Yhteinen Naantali -tiedote

• 2011/1
• 2010/2
• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Kerro mielipiteesi kuntauudistuksesta

Naantalilaiset voivat osallistua kaupungin järjestämään kyselyyn kuntarakeenasioista.
Kaupunginhallitus päätti esittää neljä kysymystä ja antaa mahdollisuuden lausua myös mielipiteensä asiasta laajemmin. Kysely julkaistaan ensin netissä ja myöhemmin Nastaan tulee lomake, joka voidaan palauttaa.

Miten Naantalin tulisi suhtautua kuntarakenneuudistukseen?

Valitse yksi seuraavista vaihtoehdoista:

1. Naantali tulee säilyttää edelleen omana itsenäisenä kaupunkina

2. Naantalin tulee osallistua kuntarakenneselvitykseen ilman ennalta esitettyjä tavoitteita.

3. Naantalin tulee osallistua alueelliseen kuntarakenneselvitykseen Turkuun liittymiseksi

4.Kuntarakenteella ei ole minulle merkitystä ja on sama onko Naantali itsenäinen kaupunki vai osa laajempaa kuntakokonaisuutta

Lisäksi haluan sanoa, että ……………………………………………………………………….

Kysymykset on pyritty yksinkertaistamaan kuitenkin siten, että esimerkiksi yhteistoiminnan tiivistämismalli on mahdollinen, sillä vaihtoehto kaksi (2) on sellainen. Mitään ideaa ei ole siinnä, että sanotaan kaikille asioille vain  ei.
Kaikkihan me tiedämme, että kaikkialla voidaan asiat tehdä paremmin ja yhteistoiminnassa vielä edullisestikin. Eli siis voidaan käyttää järkeäkin vastatessa.

Hesari kysyy ja kansa vastaa

Poliittista tässä on tietenkin. Hallituspuolueiden kannattajt tukevat omiansa vähän enemmän. Mutta viesti on selvä: Ei hyötyjä. Jos kysymys kohdistuu omaan kuntaa kielteisyys kasvaa, tiedetään entisestään. Joten peli tässä muodossa poikki nopeasti, ettei suurempaa haitaa synny.

Nettiäänestys puoluekokousedustajista

SDP:n 43. puoluekokous pidetään Helsingissä 24.-26.5. 2012.

Kokoukseen osallistuu 500 äänioikeutettua kokousedustajaa valitsemaan SDP:n puoluejohtoa ja käsittelemään 219 aloitetta.

Varsinais-Suomen edustajat (43 henkilöä) puoluekokoukseen valitaan nyt toimitettavassa jäsenäänestyksessä. Äänestys käydään netti- ja postiäänestyksenä koko piirin yhteisessä vaalissa. Puoluekokousehdokkaat on esitelty 21.2. Uutispäivä Demarin välissä ilmestyvässä piirin jäsenlehdessä Kompassissa.

Nettiäänestysaika on 20.2. - 5.3.2012

Äänestää voivat kaikki äänioikeutetut puolueen jäsenet (jäsenmaksunsa

31.12.2011 mennessä maksaneet ja vapaa- tai maksuvapaajäsenet).

 Nettiäänestämään pääsee linkin

http://jasenpalvelu.sdp.fi.pwire.fi/kirjaudu/  kautta.

Äänestyksen alussa kysytään käyttäjätunnusta ja salasanaa.

Käyttäjätunnus on jäsennumero, jonka löytää jäsenkortista tai jäsenmaksukuitista. Salasanan saat puoluetoimistosta arja.pennanen@sdp.fi tai puh. 046 6000 209. Jos olet aiemmin käyttänyt JäsenExtraa, käytä tässä samaa salasanaa.

Äänestää saa 43 ehdokasta. Voi myös äänestää vain yhtä ehdokasta, joka tällöin saa äänestäjän valitseman äänimäärän.  Samaa äänimäärää ei voi antaa kahdelle eri ehdokkaalle. Äänestyshistoriaa pääsee selaamaan ja siihen voi vielä tehdä muutoksia, ennen kuin on painanut lopullisen äänestyksen merkiksi äänestysnappia. Toista kertaa ei pääse äänestämään.

Ehdokkaiden numerojärjestys on teknisen virheen takia yhden ehdokkaan (39) osalta väärä. Äänet kuitenkin rekisteröityvät oikealle numerolle ja ehdokkaalle.

Niille, jotka eivät ole äänestäneet netissä, lähtee äänestysaineisto postissa nettiäänestyksen päätyttyä. Postiäänestyksen aika on 12.3. - 26.3.2012.

Jos haluat lisäohjausta ota yhteyttää Hannu Aaltoon.

Näkökulmia

Naantalisssa asiat ovat kohtuullista paremmin, mutta eivät liian hyvin

Naantalin valtuustolle oli järjestetty talousseminaari. ennenkin näitä on ollut, mutta nyt esiin nostettiin niitä alueita, joissa ehkä voi tehdä jotain. Naantalissa on sosiaalipuolella kallista vanhustenlaitoshoito ja sivistyspuolella päivähoito. Ympäristö puolella eli kadut, puistot jne. maksaa Naantalissa enemmän. Yleishallinto näyttäisi olevan hyvinkin edullista ja terveydenhuolto pärjää kohtuullisesti.

Kaupungin taloutta rasittavat korkeat poistot, joka tarkoittaa, että investoitu paljon ja nyt on sitten maksun aika. Onneksi korkotaso on alhainen eikä lissääntynyt velkakanta ole entisaikojen tapaine rasite ainakaan toistaiseksi. 
 
Naantalissa satamaan mukana olo hämärtää vertailukelpoisuutta samankokoisiin kaupunkeihin ja se onkin syytä puhdistaa ja siirtää liikelaitoksen vesihuollon tyyliseksi jo ennen sen pakollista yhtiöittämistä. Monet kovin mielellään ja aiheesta kehuvat sataman rahavirtoja. Entinen laulaja sanoi, kell onni on se onnen kätkököön. Eli röyhistelystä ei ole hyötyä sen paremmin satamaa käyttävän teollisuuden silmissä, kuin ei myöskään naapureiden eikä varsinkaan suuren itäisen ja sitä tukevan valtion suuntaan.

Muutoin on lohdullista huomata, että  näillä peruspalvelujen asetelmilla voimme itsenäisyyttämme puolustaa. Voimme sen lisäksi selkeästi osoittaa, että olemme tehneet kaupunkiseudun hyväksi uhrauksia tarjoamalla lapsiperheille tontteja ja palveluja. Myös ympäristöhoidossa näkyy matkailukaupungin aseman vaatimat toimet. Kulttuuri ja liikunta saavat täällä myös osansa, joten siinnäkään emme ole loisimassa.

Tilaisuus oli toiveita herättävä sillä tavalla, että fokus oli siirretty yleisten asioiden kanssa viisastelusta niihin asioihin, jotka ovat vallassamme.
Tilaisuus taas osoitti, että maanhankinta ja kaavoitus eivät ole vahvuuksiamme. Aikaisemmin hankitut raakamaat on pantu lihoiksi eikä mikään oikein näytä etenevän. Naantalin hieno tulevaisuus kasvukuntana taitaa olla historiaa.

Kuntaliitokset eivät innosta

Kuntaliiton tiedotteen mukaan suurella otoksella tehdyssä tutkimuksessa ei kuntaliitoksista tykätty.
Muutoksen suunta vuodesta 2008 vuoteen 2011 ja se, että ei suurissakaan kunnissa olla innostuneita, on selvä merkki siitä, että tämä homma lässähtää. Onnettomalla harjoituksella tehdään pelkkää haittaa tuhlaamalla resursseja ja suuntaamalla mielenkiinto ihan väärään kohteeseen. Luulen, että tämän seurauksena ovat nämä ideat haudattu vuosikymmeniksi. Jos siellä jokin lapsi oli, lähti se pesuveden mukana.

