntea kuuluvansa yhteisöön ja heidän on koettava, että heitä arvostetaan ja kohdellaan oikeudenmukaisesti. He eivät saa olla tuotantovälineen osassa. Siinnä suhteessa alkuperäinen ihmisen vapauttamisen tehtävä on vielä ajankohtainen.”

Tämän linjan hämärtäminen tai sen unohtaminen ja alistaminen johtaa suuriin yhteiskunnallisiin ongelmiin, jotka tuottavat köyhyyttä ja vaikeuttavat hyvien ihmisten jalojen tavoitteiden saavuttamista  materiaalisesta puutteesta johtuen. Se, että materiaalisen yltäkylläisyyden oloissa ei ole joidenkin mielestä riittävästi hoidettu heikommassa asemassa olevia, ei korjaannu tavoitetta yksipuolistamalla ja väittämällä, että tilanteeseen olisi jouduttu sosialidemokratian tahdottomuudesta johtuen. Kavennettu tehtäväkenttä ja yksinkertaistettu tavoitteen asettaminen voi johtaa puolueen  - Tuomiojan ennustuksia lainaten -  kuolemankielekkeellä ja puolue voi pudota siltä tavalla, joka tekee siitä irrelevantin.( epäolennaisen, asiankuulumattoman, merkityksettömän)

Tähän juttuun ja tähän päivään liittyen voi nähdä sosialidemokratian monet ulottuvuudet. Erkki Tuomioja kertoi valinneensa SDP:n uloslyöntimenetelmällä pitäen puoluetta välttämättömänä muutosvoimana. Ilkka Kantolalla  on TS:ssä oivallinen kolumni: Julkisten palvelujen laatu perustuu lähimmäisenrakakaudelle. Hänen puoluevalinnan taustalla on varmaankin kristillinen vakaumus. Olen syntynyt liikkeeseen, mutta haluan arvioida, että olen puolueeni valinnut kuitenkin sosialistisdemokraattisen  teoriankehityksen perusteella. On siis monta ovea tulla tähän leveään ja korkeaan taloon.

Puolue ei saa juuttua teoriakiistoihin. Vanhaa murjaisua lainaten arvelen pyrkimyksen päästä puhtaaseen ja aatteelliseen puolueseen johtavan ahtaaseen ja puutteellisen kuppikuntaan.

 

 

Yhteishenkeä ehkä löytyy Turun seudulla

Turun seudun läntiset kunnat kokoontuivat kuulemaan aluekehityksen asioita Raision Martinsaliin. Paavo Okko luennoi taloustilanteesta kysymällä kajastaako valo ja vastaamalla, että siltä näyttää, mutta toisaalta (on the other  hand )  ennusteisiin ei voi luottaa. Varsinais-Suomi näyttäisi pärjäävän, jos mitataan BKT-luvilla.

Eilen tuli STX.n puolelta rauhoittavia ja pelottavia uutisia. Toivovat loistoristeilijätilausta, mutta päättäväisesti puolustavat Helsingin Hietalahtea. Vähän panee ajattelemaan.
Maakuntaliitto puolsi eilen Salon  nimeämistä rakennemuutosalueeksi. Puolto alkaa selostuksella tilanteesta:

 









 

Raju on ajan riento. Ajatelkaamme 11 kunnan kuntaliitoksen aikaisia olosuhteita ja tätä päivää. Mietteliääksi tulemme ja joudumme todella arvioimaan julkisen toiminnan mahdollisuuksia. Onko kunnilla vain sopeutujan rooli? Ehkä tämä myös muistuttaa siitä, että kuntaliitos ei ole taikasana.

Tilaisuudessa Turun Kh: n puheenjohtaja Aleksi Randell ei maininnut kertakaan Suur-Turku-liitosta eikä nähnyt kehityskäytävää Helsinkiin ainoana kehittämiskohteena, vaan näki myös Turun läntisen Vt 8 suunnan. Merkittävä asennemuutos, josta lausuin kiitoksen sanan.

Suunnittelujohtaja Heikki Saarento piti maankäytönsuunnitteluluennon -ihan hyvän sellaisen.

Varovasti hän kertoi suunnittelun rajatuista mahdollisuuksista  käytännön elämän ristiriidoisssa.
Mika Munkki (kesk) muistutti, että raideliikenteestä melskaaminen tuntuu käsittämättömältä, kun linja-autovuorotkin uhkaavat loppua. Siinnä oli vehmaalaista maalisjärkeä.

Suunnittelusta ja sen mahdollisuuksista kannattaa panna takaraivoon juuri kuulemani arvio, että ihmisillä on taipumusta yliarvioida pitkän tähtäimen mahdollisuuksia ja aliarvioida lyhyen tähtäyksen muutoksia. Joukkoliikenteessä tämä on aivan aiheellista. Mielikuvissamme rakennamme raiteita ja ajamme salamavauhdilla junilla, mutta samalla olemme antaneet joustavan ja palvelukykyisen bussiliikenteen kuihtua siksi, että yksityisautoilun jokavuotinen   muutosvoima vie mahdollisuudet järkevältä toiminnalta. Miten joku voi kuvitella, että jostain löytyy satoja miljoonia kun ei tänään löydy miljoonia.

 

 

Kommentit

"Raikku"
17.09.2009 klo 12:22
Tilaisuus liittyy niihin jo kauan ilmestyneen kiertokirjeen turhiin tilaisuuksiin, kun ei kuitenkaan niitä kukaan vie eteenpäin. Alueen kansanedustajat kun ei itse keksi näitä asioita ja kun ei heillä ole alueen yhteishenkeä,hyvätkin suunnitelmat hautautuu mappi öö.hön.
 

Äijä ym. energia tarvitsee huomiota. Konsulit valvokaa!

Hei ystävät ! Otan teihin yhteyttä Naantali opiston(ent. työväenopiston) asioiden vuoksi. Meille varttuneille miehille on opiston periaatteiden ( kaikille jotain) mukaan tähän syksyyn asti järjestetty voimistelu-ja peli-ilta liikuntahallissa ti klo 17.30 - 19.00. Nyt se kuitenkin siirrettiin torstaihin klo 20-21 Taimon koululle, ennakkoilmoituksesta poiketen. Aika on liian myöhäinen ja ohjelman toteuttamiseen tila ei sovellu, eikä aika riitä. Itse olen osallistunut ko. jumppaan jo Leo Komosen ajoista lähtien. Kyseessä on tärkeä liikunnallinen tilaisuus johon meitä jumppareita osallistuu ikäryhmistä 30 - 80 v väliltä. Näissä tilaisuuksissa eri sukupolvet kokevat tilanteet eri tavoin mutta kuitenkin yhdessä toimien. Opisto ilmoitti, että jumppa siirrettiin pois ilmoitetusta ajankohdasta naisjumpan runsaan osanottomäärän vuoksi (osanottajamääriä on muillakin kursseilla rajattu). Meillä miehillä on ollut jo vuosia sama ongelma, liian vähän tilaa. Kyseinen jumppa on jaettu osaksi voimisteluun j a osaksi pelamiseen ja tämän takia ei vastaavaa liikuntamuotoa ole urheiluseuroilla tarjolla. Me haluamme jumpata ja pelata, ei pelkästään jompaa kumpaa. Olen keskustellut ko. asiasta opiston rehtorin Helena Tiaisen, sivistystoimen johtaja Irmeli Myllymäen ja salivuorojen jakajan Jukka Luotosen kanssa. Saamani tiedot olivat vähän ristiriitaisia. Joten toivon, että te päätöksiä tekevät pystyisitte jotenkin turvaamaan tällaisen eri sukupolvien yhteisharrastuksien jatkumisen. Pauli Kauppila

 

Hallintoneuvostoista on päästävä

Taloustoimittajien ja kansan yhteinen harrastus on hallintoneuvostojen hävittäminen. Sanotaan, että niistä ei ole mitään hyötyä, kun ne eivät valvo, eivätkä tee muutakaan tarpeellista. Yksi syy on säädökset , toinen ulkoinen paine ja kolmas  syy on laiskuus ja kyvyttömyys. 
 

Mutta mitä haittaa hallintoneuvostoista on ollut? Hallintoneuvostojen aiheuttamat vahingot ovat vähäisiä muiden johdossa olleiden tekoihin verrattuna. 

