• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Sdp:n tukala tilanne

Sunnuntain Turun Sanomissa Heikki Vento analysoi SDP:n tilaa muistelmalla, että SDP on aina hallituksesta uloslyötynä tullut takaisin ryminällä viimeksi vuonna 1995 Paavo Lipposen johdolla ja ennätystuloksen turvin. Vuonna 1991  Pertti Paasion johdolla jäätiin sovinnolla oppositioon, kun taas 2007 puolue jäi kolmanneksi ja porvarihallituksen ulkopuolelle.

Vento otsikoi: Urpilainen sovittelee ja Heinäluoma sotii ja kertoo

 
-   Jutta Urpilaisen ja Tarja Filatovin Sdp ei kiinnostanut äänestäjiä. Puolueessa  kyseltiin, miten herätetään puolue, joka sitten herättää äänestäjät. Tähän hätään siis Eero Heinäluoman soturin kykyjä tarvittiin.
Vento on havainnut, että tällä operaatiolla Urpilainen  paranteli  suhteita puolueen ay-siipeen varmistaen samalla puheenjohtajapestin jatkon.
Vento ystävällisesti toteaa, että Korhosen Arilla on muitakin ideoita eli Tero Hirvilammen jatkoaika apulaiskaupunginjohtajana.  Sen toteutuminen on ensisijassa  juridiikasta  kiinni; Onko menetelty kestävällä tavalla häntä pois potkittaessa. Tietenkin muitakin henkilövaihtoehtoja on, mutta Seppo Lehtisen innostus eduskuntavaaleihin voisi hyvin tukea Arin virkamiesuraa.

Vento  varoittelee varapuheenjohtajia.

 – Heillä on jokaisella heikkoutensa. Pia Viitanen on poliittiselta iältään vanhin puoluejohdon nestori. Maria Guzenina rasittaa nyt kehno julkisuus ja Ilkka Kantolaa vaivaa suhteellisen vähäinen julkisuus.

Elämähän lakeihin kuuluvat projektin säännöt: Syyllisten palkitseminen ja syyttömien rankaisu. Jos puoleen kuva on vino,  eivät syypäitä tietenkään ole toisessa rivissä olevat. Siitä huolimatta  se on vaan niin, että on ensin ammutaan kenraalit, ja johtaja lähtee vasta hermojen pettäessä.   

Ilkka Kantola on lojaali herrasmies, joka on hoitanut hänelle annettuja tehtäviä antaen puheenjohtajalle suvereenin ykkösen roolin. Jos Jutta ei sitten osaa käyttää potentiaalisia voimia hyväksi paremmin, on sekin johtajan osaamattomuutta.
Ari Korhosen sivuun jääminen helpottaa tietenkin alueellisesti Ilkka Kantolan asemaa. Hän on Varsinais-Suomen ykkösehdokas. Viimeksi sillä paikalla oli Ari Korhonen.

Vento  arvio, että Sdp:llä on kaksi vaihtoehtoa: Sinipuna tai nykyisen porvarihallituksen jatko. Kokoomuksen reippaaseen tappioon eikä punamultaan uskota. Puoluejohtajan tehtävä ei ole kovin houkutteleva, sillä voitto  vaatti monta hyvää sattumaa eikä näin olleen haastajatkaan ole valmiit pistämään itseään likoon.
2011 vaalien tappio johtaa Vennon mielestä automaattisesti Heinäluoman syrjään joutumiseen ja katkolla on Jutta Urpilaisenkin ura viimeistään 2012 vaaleissa.

Sdp:n suuri toive kohdistuu tällä hetkellä muihin. Alkaako kyllästyttää lapsellinen Totta ja Toivoa propaganda ja miten Kepu valitsee. Väyrynen olisi Sdp:n kannalta paras ja Kiviniemi huonoin vaihtoehto.
Mutta kyllä kaikissa olosuhteissa puolueaparaatti on saatava kuntoon ja puolueen on löydettävä nykyistä selvempi työn puolustajan profiili. Presidentin valtaoikeuksien puolustaminen on vaalien kannalta turhaa ja se voi olla jopa vahingollista.

Tuleeko apu Hesarin suunnasta:

Gallupit vahvistavat arvioita

Taloustutkimuksen tuloksia pidemmältä ajalta tästä

Kaikki hyvin sittenkin, vaatimattomuus on Eeron tavaramerkki

Hyvä vai huono tieto

Iltalehti on teettänyt tutkimuksen puolueiden välisistä  (nukkuvat mukaan lukien ) äänestäjien siirtymistä. Muut mediat uutisoivat jutun kertomalla, että Perussuomalaiset ovat suurimpia voittajia. Hieman yksioikoista. 
Alla olevan taulukon mukaan kaikki voittavat tässä pelissä. Vain nukkuvien puolue on suuri häviäjä: 345 000 äänestäjää. Vertailun vuoksi muistetaan, että presidentin vaaleissa oli äänestäjiä n. 380 000 enemmän kuin eduskuntavaaleissa. Tätä taustaa vastaan ei tilanne näyttäisi mahdottomalta, vaikka epätodennäköiseltä.
Suoraan edellisten vaalien tulokseen lisättynä nukkuvilta tulevat äänet päädytään tilanteeseen, jossa keskusta ja kokoomus saisi 656 000 ääntä kumpainenkin ja SDP jäisi 647 000 ääneen.
 Taulukossa oikeanpuoleisissa sarakkeissa on kannattajien rakennetta kuvaavia  prosenttilukuja: Keskustan kannattajat ovat uskollisimpia 85 % ja siten tulle Kokoomus 80 % ja  suurista viimeisenä SDP 80 % varmuudella.

Tieto vahvistaa aikaisemman käsityksen siitä, että äänestysvilkkaus siis epävarmojen ja liikkuvien äänestäjien uurnille saaminen on SDP:n kohtalon kysymys.

Viisautta valitsijoille

Miikka Ruokanen on suosikki alueen rovastikunnassa, otsikois Vakka- Suomen Sanomat. Naantalin rovastikunnassa hän sai 29 ja Kari Mäkinen 19 ääntä. Ulkoiselta olemukselta Miikka Ruokanen on herran oloinen ja Kari Mäkinen taas viittaa enemmän tiede ja taidepiireihin.

Ulkokultaisista ja farisealaisista varoitti suuri mestari.

 Yritin urheilun lomassa ja sen jälkeen seurata Voimalan eilistä keskustelua kirkon ja uskon asioista. Arkkipiispaehdokkaat olivat pääroolissa ja mukana oli pari muuta oppinutta sanaa selittämässä.

Homoihin asennoituminen on tuo suuri erottava opillinen kysymys vai keino kalastaa ääniä?

 - Raamatussa on negatiivinen suhtautuminen vallalla - ,  selitti keskustelussa mukana ollut viisaan oloinen emeritus professori Heikki Räisänen ja jatkoi, että kuolemantuomiotakin isossa KIRJASSA esitetään tuosta synnistä.  Tosin hän selvensi, että lähtökohtana on ollut heterosta homoksi siirtyminen, ei siis synnynnäisestä suuntautuneisuudesta ole puhuttu.
 - Paljon on traditioita muutettu ja niinpä avioliiton seksiinkin suhtaudutaan nykyisin toisin kuin joskus aikoinaan ,- Eikö olisi siis homouteenkin suhtauduttava inhimillisesti, yritti viisas professori opettaa.  

- Rukoilla homojen kanssa voidaan, mutta siunaamiseen ei Raamatusta luettua linjaa kannattava Miikka  Ruokanen ole kuitenkaan saanut oikeutta ylhäältä. - Raamatun tulkinnoilla on kirkko maalannut itsensä nurkkaan, tuotiin vastakkaisena näkemyksenä esille.
Paavo Väyrysenkin selityksiä kuulleena, on vaikea uskoa tuollaisen linjan yläkertaan olevan jonkun hallussa.

Sen sijaan  me kaikki tiedämme, että suhtautuminen homouteen on vaikea asia ja valtaväestön siis heterojen keskuudessa homoutta pidetään ellei  sairautena tai syntinä niin  kuvottavana  kuitenkin. Erilaisuutta on vaikea ymmärtää, kun omassa mielikuvituksessa ajatuskin samaa sukupuolta olevan rakastelemisesta tuntuu mahdottomalta.  Tähän tunnemaailmaan tietenkin uppoavat hyvin raamatulliset selitykset. Ja luulenpa, että arkkipiispaehdokkaalla on suuri kiusaus käyttää tätä asetelmaan omaksi hyväksi äänien kalastuksessa.  Mitä siitä sitten sanokaan se mestari, joka puhuu tiestä, totuudesta ja elämästä.

Unohtaako armon kirkko tärkeimmän viestinsä , rakkauden

Torjuva suhtautuminen niihin kanssaihmisiin, joiden elämä on raskasta ulkoisesta ja varmaan sisäisestäkin paineesta johtuen, on raskas rikkomus ihmisyyttä kohtaan. Siinnä ei ole mitään kristillisyyttä tai jos on, on siihen sakkiin kuuluminen todella vastenmielistä. Mutta siitä eroaminenkin on vaikeaa ja eilisen keskustelun jälkeen ymmärrän, että kysymys on kulttuurikristillisyydestä. Pitkä perinne ja monet Uuden testamentin eettiset viisaudet ja toivo jonkun viisaamman ja oikeudenmukaisemman voiman olemassa olosta pitää kiinni seurakunnassa, jonka kaikkea toimintaa ei voi mitenkään pitää hyväksyttävänä, ja jonka kaikkia jäseniä on vaikea kunnioittaa.