Puoluekokous 24-25.5. 2012 Helsingissä

 Sosialidemokraatit valmistautuvat puoluekokoukseen. Edustajat kokoukseen valitaan postiäänestyksellä, joka käynnistyy 20. 2.  -5.3. 2012Naantalin Työväenyhdistyksen ehdokkaat ovat:

3 Kimmo Aho; 16 Isabella Hautala; 71 Antton Rönnholm; 72 Mikko Rönnholm; 78 Arja Savolainen

Sosialidemokraattinen puolue päättää kokouksessaan puolueen tulevista linjauksista ja valitsee puolueen johdon.
Ajankohta on sellainen, että varmasti puhetta piisaa eikä erimileisyyksiltäkään vältytä: Presidentin vaalit, EU-politiikka, kuntarakenne ja hallituksen taloupolitiikka  ovat taatusti esille nousevia aiheita.

Omat ehdokkaat on yllä mainittu, jotta keskusteluissa voitte muistaa mainita heistä alueemme puolueväelle. Syytä on muistaa, että kukaan ei selviä oman yhdistyksen äänillä ja toisaalta varmaan listalta löytyy tukemisen arvoisia henkilöitä naapurikunnista ja muualtakin. Tietenkin jokainen valitsee oman tuntemuksensa ja arvionsa perusteella henkilön, jonka haluaa edustamaan puoluekokoukseen.
Varsinais-Suomesta valitaan 43 edustajaa. Ehdokaslista on luettavissa tästä

Kiusaajat vuorella

Miten voi pieni  vain Euroalueesta 2 prosentin kansantuoteosuuden muodostava  Kreikka aiheuttaa tällaisen päänsäryn. Päivittäin kaukana  Pekingissä Washingtonissa luetaan tarinoita lupauksista ja pettämisistä. Voisiko olla parempi antaa Kreikan mennä, kuin kestää tällaista jatkuvaa huomiota pääasiassa itse aiheutettuihin vaikeuksiin Liian paljon melua tyhjästäkö ei kun Kreikasta.

Jos kuitenkin euroalue haluaa olla enemmän kuin synkkä avioliitto, joka jatkuvasti painii kustannusten,  varojen ja velkojen jakamisen kanssa, on sen saatava paljon tätä parempaa aikaan. Pystytäänkö tähän, kun ottaa huomioon vallitseva taloudelliset eroavavaisuudet ja poliittiset ongelmat, jotka ovat sävyttäneet tätä kriisiä?  Tämä kaikkein vaikein kysymys kaikesta.

Kuvan mukaan se on Merkelin käsissä. Apumiehet ovat voimattomia, jos hän hellittää ja siihen taas monet saksalaiset häntä painostavat. Huomattavia vaikeuksia on ymmärtää Kreikkaa muuallakin. Koko AAA-ryhmän kärsivällisyys on loppumassa ja usko, että Kreikan maksukyvyttömyys on rajattavissa, näyttää voittavan alaa.
Suomi on ollut karheana, ja jos hallituksen johtajat sattuivat Timo Soinia kuuntelemaan aamulla, on kiusaus suuri.

Olii Rehn taistelee  apupaketin puolesta viran , EKP:n ja komission portugalilaisen puheenjohtajan Barosson toiveiden mukaisesti. Hän pelottelee seuraamuksilla ihan aiheellisesti. Tällä palstalla on aikasemmin  lainattu viisaampia, joiden mielestä Portugalin sopii mennä saman tien. Miten sitten komission käy?

Suomessa talouden asiantuntijat uskovat pahimman menneen ja että Suomi nousee muita nopeammin. Nämäkin puheet sekä ainakin demareiden alhaiset kannattusluvut voivat vaikuttaa arvaamattomasti.

Aikamme kuva

Kuka hallitsee?

Voi meitä Suomen turuilla

Naantalin valtuustossa oli kaavoitus ja asumista.

 
Maankäytön kehityskuva on paksuhko raportti, jossa  kehityksen  toivotaan toteutuvan  hieman kaupunkiseudun kokonaisesitystä lievemmällä keskusta painotuksella. Tämä kokonaiskuva on sitten  ohjeellinen tulevan kaavoituksen ja muiden raportissa käsiteltyjen asioiden osalta.

Vasemmistoliitolle tämäkin keskittäminen oli liikaa ja heidän palautusesityksensä perustelu oli, että suunnitelmassa olisi pitänyt saaristoon sijoittaa vielä enemmän asukkaita.

Täydennysrakentamista ja keskustojen vahvistamista on tuettu joukkoliikenteen saavutettavuuden parantamiseksi ja ekologisemman asumisen aikaansaamiseksi, sillä saaristopainotteinen vaihtoehto on aina yksityisautovetoinen.
Sosialidemokraattinen lähtökohta on ollut tukea kestävämmän kehityksen malleja kuitenkin sallimalla myös todellisia valinnan vapauksia siksi, että olemassa olevat asukkaat saisivat uusista asukkaista tukea haja-asutuimmille alueilla palvelujen säilymiseksi. Emmekä ole epärealistisia suunnittelun voiman suhteen; Viime kädessä asukkaat sen päättävät, missä haluavat asua. Turhat rajoitukset, joilla ei ole todellista ohjausvoimaa on tarpeettomia.

Yksi perusteltu näkemys aihealueeseen löytyy kirjoituksia palstalta Suunnittelun ulottuvuuksista

Täydennysrakentamisen keskustaa vahvistavien ratkaisujen pitää olla riittävän houkuttelevia ja sitä silmällä pitäen Naantalin linja-autoaseman ympäristön kehittämisestä järjestetään arkkitehtikilpailu. Se maksaa, mutta toivotaan, että pattitilaan saataisiin laukaistua. Keskustelun perusteella se ei kuitenkaan tule olemaan ihan yksinkertaista. Ja Naantalilla ei ole kerrostalotontteja tarjota. Sellainen kehittyvä kaupunki.

Tonttien hinnoittelussa Sirpa Hagsberg totesi Naantalin perustekoron olevan yleisesti ja erityisesti tällä hetkellä erityisen korkean. Valtuusto hyväksyikin yksimielelisesti ponnen, jossa edellytettiin vuokrien hinnoittelun selvittämistä ennen vuoden 2013 talousarvion laadintaa.

Alla oleva kuva kertoo mistä on kysymys ja päivän noteeraukset ovat vielä alempana.

Kaupungin arvot punnitaan käytännössä

Naantalin kaupunki joko myy tai vuokraa tontteja. Se on oikein ja kohtuullista.
 Vuokraus vähentää luonnollisesti uuden rakentajan kokonaisvelkakuormaa ja vuokratulo, joka on sidottu indeksiin on myös  kaupungille varmaa tuloa.
Mutta sitten kysymys vuokran määräytymisestä onkin jo asia sinänsä. Moneen otteeseen oleemme vaatineet  korkotason uudelleen arviointia, sillä  tiedämme, että Naantalin käyttämä 5.7 prosenttia on muihin kuntiin verrattuna korkeammasta päästä. Naantali on kiskuri.

