Yhteinen Naantali -tiedote

• 2011/1
• 2010/2
• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

????????

Helpommin sanottu kuin tehty

Turussa tapahtui merkittävä  vallan vaihdos suuren yksimielisyyden vallitessa. Turun päätökset ovat netissa nopeassa tahdissa ,  mutta oma mielenkiintonsa on siinnä, että sivuilla kävijä ei etusivulla huomaa mitään, vasta etsijä, joka osaa mennä päätöksenteko kohtaan ja sieltä valtuuston ja valtuuston 30.8.2010 kokousselostuksee, löytää alla olevan uutisen:

Turun Sanomien nettisivuilla oltiin näkyvämmin liikkeellä ja siellä oli ehditty juttua kommentoidakin, kuten alta olevasta ilmenee.

Ikäjakautuma on puhutteleva. Randell ja Arve ovat 35 ja Perho ja Leppä yli 60-vuoiaita.
Syntyy se tasapaino noinkin. 

Kahden johtajan malli kyllä tässä yhteydessä näyttää enemmän kuin turhalta. Ja nyt Turku, joka on maakunnan pääkaupunki, joutuu ensin näyttämään päätöksentekokykyään ja ratkaisemaan  tämän ongelman.  Halutaanko siellä mennä johonkin pormestari-nimiseen nimiuudistukseen, vai palataanko normaalin päiväjärjestykseen, jossa on luottamushallinto ja virkamiesjohto. Tampereen ja Pirkkalan kokemukset taitavat vähän laskea intoa ja voi olla niinkin, että kaikkein innokkaimmat pormestarin kannattajat voivat siirtyä normaaliin päiväjärjestykseen, kun useimmille valkenee, ettei paikka ollut häntä varten.

Tällä palstalla on kysytty Randellin mielipidettä Mikko Pukkisen 300.000 asukkaan  Uus-Turku ajatukseen.

Hänen moniselitteinen  vastaus oli, että helpommin sanottu kuin tehty. Se tarkoittanee, että hyvä sinänsä, muttei realistinen.

Tiedämme, että hänelle suur-Turku sopii, mutta hän tietää sen toteuttamisen vaikeudet. Kun hänellä on nyt  runsaat pari vuotta virka-aikaa joutuu hän taiteilemaan Turussa vallitsevan laajentumishaluisten päättäjien ja seudun muiden kuntien vastahakoisuuden välissä. Asemasnsa turvaamiseksi edellinen painaa vakkakupissa enemmän, joten häneltä emme taida saada selvää vastausta siitä, että kuntaliitoksia ei tavoiteltaisi. Toisaalta, jos seudullisessa yhteistyössä saavutettaisiin menestystä voisi siitä saada paljon kauemmaksi näkyvän sulan korkealla keikkuvan pään päälle. Käytännön toimet ratkaisevat ja sen perusteella ainakin me naapurit häntä arvioimme.
Tänään kokoontuva kaupunkiseudun ohjausryhmä  saa ensi kosketuksen siitä, mitä käytäntö on. Randellin asemassa yrittäisin tosissani ja ehkä siihen viittaa hänen halunsa käyttää aikaa näihin asioihin edeltäjäänsä enemmän. Se sinänsä ei vielä ole kovin paljon. Ainakin omasta puolestani sanon, että tukea  tule yhteistyöpyrkimyksille.  

Jorma Pohjaranta 85 vuotta

Jorma Pohjaranta täyttää 85 vuotta elokuun 27 pnä 2010. Imatran suunnalta Naantalin IVO:n peruskalustoksi tullut Jorma asettui Naantalin Taimoon kuuluen siihen joukkoon, joka aloitti uuden Naantalin rakentamisen. Teknisten ay-aktiivi työnjohtaja tuli miehen iässä valtuustoon 1980-vaaleissa, ja  sitä seurasivat muut teknisen puolen luottamustehtävät.
Aurinkosäätiössä Jorma on edustanut sotaveteraaneja, joiden hallituksessa hän on istunut vuosia ja on kuulunut siihen joukkoon, joka on huolehtinut siitä, että kaveria ei jätetä viimeiselläkään matkalla.
Luotettava Jorma on kuljetellut Marskista moneen tavalliseen matkalaiseen.
NTY onnittelee, ja toivottaa, että Jorma järjestää vielä uusia yllätyksiä täyttämällä paljon olemustaan korkeampia ikävuosia. Terveisiä Sulkavalta!