Uskon tunnustus  

Yhteen ääneen luettava uskontunnustus ei ole ollut helppo asia. Onko siinnä se oleellinen uskon sisältö. Mitä siinnä tekevät Pontius Pilatukset ja Jeesuksen syntymän tapa. Ja uskonko yhteiseen seurakuntaan ja mikä seurakunta on. Eikö uskonto olekaan yksityisasiani.?
 Lohduttavalta tuntui kuulla emeritusprofessorin kertoma ahdistus uskontunnustuksen lukemisen liittyen. Laulettuna historiallisena perinteenä se menee, mutta sisällön ajatteleminen on sitten eri asia.

Uskon ja uskovaisuuden ja uskon julkisen tunnustamiseen liittyy monia ongelmia. Jumalanpalvelukset ja kirjon messut voivat olla hienoja tilaisuuksia. Voipa maallisestikin sanoa, että siellä sielu lepää. Toisaalta tiedän lapsuuden kodistani, että tv- jumalanpalvelus oli suositumpi sen vuoksi, ettei äitini tullut leimatuksi väärään porukkaan kuuluvaksi.

Toivottavasti arkkipiispan valintaan oikeutetut tuntevat vastuunsa ja valitsevat Kari Mäkisen, jolla on edellytyksiä jatkaa kirkon kehitystä ihmisyyttä kunnioittavaan suuntaan.   

Lunta naapurinkin tupaan, var så god !

Vancouverista tulee iloisia uutisiakin. No miehet hiihtivät  ja Tanja Poutiainen on valopilkku vaikka taivaalta tulisi räntää: - Kepit tuli kierrettyä kaukaa ja matkaa tuli lisää – Hänen on niin suomalainen ja niin kaukana supersuihkuseurapiirien nokan nostajista.

Mutta alhaisuuteni paljastaen sanon, että Leijonien voitto tšekeistä oli ilon aihe. Mutta riemuksi menestyksen muutti Ruotsin ja Venäjän tippuminen. Tämä on sitä huonoa kansallishenkeä, tunnustan.  Mutta sallittakoon se nyt kun on lunta tullut meidän tupaan jo liian kanssa sekä kisoissa , että kotona ihan kouriin tuntuvasti ja olenkin saanut parilta taholta tällaisen kulttuuripääkaupunkiaiheisen kertomuksen, joka on liitteenä

Pettymystä

Tänään ei tullut kiitosta. Luistelu-urien ja ajettujen latujen puute kenkutti kuvan hiihtolomalaisia. Tilanteeseen on varmaankin perusteltu syy, joka löytyy lumen alta. 
 Kysymys kuului kuitenkin,miksi latu oli onnistuttu ajamaan Kailoon ja miksei latuja ole tehty penkan päälle.
Jos lumisateet nyt vähän antavat aikaa, niin olisi kiva saada ainakin jokin lenkki jäällekin.
Paradoksihan tässä on: Kun on totuttu hyvään, niin tason lasku tuntuu suorastaan puutteelta.

Viel´ Uusi Nokia kaiken muuttaa voi, vai voiko?

Uusi Nokia,  aikamme  mantra pilkistää milloin mistäkin: Talouselämän otsikko: Ikä on uusi Nokia . Artikkelin johdanto  kertoo, että : Suomalaisille yrityksille aukeaa mahtava mahdollisuus, kun suuret ikäluokat alkavat hemmotella itseään. Alaotsikko kertoo: Palveluja kiitos, tavaroita on jo nurkat täynnä.  Mutta onko tuollainen vastakkain asettelu onnistunut jos ajattelemme esimerkiksi Nokiaa, joka tuottaa tavaraa, jossa on paljon älypanosta, ja joka edesauttaa vanhoja ja nuoria  ja tekee kommunikoinnin mahdolliseksi myös köyhässä maailmassa. Maailmassa on 5 miljardia puhelinta, mutta vain runsaat miljoona suomalaista ikäihmistä, joista vain osalla on varaa  itsensä hemmotteluun, ja tästä osasta taas vain osa on siihen valmis. 
Tämä kriittisyys ei tarkoita sitä, etteikö ikäihmisiä pidä ajatella myös mahdollisuutena pelkän kustannuksen sijasta, mutta tämä tarkoittaa sitä, että ei meitä mielikuvilla eikä innostuksella hoideta. Pitää olla kestäviä ideoita ja hyvää toteutusta. Mutta onko niitä?

 Maailman menon seuraaminen  - kuten tiedämme – lisää tuskaa. Jotenkin tuntuu siltä, että meidän kotimaiset politiikan tekijät eivät ehdi tuota rasitusta itselleen hankkimaan. En nyt pelkästään moiti suurimman vastuun kantavia hallituksen johdossa olevia ministereitä, vaan olen huomaavinani, että  kirkastumista odottaa pääoppositionkin sanoma. Hallitus panee toiveensa vakuuttavaan vaikutelmaan ja oppositio haukkuu jokaista karavaania. Tulevaisuutemme on kaikkea muuta kuin itsestään selvä. Suomessakaan ei olisi pahasta, jos täällä yritettäisiin miettiä vaikka  FT kolumnistin Martin Wolfin ehdotusta:

ALKAAKO RAPAUTUMINEN; VANHANEN JA KATAINEN VAIKEKNEVAT ENTÄ OLLI REHN

Helsingin Sanomat valottaa tilannetta. Kreikan pitäisi tänä vuonna saada 53 miljardia euroa luottoa. Se on Suomen valtion velan verran. Kreikan romahdus on alla olevan ja aikaisemmin esiin nostetutun Sorroksen näkemyksen mukaan vasta alkua. Eurooppalaisen pankkijärjestelmän kannalta perässä tulevien Espanjan, Portugalin, Italian ja Irlannin velkamäärät ranskalaisista ja saksalaisista pankeista ovat sitä luokkaa, että ne eivät kestä vakuusarvojen romahdusta ja konkursseja sekä taantumaan ynnä valtioiden velkakriisiä samaan aikaan.
Ajatuskokeena voitte miettiä, mitä Euroopassa tapahtuu, jos 1990-luvun Suomi-ilmiö iskee: Omaisuusarvot romahtavat, talous taantuu ja julkinen sektori ylivelkaantuu: Työttömyyttä ja suuria sosiaalisia ongelmia. Löytyykö solidaarisuutta muualta?
Vain pankkien kurja asema voi johtaa poliittisiin päätöksiin. Mietitään sitä ja odotetaan, että Matti Vanhanen ja Jyrki Katainen menevät antamaan neuvoja kuten kehuivat USA:n finanssikriisin yhteydessä väittivät tehneensä.
Olli Rehn on nyt myrskyn silmässä. Kohtuullisesti häntä arvostaen veikkaan, että Peterin periaate on toteutunut.

Yhteinen Naantali 2010 /1 jakeluun lähipäivinä Tutustu klikkaamalla etusivua

Euron kohtalo liikuttaa meitä

Kuten tänä päivänä monella suulla sanomme, ovat meidän kaikkien toimien reunaehdot muualta annetut. Kun vertaamme Suomen 1990 laman olosuhteita ja vertaamme nykyistä finanssikriisiä tiedämme, että merkittävin ero meidän oloissamme täällä Suomessa on ollut korkotaso. Se on johtunut valuuttatilanteesta. Pienet maat ovat olleet Euron suojissa eikä sellaista hullutusta kuten korolla valuutan arvon puolustusta ole tarvinnut eikä voinut edes yrittää.
Alhainen korko on suojellut meitä omaisuuden arvovallankumoukselta: Se on säilyttänyt pörssin vetovoimaisena puhumattakaan kiinteistöjen ja erityisesti asuntojen hinnoista, joihin suorastaan liittyy riski kuplasta. Näissä oloissa Suomea ja meitä suomalaisia kiinnostaa todella paljon, miten Euro kehittyy ja siksi olen tähän referoinut oman käsitykseni  siitä, mitä asiasta ajattelee yksi 1990-luvun alussa europolaisilla valuutoilla paljon rahaa tehnyt sijoittaja.

George Sorros kirjoittaa otsikolla: Euro tulle kohtaamaan  Kreikkaa kovempia testejä.

Sorros muistelee aluksi Euron perustamista ja hän viittaa entisen EKP:n varapääjohtajan saksalaisen Otmar Issingin viime viikolla julkaistuun  FT:ssä olleeseen kirjoitukseen. Issig arvosteli Euron lähtökohtaa ja sanoi, että yhteinen valuutta-alue ja valuutta ilman poliittista liitoa on kuin ”pistäisi kärryt hevosen eteen”. Tämä ainutlaatuinen malli on nyt joutumassa tosi testiin.