Hesarissa oli oheinen kuva, josta oli tunnistettu  kaksi herraa. Kolmatta ei mainittu. Kuka oli kolmas mies? Taas olisi pirtelön paikka

 

Kommentit

Erkki Rantanen
16.09.2009 klo 17:41
Mielestäni Paavo Aitio
 
Sirpa virta
16.09.2009 klo 21:02
Kolmas mies muistuttaa kovasti Esko Niskasta joka asui aikanaan Turun vaskitorventiellä, lähellä lapsuudenkotiani ja oli isäni mielestä kelpo demari.
 
mikko
16.09.2009 klo 21:36
Kolmas mies vasemmalta on Paavo Aitio ja hänet Hesari tunnisti, kuin myös hänen hirmuisuutensa vuorineuvos Uolevi Raade oli oikein nimetty. Kolmas puuttuva mies on kuten Sirpa tunnisti Esko Niskanen, nesteen hallintoneuvoston puheenjohtaja 1970-luvun alussa aina pääjohtajaksi siirtymiseensä asti. Tämä yksityiskohta omalla tavallaan huvitti tai hirvitti siksi, että Esko Niskanen koki hesarin toimituksen olleen hänen kimpussaan verikoirien tavoin. Tuli vaan mileen, että edelleenkö hän on kirouksessa, sillä arkistokuvasta tuskin hänen nimi puuttui. No pirtelöt kummallekin!
 
Erkki Rantanen
17.09.2009 klo 17:50
Ovatko hallintoneuvostot tarpellisia vai ei? Tämänpäivän iltalehdessä on ojauksesta vastaavan ministeri Häkämiehen kannanotto että Fortum ja Neste Oil:n hallitoneuvostot voisi lopettaa. Näin menisi poliittinen yhteys eduskuntaa poikki. Kyllä hallitoneuvostot ovat tarpellisia jos sinne valitut olisivat muutakin kuin " kumileimasimia". Mielestäni edellä mainittujen yhtiöiden hallituksien koostumuksia pitäisi tarkastella uudelleen. Se paikka on yhtiökokous keväällä. Hallituksiin pitäisi valita muitakin kuin niin sanottuja talousasiantuntijoita. Josta saavat myös kohtalaisen korvauksen kyseistä vastuusta. Sanonta on niille annetaan joilla on! Mielestäni Fortum ja Neste Oil:n hallituksiin pitäisi valita osa osaavia energia-alan henkilöitä joilla on myös poliittinen ulottuvuus ja näkemys.
 

Turun johtajuus

.Mikko Pukkinen olisi Kuntaliitolle hyvä valinta.
Asiallisesti Turun demareita pitäisi johtaa Jarmo Rosenlöfin, ketjuvisiossa  pormestariehdokkaaksi parhaiten sopisi Ari Korhonen, mutta todennäköisesti kunnallisjärjestön johtoon  valitaan Mika Maaskola.
Turun johtajuus on nyt  keskustelun alaisena. Oman sohaisuni voit lukea oheisessa kirjoituksestani TURUN HERRA PUORIS

 

Kommentit

Havukujan ajattelija
16.09.2009 klo 21:37
Pieni kevennys kirjoituksia palstalla Ison kaupungin johdosta. Tosi on!
 

Rakasta lähimmäistäsi

Mieleeni tulee koivistolainen tokaisu, jonka sisältö kuulu jotenkin näin:

On vanhurskasta kantaa toistemme taakkaa. Mutta se on kohtuutonta, että itse sitten vielä hypätään selkään.

Ensin annetaan rikkaille mitä rikkaille ei kuuluisi antaa, verottomuutta ja verohelpotuksia perustellen markkinoiden vaatimuksilla. Sitten kun nuo markkinat aiheuttavat ongelmia, siirretään niiden rasitukset työtätekevien kannettavaksi. Ja tätä perustellaan lähimmäisen rakkaudella.

 

SDP:n kuntalinja

Puoluehallitus on tänään linjannut sosialidemokraattista kuannallispoltiikkaa. Se on hyvä asia ja se vielä parempi, että todetaan, että lijaa pitää soveltaa paikallisesti, vaikka nähdäänkin julkisen puolen kokonaisuuden olevan vertauskuvallisesti kehomme tapaisen argaanin  eli ei osia ei voi erottaa kokonaisuuden toimintaa häritsemättä. Lue kannanotto liitteestä

 

Meidän kelpaa

15/9 on tänään. Viime vuonna Lehman Brothers meni / päästettiin konkurssiin.
Oliko se viisasta, oikein vai typerää on keskustelun aihe tänään ja vielä kauan?
Kun ei edes Jyrki Katainen tiedä. Hän  yllätti meidät sanomalla, ettei hän osaa sanoa kumpi oli parempi ratkaisu.
Tämä sama vaatimaton kaveri, joka antoi Bushin porukalle ohjeet Suomeen kokemuksiin viitaten olla välittämättä ideologista kysymyksistä, ei tiedäkään kaikkea.
Sama kaveri joka vuosi ja kuukausi sitten sanoi, ettei Suomea voi kohdata samanlainen lama kuin 1990-luvun alussa , kun Neuvostoliitto ei kahteen kertaan kaatua.

Suomen pankkikriisissä oltiin viimeisen päällä ideologisia: Liikepankit ja niiden omistajat ynnä Kepun osuuspankit pelastettiin, mutta suurin asuntoluotottaja, säästäjien säästöpankit pilkottiin muille pankkitueksi. Siinnä oli aivan päin vastainen resepti kuin jenkeissä, jossa valtion asuntoluottolaitokset pelastettiin ja yksityinen Lehman päästettiin konkurssiin.

 Presidentti Barak Obama varoitteli rahapohattoja sortumasta vanhaan menoon. No siellä Wall Streetillä ei taida olla kuulevia korvia ja niinpä ihmisten ahneus voittaa pelon, varsinkin kun ahneus tuo hyötyä itselle ja pelko ongelmia kansakunnalle ja sen veronmaksajille.

Kirjoitan tämän ennen aamun Kataisen haastattelua, josta taas kansa saa kultajyviä Euroopan parhaalta finanssiministeriltä. Kyllä meidän kelpaa. Toista se on Norjassa, jossa " kurjuus  " jatkuu Jens Stoltenbergin johdolla.

Suomi  syöksyi syvemmälle ja kääntyy hitaammin kuin muut, kertovat kuvat.  

 

 

Valtion budjetti 2010

Klikkaa budjettikirjaa ja pääset Ylen-sivuilta lukemaan budjetin saloista. Hirmuista : Laman hinta on 160.000 työtöntä eikä lisäbudjetteja tarvita, sanoo Jyrki Katainen ja pelkää W muotoista talous käyrää. Tänään on tällainen päivä ja nämä visiot. Mitä huomenna, sitä ei kukaan tiedä tuskinpa Katainenkaan. 

Katsotaan nyt miten toimittajien idea onnistuu nostaa Paavo Arhinmäki Jutta Urpilaisen ohi oppositiojohtajaksi.

Nyt viimeistään pitää naarastiikerin tulla asialla ulos, taljasta ei ole hyötyä. Aineksia budjetti tarjoaa lähtien tuosta vanhusten laitoshoidon maksukaton nostosta 82 prosentista 85. Moni ajattelee, että se kirpasee vain rikkaita. Mutta arvatkaa mitä, tosi rikkaat osaavat vältää tämänkin karin erilaisilla tempuilla  ja kärsijä on hyväuskoinen kunnon kansalainen.

 

Heikki Urponen oli Naantalin kippari

Heikki Urponen satamahinaaja Naantalin ensimmäinen ja viimeinen päällikkö lähti 4.9.2009  lopulliselle matkalle.

Heikki Urponen tuli ihka uuden Loviisan Valkon telakalla vuonna 1962  valmistuneen Naantali satamahinaajan päälliköksi. Siinnä tehtävässä hän toimi aluksen Naantalin satamaan palvelleen ajan ja siirtyi eläkkeelle silmien valon himmetessä.  Urponen oli olemukseltaan merikarhu ja hän oli mukavien seurojen keskipiste vielä sokeuduttuaan. Naantaliin tullessaan hän toimi aktiivisesti nuorten riennoissa niin partiossa kuin palloilussa. Hän oli paluumuuttaja eli tuli Naantaliin Kummelin asukkaana Velkuan liittyessä Saaristo – Naantaliin.

