Yhteinen Naantali -tiedote

• 2011/1
• 2010/2
• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Ajatteleminen ei olisi tutkijallekaan pahasta

Timo J Tiukka kirjoittaa HS:ssä 18.5.2012 tutkija nimikkeellä:

Taas puolestani kysyn, että mihin tarvitaan tutkijoita, joilta puuttuu kyky arvioida itse esittämäänsä kysymystä ryhmäetujen ajamisesta. Asiaan saa helposti vastauksen katsomalla kannattajakuntien sisältöä: Keskusta on maanomistajien puolue, Kokoomus yrittäjien ja hyvin toimeentulevien, Sdp palkansaaja- kuluttajan puolue ja muut ovat sitten mitä ovat. Se, että puolueet vaalimainonnassa ja papereilla puhuvat asioista yleisesti ei tätä tosiasiaa muuksi muuta.

Miksi sitten voidaan olla yhteistoiminnassa, vaikka intressit ovat erilaisia, johtuu siitä, että on sittenkin intressejä, joissa on yhteistä voitettavaa enemmän kuin toisilta ”luokilta” olisi mahdollista saada.
Tällä hetkellä esimerkiksi EU:n tilanne vaati yhteistoimintaa, jos haluamme välttyä kaikkien kannalta huonoimmilta tulevaisuuden vaihtoehdoilta. Siksi Kokoomuksen ja Sosialidemokraattien luokkavastakkaisuus on pienempää kuin yhteinen intressi omien ryhmien puolesta.

Katsokaa vaikka tässä olevaa arvioita siitä, mitä Kreikasta voisi seurata. Vaikka ei Suomea tuossa tuotannon romahduskuvassa ole eritelty, niin tuskin kukaa uskoo Suomen ainakaan Saksaa paljon paremmin pärjäävän

Nykyinen Kultarannan koulun paikka on suosittu eikä oikein suunniteltuna kallis ja sitten taas Tonestoria

Kultarannan koulun sijoitus oli esillä periaatekannanottona. Pohjaesitys oli, että uusi koulurakennus rakennettaisiin Rymättylän tien eteläpuolelle uudelle omalle tontille. Perusteluna on ollut kustannuslaskenta, jossa on otettu huomioon rakennusten, liikenteen aiheuttamat ja tontin hankinnan kustannuksia. Opettajat ja oppilaat eivät ole pahemmin valittaneet nykyisestä koulusta, vaan siellä on viihdytty.   Kaupunginhallituksessa keskusteltiin vilkkaasti Hannu Aallon, sd palautusesityksestä ja asia jäi kokoomuksen toivomuksesta pöydälle.

TONESTER OY LTD:N ESITYS RYMÄTTYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTTAMISESTA

Vaikea ja hanakala asia on tämä Toenestorin juttu. Sosialidemokraatit esittivät, että yritykselle haettaisiin uutta paikkaa ja toiminta siirrettäisiin sinne. Yritys ei näytä tähän olevan valmis resurssisyistä, joten tilanne on sellainen, että työtä voitaisiin jatkaa nykyisillä paikoilla. Se tuntuu hieman hankalalta, kun valituksiin on niin monessa vaiheessa nähty toiminta mahdottomaksi.
Ympärillä olevien asukkaiden kannalta on tietenkin sietämätöntä, että tällainen ristiriita jatkuu. Ehdotettu kaavaratkaisu ratkaisu tulee laukaisemaan pattitilannetta. Vähän tässä on käärmettä-pyssyyn-menetelmästä  kysymys ja sellaiseen ei julkisen vallan pitäisi tukeutua.

Muutokset jatkuvat, mutta mitä tästä seuraa?

Nordrhein –Westfalenin osavaltiovaalientulos

Osavaltio on Saksa pienoiskoossa, sanotaan. Paikkajako näyttää erilaiselta kuin vaalitulos ja sejohtuu vaalipiirijaosta ja valintamenetelmästä, jota en tarkalleen tunne.

Oleellista on kaksi asiaa: 
Sosialidemokraattien, SPD:n  voitto ja Kristillisdemokraattien,  CDU:n tappio.
Tätä ei suosittu poliitikko liitokansleri Angela Merkel voi ohittaa, vaikka mitä tuli ennen vaaleja sanottua. Vapaat demokraatit (FDP) vähän voittivat ja Vihreät (Grune) vähän  hävisivät ja Vasemmisto( Die Linke)  menetti paikat ja Piraatiti (Die Piraten) nousivat kertaheitolla osavaltioparlamenttiin. Tämä on kimuranttia eikä suosi heti ensilukemalta suurta koalitiota, jota olen pitänyt eurooppalaisena mahdollisuutena. 

Henkilökohtainen, mutta yhteiskunnallinen ?

Itsekuria ja veroja

Meidän, jotka olemme olleet luomassa julkisten palvelujen verkkoa ja meidän, jotka   edelleen uskomme niiden paremmuuteen , on uskallettava ylläpitää itsekuria. Se tarkoittaa, että on hoidettava asiat niin, että ei anneta aihetta muuttaa hyväksi todettua systeemiä millään yksitäisellä radikaalilla tempulla, kuten palvelujen yksityistämisellä. Siihen suuntaan muuten valtionvarain ministeriön puiteohjelmassa viitataan. Lue juttu sokea taluttaa kuuroa.

