Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Maakuntakaavat

Maakuntakaavat, Varsianis-Suomen liittovaltuusto 13.12.2010
Mikko Rönnholm, sd

Tarpeemme ovat moninaiset: Me halumme asua turvallisesti ja  viihtyisästi. Me toivomme  hyvätasosoisia palveluja sopivalta paikalta.  Välttämätöntä ja tärkeää meille jokapäiväinen leipämme saadaksemme on, että on työpaikkoja, joista juuri tällä hetkellä on pulaa. Yhdyskuntien toiminta vaatii maata ja toimintojen käynnissä pitäminen yhteyksiä; Yhteiskuntamme on jatkuvassa liikkeessä ei pelkästään bernsteinilaisittain, vaan ihan käytännössä;  Työ- ja asiointi sekä vapaa-aika aiheuttavat liikennetarpeita. Tekninenhuolta vaatii resursseja ja yhteyksiä.
Yhteiskunnan ja yhdyskuntien rakentaminen vaatii siis monesta välttämättömästä syystä järjestystä, josta yhteisesti sovitaan. Tavoitteena on tietenkin, että löydetään mahdollisemman toimivat ja tarkoituksenmukaiset ja mikä ehkä vaikeinta mahdollisimman monia tyydyttävät ratkaisut. Ja kaikki tämä on vielä pystyttävä toteuttamaan eli on löydettävä mahdollisuuksien rajoissa olevat mallit. Paperilla tai koneella tai puheissa on paljon mahdollisuuksia maalata isolla pensselillä kauniita kuvia, usein visioiksi nimitettäviä.

Näiden vaatimusten mahdottomuus huomioon ottaen, on käsillä olevat maakuntakaavat ollut suururakka virastollemme. Perusmateriaali on jouduttu keräämään ja työstämään eikä tietenkään kaikki suinkaan kerralla valmistu. Mutta paljon on saatu aikaan. Luonnollista on, että fyysinen suunnittelu tukeutuu olemassa olevaan ja sen kehittämiseen. sen vuoksi kaavat ovat rakentuneet selkeällä näkemykselle jatkaa nykyisestä eteenpäin. Kaavoittamine on varautumista ja tietenkin hyvää olisi, jos pystyisimme joustaviin uusien tilanteiden ja tarpeiden mukaisiin ratkaisuihin. On kuitenkin välttämätöntä ymmärtää myös käytännön rajoitukset ja maankäytön pitkäjänteisyys toisaalla ja sitten taas mittakaavasta johtuva tarkoituksellinen epätarkkuus eli viivan paksuus. Ja tämä homma sitten vaatii sellaista kansalaisjärkeä, jota toivoisi löytyvän niin maaseudulta kuin kaupungeista, että, näkisimme metsän puilta eli kokonaisuuden hallinnasta on kysymys.


Sosialidemokraattien näkemyksen mukaan maakuntakaavat ovat saavuttaneet tarkoituksensa. Ne luovat pohjaa yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle eli eivät ole esteenä kuntien toimenpiteille. Parempiakin kaavoja voidaan varmaan laatia, mutta ne eivät vaan valmistu koskaan. Ja on tässäkin pitkän tähtäimen kauaskantoisessa asiassa muistettava, että ajan pelaamine ja kaiken eteenpäin siirtämine on todennäköisesti huonoin vaihtoehto. Puutteiden korjaamine ja jopa mahdollisten virheiden korjaaminen on helpompaa olemassa olevan kuin puuttuvan kaavan pohjalta.