Satamahinaaja tehtävänä oli murtaa jäätä ja avustaa laivoja satamassa. Laivojen navigointiominaisuuksien kehittyessä ja moottoritehojen vahvistuessa alkuperäiset tarpeet vähenivät ja tuli tuli rasite satamalla ja Naantalille. Naviren telakan tulo ja lohkojen kuljetus näytti pelastukselta 1970-luvun alussa, mutta sekin laivan runkojen kokoonpano hiipui ja sen jälkeen hinaajalle saatiin vain satunnaisesti töitä. Kunnallinen järjestelmä, itse alus ja miehistö eivät luoneet rahtiajolle parhaita edellytyksiä.
Hinaajaa haluttiin pitää Neste-sopimuksen takia, eli sillä osoitettiin, että itse omasta satamasta huolta pitävä Neste tarvitsee myös kunnallisia palveluja. Kun tätäkään perustelua ei enää tosiasiallisesti ollut laivaa pidettiin muuten vaan. Ja siihen vaikutti kipparin henkilökohtainen olemus. Hän oli mainio pr-mies ja Naantali-hinaaja toimikin kaupungin edustusaluksena menestyksellisesti.

Hessu Urponen oli Uudenkaupungin merikapteeneja kuten satamajohtaja, satamaneuvos Antti Merilahtikin samalta suunnalta. Vielä kolmaskin kippari Taisto Virtanen tuli samalta suunnalta  satamaluotsiksi. Taisto oli sosialidemokraattien edustajana valtuustossa ja kirkon luottamustoimissa. Taisto oli vihollisen eli  US Navyn palveluksessa sodan aikana. Hän oli tiukan ylikriittisen linja edustaja, joka eri tehtävissään toi esille epäkohtia ja korjausvaatimuksia. Hän muutti eläkeläisenä kotikonnuilla ja on jo poistunut joukoistamme.

Antti Merilahti herrasmies olemukseltaan ja taitava diplomaatti oli lahja Naantalin satamalla vain yksi pieni heikkous: Urposen Hessu 

Hänen erinomaisiin ansioihin voi lukea sellaisen saavutuksen, että hän tuli toimeen erinomaisesti 50 vuotta sitten kaupunginjohtajaksi valitun Jaakko Kalkkaan kanssa, mutta myös 50 vuotta sitten erotetun entisen kaupunginjohtajan Lasse Kankaan kanssa, joka piti Anttia luotettavana ja oikeamielisenä. Myös isäni piti Merilahtea krorkeaksi virkamieheksi poikkeuksellisena, luottamushenkilöillekin arvoa antavana. 
Oma pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus on nostanut Antin arvoa  kaikissa suhteissa.

Oikeastaan vain satamahinaajaan suhtautumisessa oli vähän lepsuutta. Mutta sen voi inhimillisenä ominaisuutena antaa anteeksi, kun tietää, että taustalla oli Heikki Urposen kaltainen epätavallinen persoonallisuus, joka nyt on päättänyt tämän maailman purjehdukset.  

Ps. Kopio aikaisemmasta vain lisättynä Jokken asiaan liityvällä lehtileikkeellä

 

 

Luonnonmaan yleiskaava valmistuu sittenkin!

Luonnonmaan yleiskaavaprosessi uhkaa päättyä. Suurmaanomistajien edustajien kanssa on käyty keskustelua kolmen hehtaarin säännöstä. Aika lähellä sellaista tilannetta ollaan, että vaikeita valituskohteita ei enää liikaa ole.


Jotenkin tuohon malliin kulkee ajatus valmistelijoiden keskuudessa.

Sosialidemokraatit ovat työn aikana olleet huolissaan yleisten alueiden määrästä ja aivan erityisesti vapaiden rantojen puutteesta. Pohjoisosasta ei sellaista löydy lainkaan. Yleinen etu on tässä kaavassa saanut väistyä yksityisten etujen edessä. Tietenkin tässä on myös kysymys rantapaikkojen korkeasta hinnasta ja kaupungin ”köyhyydestä”.

Kokonaisuudessaan ajatustapa näyttää siltä, että rantatonttien omistajille järjestetään vielä omat suojavyöhykkeet, joihin ei saa rakentaa eikä niitä alueita saa aktiivisesti käyttää. Kaupungin yleiseltä kannalta arvioituna yleiskaava on aikamme kuvastin; Yksityisyys jyllää yleisen edun kustannuksella. Kaava voi kuitenkin tulla kaupungille kalliiksi. Myöskään liikenteen tuleva sujuminen ei tapahdu itsestään, vaan siihen voi tulla todella vaikeita silta-, tunneli- ja liittymäjärjestelyjä varsinkin kun paine saaristo-osista ei ole ihan vähäinen.   

Kanavan rakentaminen on muodollisesti mahdollista, mutta käytännössä kutakuinkin mahdotonta. Eli se matkailuvaltti ei taida tulla Naantalin elinkeinojen avuksi.

Yleiskaava jäi pöydälle ja se on tarkoitus viedä seuraavaan valtuustoon. Kriittisistä näkökohdista huolimatta on varmaan perusteltua viedä asia päätökseen, sillä päättämättömyys on yleensä sittenkin pahin vaihtoehto.  

 

 

Lounasvisa:Mistä kuva, mutta koska rakennettu?

Ensimmäinen vastaus on oikeassa suunnassa, mutta ei oikea.Kisa jatkuu!

Jokke takensi oikein lounaan tarkkuudella, mutta jos joku vielä tietää rakentamisvuoden, niin ansaitsee lounaan. En nimittäin tiedä ja siksi kysyn?

 

Kommentit

timo rantanen
14.09.2009 klo 10:05
kuparivuorelta punaisenmökin portaat 1902
 
jokke
14.09.2009 klo 10:41
'kaupungin' saunarakennuksen perustuspohjia, Luonnonmaan lossirannan ja leirintäalueen välimaastosta. Rakennusajankohta...1930luku??
 
arvaaja
14.09.2009 klo 13:36
IT-patterin rauniot Humaslistosta 30-luvulta.
 

Turun keskusta ratkaisee - ei ympäristö

Vuosina  2000-2006 Turun seudulta muutti 1149 korkeasti koulutettua enemmän kuin tänne tuli. Vastaava ei ole aiemmin tapahtunut. Samana aikana Tampereen seutu sai yli kolmetuhatta lisää. Muuttoliiketutkija Timo Aron tiedot olivat tänään TS:n pääuutinen.

Viimeistään tämän luulisi herättävän tämän alueen. Ei ole kysymys kuntarakenteesta vaan elinkeinorakenteesta. Ja se ei julkisenpuolen kädenväännöllä selviä. Kukaan ei tiedä, mitä kaikkea pitäisi tehdä, mutta uskallan aavistaa, että Turun keskustan elinvoiman siis asumisen kautta voisi jotain saada aikaan. Se toisi elämää ja palveluja ja se olisi elinympäristö nykymenon mukaisille innovatiivisille ihmisille. Tuohon  kuvaan istuu huonosti Turun kulttuuritoimea kurjistava politiikkaa ja keskustan epäsiisteys eli ottakaa Pekka Ruolan vuodatuksesta onkeenne.   

 

Heikki Urponen oli Naantalin kippari

Heikki Urponen satamahinaaja Naantalin ensimmäinen ja viimeinen päällikkö lähti 4.9.2009  lopulliselle matkalle.

Heikki Urponen tuli ihka uuden Loviisan Valkon telakalla vuonna 1962  valmistuneen Naantali satamahinaajan päälliköksi. Siinnä tehtävässä hän toimi aluksen Naantalin satamaan palvelleen ajan ja siirtyi eläkkeelle silmien valon himmetessä.  Urponen oli olemukseltaan merikarhu ja hän oli mukavien seurojen keskipiste vielä sokeuduttuaan. Naantaliin tullessaan hän toimi aktiivisesti nuorten riennoissa niin partiossa kuin palloilussa. Hän oli paluumuuttaja eli tuli Naantaliin Kummelin asukkaana Velkuan liittyessä Saaristo – Naantaliin.