Keskuspankki voi pumpata likviditeettiä markkinoille, mutta vain ehdolla, että sillä on takana valtioiden kassat eli verotusoikeudellinen tekijä. EKP:lta tämä puuttuu. Euroalueen olisi pitänyt edetä syvempään poliittiseen yhtenäisyyteen, mutta se on jymähtänyt paikoilleen. Sorros jopa epäilee, ellei päästä eteenpäin yhteistyön syventämisessä voi edessä olla hajoaminen.

Kreikan tapauksessa on hyväksytty suunnitelma asteittaisesta suunnan korjaamisesta. Alijäämien vähentämine nopeasti voi kuitenkin johtaa kansantuotteen ja verojen laskuun ja entistä suurempiin vaikeuksiin velka – kansantuotesuhteessa.
Myöskin finanssimarkkinahaukat, jotka kärkkyvät voittoja myös toisten tappioiden toivossa voivat vaikeuttaa tilannetta.

Ongelma on tunnistettu euroministerien keskuudessa ja yhteisestä sitoutumista pidetään perusteltuna. Sorroksen mielestä eurobondeilla, joiden takaajina kaikki maat olisivat voitaisiin rahoittaa 75 prosenttia Kreikan tarpeista ja loput jäisi Kreikan huoleksi. Rahoitus olisi kohtuuhintaista eikä jouduttaisiin kuolemankierteeseen.  Malli olisi samaa tyyppiä kuin IMF käyttää tällaisissa tapauksissa.
Mutta tätä moraalittomien itsensä ongelmiin saattaneiden  auttamista ei taas Euroopan päätekijä Saksa hyväksy.

Papandreoun hallitus on päättäväisesti korjaamassa aikaisempia virheitä ja se nauttii merkittävää julkista tukea. Protesteista huolimatta näyttäisi olevan korjausohjelmilla onnistumisen mahdollisuus Kreikassa.

Nopeat tehotoimet riittänevät Kreikalle, mutta jäljellä ovat espanja, Italia, Portugali ja Irlanti. Kreikan pelastaminen jättää kysymysmerkin euron tulevaisuuden suhteen. Tulevien kriisien varalta tarvitaan parempaa seurantaan ja institutionaalisia järjestelyjä.

Hyvin järjestetyt eurobondimarkkinat ovat houkutteleva mahdollisuus. Kysymys kuuluu löytyykö tällaiseen askeleeseen poliittista tahtoa?

Kantolaa kuullaan kylmässäkin

Tuhkamarkkinoilla otettiin mittaa niin kauppiaista kuin asiakkaistakin.  Tuulen terästämä pakkanen ei kaikkia pelottanut. Kuuma mehu maistui ja nähtävääkin oli paikanpäällä. Pirjo Maja, Hannele Vienonen ja Jaana Malmikare yhdessä Hannu Aallon ja Rauno Vänttisen kanssa hoitivat urhoollisesti demarien pistettä Itsenäisyydenpuistossa, vanhalta nimeltään Toripuistossa.
 Vieraitakin nähtiin:  Alpakkaa katseli ja sitä katseltiin. Ilkka Kantolalta kyseltiin ja lakialoitteista, arkkipiispan vaalista ja monesta muusta aiheesta puhuttiin sekä tietenkin myös monet tutut kävivät Ilkkaa tervehtimässä. Kyllä hän kotinurkilla näytti olevan.

130  arpalipun jättäneen keskuudesta onnetarena toimineet Pirjo ja Hannele nostivat voittoarvat:

•  Riitta Raikunen pääsee Seurahuoneelle loiunaalle ja
• Saro Maria Eveliina Elo voitti  Kala Trapin päivällisen.

. Onnittelemme voittajia ja toimitamme lahjakortit heille.

Humaliston kaavasta päätettävä heti, kun tiedetään mitä kokoomus todella esittää

Rannikkoseudussa kerrotun ja saamani selostuksen pohjalta päättelen, että Kokoomus, jolla on yksinkertainen enemmistö Kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa ehdottaa Humaliston kahvaehdotukseen seuraavia muutoksia. Ranta-alueille ja Patterimäelle suunnitellut asuinrakennukset poistetaan tai siirretään kehitysalueiksi. Satamaan menevän Toivo Saarnin kadun ja sokerin parkkipaikan väliin rakennettaisiin korkea ehkä 17 kerroksinen tornitalo. Kerrosala laskisi n. puoleen suunnitellusta alueesta. Mielenkiintoista ehdotuksessa on se, että sataman läheisyyteen asumista on vastustettu lähinnä meluhaittojen vuoksi. Tehdyissä selvityksissä on meluhaittoja huomattu syntyvän juuri katu ja tieliikenteestä, jonka vaikutusalueelle nyt asuminen keskitettäisiin.
Alla olevaan kaavaehdotukseen olen tehnyt kokoomuksen muutosesitykset sellaisena kun ne olen ymmärtänyt heidän jättämänsä tekstin perusteella. Tulkinnassa voi olla virheitä eikä esityskään aivan yksiselitteiseltä tuntunut.

Ehdotus on ristiriidassa voimassaolevan osayleiskaavan kanssa ja näin ollen tulisi kaavoitustyö aloittaa uudestaan osayleiskaavan uusimisella. Kaupunki on tehnyt sopimuksia maanomistajien kanssa. Sopimusten sitovuudesta on erilaisia käsityksiä. Kaiken kaikkiaan asia vaatinee kaupungin ja maanomistajien välisiä neuvotteluja, sillä ehdotukset ovat uusia eivät anna alueelle rakentavalle YIT:lle mahdollisuuksia jatkaa toimintaa alueella.  

Sitoutumaton valtuutettu Juho Kuustonen on esittänyt alueiden lunastamista kaupungille ja alueiden luovuttamista sataman käyttöön. Kuustosen ehdotus on selkeä. Kaupungin omistamien alueiden osalta voidaan vapaammin päättää mihin tarkoitukseen alueita käytetään. Mikäli maanomistajat suostuisivat kohtuullisilla ehdoilla sopimaan asiasta, saisi satama toivomansa kehittämismahdollisuudet.

Sosialidemokraatit ovat yleisesti lähteneet siitä, että kaupunkiosapuolen on pidettävä antamistaan sitoumuksistaan kiinni. Suhtautuminen laillisuuslähtökohtaan näyttää nyt muuttuneen, kun suurimpana ryhmänä asioista sopimassa ollut juristiasiantuntemusta eniten edustava Kokoomuksen ryhmä pitää mahdollisena ehdottamiensa muutosten tekemistä. Linjan valinta on mielenkiintoinen yleisemminkin. Sen mukaan kaupungilla olisi vapaammat kädet toteuttaa muuttuneita suunnitelmiaan silloinkin, kun voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat näyttäisivät olevan esteenä.

Sosialidemokraatit jäävät odottamaan virkamiesten esityksiä ja tulevat niiden perusteella arvioimaan oman kantansa asiaan. Sosialidemokraatit eivät tule pitkittämään ratkaisujen tekemistä. Asian ratkaisun tarpeeton lykkääminen ei ole hyvää hallintoa ja se ei luo edellytyksiä kaupungin kehittymiselle.

Totta ja Toivoa vai Tarua ja Tottakai

Totta ja Toivoa on kokoomuksen seuraavan kampanjan iskulause. Mistä sitten todellisuudessa on kysymys tässä tarinataloudessa? 

Avaan Kataisen sanoman:

Hänen tarkoituksena on kertoa, että kun OECD antaa epäilevän lausunnon, ja kun eläkeiän korotuksesta ei päästä yhteisymmärrykseen, joudutaan leikkauksiin ja veronkorotuksiin.
Oma arvioini on, että veronkorotuksilta ja leikkauksilta ei vältytä eikä pakkopäätöksillä voitaisiin saada tähän mitään muutosta. Tilanne on analoginen edellisen laman nk. Sorsan sisäisen devalvaation idean kanssa. Ei sillä olisi voitu välttää devalvaatiota. Jälkeenpäin voitiin vaan löytää syyllinen talouspolitiikassaan epäonnistuneen hallituksen toimiin.
Niin nytkin: Syyllisiä ovat työntekijät ja heidän järjestönsä eikä tietenkään hyvällä hallituksella ole osaa eikä arpaa. Niinpä Katainen myös haluaa, että vastuuseen pannaan palkansaajat:  ”Päättäjät joutuvat nostamaan veroja eli leikkaamaan palkansaajan ostovoimaa tarpeettoman.”
Palkansaaja on siis yksiselitteisesti syyllinen, vaikka tiedämme kaikki, että työurien pidentämisen suurin ongelma on työolosuhteissa, joista työnantajat vastaavat. Tiedämme myös, että palkansaaja-kuluttajan lisärasittaminen johtaa entistä suurempiin vaikeuksiin taloudellisesti, mutta ennen muuta mentaalisesti, koska epäoikeudenmukaisuus tulee murentamaan meidän selviytymismahdollisuuksia enemmän kuin arvaammekaan. Tätä peruskysymystä ei nykyinen hallitus ymmärrä.