Tähän samaan ajatusmaailmaan kuuluu se, että meidän on huolehdittava verotuksesta: Määrästä ja oikeudenmukaisuudesta. Siksi tarvitaan kunnallisveropohjan laajennusta pääomaveroihin.
Naantalissa silloin ENNEN MUINOIN, kun ei hyvinvointiyhteiskunnasta tiedetty mitään, maksoivat kaksi VARAKKAINTA Mannerheiminkadun kauppias-liikemiestä puolet kaupungin veroista, nyt monet rikkaimmista eivät osallistu näihin talkoisiin lainkaan.

Se kääntyy sittenkin

Marion Montti, joka monien mielestä  osoitettiin saksalaisten kuritalouden edustajien  toimesta Italian pääministeriksi, on hänkin rohjennut lausua tukevansa  kasvupolitiikkaa tosin toivoen, että se saavuttaisi ymmärrystä ”saksalaisten mielissä ja mikä vielä vaikeampaa heidän sydämissään unohtamatta kukkaroa”.

Kun Berliinillä ei enää tule tukea oikein missään, Suomea ei tässä yhteydessä noteerata ja Barosson komissiossa jo enenen Ranskan vaaleja heräteltiin kasvuideoita, on Saksassa muutosta ilmassa, kuten tällä palstalla eilen kirjoitettiin. Seuraavat maapäivävaalit ovat ovella ja tilaanne Angela Merkelin , jota ei sittenkään ole syytä pitää joustamattomana eilkä poliittisesti typeränä,  kannalta  on vaikea.
Toivotaan, että jäät lähtevät liikkeelle aiheuttamatta liian suuria vahinkoja, sillä Saksan "vallankumouksia" ei tule mielenkään toivoa, niiden seurauksista,   kun ei kansallismielisyyteen taipuvaisessa paremmassa kansakunnassa, voi tietää. Sen sijaan muutosta hallitusti on pidettävä sekä meidän suomalaisten, että Euroopan kannalta parhaana: Suuri koalittio kaikessa ilottomuudessaan olisi enemmän kuin toivottava. 

Vanhakin vaivautuu

Olen saanut valtuuston puheenjohtajana sellaisen kunnian, että silloin tällöin kunnia- ja ansimerkkienjakotilaisuudessa ja useammin kevätjuhlissa  saan puhua kaupungin henkilökunnalle. Äänentoisto on useasti ollut ongelma ja kuuluvuus rajoitettu suuren vierasjoukon paikalla ollessa. Puhuminen on silloin – ei kivaa, kun puhensorina ylittää hyvänkin kovaäänisten volyymin. Kun masiinat toimivat ja puhensorina senkun kiihtyy, tulee vakuuttuneeksi, että se on puhujasta tai hänen tekstistään kiinni. Viimeistään silloin, kun  näkee suurimman toimialan johtavien virkamiesten suun käyvän  koko jutun aikana , on vakuutunut, että juttu on turhanpäiväistä. Kun yrittää etukäteen ajatella, että jotain pientä sanoman poikastakin pitäisi puheeseen liittää, ja kun sanoma ei mene perille, tulee vähän toivoton olo.  Joskus sellainenkin kotoa ja kouluajoilta periytyvä oppi tulee mieleen, että nk. hyviä tapojakin voisivat ainakin herrasmiehet  noudattaa.  Mutta sellainen aika ei varmaan koskaan enää palaa.

Kevätjuhlissa annettiin aplodit huomenna Snellmanin päivänä  70 vuotta täyttävälle tälläkin viikolla kolmessa konsertissa soittavalla professori Arto Norakselle. Juhlakonsertti on kesällä Musiikkijuhlien aikan ja olisi tietenkin hienoa, että salit silloin olisivat täynnä.

Kirjoituksia palstalla on kunnia- ja ansiomerkkien saajien tilaisuuden ja kevätjuhlien puheaihiot, jotka ovat luettavissa otsikolla Henkilökunta ratkaisee.

Berliini ojentaa kättään periferialle.

 Yllä oleva oli FT:ssä tänään toimituksen jutun otsikko

Saksaa on syytetty siitä, että se pitää muuta Eurooppaa panttivankinaan. Mutta nyt kriisin kriittisellä hetkellä on merkkejä tyylin muutoksesta.

Joustamaton Bundesbank ilmoittaa sietävänsä korkeampaa inflaatiota ja Wolfgang Schäuble antoi tukensa maansa työläisten korkeammille palkoille.
Tähän viittasi Martin Wolf ehdottaessaan Francois Hollandelle, mitä hänen pitäisi Saksan kanssa sopia. (kts alla ajankohtiasjuttu aiheesta)

Tämä ei ole nopea keino saada aikaan perifeeristen siis velkaantuneitten alijäämä maiden  kilpailukyvyn paranemista Saksaan verrattuna, eikä tästä ole suoranaista apua ajatellen velkarahan saantia esim. Espanjassa ja Italiassa. Mutta tämä suunnan muutos voisi olla merkki markkinoille, että kaikkea yritetään. Tämä on joka tapauksessa jotain jotain sellaista, mitä pidetään mahdottoman vaikean , mutta toisaalta lähes ainoana mahdollisena tienä mennä eteenpäin.