Satamahinaaja tehtävänä oli murtaa jäätä ja avustaa laivoja satamassa. Laivojen navigointiominaisuuksien kehittyessä ja moottoritehojen vahvistuessa alkuperäiset tarpeet vähenivät ja tuli tuli rasite satamalla ja Naantalille. Naviren telakan tulo ja lohkojen kuljetus näytti pelastukselta 1970-luvun alussa, mutta sekin laivan runkojen kokoonpano hiipui ja sen jälkeen hinaajalle saatiin vain satunnaisesti töitä. Kunnallinen järjestelmä, itse alus ja miehistö eivät luoneet rahtiajolle parhaita edellytyksiä.
Hinaajaa haluttiin pitää Neste-sopimuksen takia, eli sillä osoitettiin, että itse omasta satamasta huolta pitävä Neste tarvitsee myös kunnallisia palveluja. Kun tätäkään perustelua ei enää tosiasiallisesti ollut laivaa pidettiin muuten vaan. Ja siihen vaikutti kipparin henkilökohtainen olemus. Hän oli mainio pr-mies ja Naantali-hinaaja toimikin kaupungin edustusaluksena menestyksellisesti.

Hessu Urponen oli Uudenkaupungin merikapteeneja kuten satamajohtaja, satamaneuvos Antti Merilahtikin samalta suunnalta. Vielä kolmaskin kippari Taisto Virtanen tuli samalta suunnalta  satamaluotsiksi. Taisto oli sosialidemokraattien edustajana valtuustossa ja kirkon luottamustoimissa. Taisto oli vihollisen eli  US Navyn palveluksessa sodan aikana. Hän oli tiukan ylikriittisen linja edustaja, joka eri tehtävissään toi esille epäkohtia ja korjausvaatimuksia. Hän muutti eläkeläisenä kotikonnuilla ja on jo poistunut joukoistamme.

Antti Merilahti herrasmies olemukseltaan ja taitava diplomaatti oli lahja Naantalin satamalla.

Hänen erinomaisiin ansioihin voi lukea sellaisen saavutuksen, että hän tuli toimeen erinomaisesti 50 vuotta sitten kaupunginjohtajaksi valitun Jaakko Kalkkaan kanssa, mutta myös 50 vuotta sitten erotetun entisen kaupunginjohtajan Lasse Kankaan kanssa, joka piti Anttia luotettavana ja oikeamielisenä. Myös isäni piti Merilahtea krorkeaksi virkamieheksi poikkeuksellisena, luottamushenkilöillekin arvoa antavana. 
Oma pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus on nostanut Antin arvoa  kaikissa suhteissa.

Oikeastaan vain satamahinaajaan suhtautumisessa oli vähän lepsuutta. Mutta sen voi inhimillisenä ominaisuutena antaa anteeksi, kun tietää, että taustalla oli Heikki Urposen kaltainen epätavallinen persoonallisuus, joka nyt on päättänyt tämän maailman purjehdukset.  

 

 

Tunnustuksia

Raimo Vahtera lainasi kirjoitustani Naantalin tiedotuslehti Nastasta Turun Sanomien pääkolumnissa. Kyllä se ilahdutti: ensinnäkin Nastaa on luettu,  toiseksi sisältö on ymmärretty yhteistyötä tarjoavaksi ja kolmanneksi ihan muuten vaan tuntuu hyvältä, kun harrastajan teksti kelpaa ammattilaisen palstalle.

 

Kuntien kriisi on suuri sotku (SK 11.9.2009)

Maan hallituksissa on ollut ja on tapana, että sosiaali- ja terveyspuolen ministerit kinastelevat ja vääntävät kättä. Monet itkut on siellä itketty ja vieläkin tunnen suurta ymmärrystä Sinikka Luja-Penttilää kohtaan, kun hän Katri Helena Eskelisen kanssa Koiviston hallituksessa  kamppaili. Katri-Helena oli Paavo Väyrysen kauko-ohjauksessa ja pelissä olivat suuret asiat eli tuolloin valmistauduttiin Kekkosen perintö jakamaan. Eihän siinnä tietenkään mitkään järkipuheet auttaneet.

Nyt  ministeriössä hääräilevät ja määräilevät tohtorit. Hoitotieteilijä Paula Risikko (kok) ja hammaslääkäri-valtiotieteilijä Liisa Hyssälä (kesk). Taustalla ovat tulevat vaalit, mennyt Paras-hanke ja ihka oma ego. Nyt täytyy näyttää kenen asialla ollaan ja kuka on primus inter pares.

Risikko keksi organisoida koko systeemin uusiksi. Suomessa tarvitaan varmaankin erikoissairaanhoidon erikoissairaanhoitoa eli kaikkein vaativimpien tehtävien keskittämistä miljoonapiireille eli yliopistollisille keskussairaaloille. Mutta tarvitaanko sitten jokin uusi järjestelmä siitä alaspäin onkin sitten jo ihan uusi juttu. Juuri vasta on päätetty, että organisoidutaan vähintään 20.000 asukkaan terveyskeskuksiksi ja tämä vaihe on kesken samaan aikaan , kun kuntien taloudellinen ahdinko syvenee.

Liisa Hyssälä nokitti takaisin keskustan suosimalla maakuntahallinolla ja terveydenhoidon maakuntiin keskittämisellä. Tulisi uusi väliporras vaaleineen kaikkineen ja siitäkö autuus avautuisi. Byrokratiaa ja vaaliväsymystä ja kaiken päälle uusia veroja olisi tästä seurauksena.

Kun Paras-hankeeseen lähdettiin yritimme näiltä kulmilta demarien toimesta esittää erikoissairaanhoidon siirtämistä valtion vastuulle siksi, että sillä tavalla voidaan taata riittävä osaaminen ja resurssit. Aki Lindenin kanssa kehittelemämme - ja taisi siinnä silloinen piirin puheenjohtaja Ari Korhonenkin olla mukana - malli lähti siitä, että valtiolla olisi sairaanhoitopiirien rahoitusvastuu ja myös hallinnossa asiantuntemusta edustava enemmistö ja kunnilla paikallistuntemusta edustava vähemmistö. Näin arvelimme resurssien jaon tapahtuvan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Nykyinen muodollinen sairaanhoitopiiridemokratia siinnä vähän kärsisi  -muodollisesti, mutta vastaavasti yksityiseen globaaliin  kilpailuun ja hankintoihin tulisi kunnollinen kansallinen vastus. Eihän tämä kelvannut silloisille hallitusdemareille, kun silmissä siinteli vain suur-kuntaliitokset ja niihin pakottaminen.

Meidän Maria Guzenina-Richardson  on ehättänyt antamaan tukensa Risikolle. Opposition kuuluu kiusata hallitusta ja siihen tämän Risikon idean tukeminen saisikin jäädä, enkä tarkoita tällä kananottoa esitettyjen ideoiden sisältöön, vaan tarkoitan, että nyt olisi keskityttävä tekemään sosiaali-terveyspuolen asioita siellä missä hoitoa ja hoivaa tarvita joka päivä joka hetki.

”Valtio väsyttää kunnat uusilla tehtävillä ja hallinnollisilla laatikkoleikeillä”, otsikoi eilinen Suomen Kuvalehti. Lama lisää kuntien velvollisuuksia eli menopaineet kasvavat samalla kun tulopuoli vilkuttaa punaista. Näissä olosuhteissa on voimavarat keskitettävä palvelujen hoitoon ja talouden vakauttamiseen. Nyt voidaan unohtaa ministerien profiilien korotukset ja pyrkimykset päästä historiaan. Sotkua ei pidä sotkea lisää!  

 

 

Talouden ja tiedon lehdet saavat sanomansa perille

Talous ja tilastolehtien kannet, jotka ovat tässä sivussa päällekkäin osaavat kertoa ytimekkäästi ajankohtaisista asioista, joihin meilläkin on ollut luulon sekainen epäilys. Tilastot kertovat, että. kauppa on todella keskittynyt,  kaksi suurinta edustaa yli neljä viidettä osaa kaikesta. 