Reijo Aholalle Vallis Gratiae mitali

Täm vuosi on kummallinen, kun on väärä luulo. Eli Reijo Ahola Vallis Gratiae-mitalin saaja oli vanha juttu - mielessäni. Mutta hänhän olikin jakaja ja siksi ansioitunut Naantalin musiikkielämän monitoimitaituri sai vasta nyt huomion osoituksen, joka hänelle enemmän kuin kuuluu. Onnea Reijolle!

Naantalin vuosijuhlassa  palkittiin myös kotipihat.: Vuokratatalo, rivitalo ja omakotitalo. Hyvä ettei  hieno traditio katkennut. Riitta Alho, toimikunnan puheenjohtaja lopuksi muistutti, että parantamisen varaa on. Saksalainen Naantalin vetovoimasta viestin saanut oli käätyä takaisin nähtyään tullin ihanuuden, mutta onneksi he Urpon kanssa saivat tilanteen haltuun ja turistirouva näki Naantalin parhaat puolet. 

Mikko Rönnholm  puhui päätöksenteosta. pitkään.
" Olemme 1950-luvun tapaisessa käännekohdassa niin teollisuuden rakennemuutoksen, kuin Turusta tulevien kuntaliitospaineiden vuoksi. Ovatko nykypäättäjät aikaisempien veroisia rohkeudessaan?"

Veroasioihin jämäkkä linja

Pekka Hjelt osaa kirjoittaa, kun niin haluaa. Teksti on harkittua ja vahvoin argumentein perusteltu. Puoluetoimiston ja puolueen johtohenkilöiden pitäisi juttu lukua tarkasti. Teksit on luettavissa kirjotuksi palstalla.   

 Pekka Hjelt :Veroasioihin liittyy paljon populistista propagandaa (HS 23.8.2010)

Varsinais-Suomen liiton on puolustettava omia ja kuntien oikeuksia

Maakuntahallituksen kokouksessa maakuntajohtaja Juho Savo ajankohtaisissa asioissa otti kantaa ryhdikkäästi tälläkin palstalla selostettuun kaupunkiseutyhteistyön selvityshenkilökysymykseen:.

Maakuntajohtajan esitys oli perusteltu ja selvä.  Mutta hänen äänensä ei paina riittävästi, sillä näyttää ilmeiseltä, että Turku olisi valinnut toimimisen Helsingin kautta. Yhteistyölle ei Troijan puuhevosmallinen toiminta  ei luo edellytyksiä. Vastuu on vahvasti Turun johdon käsissä, mutta ei Varsinais-Suomen liittokaan voi olla äänetön yhtiömies, vaan liiton on puolustettava omia ja edustamiensa kuntien oikeutta.

Ötökkäkisassa punainen vihreä vahvoilla

Entinen toveri Putkonen - kirjoitin Puttonen virheellisesti tahattomasti samalla kertoen, että ei Putkonen niin tunnettu ole meidän aktiivienkaan keskuudessa.
Mutta nyt tuli isän kädestä; Paavo Lipponen nimittää käpykaarttilaiseksi, Voisiko sen pahemmin eli paremmin sanoa.
Politiikan kautta sitä tulee huomaamatta parannettua luonnontietojaan ja kaiken lisäksi on mielenkiintoista  silloin tällöin fokusoitua lähelle. Alla olevasta kopiosta voitte päätellä, että  upeita kuvia on HS:n sivuilla tarjolla. 
Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on oikein, mutta sen väärinkäyttö on tyhmää politiikkaa, jonka takana ikävä kyllä on usein itsekkäitäkin pyrkimyksiä eli omien intressien kuten keämökkien suojelu.  
On siis päivän selvää, että  ihminen - ihmisyys - elämän rakkaus ovat yhteiskunnallisen pyrkimyksemme keskiössä oli sitten kyse teollisuuduunarista, toimhenkilöstä, eläkeläisestä, opiskelijasta  tai syjäytyneistä.
Rakkaus-sana vaan helposti kaupallistuneessa julkisuudessa tahtoo jäädä erotiikan vastineeksi ja sehän sitten niin naurattaa muita toivon uskovaisia.

Mitä mieltä Randell ?