Lääketehtaiden lisensiaatti ja Pharmageddon

Mielenkiintoisia ilmaisuja , mutta ennen muuta ajattelemisen aihetta antaa Myllykankaan HS:n mielipidekirjoitus. 
Esiinnostetut asiat ovat suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä: Kuluttajan valinnan vapauden ja taloudellisen tehokkuuden kannalta hyviä tuloksia aikaan saanut markkinatalous sopii huonosti terveydenhoidon käynnissä pitäväksi voimaksi.

Tuhkamarkkinoilla voi tavata myös sosialidemokraattisia valtuutettuja ja paikallisvaikuttajia.Mehua on tarjolla.
Humpin kulmilla juttusilla käyneiden kesken arvotaan Kala Trapin kahden hengen  päivällinen  
Naantalin Seurahuoneen kahden hengen lounas. Kannattaa käydä !!!

Kunnallisasioiden sikermä

Kuntalehti tulee valtuutetuille kahdessa muodossa: paperisena aikakausilehtenä ja nettiversiona. Kuntalehti on sellainen sisällöltään, että netti-versio sopisi ainakin kuntien virkamiehille ja arvelen myös monelle luottamushenkilölle. Siinnä siis yksi kuntapuolen säästämisen kohde.
Lehteä tarkemmin sanottuna sen tietoja tarvitaan. Sieltä löytää käytännön työssä hyödyllisiä uutisia ja artikkeleja ja Esittelen tässä lyhyesti lehdestä lainattuja asioita, joiden perään olen  liittänyt niihin lyhyitä kommentteja  
samalla ehdotan, että kannattaa käydä katsomassa nettiversioita. http://www.kuntalehti.fi/.

Olen lukenut lehdistä ja seuraannut lasten urheiluharrastusten kallistumista. Lisenssimaksut ovat niin korkeita, että ne ovat esteenä osallistumiselle. Oikein olisi, että vähävaraisille lapsiperheille jaettaisiin liikuntaseteli  näihin tarkoituksiin.

Alueellinen sarjajako muuttuu ja me kuulumme äkillisen rakennemuutoksen alueeseen

Myönnetystä rahoituksesta noin kuusi miljoonaa euroa osoitetaan Varsinais-Suomeen (Salon ja Turun seutukunnat), 4,4 miljoonaa Pohjois-Pohjanmaalle (Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnat), noin 3,6 miljoonaa Pohjanmaalle (Kaskinen, Pietarsaari, Veteli) ja noin 3,5 miljoonaa euroa Pohjois-Savoon (Varkaus, Koillis-Savo).

Julkisen sektorin eli valtion ja kuntien toiminnan tehokkuutta olisi lisättävä, esittää ministeri Antti Tanskasen johtama talouskasvun edellytysten vahvistamista tarkasteleva työryhmä.

Pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) luovuttamassaan väliraportissa työryhmä muun muassa katsoo, että yhdelle taholle olisi annettava selkeä vastuu koko julkisen sektorin sähköisten palveluiden kehittämisestä.
Julkisen sektorin hankintatointa olisi työryhmän mielestä johdettava nykyistä ammattimaisemmin. Näin saataisiin huomattavia taloudellisia säästöjä.
Kunnissa ja valtiolla sekä yhteiskunnassa laajemminkin olisi myös mietittävä, mitkä palvelut julkisen sektorin on tuotettava itse ja minkä palveluiden tuotanto voidaan nykyistä useammin ulkoistaa yksityiselle sektorille.
Työryhmä arvioi, että tuottavuuden kasvun merkitys korostuu työikäisten määrän vähentyessä. Vuonna 2020 Suomessa on työikäisiä 15–64-vuotiaita reilusti yli satatuhatta vähemmän kuin nyt. (STT/KL)

Oliko tuossa mitään uutta. Sähköiset palvelut tulisi keskittää ja toisaalla olisi harkittava mitkä tehtävät voidaan ulkoistaa. Tässä kierretään vähän kehää. Yhtenä kertana keskitetty on pahasta, kun se ei tuota innovatiivisia ratkaisuja , toisena päivänä hajautus tuottaa kalliita ja huonosti yhteen sopivia järjestelmiä.
Selvityksiä ja selityksiä. Sitä julkinen sektori on pullollaan. Mistä löytyvät tekijät? 
 

Eläkesotaan ?

Varman Matti Vuoria ehdottaa valtion ja kuntien eläkkeiden avaamista kilpailulle. Helsingin Sanomien mukaan siitä seuraisi, että Kuntien eläkevakuutus Keva ja Valtion eläkerahasto VER voisivat hankkia asiakkaita yksityisestä työeläkeyhtiöiden hoitamasta asiakaskunnasta, koska Kevasta ja VER:sta tulisi työeläkeyhtiöitä. Nyt ne ovat eläkelaitoksia.

Kuntien eläkevakuutuksen tuore toimitusjohtaja Merja Ailus haluaa nostaa johtamansa eläkelaitoksen profiilia nykyisestään. Aiomme olla aloitteellisia, aktiivisia ja ennakoivia, sanoo Ailus. Hän haluaa Kevan mukaan niiden pöytien ääreen, joissa keskustellaan mm. tulevasta eläkepolitiikasta ja työurien pidentämisestä. Keva onkin saamassa lisää painoarvoa, kun se ryhtyy hallinnoimaan mm. valtion eläkkeet. Sen jälkeen Kevalla on 1,3 miljoonaa vakuutettua.

Yksityistetäänkö julkisen sektorin eläkkeet vai lähteekö julkinen eläkelaitos kilpailemaan muiden eläkkeistä. Olisikohan viisasta pitää nämä sittenkin erillään.  Mahdollinen katastrofi voi olla pienempi. Eikä Ailuksen putiikin pidä kilpailla kaikilla konsteilla Vuorian lafkan kanssa.

Terveys on tasa-arvon ja talouden kysymys

HUS:n toimitusjohtajan siis Aki Lindenin edeltäjän , tuleva Kuntaliiton vtj:n Kari Nenosen mukaan ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö on todella kovilla, kun kunnat joutuvat nipistämään talouttaan kaikkialta. Myös kuntien sairaanhoitopiirien omistajaohjauksessa on toivomisen varaa.
- Terveyskeskustyö ei houkuttele ammattitaitoisia ihmisiä. Tekijät väsyvät ja erot eri sosiaaliluokkien välillä kasvavat, kun varakkaammat hakeutuvat yksityisille lääkäriasemille.
Kunnat voisivat kokeilla ennakkoluulottomasti sähköisiä palveluja, liikkuvia palveluja ja muita nk. matalan kynnyksen palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä voidaan muuttaa lisäämällä asiakkaan ja kotona tapahtuvan hoidon osuutta.
- Kuntalainen on tietenkin vastuussa omasta hyvinvoinnistaan, mutta meidän täytyy muistaa, että on ihmisiä, joista on pidettävä huolta kaikissa oloissa. Ikäihmiset, vakavasti sairaat ja lapset ovat esimerkkejä haavoittuvimmista ihmisryhmistä, Nenonen sanoo.
Vielä on paljon selvitettävää ja parannettavaa esimerkiksi palvelusetelien käytössä. Myös terveydenhuollon ulkoistamisen järkevyyttä täytyy tosissaan miettiä. Kilpailu osaavista ihmisistä kiristyy. Kuntien on mietittävä vakavasti kuinka terveyskeskus ja sosiaalityö voisivat olla vetovoimaisia työpaikkoja tulevaisuudessa. (KL)

Terveyskeskusjärjestelmä on kansanterveyttä. Suomalainen järjestelmä on ollut tehokas ja sillä on edellytykset parantaa kansalaisten terveyseroja. Nyt taloudellisen puristuksen kohteena ollessaan helposti laiminlyödään terveyskeskusten kilpailukyky ja samalla astutaan kansalaisten tasa-arvoisessa terveydenhoidossa taka-askelia siihen suuntaan, josta Barak Obama vähän haluaisi tulla poispäin USA:ssa.
Olen vakuuttunut, että eriarvostava yksityiseen vakuutusrahoitukseen perustuva järjestelmä tulee kansantaloudella kalliiksi ja vähäväkisille raskaaksi. Pidetään siis terveyskeskusten toimintaedellytyksistä huolta vaikka sallimalla henkilökunnalle parempia työehtoja. Se on Rawlsin hyväksymää eriarvoisuutta, joka edistää köyhempien asemaa.

Joukossa tunnelma tai ..... tiivistyy

Jutussa on vinhaa perää. Isot kollegiot ovat pahimpia erityisesti sellaiset, joissa on oltava läsnä. Se kuulunee demokratian hintaan.
Mutta kun samaa tautia podetaan ihan vapaaehtoisesti, se on tyhmyyttä tai laiskuutta, niin kuin korkea esimieheni Rallu Sjöström Naviressa arveli. Hän poistattikin kokoushuoneista tuolit ja toivoi, että asiat käsitellään nopeammin. Omaperäinen mutta tepsivä tapa herättää.
Isossa porukassa käy useasti niin, että avoin ja eteenpäin vievä keskustelu käy mahdottomaksi. Silloin ei pelkästään saada mitään aikaa, vaan myös kulutetaan työaikaa.    

Työhyvinvointi sijoituksena

Turhat puheet ja tyhjät toimet.