Terveyspuolella on kerman kuorinta käynnissä ja voitot karkaavat ulkomaille. Hyvin hoidettua julkista puolta näivetetään. Herätys sinivalkoinen suomalainen porvari. Kehitys ei ole kansan eikä kansakunnan etu. yksityistämisideologiassakin on lupa käyttää järkeä.

 

Yhteinen Naantali 2 / 2009 ilmesyy lähipäivinä. Lue koko lehti etusivua klikkaamalla

 

Mikään ei muutu ?





Tällainen vanha vuorineuvoksen kiertokirje n.40 vuoden takaa ilmestyi postiini. Vähän se hymyilytti, eikä vähiten siksi, että miksihän meidän kaupungin viranhaltioita ei koskaan saa puhelimitse kiinni...?  ;)

 

-Kimmo-

 

 

Kommentit

Pekka Hjelt
09.09.2009 klo 13:00
Vaikka vuorineuvoksen kirje on 40 vuoden takaa, se näyttää entistä ajankohtaisemmalta. Kaupungissamme laaditaan kaikenlaisia strategioita ja muuta puppua, kun Raaden ajatusten pohjalta voitaisiin tehdä jotain todella vaikuttavaa. Ymmärrän kyllä, etteivät virkakunnasn kyvyt riitä oikein muuhun kuin pikkunäpertelyyn eikä luottamushenkilöissä ole yleensä miestä panemaan heitä järjestykseen. Ensimmäinen tehtävä olisi päällikköportaan puolittaminen ja todellisen työnteon ja tulosten vaatiminen konsulttiselvitysten tilaamisen sijaan. Tämähän on teknisen puolen liki ainoa toimintatapa eikä siksi havaita edes selkeitä ympäristörikoksia. Muuten olen sitä mieltä, että kaupungin virkamiehiltä on edellytettävä täydellistä ja virheetöntä suomen kielen taitoa, suomalaisten standardien ja muitten määräysten ja ohjeitten tuntemista ja ehdotonta ahkeruutta ja tarkkuutta.
 

Sydän puhuu gallupeissa, mutta lompakon ääni kuuluu vaaleissa

Mielipiteet eivät näy äänestämisessä kirjoituksessa (HS  8.9.2009) Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen  perustelee otsikon mukaista väitettä. Hänen loppupäätelmä on:

”Mielipidetutkimuksissa ihmiset sanovat kannattavansa heikompien auttamista ja sosiaaliturvasta huolehtimista, mutta käytännön valinnoissaan hyvin toimeentuleva enemmistö huolehtii sittenkin enemmän yksilöllisten kuluttajanvapauksiensa turvaamisesta. Tähän huutoon porvaripuolueet, etenkin kokoomus, ovat onnistuneet vastaamaan.
Kun markkinaliberalismista hyötyvä pikkuporvarillinen kansalainen on selvästi aktiivisempi äänestäjä kuin esimerkiksi sosiaaliturvasta riippuvainen vasemmiston kannattaja, ei loppujen lopuksi olekaan kovin suuri ihme, miksi vasemmistopuolueiden kannatuslukemat ovat mitä ovat.”

Sydän puhuu, mutta lompakko äänestää on tullut moneen kertaan mieleen vaalituloksia tarkastellessa. Tästä aiheesta enemmän mietteitä kirjoituksessa Hyvät, pahat ja rumat entä demarit

 

Livson jäättä Keskustaryhmän, Naantali saa kymppiluokan

Naantalin valtuuston kokoukseen t uli tieto - ei tosin yllättäen - että  Dennis Livson siirtyy omaksi ryhmäksi. 
Raimo Leino saa taas pinnat ennustamisen taidosta. Mitä seuraavaksi, kysymme Havukujan ajattelijalta. Vanhaa vitsiä mukaellen pohditaan keskusta vaiko Livson tässä operaatiossa jäi voitolla? Me vastaamme: molemmat.

Kymppiluokka on ajan merkkejä. Hyvä, että yritetään pitää nuorista huolta, sillä juuri koulutuspaikatta jääneet ovat yhteisen huolenpidon tarpeessa. Ainakin monet pojat tuossa iässä ovat vielä lisäopin tarpeessa.

Rymättylän kunnantalosta tulee hieno ryhmis tai paremmin vuorohoitokoti, kunahan se kuntoon saadaan. Mielenkiintoista on, että vuorohoitoon on Rymättylässä suhteelisesti ottaen merkittävää tarvetta.

 

Kommentit

Raimo Leino
08.09.2009 klo 16:10
Kiitos pistteistä! Paljon kun puhuu, niin joskus osuu kohdalle. Mitä seuraavaan kysymykseen tulee, lainaan lehtien Päätoimittaja Aimo Massisen sanoja Aimoannos palstalta. "Kysykää mitä haluatte, minä vastaan mitä haluan"
 

Rymättylän ja Naantalin Työväenyhdistykset yhteen

Rymättylän Työväenyhdistys Wapaus, joka perustettiin vuonna 1907 päätti lopettaa toimintansa puolueosastona. Samalla rymättyläläiset päättivät fuusioida yhdistyksen Naantalin Työväenyhdistykseen.
Kaikki muodolliset luvat on piirii- japuoluehallitukselta saatu ja Naantalin Työväenyhdistys päätti kokouksessaan , että 6.9.2009 alkaen Wapauden jäsenet voivat kaikin oikeuksin osallistua NTY:n toimintaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Naantalin Työväenyhdistys, joka toimii myös Saaristo-Naantalin kunnallisjärjestönä, tekee kunnallisjärjestölle kuuluvat päätökset. Näin ollen rymättyläläiset puolueen jäsenet pääsevät osallistumaan yhdistyksen yleisiin kokouksiin , joissa päätetään kunnallisista asioista. 

Rymättylän TY Wapauden perinneyhdistys perustetaan ja sen puitteissa paikallinen sosialidemokraattinen toiminta aatteellisella tasolla voi jatkua ilman muodollisia puolueosaston velvollisuuksia. Kunniakas historia ja tehostunut nykypäivän toiminta voidaan näillä järjestelyillä taata parhaiten, uskovat Wapauden puheenjohtaja Timo Rantanen ja sihteeri Lauri Laine yhdessä NTY:n pj. Mikko Rönnholmin ja sihteeri Hannu Aallon kanssa.

 

Harastemessu kerää

Näyttelyssä oli 70 näytteilleasettajaa.
Liikunta on tietenkin vahvasti esillä, mutta muutakin on.

Tässä kolme esimerkkiä erilaisista harrastuksista


 

 

 

 

 


 

 

Kun se kauniisti hämärsi

Kymmenes Kun hämärtää onnistui taas. Kirkkosali täyttyi n lähes 700 kuulijaa ja ohjelma oli tasokasta. Naantalin kulttuuriharrastuksen laajuus ja laatu yllätti viereeni sattuneen vierailevan harrastajan. Ohjelman sujuminen tapahtui tällä kerralla yhteislaulun voimin ja se oli onnistunut tapa siirtää esitysvuoroa melko suurilta kokoonpanoilta tosille. Suomalainen kirkkomusiikki ja naissolistit olivat onnistuneesti keskeisessä osassa.
Suurien kokoonpanojen yhteisesitys sujui, vaikka varmaankin siellä oli vaikeitakin kohtia. Yhteenlaulamisessa on tuota yhteisyyttä esimerkiksi mille tahansa muulle toiminnalla.  

Teemana oli sadonkorjuu. Perinneasut ja oikeat tuotteet veivät mietteet menneseen ja miksei tähänkin päivään. Kun koko illan kruunasi poikkeuksellisen lämmin ja hieno sää jäi varmaankin mukanaolleille rauhoittunut ehkäpä vähän juhlallinen mielentila.

 

Kommentit

Hessu A.
06.09.2009 klo 14:24
Sehän se vaikeus on ainakin minulla: En osaa laulaa kuorossa, vaikka yksinlaulu ei onnistu senkään vertaa.
 
Eva Vallavuori
06.09.2009 klo 22:38
Viesti: Eilinen ilta oli taas ihana ja herkisti mielen. Sai taas voimia tuleviin päiviin. Poistuesssani kirkosta kävin Jarmon haudalla ja kun katsoin Nunnalahdelle näky oli henkeä salpaava, täysin tyyni meri, taivas ja veden pinta hehkui väreissä.
 