Kreikka on sitten ihan oma lukunsa. Mutta se ei ole ratkaisevassa roolissa, sittenkään. Sille löytynee ratkaisu. Painopiste on selvästi Espanjassa ja sen pankkijärjestelyistä täytyy tulla selvyys ennen kuin Espanjanajalta vaadittavia tavoitteita voidaan höllentää aikataulua rukkaamalla.

Francois Hollandella on pieni mahdollisuus onnistua ja saada suuri suunnan muutos. Suomi vois nyt olla omalta pieneltä osaltaan tässä rakentavana tekijänä. Jospa sellainen ihme näkisi päivän valon, että arvovalta asetelmat joustaisivat hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. 

Sosialisoinitia ajan hengessä

Espanjan pankeilla on 180 miljardia ongelmaluottoja kiinteistöihin. Näiden osalta olisi varauduttava  30 prosentin osalta  luottotappioihin.
Osittain kansallistettu Bankia ja sen emopankin  BTA:lla on ongelmaluottoja eniten 51,5 miljardia. Arvioidaan, että pankit tarvitsevat vielä tänä vuonna 100-250 miljardia lisärahoitusta saavuttaakseen 9 % omien varojen tason.

Eiliset Espanjan  toimenpiteet laskivat osakkeiden arvoa, kun taas  Espanjan valtion pitkä  korko nousi yli kuuden prosenttiin. Samalla Espanjan valtion  lainoittajista monet siirsivät joukkolainoja taivaallisiin kohteisiin Saksaan, USA:n ja Brittien lainoihin.

Mielenkiintoista tämä maailman meno: Kun sosialistiti hävisivät vaalit ja oikeisto astui valtaan, niin samalla sosialisointi loikkasi eteenpäin.

Vaikea Eurooppa-päivä

Mitä tämä kuvio kertoo? Lue juttu

Euroopan toivo: Frncois Hollande

Gideon Rachman: Kreikan kriisi tulee nopeasti paljastamaan herra Hollanden
Gideon Rachman FT:ssä näkee Francois Hollanden Saksan ja Välimeren välissä ja sanoo:

Kreikan poliittisen ta kaaos yhdessä  joustamaton IMF: n vaatimusten kanssa  tekee ensikesän kriisitä vaikean.. Tässä tilanteessa  EU:n  edessä on  historiallinen  valinta. Annetaanko vielä enemmän tukea Kreikalle ilman IMF tukea? Vai kieltäydytäänkö  auttamasta Kreikka – hyväksyen  kaikki poliittiset ja taloudelliset riskit, jotka tulevat tällaisen valinnan myötä? Tällaisen kriisin kohdatessaan presidenttiehdokas Hollanden epämääräinen ja nostattava retoriikka  säästää Eurooppa leikkauksilta  ei relevanttia puhetta.

Martin Wolf  FT:ssä antaa ohjeen Francois Hollamdelle :

Hänen pitää nousta keskustelemaan muiden kanssa kuinka ne odottavat euroalueen lopettavan kriisinsä. Hänen pitää tukea innokkaasti Wolgang Schäublen viisasta huomiota saksan korkeimmista palkoista.  Hänen on painotettava, että on näkyvissä vain  viisi mahdollisuutta lopettaa kriisi
Ensimmäinen ja paras olisi  tehdä symmetrinen sopeutus epätasapainoon, joka syntyi ennen kriisiä, samanaikaisesti heikoimmin maiden reformien kanssa.

Toinen olisi pysyvät rahasiirrot ylijäämämaista alijäämä maihin.
Kolmas olisi euroalueen piinallinen muutos ylijäämäiseksi -  Saksan toivomaan suuntaan.

Neljäs olisi puoli-pysyvä taantuma heikoissa maissa ja

Viiden olisi osittainen tai totaalinen euroalueen hajoaminen    

Ainut järkevä valinta olisi ensimmäinen. Mutta sillä tiellä ei euroalueella nyt olla. leikkaukset pitäisi ajoittaa realistisesti  sopeuttaen rakenteellisiksi reformeiksi.

Hollanden onnistumismahdollisuus tarjoilla tällainen muutos on vähäinen. Mutta muistetaan, että valuuttaunioni oli Ranskan suunnitelma. Franois Mitterrand , hänen sosilaistiedeltäjänsöä , allekirjoitti Maastrichtin sopimuksen. Hollanden tehtävä ja tavoite tulee olla kääntää vihamielisyys toivoksi. Hän taitaa epäonnistua. Mutta hän on ainoa Euroopan johtajista, jolla on halua ja kyky yrittää.

Viikon vaihteen tuulet?