 Naantali kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen enemmistön  näkemyksen mukaan Naantaliin ei tarvita toista apteekkia. Äänestystulos 7-4 on selvä vastaus, minkä arvon porvaristo kilpailulle antaa. Markkinataloudelle mallia Naantalista.

Ehdokkaat asemiin

Eduskuntavaalit ovat huhtikuussa 2011. Spekulointi on käynnissä. Luopujiakin on tiedossa. Tästäkin vaalipiiristä ainakin Janina Andersson( vihr.) ja Jouko Laxell ( kok ). Lähteekö Liisa Hyssälä kesk, parempiin töihin ratkeaa kohta. Muut nykyedustajat lienevät virkaikänestorin Ilkka Kanervan johdolla lähtökuopissa.
Naantalin oma uusi edustaja Marjaana Koskinen, sd  saa neljä kautta täyteen ja hän on virkaiältään vanhin demariedustaja. Hänen rohkea tekonsa muuttaa Naantaliin voi olla viite johonkin tai sitten ei.
Pikkuisiin päin oleva Heli Paasio ja toiselle kaudelle tähtäävät puolueen I varapuheenjohtaja, melkein naantalilainen Ilkka Kantola, sekä Salon Katja Taimela ovat valmiina. Lähellä läpimenoa viimeksi olleet Virpa Puisto ja Seppo Lehtinen lämmittelevät koneita, mutta varmaan he vastapainoksi miettivät myös muita näkökohtia esimerkiksi Turun johdon järjestelyjä. Puoluesihteeri Ari Korhonen on kieltäytynyt kunniasta ja tähtää jatkokaudelle puoluetoimistossa.

Lähiympäristöstä siis Raisiosta tarjotaan uutena nimenä Janne Laulumaata nuorta metallimies-perheenisää.
Naantalissa olisi potentiaalisia ehdokkaita erityisesti naisten puolella Sirpa Hagsberg,  Arja Savolainen ja nuoremmasta päästä Marika Polso. Kukaan heistä ei ole ilmaissut mitään suuntaan eikä toiseen.

Kokoomuksen puolella on Matti Rantanen saanut nyt laaja tukea kaikilta kokoomuksen paikallisjärjestöiltä. Se on hyvä lähtökohta hänelle. Kokoomuksen joukossa on tietenkin Naantalin ääniharava Taija Terä, jolla on erityisetuna saaristo ja naispuolella olevat aukot. Toisaalta ei olisi ensimmäinen kerta, jos terveydenhoitaja yllättäisi kokoomuksessa. Se voisi tällä kerralla olla Hanna Gustafsson.

Keskustassa maanviljelijä ja osuuspankkimies Samuli Santalahti täyttää objektiiviset edellytykset, subjektiivisista en tiedä. Heini Jalkanen ja Minna Jyrkkä vahvistaisivat – uskallan sanoa jopa kaunistaisivat - keskustan ehdokaskuvaa, jossa puheenjohtajaehdokas Timo Kauniston  ja Esko Kivirannan sekä mahdollisen piirin puheenjohtajan   Pekka Myllymäen  lisäksi tarvitaan naispuolisia täkyjä.

Vihreillä oli viimeksi  Jarkko Kanerva ehkä nyt on Naantalista olisi kuttuurispesialisti  Mirkka Mattheiszenin vuoro tuoda puisto-osastoa syvällisempää vihreyttä.
Vasemmistoliitto tarjonne täältä Terhi Vesteristä, sillä luulen Hannu Raittolan olevan jo nostoväessä. Dennis Livson osaa laskea ja siksi emme taida nähdä listoilla, paitsi jos suostuu ruotsalaisten ääntenkerääjäksi. Perussuomalaisuus ei taida istua hänelle, sen sijaan Juho Kuustosta asia voisi kiinnostaa. Kristillisellä puolella taas taktikoidaan vaaliliitoilla, joten Mika Ratilainen tuskin lähtee sellaiseen peliin.

Jos edellä kerrotulla ja todellisuudella on yhtymäkohtia, ei se ole kirjoittajan vika.

Mietittäväksi

Samuli Porsanger

Rauno Saaren muistokirjoitus Samuli Porsangerista TS:ssä15.2.2010 oli osuva ja koskettava.
 Kunnansihteeri, kunnanjohtaja, kauppalanjohtaja ja kaupunginjohtaja samalla paikkakunnalla on runsaan 30 vuoden aikana on ennätys sinänsä. Mutta sisältö ja saavutukset ovat vieläkin pysyvämpiä. Niistä Rauskikin kirjoitti
Samuli Porsanger piti Raision eduista kiinni, mutta ymmärsi toisten näkemyksiä. Hän oli yhteistyön tekijä. Hän oli taitava, hän otti tilaisuudesta vaarin; Kun turkulaiset riitelivät moottoritiestä, ohikulkutie rakennettiin nelikaistaiseksi. Kun Turusta ei löytynyt tontteja, Raisiosta löytyi.  

Moni aikalainen muistelee aivan oikein, ettei Samuli mikään johtotähti ollut. Hän oli enemmänkin näkymätön käsi, joka aivan aidosti antoi kokeneille kunnallismiehille arvoa ja nuoremmille tilaa. Samu oli vetäytyvän oloinen, poissaolevakin joskus.  Se oli tyylilaji ja tehostuskeino. Hänellä oli neljän tuulen tarkka vainu yhdistettynä saamelaiseen selviytymiskykyyn.

Raisiolla on ollut hyvä herra onni. Samuli Porsangerista se alkoi ja sai jatkoa Rauno Saaresta, jota seuraa Kari Karjalainen. Kaikki erilaisia taustaltaan ja koulutukseltaan. Naantalin on aihetta tuntea kiitollisuutta Porsangerin aloittamasta hyvästä yhteistyön perinteestä. Raision menestys on ollut Naantalin etu.

Saamenkieltä puhuva pragmaattinen sosialidemokraatti on hiljaa hiipuen vaiennut.
Henkilökohtaisesti muistelen suurella mielihyvällä edesmennyttä ystävääni. Hän innosti kansanedustajaksi pyrkimystäni tuntuvalla tavalla: Jos huonosti käy, otan sinut paliskuntaani poropaimeneksi. Ehkä tavataan          

Vipinää vilskettä

Liikuntapäivä oli menestys, vaikka aurinkomme pysytteli poissa. Tämä oli taas muistutus siitä, että pakollisten lakisääteisten asioiden lisäksi on hyvä, että meillä hoidetaan latuja aurataan luistelu-uria ja tehdään liikunnan puolesta työtä. Se on yhteisöllistä ennaltaehkäisevää terveystyötä.Kiitos tekijöille!

Maskulaiset olivat tehneet yhdysladun ja järjestivät tarjoilua.  Meidänkin pitäisi yhteys Merimaskun suuntaan avata.

Uskonasiako ydinvoima ja mitä on kontrolli

Ydinvoimapelissä omatuntokin

otsikolla kirjoittaa Hesarissa  Martta Nieminen  ja lopettaa jutun :

Edustajan kannalta on helpotus, ettei tarvitse tehdä vastenmielisiä päätöksiä asioista, joista ei tykkää. Olin tyytyväinen, etten joutunut aikoinani äänestämään ydinvoimaa vastaa ryhmän enemmistön mukana. Mutta tämä on poliittista taktiikkaa.

Uskonto ja raittius ovat perinteiset eduskunnan omantunnon asiat. Ne ovat henkilökohtaisia eettis-moraalisia valintoja ja niiden suhteen ei ole haluttu yksilöiden käsiä sitoa. Puolueessamme on uskovaisia ja/ tai raittiita. Ja sitten niitä jotka taas eivät ole.
Kun ydinvoima liitettiin tähän listaan, samalla mystifioitiin asia: Näkymätön, hajuton ja mauton, mutta siksi niin vaarallinen. Sehän muistuttaa sielun vihollista. Siinnä sen salaisuus ja sieltä se pelko tulee. Puulämmityksessä kuolee suoraan 20-30 henkeä välillisesti enemmän. Ne ovat luonnollisia kuolemia, kuten kuolema sinänsä on. Mutta ydinvoimassa yksikin on liikaa. Tässä maailmassa,  jossa sattuman tuoma epäoikeudenmukaisuus on jokapäiväinen vieras,  on täydellisen  varmuuden tavoittelua  epärationaalista, joten se on uskon asia. m.o.t.

Tästä tulleekin mieleni  oma kantani ydinvoimaan. Kun sitä kysyttiin eduskuntaan tullessani, vastasin viitaten Aarre Simosen kantaan uskontoon. Hän vastasi: Neutraali. Sanoin samoin ydinvoiman suhteen.
Olin 1980-luvun alussa sitä mieltä, että uutta ydinvoimaa ei kannata rakentaa ennen kuin kaikki yhdistetty sähkön ja lämmöntuotantokapasiteetti on toteutettu. Edelleenkin  mielestäni  ydinvoima on vain yksi energiantuotantomuoto muiden joukossa, tosin ilmasto vaikutusten kannalta katsottuna parhaasta päästä. Myöskin aikasemmilta ajoilta muistan sanoneeni vieläkin käyttöklepoisen näkemyksen: 
Ydinvoima ei ole  ympäristö kannalta niin vaarallista kuin pelätään eikä taloudellisesti niin kannattavaa kuin toivotaan.  