Niinistö ja Viinanen asialla - taas

Sauli Niinistö ja Iiro Viinanen kertovat totuuden sanoja, joita kuunnellessa pitäisi Jyrki Kataisen korvien kuumottaa. Heidän sanomansa tuntuu uskottavalta heidän kokemuksensa perusteella. Voi tietenkin olla, että herrat ovat kateellisia, kun Jyrki Boy pääsee niin helpolla ja voi olla, että he haluaisivat tiukempaa menokuria vanhasta muistista. Heidän näkemys on kuitenkin käyttökelpoinen keskusteluun, kun kunnissa ja erityisesti Naantalissa mietitään, miten tasapaino korjataan. Viesti on selvä. Kyllä tasavallan hallituksen pitäisi tehdä vaikeat temput eli tunnustaa, että tulojen hankkimisessa on verotuksessa menty kohtuuttomuuksiin. Nyt  kysytään ”miksi vääryys vallassa on ? Ja vastauksemme on, että siksi , että Suomessa on luokkaetuja omille kannattajilleen järjestävä vastuuton hallitus.

 

Talouslaman vaikutukset yhteiskunnan julkiselle puolelle ovat vasta edessä, varoittaa eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.). TV1:n Ykkösaamussa haastateltu Niinistö huomauttaa myös, että vaikutukset voivat tuntua tavallisen ihmisen elämässä enemmän kuin yksityisissä yrityksissä koettu lama.
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö toivoo selkeää suunnitelmaa ja laajaa yhteistyötä julkisen talouden tasapainottamiseksi.
Puhemies kaipaa eduskunnassa käytävää kattavaa ja yleistä keskustelua ongelmista. Yksi tapa voisi olla turvallisuuspoliittisen selonteon kaltainen työkalu, jonka avulla laadittaisiin erilaisia talouspoliittisia skenaarioita tulevaa varten. Yle 5.8.2009

 

Iiro Viinasta jurppi ay-liike. Se muistetaan menneestä. Hän on vanhakantainen isänmaallis-oikeistolainen. Hän on suoranuottinen ja siksi kannatta lukea hänenkin näkemyksiä.

Vanhasen – Kataisen hallitus on vakuuttanut, ettei se leikkaa etuuksia. Ettei se toista Ahon-Viinasen lamahallituksen virheitä.
– No, jos rahaa riittää, niin silloin voi pehmoilla. Mutta en ymmärrä, että kaikki ongelmat sysätään seuraavalle hallitukselle. Sen hallituksen polku on äärimmäisen kivinen. Kaikki kipeät päätökset ovat odottamassa, Viinanen ennakoi.
Ministeri ei usko, että ilman menojen tuntuvia leikkauksia selvitään.
– Velkakierteen katkaiseminen on äärimmäisen vaikeaa. Se ei katkea ilman verojen ja maksujen korottamista. Myös menoja joudutaan leikkaamaan, ei siinä mikään auta, Viinanen sanoo.
Ensimmäinen askel on Viinasen mielestä erilaisten etuuksien omavastuun nostaminen. Kaikkea kaikille -automaatti on suljettava.
– Tarveharkintaa on pakko lisätä, niin lapsilisien kuin monien muiden etuuksien osalta, Viinanen ennustaa.
Viinanen ihmettelee, että samaan aikaan valtion tulojen pudotessa, jaetaan kuitenkin verohelpotuksia.
– Niitä annetaan erityisesti keskustalaisiin hankkeisiin. Tätä viimeisintä, maatalouden elvyttämistä maakauppojen verottomuudella en ymmärrä ollenkaan. Ja jossain taustalla on jo esitetty vaatimuksia sukupolven vaihdoksen yhteydessä tehtävien metsäkauppojen verottomuudesta, Viinanen päivittelee.
– Keskusta kannattaa pontevasti kiinteistöveron korottamista. Mutta voitaiskos tällä kertaa aloittaakin maatalousmaasta ja metsämaasta? Otetaan ne reilusti kiinteistöveron piiriin, Viinanen sohaisee poliittisesti erittäin herkkää aluetta.

Keskusta sai läpi ruoan arvonlisäveron alentamisen. Viinanen ei usko, että sitä riemua pitkäksi aikaa riittää.
– Vaikutukset kestävät pari kuukautta ja sitten häipyvät kuin tuhka tuuleen. Se nähtiin jo parturimaksujen kohdalla, hän muistuttaa.

Ainakin yhteen itse tekemäänsä päätökseen Viinanen haluaa muutoksen. 90-luvun alussa tehty pääomaverotuksen keventäminen oli silloin paikallaan, se toi valtiolle rahaa.– Nyt sitä pitää muuttaa. Ei ollut tarkoitus, että sillä keplotellaan siirtämällä palkkatuloja pääomatuloiksi ja ulos kunnallisveron maksamisesta, Viinanen evästää suurta veroremonttia valmistelevaa valtiosihteeri Martti Hetemäen työryhmää. TS Kalle Heiskanen 5.9.2009
 
 

Että tulee edes mieleen

Teemu Sippo vihittiin Helsingin katolisen hiippakunnan piispaksi tänään  Turussa järjestetyssä messussa.

Suomessa on yli 10 000 katolilaista. Suomen katolinen kirkko koostuu yhdestä hiippakunnasta, johon kuuluu seitsemän seurakuntaa. Edellinen suomalainen katolinen piispa oli Arvid Kurki, joka kuoli vuonna 1522.
Piispa Teemu Sippo kävi avaamassa Isokylän viljamakasiinipyhäkköä. Piispan oloinen mies.

Moni varmaankin muistaa, että Turun tuomiokirkko on alkuaan katollisten itselleen rakentama kirkko. Sehän itse asiassa kuuluisi nytkin heille, kuten myös  muu tätä nykyä luteriilaisten käytössä olevat keskiaikaiset kivirakenteiset kirkot. 
 Joensuun ortodoksipiispa Arseni  Savon Sanomissa


Suomalaiset ovat rakentaneet kirkot, jotka kuuluvat suomalaisille. Se, että alkuaan Suomessa oli kehittymätön kotollinen Roomasta johdettu kirkkokunta alistamassa kansaa,  ei anna mitään oikeuksia edes huvikseen väittää mitään noin harkitsematonta. Tämän Arsenin käsittämättömyyden kuultuamme emme enää joudu ihmettelemään  Mitro Repoa koskenutta kohtuutonta päätöstä.

 

 

Kommentit

Eva V.
07.09.2009 klo 18:07
¨Piispa Arseni on vallanhaluinen, hän mm.kritisoi Mitro Revon EU-vaalikelpoisuutta ja kuitenkin itse istuu ainakin yhdessä pörssiyhtiön hallituksessa, Keväällä TS:n pääkirjoituksessa arvosteltiin samaa asiaa kriittisesti. Ei hän aina ole ikoni- maalauksessan täysin oikean opin tiellä,mutta eipähän paljon kukaan uskalla ainakaan korkeamalta taholta arvostella.En ole kylläkään Revon fan.clubissa,
 

Viimeinen Wesperi, huomenna 5.9. klo 18.30

Jokke Leino lähetti muistutuksen vaimonsa  Mimosan ottaman kuvan kera:

 

2009 toiseksi viimeisin Vesper kuultiin maanantaina - kiitokset Jarille ja kannustaville kuuntelijoille

 

 Viimeisinhän tulee 'Kun Hämärtää'-lauantaina, HUOMENNA

 

 

 

Ei Urpilainen pärjää, alhaiset pääomaverot suurin vääryys

Äskeisessä televisiokeskustelussa taas nähtiin, ettei Jutta Urpilainen pysy mukana. Puhe oli henkilökohtaisten pääomatulojen verotuksen muuttamisesta oikeudenmukaiseksi. Sitten puheeseen puuttui Vanhanen, joka puhui yritysten verottamisesta, eikä Urpilainen (tai Arhinmäkikään) tarttunut siihen, vaikka se oli joko Vanhasen tyhmyyttä tai maalaisoveluutta.

En luota tuollaisen puheenjohtajan kykyihin.