Euroopan vaaliviikonvaihde oli käänteentekevä tai sitten ei. Tarkoittaa, että varmuudella ei voi mitään sanoa.
Erkki Tuomioja analysoi, että Kreikan tilanne näyttää mahdottomalta, mutta Ranskan tulos tuo mahdollisuuden!

Tälläkin palstalla on todettu, että Suomessakin Ylestä lähtien luotetaan pankkijuppeihin näissäkin yhteyksissä. Talousnäkemys ei ole pelkästään yksipuolinen vaan se on myös aina puolueellinen: Intressi on pääoman, rahan näkökulma.
Tilannetta on arvioitu kirjoituksia palstalla: Vaaleilla on vaikutusta otsikon alla

Elohopea on nousussa; kuvataan lämpenevää.

Rakennemalli mahdollistaa - osaako Naantali toimeenpanna

Naantalin valtuusto hyväksyi yksimieleisesti kaupunkiseudun rakennemallin. Kiitoksia sateli prosessista ja siitä, että Naantalin toiveet oli otettu huomioon. Vihreillä oli epäilyksiä tavoitteen realistisuuden osalta yleisesti ja erityisesti Naantalin osalta ja Samuli Santalahti taiteili Naantalin ymmärtävän ja keskustan kriittisen kannan välillä. Kokoomus ja sosialidemokraatit pitivät saavutusta tärkeänä osoituksena kuntien yhteistyökyvystä. Kuntarakenneuudistuksilta putosi pohja. 
Lauri Laine sd-ryhmän varapuheenjohtajana ja saariston miehenä näki asiat selkeästi: Saaristolle on luotu mahdollisuudet ja loput siis muu kasvu etenkin Naantalin keskustaan onkin sitten Naantalin omissa käsissä ja siinä sitä työtä riittää. Lue Laurin puhe tästä.

Merimaskun keskustan kaava olisi pitänyt vielä palauttaa vasemmistoliiton mielestä. Voi aikoja, voi tapoja. Puoluepiirien sopima jätehuollon paikkajako ei sopinut Raittolalle, joka lienee ainut piirihallinnon edustaja peräti varapuheenjohtaja Naantalin valtuustossa. Mutta ei se narisemasta estä.

Kohtuutta kaivataan

Olin pettynyt Jorma Ollilan haastatteluun lauantain ykkösaamussa. Patruunaksi muuntunut Ollilla osoitti melkoista sokeutta arkielämää kohtaan sekä erityisen huonoa tilannetajua.
Enää ei kysytä Ollilaan presidentiksi, eikä hän vaikka kolme kertaa vastaisi kyllä, löytäisi puoluetta joka hänet huolisi. Niin muuttuu maailma ja Suomi siinnä sivussa.

Saa nyt nähdä, kuinka kauan hän Shellissä saa jatkaa.  
Jos vertaa Ollilaan ja Wahlroosia on siinnä hiuksen hieno ero: toisella on sentään kaikessa ärsyttävyydessään silmän pilkahdus svenskastavaa virnistystä,  kun toinen pohjalaisella pohjaalaisella yksioikoisuudella tietää, että moon meiltä ja soon oot meirän grananista.

Hollande

Kuuntelin aamu-uutisia ja siellä kuvattiin, että Francois Hollande olisi hyökännyt presidentti   Nicolas Sarkozytä vastaan.  FT:ssä taas kerrottiin, että  Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy kävi  aggressiivisesti Francois Hollanden kimppuun mutta ilmeisesti ei tehdä vakavaa vahinkoa hänen sosialistinen haastajalleen, joka taisteli ja antoi  takaisin iskun on iskusta.

Keskustelun teemat olivat tuttuja:  taloudellinen tilanne, maahanmuutto ja Ranskan muslimien sopeuttamispolitiikka. Tietenkin istuva presidentti yritti kalastella pois jääneiden kannatusta ja tietenkin hän moitti Hollandea vastuuttomaksi EU politiikassa ja kasvun optimismissaan.

”Sitä vastoin puheet, että kuluttamalla Eurooppa pääsisi ulos velkaongelmista,   on harhaa. että Korkeasti  verotettu , erittäin säännelty, voimakkaasti velkaantunut manner  kuten Eurooppa turvautumalla julkisiin investointeihin rakentaisi taas uutta  tietä ei mihinkään.”

Ei ole vaihtoehtoa leikkauksille, kertoo Gideon Rachman , joka ruttaa amerikkalaisten Larry Summersin ja Pual Krigmanin opit kasvun tukemisesta.  enemmän valtion rahoittamia julkisia rakennusurakoita yksinkertaisesti rakentaa toinen tie ei minnekään.

laineet käyvät kovana ja varmaa on, että jotain uutta tullaan näkemään. Yhden totuuden aika kestää, kunnes toinen tulee ja kolmas tie löytyy tavalla tai toisella. Saksa ja Ranska eivät ole EU, mutta ei ole EU:ta ilman Saksaa ja Ranskaa. Hyvä olisi, että tahdon muodostus kulkisi yli blokkirajan. Onnea   Francois Hollande!