Kun asia viimeksi oli esillä vuoden200- 2003 aikoihin oli markkinakorko tasolla 2.3- 3.3% ja valtion kymmenen vuoden korko 4.1 -4.9 %. jo tuolloin olisimme pitäneet alhaisempaa korkotasoa perusteltuna, mutta kaupungin ahneus vei voiton ja Naantalin korkotaso määrättiin nykyiselle tasolle.
Tällä hetkellä Euribor  12 kk on alle 1.9 ja valtion kymmenen vuoden korko on alle 2.4 prosenttia.  
Kaupungin käyttämä korko on melkein kaksinkertainen pankkien uusiinkin asuntoluottoihin verrattuna, sillä uusien luottojen taso jää selvästi alle kolmen prosentin.

Kaupunki ei ole liikelaitos eikä pankki sanotaan. Eikä kaupungin pitäisi rahoittaa asuntojen hankintaa, on yksi markkinataloudellinen näkökohta. Toinen on, että tontin vuokraaja voi aina lunastaa tontin itselleen ja välttää näin kaupungin kovan koron. Se on yksipuolista.  

Näkökohtamme on, että lunastusoikeuden käyttämättä jättäminen ei ole useillekaan valintakysymys, vaan se on olosuhteiden pakko. Kaupungille ottaen homioon kaupungin vieraan pääoman kustannukset on korkotasolla vuokraamine erittäin hyvää liiketoimintaa vielä nykyisestä puolellakin hinnalla tai yleisesti käytetyllä neljällä prosentilla , kaupungille toiminta olisi hyvin tuottavaa.

Ja tulevan presidentin Sauli Niinistön  puhe ahneuden ajasta oli oikeaa arvojohtamista. Me sen hyväksymme ja toimimme sen mukaisesti.  Niin huomatkaa vielä, että  vaikka Björn Wahlroos sitä pilkkasi, hänen edustamansa pankki kuitenkin lainaa rahaa kaupunkia paljon alhaisemmalla korolla.

On siis tekojen aika.

Nöyryys on hyve, mutta nöyryyttäminen vaarallaista

Wolfgang Münchau heittää monta epäilyksen varjoa Kreikan tapauksen päälle kuten poliittisen pelin ja mahdottomuuden selvitä edes 120 prosentin velkaosuudella. Lopuksi hän ehdottaa,
"että annettaisiin molempien onnettomassa tilassa olevien maiden siis Kreikan ja Portugalin mennä maksukyvyttömiksi euroalueen sisällä. Ja sitten avustettaisiin niitä uudessa ylösrakennuksessa ja samalla aidattaisiin muut.
Tämä tulisi erittäin kalliiksi. Mutta kieltämällä  realiteetit vielä seuraavat pari vuotta, tulee tietämään raunioita".

Jälkikäteen aika monet ovat oikeassa.

HS:.sä oli pari ehdotusta Kaikkonen irrottaisi Kreikan euroalueesta ja Sajari pitää Kreikan tilanteen kehitystä osoituksena , että Bjön Wahlroos oli oikeassa. 

Voin ihan itsekin löytää tältä palstalta lukuisia varoituksen sanoja, jotka tuli kohdistettua Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallituksille yhtäällä ja samaan aikaan toisaalla myös oppositiossa oleville puoluetovereille.
Muistan, että silloin, kun Lehman meni konkurssiin ja Jyrki Katainen sanoi, että ei Suomi voi joutua lamaan, kun Neuvostoliitto ei voi kahta kertaa romahtaa, tuli lausunnon asiantuntemattomuutta  kauhisteltua. Pientä suurempaa pilkkaa  Euroopan parhaalle valtionvarainministerille tuli heitettyä myös silloin, kun Kreikan tapauksessa hänen mielestään markkinavoimista otettiin niskalenkkiä. Demareille tuli sanottua, että populismi ei ole kestävää ja että yhteisvastuutakin kannatta harkita oman siis Suomenkin etujen vuoksi.

Onhan sitä tullut sanottua itsemin moneen kertaan epäilyksiä niin Saksan, Suomen kuin erityisesti muutamien tovereiden toiminnasta. Mutta se on laiha lohtu.

Poikkeuksien poikkeus tapahtu, Lehmanin tapauksessa Wahlroos tunnustaa olleensa väärässä, mutta eurokirisin hän tietää hoidetun huonosti ja syypääkin on tiedossa.

Kukaan ei tiedä, miten tuolloin olisi tapahtunut.
Selvää on, että pelot kaoottisesta hyökyaallosta olivat Lehmanin jälkeen tuoreessa muistissa. Nytkään ei voida olla varmoja, vaikka mahdollisuudet hoitaa monella eri tavalla Kreikkaa ja Portugalia ovat paremmat. Ongelma tiedetään, stressitestejä vaikka huonompiakin on tehty ja varautuminen on ollut käynnissä.
Kreikan syyllistäminen sopii kotipolitikointiin hyvin Saksassa ja Suomessakin, sillä aihetta siihenkin on. Mutta demokratian pakottaminen tekemään itselleen oikeita, mutta hankalia päätöksiä on vaarallista ja johtaa helposti vaikeuksiin löytää yhteisiä todellisia ratkaisuja. Kansakunnatkin voivat suutuksissaan ja uhmassaan tehdä arvaamattomia tekoja. Ehkä olisi sittenkin ollut viisasta antaa Kreikan kansan äänestää kansanäänestyksellä kohtalostaan.

 Nyt on selvää, että viha kohdistuu Euroopan Unioniin ja Saksaan ja tapahtui tämän jälkeen mitä tahansa, entiselleen ei palata. Kansojen välisen vihan lietsonta on helppoa, mutta niin vastuutonta. Joten kyllä tässä olisi yritettävä vielä löytää ratkaisuja.  Nöyryyttäminen ei toimi koskaan.

Voin ihan itsekin löytää tältä palstalta lukuisia varoituksen sanoja, jotka tuli kohdistettua Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallituksille yhtäällä ja samaan aikaan toisaalla myös oppositiossa oleville puoluetovereille.
Muistan, että silloin, kun Lehman meni konkurssiin ja Jyrki Katainen sanoi, että ei Suomi voi joutua lamaan, kun Neuvostoliitto ei voi kahta kertaa romahtaa, tuli lausunnon asiantuntemattomuutta  kauhisteltua. Pientä suurempaa pilkkaa  Euroopan parhaalle valtionvarainministerille tuli heitettyä myös silloin, kun Kreikan tapauksessa hänen mielestään markkinavoimista otettiin niskalenkkiä. Demareille tuli sanottua, että populismi ei ole kestävää ja että yhteisvastuutakin kannatta harkita oman siis Suomenkin etujen vuoksi.

Ahneuden apostoli - Kapitalistin kuva.

Kun avaan Hesarin verkkosivut, siellä on valittu kolme artikkelia, joita suositellaan. Valinta perustunee lehden tekemiin arvioihin kiinnostukseni kohteista. Tänään sunnuntaina 12.2.2012 valintaikkuna oli tämän  näköinen. Annan tunnustusta digilehden koneaivoille valinnasta.

Björn Wahlroosin nimi ei saanut esiintyä Sauli Niinistön tukijalistalla enne vaaleja. Päätöksen ymmärtää. ja lisäperusteita tuli tänään Hesarissa, kun Nalle saa kertoa olevansa Niinistön johdonmukainen tukija.
 Kerro kaverisi, niin kerron millainen olet, on yksi koeteltu tapa arvioida ihmisiä. Kun siis arvelen, että Wahlroos tuntee Niinistön ja siksi tukee häntä, syntyy mielenkiintoinen asetelma. Wahlroos on tunnettu ”totuudenpuhuja”, joten niistä voisi päätellä hänen ja Niinistön ajatustenkulun yhdensuuntaisuuden. Nyt Wahlroosin esiin nostamia ajatuksia verrattaessa Niinistön vaalikampanjan aikana esittämiin  joutuu pakosta kysymään pettikö Niinistö puheillaan meitä äänestäjiä. Niin perustavaa laatua olevia näkemyseroja voi havaita. Tulevan presidentin olisi, jos haluaa oman luotettavuuden säilyttää, kerrottava   kiireen vilkkaan kantansa ahneuteen ja pääomaverojen korotukseen ja valtion talouden tasapainottamiseen.  