Tästä on ollut viimeiset vuodet kysymys ja on edelleen:

Nimet ja nimitykset muuttuvat, vaan ei sisältö. Nyt odotamme Turun tulevalta johdolta erityisesti Aleksi Randellilta  suoraa vastausta: Yhteistyö vai kuntaliitos?

Helteen pehmittämät puheet jatkuvat

Yhden selkeimmistä muutoksistaan hallitus teki energiaverojen korotuksiin. Turpeelle aiotusta pienestä verosta ei riihen jälkeen jäänyt kuin puolet jäljelle, aloittaa Hesari budjetin arvion. Siinnä meni 20 miljoonaan valtion varoista ja 30 miljoonaa menee maatalouden sähkö ja öljyverokompensaatioon. Kankkulan kaivot kastuvat vaan ei kansa.

Ihan asiaa toverit puhuvat ja Ollli Koski jopa iskevästi, mutta sen sijaan  vähän Jutan jutut tuntuvat vanhan lämmittelyltä, niistä puuttuu terä ja tahto.
Paljon eloisammin budjettia suomii Piia Elonen HS:n kolumnissaan. Teksitii osuu: 

Paavo Lipponen paukuttelee TS:ssä suoria säveliä ja ihan aiheesta. Hänen mielestään hallituksen budjettiriihi oli pelkkää näpertelyä.

Toden totta: Ei juurikaan kukaan muista, miten onnettomien tasa-arvotupojen kautta Suomen työmarkkinat sekoitettiin ja nyt ylpeillään, kun Saaristomeren Teho ohjelma sai sittenkin 3 miljoonaa euroa, kun Turun ympäristöjohtaja Mikko Jokisen mukaan 10 miljoonaa olisi pienin väittämättömästi tarvittava panostus. Ja jos sitten  tekee pienen vertailun, niin turpeen saastuttamisen jatkamiseen löytyi heti 20 miljoonaan tuplasti se summa, mitä meremme olisi tarvinnut. Tämä kaikki tapahtuu Mauri Pekkarisen sormen napautuksella.Tähän kaikkeen  ensin markkinavoimat Euroopassa aisoihin pannut ja nyt Venäjää potkinut kova Jyrki Katainen mukisematta suostuu.

Suunnittelu-uskoa vai naapurikateutta tai valtion taakan kevennystä

Kuntien yhteistyön varmistamiseksi  ollaan nyt säätämässä lakia  selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi  eräillä kaupunkiseuduilla. Varsinaisena ideana on antaa mahdollisuus valtionvarainministeriölle, jolle  kunta-asiat nykyisn kuuluvat,  nimetä jonkun siis yhden kunnan tai omasta aloitteesta kaupunkiseutuselvittäjä . Kunaliitosyhteydessä on tällaista henkilö kaytetty esimerkiksi  Salon seudulla tri Arto Koski toimi tehtävässä. Turku on moneen otteeseen haikaillut  häntä tai vastaavaa kuntaliitoksen päällepäsmäriä.

Me ympärillä olevat olemme yhtä usein toivoneet, että hommat hoidettaisiin omin nokkinemme jälkimaailmalla annetun ohjeen mukaan: ” seiso omilla jaloillasi äläkä luota  vieraan apuun. Kun yhteistyössä on ollut selviä paranemisen merkkejä, emme me vieläkään toivo mitään tällaista, mutta aistimme, että jotain selkämme takaan ollaan tekemässä. Turkulaisten levittämä väite naapureiden mahdottomuudesta on muuttunut Helsingissä jonkin sortin totuudeksi ja niinpä arvelemmekin, että kokoomuksen edustajat ovat antaneet vinkin, että jotta heidän ei tarvitse profiloitua asiassa, he odottavat Vvm:n  tekevän likaisen työn.
Se ei ole hyvä ajatus eikä se auta asiaa. Jo tässä vaiheessa on aihetta korostaa lain tarkoituskohdan perusteluja ja vähän kirjoittaa sitä kohtaa jo etukäteen auki.