 Kontrolli parempi

Niinpä niin Mitä merkitsikään Leninin kontrolli: Tuomio tiedettin ja perustelut keksittiin !

Ystävän päivänä ulkoilemaan

Tätä Googlesta ei näe,

Naantalin vanhimmat osat puuttuvat Googlesta. Pystyykö Naantalin edunvalvonta korjaaman asian?
Mistä tämä kuva? Nopein vastaaja pääsee Arton hierontaan.

Raikku voitti tunnin mitalla, mutta Urpolla oli toinenkin talo nimettynä. Terve menoa molemmat Arton käsittelyyn.
 

Tarustoa ja totista totta

Gordon Brown uskoo, että jokin globaalimaksu suurille pankeille saadaan aikaan. Hän esitti aikoinaan Tobin veroa ja sen jälkeen on tullut muilta erilaisia ehdotuksia. Brown toivoo, että G 20 ryhmä pääsisi IMF:n johdatuksella yhteisymmärrykseen.
Brown myös vastasi, että hän ei aja ideologista syistä pankkiireille korotettuja veroja.  Veroja kerätään vain niin paljon kuin on tarpeen.   Ne, joilla on leveämmät hartiat, voivat niitä enemmän maksaa. Toukokuussa vaaleihin valmistautua Työväenpuolue on 10 prosenttia konservatiiveja perässä. Ei siis hyvältä näytä, vaikka pää ja finanssiministeri tuntuvat  hallitsevan tilannetta melkoisen hienosti.

Kreikkalainen Eurooppa

Kreikka aiheuttaa päänsärkyä Euroalueelle. Jyrki Katainen miesmäisesti sanoi, että kreikan itsensä väärillä tiedoilla aiheuttamia ongelmia ei panna muiden maksettavaksi. Tavalla tai toisella maksut tulevat heikkenevinä kursseina ja kohoavina korkoina. Nykyisten rakenteiden aikana ei ole kovin helppoa löytää keinoja, joilla heikkoja pannaan kuriin: Koheesiosta siis heikompien auttamisesta  puhutaan toisaalla ja toisaalta pitäisi vetää tukia huonosti käyttäytyviltä pois. Tällainen epäsymmetrinen shokki on meitä kohdannut.
Nyt sitten luodaan linjaa  paradoksaalisesti.  Kreikkalaisesta tarustosta peräisin oleva Euroopan johdannainen Euro kohtaat vakavimman ongelmansa Kreikassa.

Raimo Leinon kommentiin viitaten lainaan tähän KL:stä samaa puhuvan pään:

Toimenpiteet kuntapalveluiden pelastamiseksi

Kuntaliiton esitys ei tunnu vaikealta toteuttaa. Kun kuntaliitto tähtää 2.5 prosentin menojen kasvulla siihen, että alijäämät eivät lisäänny  vuoden 2010 jälkeen on Naantalin taloussuunnitelmassa koko kauden 2010-2013 menojen kasvuksi  arvioitu 4.6 prosentti eli vuotuinen kasvu olisi vain runsaat 1 prosenttia. Tällä vauhdilla Naantali tosin tekee kaikkina vuosian alijäämäisen tuloksen, joka tosin laskee vuoden 2010  -  5.5 miljoonasta  - 1.1 miljoonaan euroon vuoteen 2013 mennessä.

Miksi Naantali ei arvioidulla alhaisella menokasvulla pääse nollan yläpuolelle, jos muut siihen onnistuvat suuremmalla kasvuprosentilla?

Naantalissa syitä on ehkä tulopuolen epävarmuudessa ja suhteellisen suurissa poistoissa. Naantali muistuttaa monilta asukaskohtaisilta tunnusluvuiltaan suurta yli 100.000 asukkaan kaupunkia jopa kertyneiden voittovarojen suuruudessa. Lisäselittäjä voi olla, että meidän menopuolellamme ollaan keskimääräistä korkeammalla tasolla ja näin ollen tavallisia kuntia lähestyminen edellyttää tiukempaa linjaa.

Kaupungin säästöideointi on käynnissä ja näyttää siltä, että vastauksia saadaan. Missä määrin niiden avulla voidaan saavuttaa säästöjä jää nähtäväksi. Sinänsä huomion kiinnittäminen on varmaankin asiaa edistävää.

Kun näinä aikoina on puhuttu eläkeiän korotuksesta ja toimenpiteistä, joilla sinne päästäisiin. Käytäntö kulkee etujuoksussa ja terveyskeskuksen rokotukset luistivat eläkeläisten käsissä hienosti. Mahtaako sittenkään säännöillä olla ratkaisevaa merkitystä. Jospa vapaaehtoisuus käytännössä ja joustavuus saisi lisää sijaa. Sitä kautta voitaisiin saavuttaa nopeammin parempia tuloksia.

Pekka Hjeltin kommentin ajatuksen mukaisesti kirjattiin henkilökunnan ja luottamushenkilöiden kyselyn yhteydessä, että asukkaille suunnattu ideakysely olisi seuraavaksi vuorossa.
Samalla ilmoitan tässä, että tämän palstan kautta saa esityksiä perille vielä tänään!

Kannatamme Mari Kiviniemeä

Paavo Lipponen  on voimakassanainen eikä tunnetusti  silloittele tekstejään. Niin kävi viimeksi, kun hän antoi satikutia TS:n Kepulandia-kolumnissaa Kepun kunta- ja aluepolitiikalle. Pohjanmaan maakuntajako ja koko valtion aluehallinnon uudistus on ollut turhaa kohellusta pääosin täältäkin katsottuna. Siinähän Länsi- Suomen lääni oli suurin häviäjä.  Kepu on ollut yksi mutta ei ainoa syyllinen. Siinnä harjoituksessa on ollut koko maan hallitus mukana.

Ministeri Mari Kiviniemen mollaamisesta en tykännyt. Mari Kiviniemi toimii kuntaministerinä valtionvarainministeriössä, jossa kuten tiedämme on keskittyneenä valtionhallinnon viisaus .
Ykkösministeri  Jyrki Katainen on hänkin organisaatiostaan riippuvainen. Kakkosviulua soittava Kiviniemi on vielä kovemmassa puristuksessa. Sen huomasi hyvin, kun hän lähti kunta-asioissa liikkeelle. Taustatekstit olivat kassanhoitajien laatimia ja kuntia pistettiin nippuun vauhdilla.

Mari Kiviniemi on käynyt useampaan kertaan Turun seudulla. Ensin hän vieraili Turun kaupungin kutsusta ja sai tyypillistä turkulaista naapureja syyttävää infoa. Näyttikin aluksi siltä, että hän oli tarttunut syöttiin. Mutta Mari Kiviniemen olikin muuta maata. Hänen erityiseksi ansioksi on luettava, että hän on ollut valmis kuulemaan muitakin näkemyksiä ja mikä parasta hän on pystynyt tekemään uusia arvioita. Hänen viimeaikaiset kannanottonsa ovat olleet selkeitä ja niistä voi päätellä hän ymmärtää kuntakentän moninaisuuden. Hän osaa vähän lukea rivien välistäkin. Kuntalehdessä Kiviniemi toteaa:

Mari Kiviniemi on myös muistuttanut, että yhteistyömahdollisuuksien etsimistä ei saa kuntaliitos uhalla estää, ja onpa hän jopa toivonut tässä suhteessa asennemuutosta Turulta.

Keskustan puheenjohtajakisassa toivotamme vilpittömästi menestystä Mari Kiviemelle.      

Itämeri kuntoon

  mikko

Mitään vastausta ei tullut eikä Naantalia ei kartalla näy. Puhutaan imagosta ja ympäristön tilan kohennuksesta, mutta tekemään ei ryhdytä. Nyt kuitenkin pienenä lohdutuksena olemme pyytämättä ja yllättäen välillisesti mukana:

Naantali-strategia ei innostanut

Naantalin valtuusto ei innostunut strategia-asiasta. Mistään erityisesti asioista ei keskustelua noussut. Ryhmäpuhevuorojakaan ei tarvittu.  Lauri Laine (sd) oli mietiskellyt asiaa moneltakin kannalta ja käytännön kunnallismiehenä hän kiinnitti huomiota siihen, miten strategiatyöskentely voisi palvella käytännössä tasa-arvoisemman elämän edellytyksiä. Lue Laurin puheenvuoro kirjoituksia palstalta.

Kyselytynti-instituutio ei istu hyvin kunnalliseen suhteellisen edustuksen järjestelmään. Parlamentarismista otetutut mallit tuntuvat turhauttavilta. Kyselytunti tällaisenaan ei lisää valtuuston ja luottamushenkilöiden arvostusta. Tarkoituksettomia proseduureja tulisi välttää. 