"Tämä korrelaatio, johon tasavallan presidentti viittaa, on muuta kuin syy-yhteys, koska sillä on selitys. Se on se, että ne, jotka joutuvat syrjäytyneiksi, eivät panosta terveytensä hoitamiseen. Syy heikkenevälle terveydelle ei ole tulonjaon muuttuminen."
"Taustalla on yhteinen muuttuja, joka on joko yksilöiden piittaamattomuus tai syrjäytyminen."
"Yksi asia, joka minua häiritsee, on se, että ihmiset luulevat puhuvansa analyyttisesti, kun he tuovat keskusteluun puhtaasti emotionaalisia sanoja, kuten ahneus."

"Menkää lukemaan Hamiltonin perusteluja Yhdysvaltain perustuslaille. Hän kirjoittaa suunnilleen näin: vapaan ja menestyksellisen yhteiskunnan keskeinen ominaisuus on se, että se hyväksyy ihmisen voitontavoittelun ja se pystyy antamaan sille haarniskan, joka merkitsee, että hänen omanvoitontavoittelunsa muodostuu kaikkien hyväksi."
Wahlroosiin mielestä on roskaa väittää, että Suomesta olisi tulossa taas luokkayhteiskunta.
"Jos ulospääsytieksi valitaan valtion budjettien hätäinen tasapainottaminen esimerkiksi veroja korottamalla, me olemme vähintään 10–15 vuotta tässä kriisissä, koska se merkitsee, että talouskasvua, jota välttämättä tarvitsemme, ei tule. Jos sen sijaan pyritään ennemminkin laskemaan ainakin tehottomimpia veroja, pyritään leikkaamaan julkisia menoja ja ehkä vielä myymään julkista varallisuutta, niin voimme ehkä palauttaa Euroopan taloudellisen kasvun tielle."
Wahlroosin perustelut ovat taloustieteellisiä, mutta hänen lähtökohtansa pohjaavat hänen ihmiskäsitykseensä. Se taas perustuu yksilön omaneduntavoitteluun ja kilpailun siunauksellisuuteen.

Lainasin Nallen kannanottoja, jotta voi niitä vertailla Niinistön esittämiin. Paavo Lipposen viittaus Niinistön tukijoihin ahneuden yhteydessä säpsäytti Niinistöä. se jäi mieleen. Ja hänen moneen kertaan muistutti, että hän ei niistä piittaa. Saa sitten nähdä miten Wahlroosin käy tässä tasavallassa, jossa on päästy Tarja Halosen ajan ankeudesta.  

Pistän tähän alle pylväsdiagrammin, joka kertoo suomalaisten veronmaksukyvyn jakautumisesta ja tämä on vielä armollinen rikkaimmille, sillä tuon parhaiten ansaitsevan kymmenyksen bruttotulot ovat runsaa 60.000, joten sen ryhmän sisälle menemine kertoo vielä karumpaa kieltä verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta. Siksi kunnallinnen  pääomavero on saatava aikaan ja pikaisesti. Se olis pinei ehkä miljardin euron siirtyminen oikeudenmukaisempaan suuntaan, mutta se oli selvä merkki irtaantumisesta Wahlroosien määräysvallasta.
(Lue Ilkka Kantolan analyysi aiheesta http://www.ilkkakantola.net/paivakirja)

         olivat tämän ystävänpäivän suositukset minulle. Kommentissaan sitä Hena kysyi. Joten onhan siinä eroa vain nyksi yhteinen meillä näytti olevan. Suositukset sattuvat mielestäni kohdalleni, kun taas ymmärrän Henan epäilyn. Sattumalla voi olla tai sitten ei, osuutta asiassa.
 mikko.ronnholm (at) yhvs.fi ositteen kautta olen tavoitettavissa suoraan. 

Verot, kolehti ja kuntauudistus

 Ilkka Kantola lähettää mukavia ja niin asiallisia kirjeitä; Viimeisimmän voi lukea tästä linkistä.

Jos nyt pieni irvailu  kahden eri asian välisen aasinsillan avulla  sallitaan: 
Vielä kevyämmällä kantamisella päästäisiin, kun maksettaisin  kunnon veroja esimerkiksi siten, että pääomatuloista  perittäisiin myös kunnallis- ja kirkollisveroa.  
Älkää siis hyvät veljet ja toverit unohtako tätä asiaa,

joka tällä hetkellä on  perustuslaillisuuden rajamailla. Nimittäin se, että varakkaimmille  kunta ja seurakuntalaisille sallitaan vapaamatkustaminen, on epäoikeudenmuista ja väärää poltiikkaa. Salekin ahneudesta puhuu. Miksi emme me siis sille jotain tekisi. 

Paljon puuttuu

Kuntarakenne

Aktiivinen avustaja viittaa http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/97089-ranskassa-37-000-kuntaa-soittaako-oecd-niille-poskea , jossa mukavasti muistutetaan:

 Lue tästä paikallislehdissä oleva mielipidekirjotus

Ykkösen aamussa tutkija Antti Moision kommentit olivat selviä. Yhteenvetona oli:  Ei löydy asiallisia perusteita:

Kuntaliitoksista tulee veronmaksajalle lasku ensin ja pidemmällä 10 vuoden aikana säästöjä voidaan saada. Moisio kysyy, että olisiko Kuntien ja valtion tehtävänjako muutettava; Olisiko parempi  valtakunnallinen  toimija terveydenhoidossa. Sen jälkeen vasta kuntaliitokset tulisivat kuvaan.
Nyt valinta on tehty kuntajärjestelmä: Kunnat hoitaa kaiken. siis kuntien pitäisi olla  vahvoja, että ne pystyvät hoitamaan kaikki tehtävät

Taloudellisista perusteista  Moisio mainitsee: Raportissa viitataan paine laskelma. Yksittäisten kuntien  menokehityksellä perustellaan,  miten kuntien velkaantuminen ja veroaste kehittyvät. Trendikehitys on hurja. Ajatuksena on, että mennään vanhalla mallilla eikä tehdä mitään. Mitä seuraa taloudellisesti uudesta mallista, sitä  ei ole laskettu.
On jopa väitetty, että  uudistusten tavoite ei olekaan säästä, vaan kalliimmaksikin saa tulla kunhan  eriarvoisuus  vähenee.

Kuntaliitoksista ei ole tehty tehokkuuslaskelmia. Ei ole näyttöä merkittävistä säästöistä. Liitokset ovat enemmän ideologisia kuin taloudellisia. Väestön vanheneminen vaatii ratkaisuja, mutta mikä olisi parasta,  ei ole tiedossa.