Sosiaalinen eheys ja ympäristön kannalta tasapainoiseen kehitys tuntuvat selkeiltä tavoitteilta sen sijaan tuo aina esillä ole kilpailukyky on sitten  vaikeasti määrittävissä. Nykyiseen aikaan liittyen voikin hyvin kysyä, että eikö kilpailukyvyn puolesta useimmiten vaadita kilpailua?
Onkin mielenkiiltoista poliittisesti kuulostella ääniä, jotka tulevat Turusta ja jotka edustuvat markkinatalouteen vahvasti sitoutuneita puolueita, ja jotka kuitenkin luottavat julkisen sektorin suunnittelun voimaan. Demarisosialisteilla voi löytyä myös todellista suunnittelu-uskovaisuutta, eli uskoa siihen, mitä pitää toivottavana.

Oma arveluni onkin, että tässäkin asiassa todellisuudessa tavoitellaan kuntien tulopuolen tasoitusta ei omia mahdollisuuksia parantaen, vaan  pikemmin pyritään siihen, että pienemmät ja joustavammat kunnat eivät pääsisi hyötymään vikkelyydestään ja innovatiivisuudestaan.  

Kun tätä esitystä miettii, tulee aina uudelleen ja uudelleen esille valtiovarainministeriön perimmäinen tarkoitus eli kuntien menojen kurissa pitäminen vähentämällä valtionapuja. Tähän tavoitteeseen voidaan päästä yhdistämälle erilaisia valtionapuja saavia kuntia ja toisaalta kuntia, joiden omaisuusrakenne on epätasainen. Turku nauttii suurista valtionavuista, kun taas kehyskunnat ovat niukimpia valtionapujen nauttijoita. Turulla on omistuksia liikelaitoksissa, joilla on suurta taloudellista arvoa ja siksi Turulle voidaan vierittää vastuita ja pakottaa sitä käyttämään omaisuuden realisointeja  kunnan talouden paikkaamiseksi. 

Parhaat vastaukset palkitaan?

Voihan Venäjä

Venäjällä on tapahtunut onnettomuuksia elokuussa. Esimerkiksi velkakriisi,, sukellusveneonnettomuuksia , terrori-iskuja ja Georgian sota. Ja me muistamme, että vanhakantaiset Janajevin johdolla tekivät vallankumouksen ja Gorbatsov menetti asemansa. Tšekkien vapautuskin taisi päättyä elokuussa aikoinaan.
Niin ja nyt sekin vielä, että Kiina on maailman talouden kakkonen ja nousu vetää Saksaa ja Suomeakin. Sitten se, että yhä useammat kysyvät mitä Venäjä tekee  BRIC ryhmässä, sillä myös Brasilia ja Intia kasvavat vauhdilla ja Venäjä ei.

Nyt sitten palaa metsää ja samalla tulee ilmi, että infrastruktuuri on surkeassa jamassa: Ei teitä ei sammutuskalustoa ja kansa kysyy, mitä tehdään uudella teknologialla kun ei ole vanhaakaan. Venäjän johto pohdiskelee asemaansa. Vladimir Putinin toisen kauden öljy-pullistelu on takana ja ongelmat jäljellä taitaa olla aika hieman nöyrempään asenteeseen.

Venäjän on yritettävä muuttaa kurssiaan saadakseen lännestä tietoa,  teknologiaa ja rahaa. Ei ole vihollisia ei ystäviä, vain intressejä, Sanoo Dimitri Medvedev  ja haluaa olla väleissä Saksan, Ranskan, Italian EU:n ja USA:n kanssa. FT:n kolumnisti havaitsi, että UK:ta ei mainittu listassa ja me tietenkin heinäkuun Kultarannan lämmön olleen vielä presidentin mielessä.
Meidän on syytä siis huomat kyynisyys: Ei vihollisia ei ystäviä vain intressejä. Siis jos intressi sanoo elintarviketuonnille ei niin se kielto voidaan hoitaa tarjoamalla jotain etua. Tästä voisi tietenkin tehdä sellaisenkin johtopäätöksen, että Suomen ulkopoliittiset mukaanlukien liittoutumiset ovat puhtaita intressikysymyksiä.

Suomella on varmaankin annettavaa ja saatavaa Venäjältä. Me jopa Naantalissakin törmäämme yhä useammin venäläisiin turisteihin. Ihan tavallisia , suomalaisista vain kielellisesti erottuvia on entistä useammin käymässä Muumimaailmassa. Näinpä retkeilyvarusteessa pyöräilevän perheenkin täällä. On siis meidän intressi, että Venäjä keskiluokkaistuisi ja pääsisi uudelle kestävämmälle kehityspolulle, joka ei perustu pelkkiin luonnonvarojen avulla rikastumiseen eikä voimaan käyttöön ja näyttöön, vaan todelliseen yhteistyöhön.  Kunpa he saisivat sen Vanhan Aatamin pidettyä kurissa.