Terveisin
Pekka

Varmaan monilla kädet hikoilevat, kun haastatteluja seuraa.
SDP:n ongelma on myös se, että totuimme liian kauan olemaan asiantuntijoiden useimmiten virkamiesten tietojen varassa.

Verotuksen kysymykset ovat vaikeita ja ne vaativat  pitkällistä paneutumista. Kokoomuksen ovella peli jatkuu. Hallitusvastuusta vapaa Ben Zyskowicz tuuraa kokoomuksen taktiikkakuvion mukaisesti haastatteluissa valtionvarainministeriä ja sotkee kuvioita taitavasti ihan asianajajan tyyliin: Selvät asiat sotketaan. Välittömän ja välillisen verotuksen asioista puhuttaessa Ben taitavasti johdatti asian vain verokertymään. Ikään kuin ainoa ulottuvuus verotuksessa olisi verokertymä. Verokertymässäkin aina suuremmasta tulosta saa suuremman osan.

Keskeinen kysymys on, että pääomaverot ovat aliverotettuja ja kyseessä on kaikkiaan yhteen laskien miljardivuodosta. Tilastot hämäävät , koska niissä ei näy pääomatulojen verovapaita osia.
Perusteluina tosiasioina sinänsä oikeita, mutta oikeudenmukaisuuden kannalta kestämättöminä, on pidettävä ajatuksia, että pääomaverot joustavat niin laillisesti kuin laittomasti ja siksi niitä on pidettävä alhaisella tasolla. Itsestään selvää on, että nollaveron takia ei kannata veroja välttää, kun taas 100 prosentin veroja ei kannata maksaa. Jossakin välillä on se oikea kestävä taso, joka saadaan aikaan monilla siis kaikentyyppisillä veroilla ja maksuilla. Kysymys on siitä, mikä kerryttää julkiselle sektorille riittävästi tuloja ja vastaa ihmisten oikeudenmukaisuuskäsitystä.

Se, että kunnalle ei pääomaveron saajat maksa mitään on sekä verokertymän että oikeudenmukaisuuden kannalta kestämätöntä.
Siitä kannatta puhua aina ,ihan kuten Jutta tekikin. 

Tähän sitten lopuksi tyylinäyte siitä, mitä opposiitiopolitiikka voisi olla sisällöltään ja sanoamaltaan.

"Seuraava hallitus kiristää lähes kaikkia veroja. Se voi myös poistaa järjettömät verotuet jos haluaa.
Suomen osinkoverotus on hassu, monimutkainen ja taloudellista kehitystä estävä. Se on syntynyt lobbaamisen tuloksena, sanoo professori Heikki Niskakangas ja toivoo, että tuleva järjestelmä on nykyistä linjakkaampi.
Linjakkuus tarkoittaa todennäköisesti listaamattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen verotuksen kiristämistä". 

Otteita Talouselämä 4.9.2009 Mirva Heiskanaen

 

 

Kommentit

Pekka Hjelt
05.09.2009 klo 10:41
Eikö SDP:llä ole yhtenäistä kantaa oikeudenmukaisesta verotuksesta? Kun sen ainoa oikea toteutusmuoto on kaikkien tulojen yhtäläinen kohtelu, ihmettelen Jouni Backmanin puheita pääomatulojen vähäisestä progressiivisesta verottamisesta mutta siis edelleen erikseen. Minusta raha on ihan samanlaista ja sillä on sama arvo riippumatta siitä, onko se saatu työstä, työn jälkeisestä eläkkeestä tai useimmiten täysin ansiottomasta, peritystä omaisuudesta. Ei kannata uskoa pelotteluihin, että omaisuustulojen saajat muuttavat ulkomaille, jos verotus kohdistuu niihin nykyistä enemmän. Näitä lähtijöitä olisi sittenkin vähän jo menneiden lisäksi, ja olipa verotus vaikka melkein nollatasoa, samaa muuttoa tapahtuu. Samoin ei kannata pelätä korkeapalkkaisten siirtymistä muihin maihin töihin, jos progressiota kiristetään. Kuinkahan moni todellisuudessa lähtisi ja ennen kaikkea, kuinka moni edes kelpaisi minnekään? Kaikkinaiset verovähennykset pitää poistaa kotitalousvähennystä myöten. Ne eivät ole koskaan oikeudenmukaisia, eivät yleensä pienituloisimpien käytettävissä ja mahdollistavat kaikenlaisen keinottelun. Jos pienituloisten oloja halutaan parantaa, se tapahtuu edullisimmin tukimuotoja kehittäen. Siinä ei ruoan arvonlisäveron alennus paljon paina, muutaman euron kuukaudessa, ja senkin vain syksystä jouluun, koska kaupat nostavat hinnat entiselleen viimeistään vuoden vaihduttua. Kaikki merkit viittaavat siihen, että laman lasku maksatetaan taas tavallisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja muilla pienituloisilla. Tähän viittaa kokomustan Ben Zyskowiczin lausuma, jonka mukaan pääomaverokantaa voitaisiin ehkä nostaa yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä. Se ei paljon kirpaise, onko prosentti 28 vai 30, kun tulot ovat miljoonia.
 

Fantastinen valtionvarainministeri

Hesarin verkkosivuilta voi lukea alla olevaa Euroopan parhaan valtionvarainministerin viisautta. 

Suomi on ajautumassa "vaarallisille vesille", vaikka EU:ssa onkin jo merkkejä nykyistä paremmista talousajoista.Syitä tähän on kaksi. Ensinnäkin talouden nousu on Suomessa hitaampaa kuin monessa muussa maassa. Tämän lisäksi Suomen kilpailuasema useisiin muihin jäsenmaihin on arvioiden mukaan heikentymässä. Suomen vienti on painottunut investointituotteisiin kuten esimerkiksi paperikoneisiin. Jotta koneet menisivät kaupaksi, pitää ostajafirmojen luottaa tulevaisuuteen ja saada niihin vielä rahaa pankista.
 
Jos suomalaiset koneet ovat kilpailijamaiden koneita kalliimpia, häviävät suomalaisyhtiöt muutenkin harvat tarjouskilpailut.Kataisen mielestä palkkakehitys on tärkeä tekijä kilpailutilanteen kannalta, vaikka ei suinkaan ainoa. "Kun palkoista neuvotellaan, pitää katsoa tämäkin puoli. Palkoista sopijoilla on nyt iso vastuu".

Tasa-arvotupon keksijä Jyrki Katainen kantaa julkisen sektorin työmarkkinaratkaisun sotkemisesta täysimääräisen polliittisen vastuun, jonka hän siirtää  lyhentämättömänä kuntapäättäjien niskaan. Viisasta olisi, että Katainen pysyisi kaukana työmarkkina-asioista. Nyt tarvitaan sitä kuulevaa korvaa ja sulkeutuvaa suuta.

 

Syyskuun 1 pnä 2009

Sota syttyi

70 vuotta sitten Natsi Saksa aloitti II maailmansodan. Raaka miehitys onnetonta Puolaa vastaan sujui kuin ”leikki” ja siitä tietenkin fanaattisen Führerin rajaton itseluottamus kasvoi yli kaikkien äyräitten aikaan saaden hirmuista tuhoa koko Euroopassa oman Saksan juutalaiset ja muut natsien viholliset mukaan lukien.

Molotov – Ribbentrop  sopimuksen solmimisesta oli kulunut  viikko ja yksi päivä. Ja saksalaiset olivat jo Puolassa. Puola oli jaettu ja kohta toiselta puolelta tulivat neuvostojoukot.
Molotov-Ribbentrop tai oikeammin Hitler-Stalin sopimus lisäpöytäkirjoineen on ollut raskas taakka II maailmansodan sankariksi julistautuneelle Neuvostoliitolle. Kommunistien tyylin mukaisesti se kiellettiin ja vasta järjestelmän romahdettua se on tunnustettu. Putinin aikana ovat äänenpainot taas kääntyneet äiti Venäjän yhtenäisyyden ja suuruuden suuntaan. Positiivista on, että Putin kuitenkin selkeästi tuomitsee sopimuksen.