 Katainen on eksyksissä, hallitus Virkkusen ansassa. Helsinkiläis-savolainen malli vie maata metsään.
Jyrki Katisen haastattelu ohut sisältö paljastaa tyhjyyden syvyyden

Suurkunnat ja säästöt:
Ei välttämättä kyse ole suurkunnista. Ajatus lähtee siitä, etteivät kuntien rahat riitä. Karsitaanko siis palveluja?  Hallitus taas lähtee siitä, että uusilla kunnilla ovat leveämmät hartiat, jotka  mahdollistavat paremman palvelurakenteet . Mitään tarkkoja säästölaskelmaa ei voida tehdä. Ne kuin voidaan tehdä monella tavalla. Säästöjä ei välttämättä tule, mutta jos uudistus tehdään hyvin, niin kyllä.
Viime kädessä uudistus tehdään kunnissa. Kunnat voivat keskustella keskenään tietävätkö ne vielä  paremmat keinot.
Kuunteletteko?
Ylhäältä päin ei voida ohjata. Palvelurakenne on tämän jutun on pihvi.
Oletteko valmis heittämään tämän ehdotuksen roskiin?
Kunnat voivat todella  vaikuttaa. Mutta jos ei tehdä mitään ja palvelut romahtavat, silloin puututaan. Tiedetään, että kunnat eivät tule selviämään. Palvelujen karsiminen johtaa hyvinvointiyhteiskunnan romahtamiseen. Sitä ei sallita. Valtio tekee nyt  6- 7 miljardia euroa velkaa , joten  valtio ei voi lisät panoksia. Jos kunnat voivat tarjota keinot, se sopii aivan hyvin. Tsekkaamme ehdotukset .
Virkkunen ei ole sanonut ei pakkoliitoksille.
Jos on sellainen tilanne, että kuntapäättäjät ei pysty päättämään, niin silloin voidaan joutua pakkoon., Vahvemmat, kunnat, turvallisemman kunnat,  kasvua tukevat kunnat on tavoite eikä  pakkoliitos ei ole paras.
 Demarit haravat vastaan.
Jos kuntalaiset jätetään  heitteille, niin silloin valtion on puututtava . Nyt on aika kääriä hihat. Alueellisia metropoleja tarvitaan, jotta on resursseja eikä eletä kädestä suuhun. Näin lisättään  työllisyyttä ja kilpailukykyä.

Jyrki Kataisen vakuuttavuus on äänessä ja olemuksessa.

Sisältö on lähinnä pyöritystä. Vastauksista voi poimia ja kysyä, että jos palvelurakenne on pihvi, miksi sitten piirretään karttoja. Miten moniulotteinen asia voidaan pelkistää yhteen maaniteelliselle tasolle. Se on ahteri edelle puuhun menemistä. Uho tuo tuhoa, sanotaan asia millä äänellä tahansa. Jo kyse on pelottelusta, leikkii hallitus sellaista koiranleikkiä, joka ei kenellekään kunniaksi, se on demokratian pilkkaa.

69 kuntaa Suomessa viisi Varsinais-Suomessa

Varsinaista raporttia ei ole vielä klo 11.20 saatu. Tukossa ovat sähköiset välineet, niin paksua juttu näyttää olevan. 

Ps. Kun tätä kirjoitin klo 11.15 tuli Puolueen aimo, jonka otsikko:

SDP:n eduskuntaryhmässä tyrmistynyt olo puolustusvoimauudistuksesta.

Kysyn vaan mistä löytyykään termit kuntauudistuksen kuvaamiseksi.

Varuskunnat, Kunnat ja Salo.

Kun Urho Kekkonen oli alittanut Tasavallan presidenttinä, alkoi yleislakko. Nyt Sauli Niinistön valinnan jälkeen – aikamme kun kiivastahtisempi; lakkautetaan varuskuntia aamulla klo 9. sitten kuntarakenne tulee julki klo 11 ja jossakin välissä Salon nokialaiset kokoontuvat kuulemaan, lähteekö joka toinen eli 1.000 työntekijää tehtailta.

Presidentin vaalit  ovat ohi ja Salon Cafe Niinistön ikkunoissa komeilee vielä Työ tekijäänsä kiittää , kertoo Hesari. Kuntauudistusta ei kannattanut presidentti eivätkä paljon ehdokkaatkaan,  ellei nyt lukuun oteta hallituksen ymmärtäjää Paavo Lipposta. Kaikki tukivat asevelvollisuusarmeijaa  toisin finalistit ymmärsivät  asian niin, etteivät varuskunnat sitä puolustuskykyä ratkaise.

Yhteensä kuitenkin syntyy sellainen ristiriitainen tilanne, että vaalien aikana mielikuvissa luultiin presidentillä olevan vaikutusta näihin kaikkiin esillä oleviin kysymyksiin. Nyt huomataan, että näinhän ei ole eikä perustuslain mukaan pidäkään olla. Mutta eihän kansa tätä ole tajunnut. Uskotaan kun tuutin täydeltä kaikkea tuli ja kun ihan itse äänestettiin. Katkeruus järjestelmään lisääntyy. Syypäitä tulevat olemaan puolueet ja poliitikot ja tietenkin EU ja OECD, jonka edustaja antaa Suomelle ohjeita kuntien määräksi. Tästä ei tällä tavalalla hyvää seuraa ja siksi emme tähän menoon alistu :Demokratia näyttää vielä kyntensä niin puolueiden sisällä kuin kunnissakin.

Ilmeitä

Naantalin kaupungin keskustan rakennemallista järjestetään arkkitehtikilpailu. Siihen tarkoitukseen löytyy rahaa.  Se voi tuoda jonkun uuden luovan ratkaisun, johon voisi tulla muitakin vastauksia kuin ei nyt, ei vielä, ei koskaan . 
Miten ehdotukset taloudellisesti aikoinaan pystytään toteuttamaan, on sitten ihan oma lukunsa.

Rakennemalli  oli päivän vaikeampi ilmekysymys. Helpompi on yleisöäänestyksen pohjalta löydetty  graafinen ilme: Aurinkoa, aaltoja, lentoa ja heijastuksia.

Uuden ajan aamu

Ja vitsi kuului, mitä insinöörin päässä aamulla liikkuu. Vastaushan on, että hammasharja.
Ja siitä sitten eteenpäin. Miten maailmalla tai ei maailmalla vaan Euroopassa vaali vastaanotettiin. Alla on Financial Timen otsikko. Reporting by Clare McCarthy in Copenhagen

Iltapäiväkirjoitus

Pitkän yön jälkeen  uusi päivä kaiken muuttaa voi.  Velat muuttuvat varmaankin saataviksi.
Tänään  eilispäivän  vastustus on  kiivasta ajamista.  Iltasanomissa oli kuva Niinistön tieltä,
jolta näktyy  E 18 moottoritie, jota lehden kertoman mukaan Sauli Niinistö oli kiivaasti ajanut.
Ei uutisointi ole Niinistön eikä Kokooomuksen viestintäpäällikön vastuulla,
mutta joku kohtuus voisi asiakysymyksissä olla lehdilläkin. 

Presidentti vaihtuu aikakausi ei

Illalla telkkari valitsi some-viestin, jossa iloittiin 30-vuoden demariyön päättymistä. Se varmasti oli yksi vaalien tunnepuolenratkaisun avain. Aikakausi vaihtuu useiden mielestä samalla tavalla kuin 30 vuotta sitten.

 
No ei nyt sentään.
Sauli Niinistöä ja Mauno Koivistoa voidaan myyttisen kansansuosion osalta pitää kanssaveljinä. Sen sijaan yhteiskunnan tila on kovin erilainen. Demarien kynnys oli vuonna 1982 korkea ja presidentinviran portinvartija oli suuri ja mahtava. Nyt paraatiovet olivat auki.

Urho Kekkosen 25-vuotisen vahvan vallan aikana sosialidemokraattien keskuudessa erityisesti reaalipolitiikkaa tuntevien mielissä demaripresidentin valintaa pidettiin mahdottomana ajatuksena, olihan Neuvostoliitto vielä voimissaan. Taustalla oli kovat kokemukset. 50 vuotta sitten sosialidemokraatteja nöyryytettiin ja karttakepillä opetettiin maantieteen kovaa lakia. Vuonna 1968 olimme jo Kekkosen tukipuolueena eikä Mauno Koiviston pääministeriys suinkaan ollut tarkoitettu nosteeksi. Myös Kalevi Sorsa Urho Kekkosen luottohenkilönä oli noussut reaalipolitiikan raskaaseen sarjaan.