Outo lintu

Matti Puttonen tunnetaan monista ominaisuuksista, mutta tärkein niistä Matti Puttonen. Ay-liike on häntä kohdellut tietenkin liian hyvin -ymmärtänyt holtittomuutta. Tietenkin käy sitten niin, että sitä kättä purraan, joka ruokkii. Turha toivo on, että perussuomalaisten energiapoltiikka muuttuisi ydinvoimaa ymmärtäväksi ja risusavoottoja kaihtavaksi. Tässä nyt vaan on sellainen asetelma, jolle taaskaan ei juuri mitään voi; Tarkoitan Timo Soinin agitatsioonikyvyn ja tosiasioiden välistä ristiriitaa.
Suomalaisen perusteollisuustyön on Suomesta vienyt -  ei sosialismi, ei  EU eikä Suomen hallituskaan, vaan se on seurausta yksitysiomistukseen perustuvasta kapitalistisesta maailman järjestyksestä eli siitä, että tuotantovälineiden omistaja päättää. Kun Enso ja UPM päättävät lopettaa tehtaan, on se Sdp:n vika,  on myyvä slogan, mutta  täyttä soopaa.

Putkosen lähtö synnytti tietenkin heti ideoita. Hesarin päivän juttu (yllä kopio) on SDP:n ötökkä. En tiedä oikein miksi se toimittajille Puttosesta tuli mieleen, mutta varmaankin saamme nähdä monta hyvää ehdotusta. Kimalainen yksi esimerkeistä on tietenkin hyvä esimerkki siitä, että se lentää kun ei tiedä, että sen pitäsi lentää. Sdp on olemassa, vaikka sen on manan majoilla lähettänyt  ja Nalle Wahlroos monien toimittajien avustuksella.

Eipä kuulu huutoja!

 Muistamme eduskuntavaalien alla SAK:n äänestysaktivisuutta kohottamaan tarkoitetun mainoksen. Sen tyylilajia pidettiin ala-arvoisena ja kyllä meteliä riitti. Alla kuvattu valtakunnan päämedian HS:n kuukausiliitteen sarjakuva on luokassaan astetta kovempi ja maali selvempi.
Mutta eipä kuulu hiiskahdustakaan.
Eikö uskalleta kun on vastassa maan suurimmat kengät vai
eikö ole halua käydä keskuteua kuvasarjan sanomasta.
Mitä luulet, mistä on kysymys?

Onnittelemme IVO-Fortumin taitelijoita voimalaitoksen hoidosta ja myös kuvista

Naantalin teatterin 96 prosenttinen osuma

Pirtua näytelmä Dramatöörit lavalla on nappisuoritus:
Kokonaisuus toimii ja viihdyttää. Ohjaus ja musiikin sovitus, rooli valinnat ja ennen muuta vahvasti samalta tuoksuva henki veivät katsojan mennessään.
Viihdyttävää mobiilia kesäteatteri on sensaatio.
Sellainen ilo on meillä täällä saaristo Naantalissa ja vähän ulkopuolellalkin suotu.
 

Menkää katsomaan nyt joukolla, niin parhaalla mahdollisella tavalla palkitsette tuon ahkeran, ammattitaitoisen ja innokkaan teamin. Samalla suotta  itsellenne iloisen hetken, joka ei estä ajattelematta alkoholikysymystä, kieltolakia, ihmisen osaa ihan niin vakavasti kuin kukin haluaa.

http://www.naantalinteatteri.com/esitykset.php

Mihin uskoa?

Aku Aittokallio vinkkasi lukemaan Talous-Sanomista  jutun, josta muutamia lainauksia alla:

Voi tietenkin arvata, että jenkeille, jotka ovat tottuneet hyötymään varmasta dollarista ja ovat siten saaneet seteleiden liikkeelle laskusta huomattavia voittoja, tämä tilanne on kenkkumainen. Mutta kyllä tässä on kestämistä kenelle tahansa. Me olemme riippuvaisia pankkiireista, jotka piiskaavat poliittisia päättäjiä tekemään rikkaista rikkaimpia muiden köyhtyessä ja kaiken kukkuraksi saamme olla nykyisestä vähästäkin kiitollisia gangstereille!