Itseasioihin siis Humaliston kaavaan ja keskustan tiivistämiseen, liittyy kovia julkisuuden paineita. Päättäjien tehtävä on päättä eikä asioiden siirtäminen ole mistään kotoisin. Olemassa on useita vaihtoehtoja. Humalistossa voidaan edetä valmistelun pohjalta tai tehdä täyskäännös ja kaavoittaa alue sataman liikennalueeksi. 
Kaupungilla on suvereeni valta kaavoitaa. Sitä valtaa saa käyttää myös kaupungin julkisiin tarpeisiin.Silloin tietenkin kaupungin on lunastettava alueet niin kuin yksitysiomistusta suojelevassa maassa on tapana. Mutta rahalla saa ja hevosella pääsee, sen kummempaa se ei ole.

Keskusta on sitten oma tarinansa.   

Suhteellisuuden tajua etsimässä

Mutta maailmalla mennään toiseen suuntaan.
Julkiset paineet pudottivat palkkioita reippaasti : Goldmanin pääjohtaja  Lloyd  Blankfeinin viime vuoden osakepalkkio oli vain 9 miljoona dollaria, jossa on 87 prosentin pudotusta 68 miljoonan ansioista huippuvuodelta 2007 . Goldman ei maksanut vuonna 2008  johdolle bonuksia ollenkaan.
Goldmanin  32,500 työntekijän  henkilökuntakustannus  oli 2009 yhteensä 16.2 miljardia dollaria eli n. 500.000 dollaria työntekijää kohden.

Suhteellisesti ottaen ja prosenteilla laskien muutos on suurta. Siitä huolimatta arvelen, että Goldmanin väki - johto varsinkin - pärjäävät romahtaneillakin tuloillaan. 
Aina pitäisi jotenkin suhteuttaa asioita kun prosenttilukuja  ja otsikoita lukee. Ilmiselvää on, että jotain uutta järjestystä on yritettävä aikaan saada maailmanlaajuisesti. Eriarvoisuuden kasvulla ei enää saavuteta köyhempien tilanteen paranemista, kuten kauniisti ideaa tuloeroista perustellaan.
Tätäkin pahempaa on, että korkeat palkkiot johtavat helposti moraalikatoon, josta seurauksena saattaa olla uudet finanssikriisit, joista kärsivät maailman kaikkein köyhimmät kaikkein eniten. 

Termit ja teot

Naantalin strategiassa oli valmisteluvaiheessa syrjäytymiseen ja sen ehkäisyyn viittaava kohta. se poistettiin ”rumana” sanana. Tänään Hesarin etusivun uutinen kuuluu:

Lehdessä esitellään valtakunnallisia tilastoja. Nämä prosenttiluvut ovat sellaisia, että meidän pitäisi pystyä ne alittamaan. siinnä on tavoitetta vaikka ei hyvinivointi-Naantalissa saakaan puhua rumia, niin kyllä täällä voitaisiin tehdä hyvää ennen valtiovallan patistusta.

• Perusopetuksen jälkeisiin opintoihin sijoittui vuoden 2007 ikäluokasta 96,2 prosenttia.
• Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kymmenen ja lukiolaisista neljä prosenttia keskeytti opintonsa. Määrällisesti heitä oli 12 300 ja 4 400.
• Tavoiteajassa 2007 valmistui 58 prosenttia ammattikoululaista ja 86 prosenttia lukiolaisista.
• Kutsunnoissa varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jää viidennes. Varusmiespalveluksen keskeyttää 15 ja siviilipalveluksen 30 prosenttia.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhdestä syrjäytyneestä aiheutuu noin 700 000 euron kansantulomenetys.

Asiantuntijapaneeli on huolissaan nuorten hyvinvoinnista: Luokkajako alkaa jo koulussa

Erot hyvin ja huonosti voivien nuorten välillä kasvavat. Kasvua voitaisiin hillitä pienillä ja pysyvillä koululuokilla, sanoo lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian yhteinen paneeli.

Merituuli Saikkosen juttu HS 4.2.2010 valottaa syrjäytymisen juuria. 

60 vuotta kunnallista lehteä !

  on 60-vuotias. Lehti on tänä vuonna myös Naantalin ilmoituslehti. Kuntaliittopohjalla toimivan lehden osakkaaksi Naantali tuli Velkuana kautta. Naantalissa levikki on alle sata. Levikintarkastus Oy:n tarkastama levikki 2007 oli 8837 kpl.

Lehti on paikallislehti, joka pitää tärkeänä tehtävänään tiedon välittämistä.  Silloin tällöin lehteä selailevana tuntuu melkeinpä piristävältä lukea kuivia uutisia. Toimitus näyttää näkevän vaivaa kahlaamalla kuntien esityslistoja ja pöytäkirjoja. Kovassa puristuksessa on tällainen yhteiskunnallistettu tiedonvälitys. Maakunnan valtalehti Turun Sanomat on vahvasti paikallisella tasolla Uudessakaupungissa ja Alma Median Rannikkoseutu painaa tällä meillä päin valitsemallaan journalistisella linjalla.
Toivotamme menestystä näiden Mogulien puristuksessa lainaamalla juhlanumeron mottoa: 

Tulkoon syys ja talvi
Ne kyllä kestetään
Vaikka iäisyys on kesään
         Katariina Honkanen

Strategista pohdiskelua vai pitkän tähtäimen päättämistä

Naantali kaupungin strategia on esillä Naantali kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.2.2010, jonka esityslista esityksineen löytyy klikkaamalla.  

Strategioiden teko on ollut suosittua kaikilla yhteiskuntasektoreilla. Strategia viittaa pidempään tähtäimeen ja suureen vaikuttavuuteen. Strategiset aseet siis pitkän kantaman mannerväliset ydinaseet antavat perspektiiviä termin sisällöstä. Miten siis jotain tämän tasoista tai tyyppistä voitaisiin tehdä pienessä kaupungissa?

Termit ovat termejä ja ottaen huomion strategiaamme kohdistuvan suhteellisen vähäisen poliittisen kiinnostuksen joudumme hyväksymään, että strategiamme on prosessi ja ajatustenvaihtofoorumi enemmän kuin sitovaa päättämistä. Sellaisenaan tällaisen paperin laatiminen on hyödyllistä, kun samalla ymmärretään sen painoarvo oikein. Seminaarit, lausunnot ja käydyt keskustelut ovat perehdyttäneet henkilökuntaa, luottamushenkilöitä ja sidosryhmiä aihepiiriin.

Paperin lopullinen sisältö tällaisen prosessin seurauksena on useimmiten moneen kertaan viilattuna särmätön eikä dialektinen siis vastakkaisuuksia esiin nostava, vaan niitä välttelevä. Tämäkin prosessi on onnistunut, jos yhteisiä näkemyksiä on voitu aikaan saada ja jos ne sitten ohjaavat ajattelua ja tulevaa päätöksentekoa tai vähintäänkin lisäävät toisten näkökantojen ymmärtämistä.

Olen näitä strategiapapereita lueskellut enkä ole voinut välttyä ajatukselta, että näissä on paljon sanoja, joiden sisältö ei avaudu ja joita varmaan tullaan tulkitsemaan monella tavalla. Tästä syystä olen halunnut yhden pohdinnan kirjata kaupunginhallituksen käsittelyn päätteeksi. Olen strategiakokonaisuuteen käsittelyn kestäessä tehnyt ehdotuksia, joista joitakin on otettu paperiin. Hyväksyn enemmistön kanna mukaisen paperin, enkä viime vaiheessa ole halunnut sen käsittelyä jarrutta, vaan pidän tärkeänä, että prosessit etenevät ja päätöksiä syntyy. Omalla paperillani toivon aikaansaavani pohdintaa arvokysymyksistä. Ja se riittää. Kannanottoni  on luettavissa tästä klikkaamalla  

Neste heiluu -Fortum vakaana

·       

    Fortumin vakaa tulos

           Vertailukelpoinen liikevoitto, 1 888 (1 845) miljoonaa euroa, parani vuodesta 2008
Suojausten ansiosta Power-divisioonassa vakaa sähkön tukkumyyntihinta  
Markets ja Russia paranivat selvästi. Heikentyneen Ruotsin kruunun vaikutus lähes -100 miljoonaa euroa.  Osakekohtainen tulos 1,48 (1,74) euroa.Suuria eroja myyntivoitoissa, johdannaisten käyvissä arvoissa ja osakkuusyhtiötuloksessa vuosina  2008 ja 2009. Vahva liiketoiminnan kassavirta EUR 2 264 (2 002) miljoonaa euroa.Ehdotettu osinko 1,00 euroa osakkeelta. Veroja maksettiin 285 miljoona euroa

 Mitä nämä tulokset merkitsevät Naantalille, on tietenkin vähän monimutkaisempi asia ottaen huomioon yhtiöiden monikansallisuus ja verosuunnittelu. Äkkiä arvaten voisi ajatella, että ei aiankaan tilanne ole viime vuotisesta heikentynyt, sillä verotukseen vaikuttavat omat säänökset. Varastotappiot veivät vuoden 2008 veronmaksun Nestee kohdalla miinukselle, nyt taitaa käydä päinvastoin. Pidetään peukkuja.

Aina ei ole sitä miltä näyttää

Kansa käy kuninkaissa ja tukee voimallisesti tulevaa sankaripresidenttiä Sauli Niinistöä. Aivan poikkeuksellisesti jokunen kommentaattori heittivät ihmettelevän kysymyksen, voisiko Sauli Niinistönkin otteissa olla toivomisen varaa.