Kun Mauno Koivisto sitten valittiin, tunsimme todellisen aikakausien muutoksen tapahtuneen. Tuntui jopa siltä, että poliittinen missio oli tehty. Varmasti myös valtaosa sosialidemokraateista havaitsi nopeasti, että presidentin vallankäyttö oli muuttunut myös siten, että Koivisto todella riisui presidentin vallasta unohtamalla Kekkosen tyylin ja hyväksymällä presidentin vallan ja vaalitavan muutoksen. Presidenttipuolueella ei ollut erityisrooli eikä vuoden 1983 vaaleja lukuun ottamatta hänen suosionsa heijastunut Sdp:lle. Tämä kehitys vahvistui Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen aikana. Presidentit henkilönä menestyivät, puolue ei. Viimeisellä Halosen vaalikaudella presidentin nokittelusta tuli maan tapa. Vain mielikuvamaailmoissa elävät ovat muuta kuvitelleet ja siitä on ollut erityistä haitta muihin kuin presidentinvaaleihin osallistumisen alhaisesta osallistumisesta

Kokoomuksen ja vielä vähemmän Sauli Niinistön valinnalle ei tällä kerralla ollut minkäänlaista estettä. Erityisen merkittävä myönteinen lähtökohta oli edellisten vaalien tiukka tappio Haloselle ja siitä kyllä Kokoomus hyötyi edellisissä eduskuntavaaleissa. Sauli Niinistö valittiin puhemieheksi juuri presidenttivaaleja silmällä pitäen. Niinistö ei rasitettu hallitusvastuulla.
Tämä kaikki ei vähennä Sauli Niinistön valinnan arvoa ja sitä, että tässä suosikkiasemassa hän on tullut henkilökohtaisesti koetelluksi ja vahvaksi todettu. Erittäin hyvä lähtökohta.

Henkilökohtaisten ominaisuuksiin viitaten odotan Sauli Niinistön kaudesta Mauno Koiviston tyyppistä: Itsellistä  vallankäyttöä ilman suosikkijärjestelmiä ja puoluesuosintaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Lopullisia tuloksista merkittävä on äänestysprosentin alhaisuus edellisten 2006 vaalien 77 prosenttia vaihtuu 69, joka on alhaisempi, kuin viime vuoden eduskuntavaalien tulos. Näin ei ole käynyt.
Jos tämä on merkki eduskuntavaalien kiinnostuksen kasvusta, niin se on hyvä se. Voisiko taustalla olla presidentin valtaoikeudet.?

Naantalin lopulliset

Varsinais-Suomen tulos

Koko maa

Niinistö tulossa Kultarantaan, oli eka kierroksen otsikko

Nyt tiedämme, että veikkaus meni vähän pieleen. Tässä ennakkoäänet.

Koko maa

Varsinais-Suomi

Naantali

Onneksi olkoon Sauli Niinistö

Veikkaukseni lopuutulokseksi on ollut 60-40 .

Presidentti Martti Ahtisaari uskoi, että vaalien jälkeen elämme suvaitsevaisemmassa Suomessa.
Pekka Haavistoa saamme tästä kiittää, mutta myös Paavo Lipposta, joka pelin avasi jo asettumalla ehdokkaaksi.
Unto Hämäläinen HS:ssä väitti, että EU vastaisuus ei ole kuollut eikä kuopattu, vaikka molemmat ovatkin olleet euromyönteisiä, mutta Niinistö kuitenkin skeptinen paikoin jopa enemmän kuin kriiittinen. Joten jatkoa seuraa, kun Keskusta on luonut nahkansa uudelleen eikä perussuomaliset ole vielä poistuneet näyttämöiltä.

Ahneuden yhteiskunnalle voisi toivoa lopun alkua. Niin paljon uskon puheisiin. Ja syrjäytymiseen puuttuminen saanee uuden suunnan. Näin ainakin odotamme Niinistön valinnan vaikuttavan kaikkialle, arvojohtajastahan on kysymys.

Presidenttivisa päätty tänään äänestämällä

Edelliseen kysymykseen Sylvi Kekkosen minin kohtalosta ei vastauksia ehtinyt tulla. Asia onkin niin uusi, että se ei ole kirjoihin kulkeutunut. Ja tietonikin on kuulopuhetta, mutta totta tietenkin: Sylvi Kekkonen lahjoitti autonsa Anita Hallamalle siis sille naiselle , jolle hän oli miestään lainannut. Molemmat tärkeät naiset ovat nyt poistuneet tästä maailmasta ja siksi heidän tarinansa on siirtynyt näyttämölle. Mitä se sisältää ei ole tiedossani, mutta arvelen, että ei niin hirveän paljon.
Maailman menosta ja asioiden kulusta kertoo aika paljon se, että Kultarannan Munkkimäen kalusto ei ollut riittävän arvokas rouva Anitalle ja sinne tuotettiin Moskovan lähetystöstä kalusto, joka oli krumeluurinen ja myöhemmin selvisi erittäin arvokas antiikkinen sohvaryhmä. Siis sellainen oli hallintomalli

Puolisot ovat tässä vaalissa näytelleet merkittävää roolia ja nyt asiat on tältä osin kunnossa, nimittäin Sylvi Kekkosen murhetta ei näköpiirissä ole. Sylvi Kekkonen oli lähipiirille kertonut, että hänen pois meno huolestuttaa; Miten Urho pärjää. Arvelen taustalla olleen vaimon vaistomaisen viisauden.
Nyt puolisot ovat hyvin nuoria ehdokkaisiin verrattuna, joten valtakunnassa kaikki hyvin.

Mutta siiten päätteeksi mietittävää:
Hesarin kuukausiliitteessä Ilkka Malmberg kirjoitti jutun otsikolla Puisevat presidenttiehdokkaat.
Juttu juontaa nimistä. Niinistö viitta niinipuhun ja Haavisto tietenkin haapaan. Onko Kultarannassa enemmän haavistoa vai niinistöä. Onko enemmän haapoja vai metsälehmuksia, joka on niinipuun toinen nimi. Ei taida löytyä näitä alkuperäisiä, mutta jalostettuja puistolehmuksia ja pyramidihaapoja kyllä.  

 Aikaisempien  presidenttien nimitaustat ovat monesti olleet kovaa sorttia: Ståhlberg, Kallio ja Hellsten - Paasikivi. Koivisto aloitti  eloperäisemmän aikakauden ja nyt sitä näyttä Niinistö jatkavan. Mielenkiintoista, että molemmat tulevat Varsinais-Suomesta, siis täältä sitä uusiutuvaa energiaa löytyy.

Presidenttivisa jatkuu

Edellinen kysymys kuului: Kultarannan julkisivua valaistiin paljon myöhemmin  ja kysymys kuulu: Milloin?

Vuonna 1993 Naantali täytti 550 vuotta. Kesä oli myös Mauno ja Tellervo Koiviston viimeinen Kultarannan isäntäparina. Hanski ja Piipun kaveri olivat  oikeassa. Tuolloin juhlapäivänä kunniaksi Kultarannan linna valaistiin.