Työn tekijä

Vappukuva

Vappuperinne

Työväenliike, ylioppilaat ja kevät juhlivat yhteisymmärryksessä!
Liputuspäivä on Suomalaisen Työn päivä, ettei sitä sotkettaisi työvänliikkeen päiväksi.

Vapun vietto mielenosoituspäivänä alkoi 1890 Yhdysvalloista. Sittemiin  siellä 1. toukokuuta vietettiin vuodesta 1921 ”amerikkalaistumispäivänä”, koska työväenpäivän (Labour Day) viettämistä 1. toukokuuta pidettiin kommunistisena. Virallisesti 1. toukokuuta on ollut vuodesta 1958 ”uskollisuuspäivä”
(Loyalty Day) Sellainen maailmamme on.

Vapun sloogan löytyi HS:n  Anna -Stiina Nykäsen  pakinasta Miten eliitti pärjäisi yksin? .

Muutosta

Growth not austerity is best remedy for Europe
Kasvu ei  leikkaukset on Euroopalle paras lääke 

By Lawrence Summers,
Harwardin professori entinen USA:n valtionvarainministeri FT:ssä vapun aattona 2012

Kunnioitusta tuntien

Asiat aikataulujen eteen ja palvelut karttojen tilalle

Alkuviikosta kysyimme. Was ist das? Mikä se on tuo vasemman puoleinen kuva? Ja se on amebakuvioinen  kuntakartta. Sellaisia on  liikkeessä, eli  uusia yrityksiä löytää ulospääsy Valtionvarojen pattitilanteesta

Ministeri  Henna Virkkunen kehui Turussa, että esitys on timanttia. Ei kuitenkaan kovaa selalista, kun jo nyt on syntynyt hiushalkeamaa suurempi rako puolustukseen: Turun seutukuntaan voisi  11 kunnan liitoksen sijasta  muodostua 2-3 kuntaa. Hän kuitenkin jaksoi jankuttaa, että kuntarakenne on hänen mielestään syynä alueen kilpailukyvyttömyydelle esim. verrattuna pääkaupunkiseutuun, Tampereeseen tai Ouluun.  No, Oulussa on jotain yhdistymisvärinää , Tampereella ei mitään ja pääkaupunkiseudulla ei tietoakaan yhdistymisestä.
Ministeri ei tietenkään ehtinyt kuunnella – sehän voisi vaikka vaikuttaa muita asioita tutkineita. TS:n mukaan Kauppakamarin väittelevä asiamies Jyrki Heinonen todisti, ettei kilpailu ole pahasta eikä yhdistäminen hyvästä ei ainakaan yrittäjien kannalta.  Samaan aikaan julkisuuteen tulee maata kattavia haastattelutietoja, että syrjässä asuvat eivät ole tyytyväisiä kuntaliitoksiin.

Kyllä olisi syytä ja nopeasti pistää asiat aikataulujen eteen ja palvelut karttojen tilalle. Demarit ovat tähän suuntaan liputtaneet ja nyt ovat pienemmät hallituspuolueet antaneet sille tukensa. Eiköhän tämä tästä käänny.

Ja vielä uusia amustekala-ameba voisi olla sellainenkin, jossa olisi sätetiitäsiä kaupunkeja valtateiden suuntaan: Raisio vetoinen Vt 8, Lieto vetoinen Härkätie ja sitten se hankalin  juttu on Kaarinan- Paimion suunta, sillä sinne päin E 18 suuntaan  on Turku iskenyt silmänsä. Esimerkiksi noissa yllä olevissa kartoissa Kaarina on jaettu siten, että Piikkiö on pantu Paimion ja Sauvon kanssa yhteen. Liedosta on myös jokaisessa vaihtoehdossa vähintään Littoinen ja Ilmarine viety Turkuun ja Raisio näyttää olevan Turulle myös tärkeä - tietenkin, mutta sitä ei voi pilkkoa ja se onkin sitten hanakalmpi asia. 

Voittamisen halun ja vastuullisen viisauden ristiriita

  Juhanna Vartiainen maalaili tänään TS:ssä, että Espanja on Suomen 1990-luvun alun laman kaltaisessa tilanteessa. Suomi selvisi devalvoimalla ja viemällä mm:ssa Nokian tuotteita. Espanjalla tätä keinoa ei ole.

Mutta sehän on mahdotonta, koska Neuvostoliitto ei voi kahteen kertaan hajota, Jyrki Katainen  Lehman Brothersien konkurssien  aikana lausuttuun viitaten 

Pankit ovat veitsen terällä FT:n artikkelissaan Martin Wolf valottaa asetelmaa, jossa on todella Suomen kanssa samoja piirteitä; Yksityistä velkaantumista ja pankkien vaikeuksia, joista on seurannut ja seuraa valtion velkaantumista. Tälläkin palstalla on aikaisemmin kerrottu, että Espanjan kiinteistökupla ei ole täysin sulanut, joten sieltä on deflaation aineksia tiedossa.