 

  ”Sopimus ansaitsee täyden tuomion”. ”Epäilemättä elokuussa 1939 solmittu Molotov-Ribbentrop –sopimus tulee tuomita täydellisesti. ”Kaikenlainen sopiminen Natsi-Saksan hallinnon kanssa oli moraalisesta näkökulmasta katsottuna epäarvostettavaa”.
Mutta Putinin puhe ei tuominnut vain Molotov-Ribbentrop –sopimusta, vaan se vyörytti syyllisyyttä myös lännen hartioille: ”Mutta siitä huolimatta solmivat Ranska ja Englanti vuotta aiemmin Hitlerin kanssa Münchenin sopimuksen romuttaen kaikki toiveet luoda yhteinen rintama taistelussa fasismia vastaan”.

Voi olla, että lännen tiukempi linja olisi kääntänyt historian kulkua, mutta sodalta ei varmaankaan olisi vältytty. Jälkikäteen erityisesti britti pääministeri  Neville Chamberleinin tokaisu  Münchenistä vuoden 1938 sopimuksesta: Rauha meidän ajallemme, on jäänyt mieliin perusteellisena virhearviointina. Sopimisen hyväuskoisena  tavoitteena oli rauhan turvaaminen tosin raukkamaisesti tšekit siinä uhraten.

Stalinin sopimus Hitlerin kanssa sisälsi sen sijaan raakaa omanvoiton pyyntiä. Jälkeenpäin sitä on selitetty valmistautumisena tulevaan sotaan Saksaa vastaa ja täten perusteltuna. Se tuntuu keksityltä selitykseltä ensinnäkin siksi, että Neuvostoliitto tuli yllätetyksi Saksan hyökätessä.
Toiseksi  Suomen Talvisotaan ei  tuon teorian mukaan voi millään kohtuudella katsoa kuuluneen puolustukselliseen toimeen. Suomessa oli tosin saksalaismielisyyttä, mutta juuri 1930-luvun lopulla demokraattiset voimat eli punamulta oli ottanut ohjaat käsiinsä ja IKL ja Kokoomus olivat syrjässä. Mutta historia on voittajien historiaa ja kaikista nyansseista ei kannata kättä vääntää. Nyt nähdään kokonaisuus paremmin ja oikeammassa valossa ja iloksemme voimme huomata, että raaka väkivalta ei sittenkään saa pysyviä voittoja: Natsi Saksa lyötiin. Puna-armejalla oli siinnä ihmisuhreilla mitattuna merkittävin panos. Mutta oman kansan tuhoaminen ja Keski-Euroopan pienempien ja erityisesti Baltian  maiden alistaminen koituivat neuvostojärjestelmän omaksi tappioksi.

Yleisradion uutiset 50 vuotta

Nettiäänestyksessä voittajaksi tuli 2001-09 -11 WTC:n kaksoistorneihin kohdistunut terrori-isku. Se oli tapahtumana ja sen jälkivaikutukset tuntuvat vieläkin eikä valitettavasti tässä sodassa vielä loppu häämötä. Afganistan on avoin haava ja Irakissakin on paljon verisiä kysymysmerkkejä. Ehkä eräs vastenmielisin seuraus tuosta tapahtumasta on fundamentaalisen uskovaisuuden nousu, - enkä tarkoita pelkästään islamia – politiikan ja talouden tekijäksi , keppihevoseksi. Tätä ilmiötä soisi koko maailman kaikkien rauhaa rakastavien  ihmisten kavahtavan ja lievittävän omilla toimillaan.

Henkilökohtaiselta kannalta merkittävin uutinen oli Hannu Lehtilän Katajanokalla keväällä 1981 tekemä haastattelu, jossa Mauno Koivisto ilmoitti, että hallituksen ei perustuslain mukaan tarvitse nauttia nimittäjänsä eli tasavallan presidentin luottamusta. Se oli käänteentekevä eikä silloisen presidentin Urho Kekkosen ilmoitus ollutkaan riittävä.
Tämä uutispommi hiljensi jopa Erkki Liikasen, kertovat läsnäolleet aikalaiset.
Hallituksen kaataminen oli suunniteltu Kepun toimesta hyvin. sen piti tapahtua demareiden ja SKDL:n väliseen riitaan kansaneläkekysymyksessä. Aarne Saarinen toi Tamminiemestä tietoa, että kipparin vaihdosta on kysymys ja asian piti olla pläkkivarma. 
Koiviston hallitus sai jatkaa. Monien mielestä syynä oli se, että  vanhan ukon voimat olivat vähissä. Mutta tuastalla oli myös poliittinen analyysi: Jos hallitusta Eduskunnassa olisi ryhdytty kaatamaan, olisivat vastakkain olleet  suosittu Mauno Koivisto ja toisella puolella  pahat puoluepukarit Paavo Väyrysen johdolla. Tässä asetelmassa aiheesta pelättiin Koiviston maineen nousevan entisestään. Tämän jutun käytännön sankari oli Kalevi Kivistö, joka oli valmis SKDL:n  antamaan periksi. Se puolestaan pakotti  demareiden pelin politiikot  ruotuun.

Asioiden tärkeysjärjestys muuttui  siis hetkessä. Tämä oli käännepiste Suomen parlamentarismissa,  se oli uuden kauden alku. Sanottakoon sitä III tasavallaksi kun ensimmäinen oli sotien välisen ajan opettelua ja toinen oli Paasikiven ja Kekkosen johdatusta, niin kolmas oli vaalikauden kestäviä hallituksia ja presidentin vallan palauttaminen lailliselle tasolle ja sen rajoittaminen perustuslakia muuttamalla. IV tasavaltaa ollaan tavoittelemassa, mutta sen toteutuminen ei näytä olevan ihan vielä edessä.

Juha Haapakoski siirtyy vuorotteluvapaalle

Nykyisen Rannikkoseudun luoja ja pitkäaikainen entinen omistaja Juha Haapakoski ilmoitti siirtyvänsä isiensä maille vuodeksi rakennushommiin ja lempiharrastuksensa metsästyksen pariin. Elämäntilanne ja lehden siirtyminen suuren Alman hoitoon teki tämän haaveen mahdolliseksi ja ehkä tarkoituksenmukaiseksi. Pitkän linjan toimittajan Raija Leppäsen johdossa lehti ei ole entisen kaltainen, uskallan arvioida.

Juha Haapakoski on voimakastahtoinen ja hän ei kaihda vahvoja kannanottoja. Juha ei yritäkään olla puolueeton. Enkä tarkoita niinkään puoluepoliittista asennetta, vaan suhtautumista asioihin. Muutama  esimerkkiä valaisee asiaa:
Humaliston rakentamisien vastustaminen on laajojen naantalilaisjoukkojen vilpitön harrastus, mutta kansanliikkeenomaiseksi se on kääntynyt Juhan toimesta ja tuella. Juha ei juurikaan ole kyseenalaistanut - kuten toimittajilla pääsääntöisesti on tapana -  vastustajien motiiveja. Rakentamisen puolustajat ovat joutuneet miettimään asioita uudelleen ja uudelleen ja tästä on ollut ainakin se etu, että asia ei etene ilman perusteellista harkintaa.
Naantalin Energian säilyminen kaupungin omistuksessa on ensisijassa Juhan aikaansaannosta. Onko se onnellinen vai onneton lopputulos jää ehkä ratkaisemattomaksi. Mutta vaikuttavuutta ei voi kiistää.

Juha Haapakoski on herpaantumattomalla mielenkiinnolla seurannut Turun seudun ja Turun asioita. Hän on valppaasti löytänyt ympäristössä olevien kuntien oikeutuksen itsenäisyyteen ja ennen muuta hän on nähnyt Turun toiminnallisen mahdottomuuden johtaa suurkuntaa.
Tässä yhteydessä häneltä ei myöskään ole rohkeutta puuttunut. Hän ei ole kaihtanut myöskään suuren turkulaisen eli Turun Sanomien arvioimista kriittisesti. Se osoittaa suurta itseluottamusta.

Juha Haapakoski ei suinkaan siirry syrjään, eikä tämä ole jäähyväiskirjoitus. Tämä on arvioi tarmokkaan ja osaavan oman tien kulkijan toiminnasta. Hän on vuorotteluvapaansa ansainnut. Kun hän haluaa sitä käyttää,  on se osoitus siitä, että hänellä on oikean elämän monipuolista halua.