Tuskin siihen nytkään - nuuka mieshän Manu on aina ollut - paljon yli 500 kynttilän tehoja käytetään. Lahja oli hieno. Eleenä erinomainen tunnustus Naantalille. Kun siihen sitten muistamme,  että Koivistot  järjestivät Kaarle Kustaan ja Silvian Kultaranta vierailun yhteyteen visiitin Naantaliin.

Se vierailu oli mielenkiintoinen ja mieleen on jäänyt tietenkin tekemäni töppäykset. 
Protokolla ja ennakkojärjestelyt menivät mönkään ja marssimme ihan väärässä järjestyksessä. laiturilta kirkkoon ja Rantalaan. Jossakin vaiheessa otettiin kuvia, joissa seisoin keskellä kuningas vasemmalla ja Koivisto oikealla puolellani. Kaikki väärin. Valitettavasti omaan arkistooni ei ole jäänyt kuvaa, josta sain moittivaa palautetta korkea-arvoiselta upseerimieheltä. Muistan kyllä huomanneeni tilanteen, mutta Koivisto huitaisi sillä suurella kädellään: ”kyllä se tästä”. Siinä sitä sitten oltiin.

Aika ei ollut niin dramaattinen, kuin 500-vuotisjuhlien aikana sodan kesänä. Tosin tuolloin elettiin syvän laman aikaa. Naantalikin oli kokenut vakavan taloudellisen takaiskun vuonna 1992  Nesteen verotulojen romahdettua. Jälkeenpäin arvioiden olimme silloin 1993 käännepisteessä,  ja siitä alkoi pitkä 15 vuoden nousujohteinen kausi. 

Mutta nyt hypätään menneeseen ja muistellaan, että UKK oli seuraamassa Naantalin urheilukentällä haamumailia. Se oli suuri tapaus yleisöäkin  6.000 henkeä. Vähemmän katsojia oli toisessa erikoistilaisuudessa, nimittäin silloin kun Sylvi Kekkonen opetteli minillään ajamaan Naantalin urheilukentällä.

Uusi kysymys kuuluukin: Kenelle Sylvi Kekkonen lahjoitti Englannista lahjaksi saamansa minin?  

VG-62 juhli

 Naantalin Työväensäätiö onnitteli  tällä kirjeellä:

Pamilaiset tukevat Haavistoa

Alempana DAGEN EFTER otsikon alla tuli vilkasta keskustelua. Arja ei siedä, että häntä pidettäisiin väärin pelaajan ja siksi hän selvittää omaa ja Pam:n kantaa samaan tyyliin kuin puheenjohtaja Ann Selin, joka  Demarissa  sanoo, "että ehdotin ( Pamin) hallituksessa , että tuetaan Pekka Haavistoa. Päätös tuesta tehtiin aivan yksimilelisesti." Tutustu myös Arjan kommenttiin alempaan Dagen efter kohdassa.

Presidenttivisa jatkuu

Edelline  kysymys kuului: Mitä muuta kauasnäkyvää  Tarja Halonen muutti  Kultarannassa ?

Hena vastasi taidenäyttelyt, joita kahtena vuotena on ollut Ja josta TP toivoi pysyvää perinnettä. Näyttely näkyy kauemmaksi kaikissa ulottuvuuksissa.
 Hanski vastasi myös oikein Juhannuskokko siirtyi aalloille.

Raino Puottula kirjoitti vuonna 1982  Yhteinen Naantali lehteen hienon artikkelin: Suomen toinen hallituskaupunki ja KULTARANNAN KESÄVIERAAT. Siitä kirjoitussarjasta on ollut paljon iloa ja tähänkin visaan sieltä on löytynyt kysymyksiä ja vastauksia. Lauri Kr. Relanderia ei ole taidettu mainita kysymysten yhteydessä, joten Reissu Lassen muistamme nykyisin niin tutusta yhteydestä nimittäin lehtimiesten hampaissa olosta.
Urho Vilpitön Toivolan pakinoinnista Turun Sanomissa Raino Puottula kirjoittaa:

Kultarannan julkisivua valaistiin paljon myöhemmin  ja kysymys kuulu: Milloin?

Kuntarakenne on meidän asia

Tietenkin puoluehallituksen sopii pohtia kantojaan, mutta voisi olla hyvä myös ennen sitä  kuulla, mitä meidän kentällä olevien rauhaan kuuluu. Ennakkoviestinä sanomme, että me edellytämme, että kuntalaisten ääni paina tässä asiassa emmekä kerta kaikkiaan usko, että sen paremmin tutkittu puhumattakaan luuloteltu viisaus muuttaa sitä tosiasiaa, että ihmiset itse tietävät  ja vaikeivat tietäisikään , niin heillä on oikeus sanoa, mitä he parhaana pitävät. 

Sauli Niinistön kannanottojen  perustella. Hän ei ollut innostunut hallituksen kunatarakennenjutusta kun taas puolestaan hän piti pääomaveron korotusta aiheellisena.
Ehdotaisinkin, että nyt otettaisiin käyttöön kunnallinen pääomavero, joka koskisi kaikkia pääomatuloja siis myös niitä, jotka ovat verottomia. Pääomatulon kunnallisvero voisi olla puolet työtulojen veroprosentista. esim Naantalissa 17.75/2 = 8.875 prosenttia. Maalaiskuntien tukemiseksi olisi säädettävä, että maa ja metsätalouteen liittyvä pääomantulon kunnallisvero menisi kuntaan, jossa maa sijaitsee. 
Juuri nyt, kun kuntarakenteista ja talouden kehysriihen viiden miljardin aukko ovat samaan aikaan käsittelyssä, olisi asia tuotava selkeänä esityksenä, vihdoinkin ja se on ajettava läpi Vvm:n virkamiesten tulevasta vastustuksesta huolimatta.

Sauli Niinistö on käynyt Eero Sutisen "koulua"

Viimeinen julkinen tv-väittely paremminkin keskustelu päättyi eilen. Pääosin samoilla linjoilla herrasmiehet olivat puheissaan, mutta taustalla oli sekä erisorttista kannattajakuntaa, että tiettyjä tunnistettavia eroja. Ne liittyvät puoluetaustoihin paljolti, vaikka molemmat ovatkin niitä työntäneet syrjään. Pekka Haavisto ymmärsi tuotantoa jopa taloudellista kasvua ja Sauli Niinistö piti taas verotusta oikeana tasapainotuskeinona.  

Paavo Lipponen kummitteli keskustelussa. Mieleni pahoitin kohdassa, jossa Sauli Niinistö ilmoitti ei saaneensa Lipposelta mitään ja Pekka Haavistokin  sanoi ei tarvinneensa Lipposen apua hienoihin kansainvälisiin virkoihin. Molemmat näyttivät unohtaneen, että viimeksi presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella molemmat saivat olla rauhassa Paavon leveän selän takan, kun kyse oli EU:sta ja eurosta. Väyrysen ja Soinin hyökkäykset torjui Paavo ja tässä sitä ollaan.

Olen henkilökohtaisesti sanonut, että minulle ei ole mitään vaikeuksia tukea homoa, sen sijaan vihreys on hankalampi. Trauman sain esimerkiksi jätteenpolttolaitoksen vastustamisesta, johon ei ollut mitään asiallisia perusteita. Vihreiden tapa moittia muita ja muiden motiiveja on ärsyttävää.

Sauli Niinistön kannattajien homofobiassa on vastenmielisiä piirteitä. Ja tietenkin pelkona on, nouseeko Kokoomuksen  menestys päähän niin paljon, ettei Suomen hallitus sitä kestä.  