Välitön prioriteetti on selvä: Vaikeuksissa oleville maille on annettava aikaa ja mahdollisuus sopeuttaa niiden talous suuremman  vakauden saavuttamiseksi.. Tulkitsen IMF:n analyysiä siten, että maat ovat etenemässä piinallisessa prosessissaan. Mutta paljon on vielä tekemättä. Kaiken yläpuolelle nousee kasvu, jos aiotaan hoitaa julkisen ja yksityisen velkaantumisen taakat, joista on ollut seurauksena  velkojen ja pankkien kohtalonyhteys.. Haaste on hurja. Yritä vielä kovemmin, se on kaikkien parhaaksi. WOLF 

Vappu

Aika ja muisto
Käymme kansalaissodan  muistomerkillä Kirkon mäellä 9.30.

Huono esimerkki

Merimaskun keskustan kaava palaa valtuustoon muutettuna: 40  kerrosneliötä poistettiin kaupungin omistamalta maalta. Kaava   palautettiin viime valtuustosta ja nyt  kaupunginhallitus on  käsittellyt sitä kahdesti. Prosessi oli kestänyt tätä ennen ties kuinka kaun . Turha on kenekään synkän  porvarin vaatia organisaatiolta tuottavuutta, kun päättäjät näyttäävät näin päättömiä esimerkkejä. Sanotaan, että byrokratia syö paperia  ja siihen täytynee lisätä, että päätösmasina jauhaa sitä.

Aika poikia ja tuulen tuomaa

Maakuntahallitus hyväksyi Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 –loppuraportin hyödynnettäväksi seuraavassa maakuntakaavan tarkistuksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa.

Tiiviissä aikataulussa laadittu työ on osoittanut, että kaupunkiseudulta on löydettävissä yhteinen näkemys ja tahto alueen kestävän rakenteen ja vetovoimaisuuden kehittämiseksi, maakuntahallitus toteaa.

- Rakennemallissa hahmoteltujen visioiden toteutuminen edellyttää merkittävää suunnanmuutosta, jonka aloittamista ei voi siirtää tuleville vuosille, maakuntahallitus lausuu.

Keskusta esitti oman kannan rakennemallista, jonka keskiössä on monikeskuksinen malli, mutta muutosehdotus hävisi maakuntahallituksen äänestyksessä äänin 15-3. (lainaus liiton tiedotteesta)

Keskustalla on halu profiloitua ja se laatii päätöslauselmaesityksiä, joiden sisältö koostuu poliittisista muotislogaaneista. Pyrkimyskään ei ole saavuttaa yhteistä ymmärrystä, vaan tavoitteena on vain päästä sanomaan, että ei me, mutta muut. Sellaisia poikia siellä.

Tuuli tuo

Naantalin  Nesteen jalostamon ja telakan =? alueelle on esitetty 3-5 tuulimyllyä asiaa koskevassa vaihekaavassa. Asiaa on  harkitusti valmisteltu eikä tietenkään kenellekään ole mitään sitä vastaan ,että  sinne myllyt pystytetää kunhan eivät aiheuta päätoiminnoille haittaa. Oivallinen paikka sinänsä: Energian tarve on ympärivuotuista ja voimalaitos on vieressä.

Was ist das?

Mieleen jäävä momentum

Maakuntahallitus kokoontui dramaattisissa merkeissä. Aamulla olivat kokoomuksen ryhmät ja Ilkka Kanerva päätyneet ratkaisuun, että hän eroaa Maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävästä ja hänen tilalleen valitaan 11.6.2012 jäljelle olevakasi ensi kevääseen jatkuvaksi kaudeksi uusi hallituksen puheenjohtaja -  todennäköisesti Petteri Orpo.

Vastoin tavanomaista käytäntöä ja kuultuani uutisten sisältöjä rohkenen kuvata kuultua sanomaa ja koettua tunnelmaa maakuntahallituksen kokoushuoneessa ennen varsinaisten kokousasioiden käsittelyä:

Ilkka Kanerva käytti  puheenvuoron, jossa hän perusteli 18.4.2012  käräjäoikeuden päätöksen  johdosta tekemäänsä ratkaisua. ”Hengenvoimissani en voi hyväksyä väärää päätöstä.  Golgatan tie on pitkä. Kestää vuoden päivät ennen kuin Hovioikeuden  päätös tulee”.
- Monet läsnäolijat tietävät miten tässä on edetty, mikä on ollut käytäntömme: maakuntahallituksen puheenjohtaja ei ole osallistunut lausuntojen käsittelyyn käytännössä koskaan.

Kun on mahdotonta antaa asioiden  möyhiä ja spekulaatioiden jatkua, oli  Ike päätynyt  johtopäätöksen, että hän   jättää hallituksen puheenjohtajan tehtävät, jotta  asiat voivat hoitua ja asioiden edistäminen voi jatkua. ”En jätä maakunnan asioita. Kaupunginvaltuutettuna ja kansanedustajana jatkan työtäni maakunnan hyväksi. Vaikka tilanne on poikkeuksellisen raskas henkilökohtaisesti, mutta hyvän liiton toiminnan turvaamiseksi,” Ike ratkaisunsa kertoi tehneensä.
- Mutta ei sota yhtä miestä kaipaa. Hyvä liitto. osaavat virkamiehet ja yhteistyö kollegojen kanssa  saivat  kiitollisen huomion.