Fed:n pääjohtaja, joka arvio uuden pysyvän nousun vievän vuosia, onkin herättänyt ajatuksia, että dollaari heikkenee tai sen annetaan heiketä. Se on nyt jeniä vastaan 15 vuoden alimmilla tasollaan ja euroakin vastaan kolmen kuukauden takainen tasoon on noustu.
Nämä tekijät näyttäisivät FT:ssä olleiden arvioiden mukaan tekevän Carry Trade:sta ( rahan rahtaamisesta) taas hyvin kiinnostavan puuhan. Riskinottohalua on, ja se johtaa lissääntyvään Carry Trade:iin eli lainataan alhaisen koron valuutassa ja sijoitetaan korkeamman koron valuuttaan ja kaiketi sitten vielä uskotaan, että dollari heikkenee ja muut valuutat vahvistuvat. Yhtä kaiki siis tehdään rahaa rahalla, joka hyödyttää vain tekijöitä ja aiheuttaa suuria riskejä, kuten tuoreeessa muistissamme tiedämme.

Tällaisessa maailmassa pitäisi tavallisten ihmisten luottavaisin mielin tehdä jokapäiväistä työtään ja luottaa siihen, että vaikka kukaan ei tiedä mitä tulemaan pitää, niin että  jotenkin menevät nuo suuretkin kuviotkin kohdalleen . Tällaisessa maailmassa tulee helposti mieleen, että meille kirjassa kerrottu suuren Mestarin  suhtautumistapa katsoa taivaan lintuja ja uskoa, tuntuu kovin järkevältä asenteelta.

Pensamon Papu

Tarua, muttei totta kai

Raimo Vahteran kirjoittama Turun rahapaja oli sopivaa kesälukemistoa. Kirja sisälsi ennakko-odotuksia paljon vähemmän edes viitteellistä yhteyttä  Turun vuoden 1980-luvun alun tapahtumisiin. Romaanista on puhtaasti  kysymys, vaikka  yksityiskohdissa oli hauskoja jotenkin tutuiltakin tuntuvia katkelmia, mutta vanhaa lasselehtimäistä heittoa mukaillen
-  Jos lukija löytää yhtymäkohtia todellisuuteen, on se puhtaasti lukijan vika.

Kun kirjan sanoman oikein typistää, voisi lopputulemana pitää, että poliittinen peli saadessaan 1980 kunnallisvaalien jälkeisiä mullistuksia aikaan, on tuhoisaa rattaissa jauhautuneille pelin uhreille.

Totuus on sanomatta

Tulin itsekin vedetyksi Kirsti ”Miina” Smolanderin loikkaukseen mukaan, kun kunnallistoimittaja -kirkkoherranakin myöhemmin toiminut -  Aimo Oristo  julkesi väittää, että Heikki Munter ja minä, oikeistodemareina,  olisimme lupautuneet Smolanderin vaalikampanjan rahoittajiksi. Väite oli perätön eikä ainakaan minulla enkä usko, että hyvin varovaisena miehenä tunnetulla Heikki Munterillakaan,  ollut asian kanssa mitään tekemistä.  Mutta kysymys oli savuverhosta, jolla tosiasiallinen asetelma käännettiin sosialidemokraattien sisäiseksi jutuksi. Sen sijaan vaalirahoitus ja sen maksaminen on ollut ainakin yhtenä syynä Smolanderin epätoivoiselle teolle.
Arvelen, että lupauksia innokas, mutta poliittisesti kokematon,  Miina  ehti saada myös sosialidemokraattisilta tovereilta. Hänen piti juristina kilpailla eduskunnassa hieman hankalan maineen saaneen Paula Eenilän kanssa.  Miinan raflaava olemus ei kuitenkaan uponnut sosialidemokraattiseen vähän harmaampaan pirtaan ja niin hänen vaalituloksensa jäi odotuksiin nähden vaatimattomammaksi. Minulla taas toista kertaa eduskuntaan pyrkivänä, ja sen jokainen voi uskoa, oli omassa kamppailussa enemmän kuin paljon puuhaa ja vaikeuksia, joten vain todella pahansuopainen mielikuvitus voi väittää minut osalliseksi käsittämättömiin operaatioihin muiden ehdokkaiden puolesta.