Vakava kysymys kuuluu: Onko Niinistö edustamansa korkeimman demokraattisen valtioelimen edustajana laiminlyönyt velvollisuutensa puolustaa arvokasta instituutiota. Riippumatta siitä, kuinka oikeana pidetään Niinistön ehdotuksia eduskunnan toiminnan kehittämiseksi, on ulkopuolisen silmin ollut vastenmielistä katsella sitä tapaa, millä Niinistö on nostanut itseään polkemalla edustajia  aiheeseen innokkaasti tarttuvaa mediaa hyväksi käyttäen
Edustajat kokonaisuudessaan päättävät demokraattisessa järjestyksessä eduskunnan kohtalosta sen toimintatavoista ja kaikesta siellä. Eduskunta ei ole päällikkövirasto. Se on kansaneduskunta hyvässä ja pahassa.

Kansanedustajan tehtävä ei ole helppo. Mutta ei se saisi olla helppohintainenkaan. Uskon, että kansaedustajat ovat olleet huolissaan Niinistön tavasta johtaa kollegiota. Eduskunnan hallinnon kehittäminen ei ole edennyt ja eikä Niinistö ole osannut johtaa prosesseja. Hän ei ilmeisestikään ole mikään teamin vetäjä. Kansansuosioistaan johtuen hänen oman arvon tuntonsa on noussut tavoittamattomiin korkeuksiin, josta hän ei vaivaudu tavallisen tallaajan tasolla. Niinistö haluaa erottautua. Hän ei salli, että hänet yhdistetään eduskuntaan, jonka väitetään olevan kansa pienoiskoossa, ja vielä vähemmän kansanedustajiin, joiden pilkataan olevan kansalainen pienoiskoossa. Siksi hän on mieluusti vahvistanut kansalaisten käsitystä edustajien alamittaisuudesta. Se ei ole ollut reilua.

Niinistön epäsuosiolle on aiheelliset perusteet, mutta voi teitä laitostuneet tunarit. Käytävillä ja keskenänne kuiskuttelette nyrkkiä taskussa puiden ja heittäydytte median raadeltavaksi. Julkisuuteen lähetetään kirppusotia käyvä lapsinero ja Imeldan maineen hankkinut reissureetta.  Ei se näin mene. Itselleen sika vahingon tekee kun ruuhen kaataa. Ryhdistäytykää: Pitäkää oikeuksistanne kiinni ja huolehtikaa eduskunnan vallasta ja  arvosta keskittymällä kansalaisten asioiden hoitoon kaikella tarmollanne ja puuttukaa puhemies Niinistön toimiin ensisijaisesti eduskunnan sisällä ei luonnollisestikaan salissa vaan oikeissa paikoissa puhemiesneuvostossa, kansliatoiminnassa ja eduskuntaryhmien puheenjohtajistossa. Puhemiehen epäsolidaarinen julkisuuden kautta toimimista on arvosteltava silloin kun aihetta omalla nimellä argumentoiden.    

Presidentti Halonen valtiopäivien avajaisissa: ”Sopimisen suurta taitoa tarvitaan”

Puheen teksti kokonaisuudessaan

Preidentti muisti: "Keskellä talvisotaa, 70 vuotta sitten solmittiin työmarkkinajärjestöjen ”tammikuun kihlaus”. Se oli signaali ulkopuoliselle maailmalle Suomen kansan yhtenäisyydestä." 
 Hyvä muistutus  niille, jotka kyynelsilmin muistavat menneitä kunnian päiviä  samalla uhoten tupojen tuhoisuutta. 

§ 

Voi meitä

”Puheenjohtajalla itseluottamusta”, sanoi Eero Heinäluoma valintansa jälkeen. Monet kommentaattorit pitivät Urpilaisen liikettä paniikkireaktiona. Eduskuntaryhmä totteli kiltisti puheenjohtajan linjausta.
 Mistä on kysymys? En tiedä, mutta pelkään, että paniikkireaktion lisäksi on kyse pelin politiikasta, jonka tähtäin on puoluekokouksessa. Jutta Urpilaisen on vaikea saada esiintymisillään spontaania tukea. Nyt tarvitaan järjestökonetta ja sen ay-vetoista osaa.
Toivottavasti olen vain vainoharhainen ja onneksi Sauli Niinistöön kohdistettu aiheellinen, mutta typerästi suunnattu protesti peitti demarien sähläilyn, josta ei kunnian kukko laula.

Isänmaan asialla

Pieni ero: STX:lle 500 miljoonaa euroa tukea vai tilauksia

Ylen uutisen kova tukisumma kalskahti korvaan ja katsoinkin TS:n uutista, josta selvisi, että kyse on tilauskannasta. Tuen tarve lienee 100 miljoonan suurusluokassa. Sekin on suuri luku, mutta pienempi kuin julkisen talouden vuoden menetykset telakan toiminnan loppumisen jälkeisenä vuotena.. Ne voivat nousta joidenkin arvioiden mukaan jopa 600 miljoonaa. Toivotaan siis julkisen talouden, Turun seudun, alueen yrittäjien muuta ennen muuta työntekijöiden kannalta, että homma onnistuu.

Ps. Vielä - taas kerran

Ps. Aikaisemmin Pekka Hjelt ja nyt Ville Vuorio epäilevät tukipolitiikkaa - aiheesta. Nyt vaan on käynyt niin, että laivanrakennuksessa ei ole saatu valtioiden tukia kuriin monista yrityksistä huolimatta. Suomii on perinteisesti edustanut tiukkaa linjaa, mutta eivät edes EU:n suuret maat ole jaksaneet toimia reilun pelin hengessä puhumattakaan kauko-idästä. 
Telakkateollisuuden tulevaisuus on ollut tapetilla Suomessa oman aktiivityöurani ajan siis 1970-luvun alusta alkaen. Aurinko on moneen kertaan laskenut suomalaisille telakoille. On puhuttu liian yksinkertaisesta bulk-tuotannosta, joka sopii Suomeen huonosti. On pidetty toimialaa liika pääomia sitovana. Yhteen aikaan lakot ja sittemmin korkea palkkataso jne. ovat olleet toiminnan kannalta ylivoimaisia.

Muutaman konkurssin ja järjestelyn jälkeen on taas viimeisen 20 vuoden aikana telakoiden toimesta Suomen viennin numeroita kaunistettu ja tarjottu työtä yrittäjille ja duunareille. 
Mielestäni vielä kannattaa yrittää ja erityisesti risteilylaivatilausten toivossa. Jos sivutuotteena kehitetään uuden tyypin Ropax-laiva, joka täyttää kiristyneet ympäristövaatimukset, voimme ehkä saavuttaa jotain Villen perään kuuluttamaa tällä toimialalla. 
Toisena näkökulmana - tosin vaikeana - näen sen, että mahdollinen toimialarationalisointi pitäisi tehdä toisenlaisessa suhdannetilanteessa ja silloinkin pakolliset supistustoimet olisi kohdistettava ensin Helsingin telakkaan.

Näillä perusteilla taas kerran annetaan jatkoaikaa työllisyysperustein siinnä toivossa, että toiminta nousisi kuopasta  ja menestyisi omin voimin ollen hyödyksi Suomen  kansantaloudelle ja erityisesti Turun seudulle. 

Eläkeläiset ja koululaiset

Suomalaiset jäävät liian varhain eläkkeelle ja Naantalin koululaiset joutuvat kouluun liian aikaisin. Eihän näillä muuta yhteyttä ole kuin, että ne olivat päivän kysymyksiä:

Eläkeasiat menevät nyt OECD:n tutkittavakasi kun työmarkkinajärjestöt siis EK oli poikkiteloin työntekijöiden hyväksymälle mallille. Vanhanen ei uskaltanut suoraan tukea työnantajia, kun yhteistyö työntekijäpuolella näyttää kestävältä. Hullun hassulta tämä temppuilu näyttää.

Kesä jatkuu elokuussa

Naantali on puhunut, pyytänyt, vaatinut koulujen syyslukukauden alun myöhentämistä. Matkailupalvelut tarvitsevat ”lapsityövoimaa” eli koululaisia ja opiskelijat ovat kesämatkailukohteille välttämätön edellytys. Nyt kuitenkin koulut siis opettajat ja rehtorit yhdessä sivistystoimen kanssa haluavat aloittaa koulut jo elokuun toisen viikon alussa. Näin tekevät muutkin Turun seudun kunnat. Naantalin kaupunginhallitus toivoo, että asiaa harkittaisiin uudelleen. Kaupunginhallitus edustaa yleisempiä asioita ja se välittää matkailuelinkeinon harjoittajien huolestumisen ilmaisun. Eli selkokielellä hallitus haluaa myöhentää koulujen alakamisajankohtaa. 

Ps. Lasse Leinon kommentissa esittämä ajatus osuu; Miksei kysytä niiltä, joita asia koskee? Paljon perustellumpi idea kuin äänestysikärajan lasku. Näin myös kodin ja koulun yhteistyö saisi uusia muotoja.