” Pyydän, että varapuheenjohtaja ottaa tehtävät vastaan”, oli koruton sisällöltään, mutta äänensävy paljon puhuva. Hiljaisuus vallitsi.
Sen keskeytti varapuheenjohtaja Katja Taimela, joka ilmaisi asenteensa sanomalla, että en puhku intoa, vaan teen velvollisuutenani  tämän tehtävän.

 Jälkikirjoitus:

Turun Messut heitti Iken pihalle. Liikemiesten entinen ykkösnyrkki saa mennä, peukalo on kääntynyt  ja se näyttää rahamaailman puolella ja heijastuu myös kunnallispoltiikaan. "Ei sota yhtä miestä kaipaa", sanoi Ike itse . Mutta sekään ei riitä; Hänen entiset niin nuhteettomat kaverinsa kiilottavat kilpiänsä antamalla vauhtia alamäen suuntaan.

Puddingia vai pupua

Voiko hyvätapainen –sydämellinen puolueteknokraatti Francois Holland  nousta Ranskan presidentiksi. Vaikea uskoa, sanovat monet, että ”Flanbyksi” (jonkinlainen karamelli pudding) nimitetty, Hollande  ei olisi koskaan tullut ehdokkaaksi ilman kaviaari- samppanja sosialistin    Dominique Stauss-Kahnin seksisekoilua, eikä hän tulisi presidentiksi ellei  Nicolas Sarkozy olisi niin epäsuosittu.  Sarkozy ei ole käynyt ENA ranskalaista hallinnon erityiskoulua kuten maassa tapana on ja kuten  Hollande, mutta häntä on sanottu Duracell-pupuksi energisyytensä perusteella, joten kova kampanja on tiedossa

Ensimmäinen kierros oli istuvalla presidentille melko suosiollinen oikeisto-vasemmisto akselilla arvioiden. Vain 1.5 prosenttia Hollanden takan ja Marine  Le Penn yli 18 prosentin kannatus antaa oikeistolaiselle linjalle mahdollisuuden. Miten sen sitten sovittaa liberaalien François Bayroun kannattajille sopivaksi, on kysymys sinänsä. Pääministerin paikan tarjoamistakin on väläytetty.
On muistettava, että  tässä kansallisen rintaman menestyksessä on protestia nykymenolle, neljä prosenttiyksikköä ilmoittaa jättävänsä äänestämättä ja vain 60 prosenttia ilmoittaa siirtyvänsä Sarkozyn taakse. Hollanden  toisen kierroksen 12 prosentin gallupjohto on supistunut 8 prosenttiin sunnuntaisen mielipidemittauksen mukaan. Siis kaikki on vielä mahdollista.
  
Hollande on esittänyt tiukkoja uusia vaatimuksia EU:n suuntaan ja tuonut esille saksan linjasta poikkeavia käsityksiä Euroopan talouden hoidosta. Linja eurobondeineen voi pitää ymmärrettävänä, mutta sangen vaikeana käytännössä toteuttaa. Miten näihin asioihin vastaa Saksan Angela Merkel on joko eduksi tai haitaksi kannallismielisessä Ranskassa.

Ranskan asioihin perehtynyt Hugh Canergy FT:ssä tiivisti, ettei pidä aliarvioida Hollandea. Toivotaan, että hän on oikeassa.

Ps. Ylen uutisissa kommentoijina olivat vain pankkien nuoret leijonat. Ja tietäähän sen miten markkinat ajattelevat .Vaikka olisivat oikeassakin, on se väärin, että niin yksipuolinen näkökulma tarjotaan.

Ps. Ylen uutisissa Ranskan vaaleja kommentoivat pankkien analyytikot, nuo markkinoiden kaikki tietävät nuoret leijonat. Ja heidän kanta tunnetaan. Tasapuolisuutta ja näkökulman avaruutta kaivataan julkiselta tiedottajalta.

Piirikokous ja Toivo

Varsinais-Suomen piirikokous oli Someron Teerihajulla. Paikka oli ennen kokematon maamiesseurataustainen tanssipaikka, jossa oli tilaa, ja jossa äänentoisto toimi.

Tavanomaisen poliittisen tilannekatsauksen sijasta oli paneeli , jossa vierailevan tähden puoluehallituksen  Mika Karin lisäksi olivat kasanedustajat Katja Taimela ja Heli Paasio sekä piriin pj. Juuso Alatalo. Piirin vpj. Pasi Ahola juonsi paneelin ja kansa kysyi ja kertoi. Ei se ehkä ihan toivotulla tavalla toiminut. Minua jurppi, että Pasi kehtasi sensuroida kirjallisen kysymykseni  siitä, miksi puolue ei vaadi kunnallista pääomaveroa. Aika ei riittänyt, oli tosi huono selitys.
Heli Paasion aamen = tosi on ei ollut  Suur-Turkua kannattaneen puheenvuoron kommentiksi   uusi mutta siitenkin raju kananotto.
Sopimatonta oli, ettei varapuheenjohtaja Ilkka Kantolan poissaolon syynä ollutta puoluehallituksen tehtävää ei kerrottu kokousväelle.