Häpeämätöntä retoriikkaa

Turun Sanomien etusivulla oli tänään elokuun 3 pnä 2010 kaksi kirjoitusta. Lehti oli lainannut Hämeen Sanomia otsikolla: Niinistö muistutti mitalin toisesta puolesta. Tekstissä kerrottiin Niinistön sanoneen, että retoriikkaa on saanut faktoista täyden voiton.
Ja toisessa kohdassa: ” Niinistö siis väläytti Kataisen ilosanoman toista puolta: Vaikka talous kasvaa 2, 5 prosenttia ensi vuonna, valtio ottaa lisävelkaa lähes yhdeksän miljardia”

TS:n päivän kolumnisti Jyrki Katainen puolestaan hehkutti  hallituksen saavutuksia kirjoittamalla:
”Ensi vuonna vedämme valtion menojen kasvun tulojen kasvua pienemmäksi. Näin velkaantuminen alkaa supistua, vaikka onkin erittäin huolestuttavalla tasolla edelleen.

Nyky-Suomen Sanakirja: Supistua  pass. v (<supistaa ) tulla suppea(mma)ksi, mennä suppuun, kokoon supeta, suppeutua; typistyä, vähentyä, tiivistyä, kutistu.

?????   !!!!!

 Eikö Suomessa ole oppositiota, ovatko toimittajat sokeita tai lukutaidottomia ?

Asiat kuten ennen, mutta me köyhempiä

Toukokuun alussa  Kreikka-kriisin yhden ratkaisupäivän jälkeen Jyrki Katainen  hehkutti, että kansanvallan ja rahanvallan kamppailussa on kansanvalta ottanut niskalenkin. Tällä palstalla uhoa rauhoiteltiin ja sanottiin, ettei ainakaan kovaan ääneen sopisi kehuskella, kuulevat vielä.  Sauli Niinistö kuukautta myöhemmin esitti, että kuka mahtoikaan  selättää ja  kenet ja epäili, että siinnä taisi käydä päinvastoin, kuin mitä hallituksemme herrat luulivat.

Nyt viikonvaihteessa FT:n kolumnisti  philip.stephens@ft.com  kertoi oman näkemyksensä lopettamalla kolumninsa seuraavasti:

Vaikka poliitikot paremmin tunnistavat yksittäisten laitosten ja rahoitusvälineitä keskinäisen riippuvuuden ja haavoittuvuuden  riskit, ne eivät ole läheskään yksimielisiä  siitä, miten maailmanlaajuisen valvonnan vastuuta jaetaan. Joten, kolme vuotta eteenpäin ja asiat ovat paljolti kuten ovat olleet - paitsi että useimmat meistä ovat köyhempiä. Markkinat määräävät. OK?

Kolumnin sanoma tulee täysin selväksi siihen liitetyssä kuvassa. Ihmettelemme vain, että missä luuraavatkaan niskalenkki-selättäjät, . Ovatko sankarimme Kiviniemet ja Kataiset varjona taustalla vai ovatko he   onnistuneesti vaihtaneet puolta vai onko tilannetta tulkittava  niin, että eivät he ihan ole oletkaan niin kovia tekijöitä, kuin puheista voisi luulla. Oikea paikka taitaisi olla aisan kannattajan rooli ja se voikin olla ihan hyvä ja viisas valinta.

.

Mikä oli se ero Pikku Myyn ja vanhemman naishenkilön välillä

Saimme hyviä vastauksia

.

Jos oikein  itse kuulin, niin TP:n suusta tuli tuo Urpo Alhon kertoma 50-vuoden ikäero. Matti Rantasen vinkkelista katsoittuna 15 vuottakin on paljon ja riippuu tietenkin Pikku Myystäkin.
Nutturan puute on sekin Jocen  oiva havainto puhumattakaan Lassen luonteen piirteiden erittelystä ja sen oikeutuksesta.
Unikeon lounas tarjotaan kaikille vastannneille Merisalissa. Lounaslipun, joka nimi huomioon ottaen tarkoittaa aamiaista, saa Kaivokatu 20:stä sovittavana aikana.