Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Työväen tyttö

Jaana Malmikare, Työväen tyttö

Työväen tyttö ei sananmukaisesti mielikuvissamme anna oikeaa kuvaa Jaanasta. Arkisemmin olisi oikeammin aihetta sanoa Jaana sopii malliksi sosialidemokraattisesta ihanteesta. Mutta historiallisista syistä ja ikäeroperspektiivi huomioon ottaen voitte ymmärtää suustani luonnehdinnan Työväen tytön tarkoittavan arvostavaa suhtautumista. se on tiivis ilmaisu.

Jaanan ei ole imenyt äidinmaidosta sosialidemokraattista aatetta. Perinne  on kotoisin isältä, Yrjöltä, joka oli vakaan ruskolaisen demariyhdistyksen kantavia voimia – aina paikalla.

Urheilu on lasten ja nuorten elämän oleellinen osa. se jättää hyvät jälkensä harrastajiin. Ruskon yrityksen ja Turun Pyrkivän riveissä Jaana juoksijana (100- 800 + maastojuoksu) saavutti piirin mestaruuksia  tyttösarjoissa. Hänen omassa muistissaan on 800 metrin aika 2.32 juostu 12-vuotiaana ja sillä sijoittui Suomen tilastossa 6. sijalle. urheilu harrastusta hän jatkoi myös valmentajana.

Jaana on radikaalin 1970-luvun kasvatti ja hän liittyi isoveljensä jälkiä seuraten Turun Sos.dem. nuorisoryhditykseen. Tuohon aikaan  otettiin rajusti kantaa ja kouluneuvostopaikkakin aukesi aktiiville. Kosketusta  Naantaliin hän sai Aallon Hessun johtaman NTY:n nuorisojaoston kautta. se ei kuitenkaan ollut myöhemmin esteenä omakotitalon hankinnalle Naantalista.

Työterveydenhoito on ollut Jaanan juttu. Turun TV-tehtaalta se alkoi ja sieltä se järjestelyjen seurauksena siirtyi Tohtoritalon kautta Mehiläiseen, jossa hän nykyisin on vastuuhoitaja. aatteelliselta kannalta katsottuna Jaana on kutsumusammatissa, eli tekee sitä työtä, mikä Forssassa
oli utopiana.
Tämän päivän puhuttuun aiheeseen työurien pidentämiseen taitaa Jaana vaikuttaa paljon enemmän kuin Matti ja Jyrki Valtioneuvoston linnassa. Toinenkin ajankohtainen mielenkiintoinen yhteys aikaamme keskustelun aiheisiin käy Jaanan kautta. Hän on yksityisen, ulkomaisessa omistuksessa olevan yrityksen palveluksessa. mehän tuemme julkista terveydenhoitoa jopa joskus uhoon asti mennen. Jaana sydämen sosialidemokraattina tekee työtään hyvin ja hänen kokemuksensa on selvä positiivinen lisä toimintaamme. Hän on hyvä muistutus siitä, että yksioikoinen suhtautuminen voi olla virheellinen. Yksityistä terveydenhoitoa on arvioitava tulosten, ei ennakkoluulojen pohjalta.  Tämä ajattelutapa on hyvä pitää mielessä politiikassa yleisemminkin.

Naantalin valtuustoon Jaana tuli 1992 menestysvaaleissa ja hänen taustat huomioon ottaen ei ollut ihme, että häntä kuormitettiin lähes alusta alkaen vaativilla kaupunginhallituksen ja sen jaostojen tehtävillä. Jaana toi kaivattua uutta ulottuvuutta meidän ehkä hieman teknisvoittoiseen joukkoomme. Jaan on hoitanut hänelle uskotut tehtävät mallikelpoisesti. Luottamustöiden ohella hän on ehtinyt vapaa-aikanaan huolehtia perheestään ja poikien urheiluharrastuksista. Hänellä on – sen me miehet  haluamme sanoa – kotonaan Timo , mies paikallaan.
Joten tuo monimutkainen yhdistelmä, pojat, mies, omakotitalo, luottamustoimet ja aikaan sidottu työ ovat tulleet hoidettua – joskus vähän myöhässä paikalla tullen, mutta useimmiten hymy huulilla.

Jaanalla on selvä maailmanjärjestys. Hän hahmottaa ja osaa suhteuttaa asiat kohdalleen. Eihän Jaana ole suuna päänä, mutta hänen kasvojen ilme kertoo usein enemmän kuin monet sanat. Puoluetoverina hänessä arvostaa luotettavuutta ja oikeamielisyyttä. Jaana on reilu.

Pohdiskelin Jaanan kautta puolueen olemusta. Työväenmarssin sanoissa – niissä säkeissä, joita laulamme – on ikään kuin työmies läsnä: Mink kuntos keksii kirves lyö  tai Työ tehty kourin jäntevin  taikka. (Työväenmarssi on sävelletty NTY:n perustamisvuonna 1894. Oskar Merikanto säveltänyt ja sanat Tuokko) Kyllä ne sävähdyttävät ja sydänalassa tuntuvat, mutta ne ovat yksipuoliset. Kuva laajenee ja tulee lähemmäksi tätä päivää, kun luemme ne kaksi yleensä laulamatonta säkeistöä. Jaanan kunniaksi.

 Työväen marssi

Käy eespäin, väki voimakas!
El' orjajoukko halpa
täst' alkain ole. Tarmollas
sä särje tieltäs salpa!
:,: Mink' kuntos keksii, kirvees lyö,
se olkoon vapaudentyö,
:,: jonk' eestä poistuu sorron yö! :,:

Nyt vapauden aika on
jo tullut meille jalo,
ja vihdoin vievät voittohon
meit' toimi, taito, valo.
:,: Se toim' on meille olemus,
ja taito se ja valkeus
:,: on hengestämme heijastus. :,:

Ja auttain näiden avujen
tiell' oikeen, vapauden
me voimme voittaa veIjeyden
ja tasa-arvoisuuden.
:,: ei riento tällä turha lie,
kun ainoastaan tää on tie,
:,: jok' kansat kunniahan vie. :,:

Työ käsiemme, hengenkin
siis ylevää on työtä.
Työ tehty kourin jäntevin
voi poistaa hengen yötä,
:,: Tok' kunnian ei halu vaan
saa meitä työhön toimintaan,
:,: mut' myöskin onni synnyinmaan. :,:

 Mikko Rönnholm NTY:n talolla 16.4.2010