Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen kokous pidetään valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina 10.10.2010 klo 18.00 Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20).
Valtuusto kokoontuu syyskaudella 11.10. , 15.11. ja 13.12.
Yhteinen Naantali -tiedote
Kirjoituksia
03.09.2010
26.06.2010
08.04.2010
Viisaita selityksiä ihmisten maailmasta
Mandelan ratkaisun takana oli yksinäisyydessä kypsynyt oivallus, että vapaustaistelussa ei ollut kyseessä vain mustien vapauttaminen sorrosta vaan yhtä lailla valkoisten vapauttaminen pelosta. Tämä oivallus – veljeyden löytäminen pelkoja voittamalla – kantaa suvaitsevaista yhteiskuntaa.
Mandelan, 91, elämässä ja ajattelussa tiivistyy toisen suuren johtajan Mahatma Gandhin toteamus: "Ole muutos, jota etsit."Mikael Pentikäinen HS 8.4.2010
Mandelan, 91, elämässä ja ajattelussa tiivistyy toisen suuren johtajan Mahatma Gandhin toteamus: "Ole muutos, jota etsit."Mikael Pentikäinen HS 8.4.2010
Nelson Mandela on legenda omassa korkeudessaan. Vapauttaminen sorrosta ja pelosta voi tapahtua samanaikaisesti. Mutta onko Mandelan Etelä- Afrikan kohtalo Gandhin Intian kaltainen. Eli miten pystytään juurruttamaan korkealle henkiselle tasolle kohonneen johtajan ajatusmaailma seuraajiin? Tapahtuu mitä tapahtuu, käy miten käy on kuitenkin tärkeää, että maailmassa on todellista Toivoa. Ihminen voi olla viisas.
Toivo, nöyryytys ja pelko
Maailmasta saa nykyajan välineillä totuudenmukaisia kuvia sekä kaikenkattavan suuressa että metrintarkan pienessä mittakaavassa. Maailman ymmärtämiseen nämä kuvat eivät riitä. Siksi säväyttää, kun joku pystyy parilla värillä ja muutamin vedoin maalaamaan maailman tilasta kuvan, jossa tuntuu olevan enin olennainen mukana.
Ranskalainen kansainvälisen politiikan tutkija Dominique Moïsi on siinä aika pitkälle onnistunut. Hänen lähtökohtanaan on kiteyttää nykyhetken maailma kolmeen vyöhykkeeseen, joiden kunkin pohjana on tunnetila: toivo, nöyryytys tai pelko.
Moïsi, 64, opetteli pienenä numeroiden lukemista isänsä käsivarren tatuoinnista. Isä oli hengissä selvinnyt Auschwitzin vanki numero 159721. The Geopolitics of Emotion -kirjassaan Moïsi sanoo yrittävänsä vastata isänsä elämän asettamaan kysymykseen: miten maailma voisi saavuttaa sen, mihin isä pystyi, eli nöyryytyksen ja pelon syövereissäkin elvyttämään toivon.
Moïsi lähtee liikkeelle globalisaatiosta, joka hänen mukaansa merkitsee kulttuurien amerikkalaistumista, Aasian taloudellista nousua ja niin köyhien kuin rikkaidenkin väistämätöntä, median luomaa tietoisuutta siitä, miten toiset elävät.
Globalisaatio aiheuttaa turvattomuutta, ja turvattomuus kyseenalaistaa ihmisten ja yhteisöjen identiteetin. Siinä horjuu perusluottamus, mikä heti panee tunteet liikkeelle.
Identiteetti syntyy omista saavutuksista mutta myös muiden taholta aistitusta kunnioituksesta tai sen puutteesta. Globalisaatio on tehnyt noista muista, vieraista mutta samalla uhkaavan lähelle tulleista, entistä vahvemman voiman.
Nöyryytyksen vyöhyke keskittyy Moïsin maantieteessä islamilaiseen ja erityisesti arabimaailmaan, Persianlahden pieniä vauraita šeikkikuntia lukuun ottamatta. Taustana on islamilaisen arabimaailman poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen alamäki 1700-luvulta lähtien. Menetysten syntipukiksi on haettu kristityt ja juutalaiset.
Pelko taas on päätunnelma Amerikassa ja Euroopassa, Moïsi väittää, vaikka Barack Obaman valitseminen Yhdysvaltain presidentiksi olikin toivon ilmaus.
Pelko virisi jo ennen syyskuun 2001 terrori-iskuja, koska länsi huomasi menettäneensä globalisaation ohjakset ja säikähti sekä Aasian talousmahtia että etelän maahanmuuttajien painetta. Ääri-islamistinen terrorismi sai Amerikan lopullisesti tolaltaan. Eurooppa kauhistui voimattomuuttaan Jugoslavian hajoamissodissa ja vajosi omassa yhdentymiskehityksessään lamauttavaan epäröintiin.
Liioitellun pelon kulttuuri uhkaa pahimmillaan lännen sisintä olemusta ja kaventaa demokratioiden ja itsevaltaisten järjestelmien eroa, Moïsi varoittaa. Kaija Virta HS 7.4.2010
Tässä maailmankuvassa on yhdenmukaisuutta pienempiin piireihin. Nämä tunnetilat ovat politiikan tomijalle tuttuja. Tiedämme niihin sisältyvän valtavan käyttövoiman.
Ihan kuten Kaija Virta sanoo, on maalattu kuva, jossa on enin oleellinen mukana. Epätoivossa tarpovalle tällaiset viestit ovat tervetulleita tuulahduksia ihmisen inhmillisestä kyvystä tiivistää ylivoimaisilta tuntuvia ilmiöitä.
Tätä kirjoitusta ei ole vielä kommentoitu.
Jätä oma kommenttisi