Henkilövaalista on kysymys ja tällä kerralla on niin, että tunnen Sauli Niinistön paremmin. En ole hänen kaverinsa, mutta ihan hyvä tuttava. Olen häneltä tuonut terveisiäkin Naantaliin Sutisen Epalle. Nimittäin  Eduskunnan kahvilassa kahden kesken istuessamme, Sauli Niinistö  kertoi opiskelleensa lakia, mutta juristiksi hän tuli kihlakunnantuomari Eero Sutisen ja Hovioikeuden presidentti Touko Kososen koulussa.
Eero Sutinen on oikeistolainen, mutta oikeudenmukainen ja luotettava. Kaikki merkit viittaavat , että Sauli Niinistö on samankaltainen.

Trendi näyttäisi vievän 60 - 40 lopputulokseen.

Ylen viimeinen gallup näyttää tältä.

Yksinkertainen arvio lopputuloksesta voisi perustua otaksumaan, että en osaa sanoa äänestäjät käyttäytyisivät samoin kuin toisen kierroksen uudet / lisä kannattajat gallupin mukaisesti.
Niinistön kannatus on noussut 25 prosenttiyksikköä 37 prosentista 62 ja Haaviston vastaavasti 19,2 prosenttiyksikköä  18,8 prosentista 38 prosenttiin. Jos samassa suhteessa jaetaan 23 prosentin ei osaa sanoa kannatus tulisi Niinistön lopulliseksi luvuksi 60 ja Haaviston 40 prosenttia.
Mutta politiikka ei ole matematiikkaa eikä logiikkaa, vaan se ihmisten monimutkaisen, mutta yksinkertaisen päätöksenteon mukaista. Äänestäminen siis ratkaisee lopulliset luvut, mutta ei lopputulosta, sillä niin ennakolta arvattavasti käyttäydymme.

Presidenttivisa jatkuu

Nopeat Naantalin tuntijat olivat taas oikeilla jäljillä. Hanski ensimmäisen'ä ja Hakrintie toisena ja täsmällisempänä ja Eki täydentävänä kolmantena.

Sellainen oli maanpään tapa. Mitäköhän tästä sanoisivat joka päivä uutisissa esiintyvät  tämän päivän valtionsyyttäjät?Aikoinaan  pidettiin hyvänä, kun valtion varoja säästettiin!

Pikku uutisen mukaisesta asiasta on puhuttu kaikkien presidentinvaalien yhteydessä. Muistan aikoinani asiaa ihmetellessäni saaneeni selityksen Veikko Vennamolta: Presidentin palkkio pidetään ennalta päätettynä ja verottomana presidentin riippumattomuuden takaamiseksi. Siksi palkkio määritetään etukäteen koko kaudeksi ja se määrätään verottomaksi, jotta lainsäädäntö ja bufettivaltaa käyttävä hallitus ja eduskunta voisi painostaa presidenttiä. Ainakin muodollisesti näin on oikein, mutta samalla helppo ymmärtää niitä, jotka pitävät tätä yhdenvertaisuuden vastaisena.
Presidenttiehdokkaiden esityksiä pidän ensisijassa populistisina. Esimerkkiä pitää osoittaa ja se on oikein. Yllä kerrottu saunan rakentaminen ja myöhemminkin esimerkkiä osoitettiin siten, että presidentti Urho Kekkonen edellytti uudelleen valinnalle ehdoksi, ettei hänen palkkioitaan nosteta. So what? 

Presidentin virka on tärkeä ja meillä on tapana jotenkin rahallisella korvauksella osoittaa tehtävän merkitystä. 160.000 verottomana on palkansaajan kannalta katsottuna ”ruhtinaallinena”, mutta pääomatulon ja verottoman osinkotulon saajien kannalta korkeintaan kohtalainen. Nokian hallituksen puheenjohtja hakkaa pressan nettotuloissa kirkkakasti. 

Presidentin pitää olla riippumaton ja  korvauksen pitää sitä tukea ja siksi sitä ei kannata  kadehtia; "työväen presidentti" on palkkionsa anasainnut.

Panin merkille, että  Sauli Niinistö sanoi MTV:ssä suoraan, että erityisesti pääomaveroja voisi nostaa. Se oli selvää puhetta, vaikka asia ei presidentille kuulukaan niin toivoisi Kokoomuksen korvan olevan herkempi aiheelle. Huomattava on, että Niinistöllä itsellään on melkoisesti sijoitusomaisuutta. 

Mutta sitten uuteen kysymykseen: Viimeisen todellisen työväenpresidentin aikana presidentti sai uuden ja tällä kerralla instituution oman veneen. Tarja Halonen ei sitä kehunut ja  siitä puhetta piisasi. Mutta tapahtui muitakin muutoksia: Esimerkiksi kynttilöitä sytytettiin Hirshiman muistoksi elokuussa.

Uusi kysymys kuuluu: Mitä muuta kauasnäkyvää  Tarja Halonen muutti  Kultarannassa 

Presidenttivisa jatkuu

Edellinen kysymys kuului:Miten Koivisto-nimi liittyy pysyvästi presidentin kesäasuntoon, ?

Hakrintieltä tuli taas oikea vastaus, Koivisto nimisestä tilasta on kysymys.Kirjoitin nimen  aluksi väärin ja Koivihto ja se japaniksi  tarkoittaa jotain armasta tai vastaavaa, kertoivat sikäläiset ystäväni.  Nimi kuulosti hyvältä heidän korvissaan.

Ja Kultaranta elää muinakin aikoina. Aikaisemmin sieltä myytiin uloskin esim. joulukukkia. Kalastusta siellä on harjoitettu ja muistan Uolevi Raaden jopa kertoneen, että kyse ei olisikaan Kultarannasta vaan gulstrandista, joka viittaisi noutanvetopaikkaan. Nytkin vakituinen väki, kuten kuvasta näkyy,  pitää verkkoja kesät ja talvet.

Terävää Aaltoliikettä kaivataan

Alempana tällä palstala Barosson   Euroopan nuorisotyöttömyyskartan  ja tämän  elinkeinoelämän raporttin viesti puhuttelee  aiheuttaen syyllisyyden tunnetta; Tiedämme, että  paikallisesti olisi tehtävää,  mutta  olemme liian kankeita ja laiskojakin -byrokraattisia. Tiedän, että joillekin nämä asiat ovat tärkeitä, niin tärkeitä, että myös aktivitettia löytyy. Vähintä yleiseltä kannalta on tietää asiantila ja ymmärtää, että aikaa ei voida hukata.

 Teen poliittisesti arveluttavan, mutta uskon kuitenkin mielestäni oikean ehdotuksen: Meidän olisi asetettava pieni nopean toiminnan työryhmä puheenjohtajana Taija Terä (kok) ja jäsenenä Heikki Aalto (sd) tekemään oman harkintansa mukaisia  ehdotuksia toimenpiteistä.

Taija Terä on aktiivinen ja aikaan saava. Hän ei pelkää haasteita. Ei häntä aina oikein jaksa ymmärtää, mutta näissä ihmisyyden asioissa häneltä ei rohkeutta puutu. Sos-lapsikylän vaativa työ lisää entisestään hänen tuntemustaan yhteiskuntamme vaikempien asioiden hoitajana.
Heikki Aalto on oman tiensä kulkija ja pohtiva toimija. Hänkin tietää elämän kirjosta aika paljon vähää enemmän. Epäilevä tahtoihminen, joka auttaa.

Naantalin ystävä on poissa

Naantalin uskollinen ystävä ja tukijamme pääjohtaja  Jaakko Pajula on kuollut 83 vuoden ikäisenä. Kiitollisena muistamme hänen suuriarvoisen apunsa, joka tuli  silloin, kun hätä oli suurin.. Lue kirjoitus Mahtava maalaispoika