Piirikokouksessa oli edustettuna alussa 57 prosenttia eli 110 edustajaa 194. Se oli piirihallituksen jäsen Kallu Sipposen ennuste. Me muut naantalilaiset: Hannu Aalto arvasi enemmän ja Ilkka Saari ja minä vähemmän. Parantamisen varaa on meilläkin. Paikalla oli 3 varsinaista ja yksi vara yhdeksästä edustajastamme. Kokouksen kulkukaan ei vastannut hyviä järjestöperinteitämme. Musiikki sen sijaan oli mukavaa taustaa ja Rafaelin Enkelit toi nostalgisia ajatuksia.

Puolueneuvostosta jäi pois meidän  Kimmo Aho ja hänen tilalleen Turun ympäristökunnista tuli Jukka Siren Kaarinan Piikkiöstä ja ykkösvaralle Janne Laulumaa Raisiosta. Nuoria alle 30-vuotiaita on viidestä kolme.

Julkilausumissa haluttiin eroon alibudjetoinnista ja Euroopan kovasta talouskurilinjasta. Julkilausumia ei kuitenkaan mistään näe, joten en voi niitä tähän kirjata.
Uusista järjestökäytännöistä olivat esillä  ylioppilasvaalien rekrytoinnit ja  Salon ja Someron Punaviiniä ja politiikkaa  politiikka tapahtumat. Meidän ehdokashankinnan ykkösnyrkkimme Hannu Aalto tunnisti oikeita  metodejaan käytetyn yliopistonmäellä. Pyörän voi siis keksi uudelleenkin ja se on hyvä asia se.

Brändi sana on peräisin polttoraudasta, artikkeslissa kerrottiin, että lihakarjasta halutaan tehdä Suomen brändiä .Väitetään, että se sopii Suomeen paremmin kuin kaivostoiminta!
 Mutta ja mutta. Olen muistavanani, että Kolmannen valtakunnan arkkitehti taisi Suomelle ajatella poro- ja lammaslaitumen osaa?

Tämän kuvan toin tähän muistuttumaan poliittista toimintaa ideoiden tarpeellisuudesta. Ideoita pitäis synnyttää yritysmaailmassakin kerran päivässä ja vielä  ihan tavallisten asioiden, toimintojen yhteydessä. Ideoista harvat osoittautuvat onnistuneiksi, mutta vain niitä tarpeeksi tekemällä voi löytyä onnistuneita eli yllä kerrotut yritykset piirkikokouksen uusista muodoista, vaikka en niistä ihan kauheasta tykännytkään, olivat oikeaa toimintakuultturia.

Kiitos

Kirje on  kopio  NSV.n kotisivuille lähetetystä viestistä.

Kaupunkiseudun rakennemalli valtuustoon

Kaupunkiseudun yhteistyö on sujunut niin hyvin, että rakennemaali on valmis käsiteltäväksi alueen kunnissa. Naantali on saanut näkemyksensä kohtalaisesti kuulluksi ja seuraukset ovat nähtävissä. Alla olevassa kartassa on ydinalueen raja katkoviivalla ja alapuolella on kerrottu, mitä se tarkoitaa. Kuvat ja lainaukset raportista

"Naantalin asukasmäärä ydinkaupunkialueella vuonna 2035 on yhteensä 18 300 asukasta, asukasmäärän kasvu on vuodesta 2009 5 500 asukasta (9 % ydinkaupunkialueen väestönkasvusta). Uusien ja tiivistyvien alueiden asukasmäärän lisäyksessä on väestönkasvun lisäksi otettu huomioon väljyyskasvun edellyttämä rakentamistarve, joten alueiden asukasmäärät yhteensä ovat merkittävästi suuremmat kuin kunnan väestönkasvu (suunnitelman alueet 9 900 as.). Väestönkasvun ja nykyisen väestön asumisväljyyden

kasvun aiheuttama yhteenlaskettu asuntorakentamistarve vuoteen 2035 mennessä on ydinkaupunkialueella noin 5,3 miljoonaa kerrosalaneliömetriä, josta Naantalin

ydinkaupunkialueen osuus on noin 403 000 kerrosalaneliömetriä.

Mikäli maankäytön muutosalue sijoittuu useamman kunnan alueelle, taulukossa esitetty arvio käsittää otsikon mukaisen kunnan alueelle toteutettavan maankäytön, merkitty *."

Se pyörii sittenkin

Keskipakovoimat ovat kovat erityisesti taloudessa ja politiikassa niitä on monia. Mutta niiden vastapainona on historia ja eliitin sitoutuminen euroon. Se on yhdessä pitävä voima.
Martin Wolf pohtii tätä asetelmaa paljon laajemmin ja päätyy arvioon, että euroalue voi sittenkin selvitä. Loppupäätelmä on, että asetelma on haastavan vaikea,  turkulaisittain sanottuna  ei helppo.