Kaava on tietenkin monien yhteensovituksien ja kompromissien tulos ja siksi kokonaisuus. Sellaisena me sen myös olemme hyväksymässä. Yhteiskunnalliset prosessit ovat monitahoisia joskus monimutkaisia ja aika usein ristiriitaisia. Emmehän voi välttyä siltä, että meillä on riippuen omista intresseistämme erilaisia tavoitteita: Maanomistaja haluaa käyttää maataan hänelle hyötyä tuottavalla tavalla, monille muille taas ympäristö- ja kulttuuriarvojen suojelu nousee ensisijaiseksi. Tämä on vain yksi vaikka tässä tapauksessa ehkä painavin ulottuvuus. Ei ole mikään yllätys, että vaikka kuinka puhumme puolueiden samankaltaistumisesta, on puolueilla erilaisista kannattajataustoista johtuen eri suuntiin meneviä painotuksia. Tästä kaikesta huolimatta tovisoisin, että keskusta, jonka kannattajien tuotteista puuromme ja vellimme keitämme ei olisi yksisilmäinen, vaan ymmärtäisi kaavoituksen pyrkimykset esimerkiksi meille ehkä tärkeimmässä ympäristöasiassa eli Itämeren suojelussa.  Pidän erittäin valitettavana, että kaavoituskysymys ja maatalouden tukipolitiikka sotketaan keskenään. Se, että ympäristötuesta muodostui EU:hun liityttäessä maatalouden eteläisten siis meidän alueiden tulotuki, oli välttämätöntä vaikka ei oikein. Kannatamme kaavamerkintöjä, joilla pyritään pitämään valumat kurissa sen vuoksi, että se on välttämätöntä ja kestävän kehityksen mukaista. Jos tästä seuraa tukien menetystä viljelijöille, on se korjattava tukemalla viljelijöitä tai hankkimalla alueita yhteiseen omistukseen. Saaristomeri ei saa jäädä keskinäisen tulonjakokampailun jalkoihin. Me kaikki tarvitsemme viljelijöitä ja elintarviketuotantoa, mutta emme hinnalla millä hyvänsä. 

Suojeluasioissa voi olla ylilyöntejä, mutta ne eivät ole ylivoimaisia korjattavia tarkemmassa tarkastelussa ja siksi on mielestämme oikein, että ne kaavassa säilytetään.

Kaupallisen verkoston kokonaistarkastelu on paikallaan oleva toimenpide sinänsä. Mutta taaskaan sen puuttumine ei ole kaavoituksen viivästämisen kannalta perusteltua. Jos meille syntyy menettely, jolla on laillista painavuutta, ja jolla kauppapaikkoja ruvetaan jakamaan, voidaan sellaiset uudistuksen tuoda myöhemmin kaavoihin. 
Oma näkemykseni on, että näissä asioissa tahtoo käydä niin, että syntyy hienoja suunnitelmia, mutta ne romuttuvat paikallisten ja kaupallisten intressien edessä. sellaista markkinatalous on eikä kysymys ole mistään hetkellisestä Nova ilmiöstä, vaan sen juuret ovat syvemmällä meidän markkinataloudessamme, jossa talouden perusrakenne on vahvempi kuin poliittinen ylärakenne.

Tämän kaavan yhteydessä on hyvä pitää mielessä, että Turun kaupunkiseudulla alueella, jossa asuu kaksi kolmasosaa  maakuntamme väestä, ollaan laatimassa yhteistä asumisen, maankäytön ja liikenteen suunnitelmaa. Suunnittelualue käsittää jo laaditun Turun seudun taajamamaakuntakaavan ja nyt osia tästä kaavasta. Tuo kaavoitustyö tulee, ellei uudistuksia lainasäädäntöön tehdä, merkitsemään uuden maakuntatasoisen kaavoituksen tekemistä. Ja vaikka tehtäisiin jokin säädös ko. tarvetta varten, tulee se luonteeltaan olemaan maakuntakaava-luontoista monilta osiltaan.
Yhteiskunta on siis liikkuva ja sen lisäksi nopeasti muutoksiin pyrkivä. Aikakausille ja maan poliittisella johdolla on hienoja suunnitelmia, joita me tällä maan kamaralla yritämme toteuttaa. Mutta taas uusi päivä kaiken muuttaa voi ja voi käydä jopa niin, että kaiken mahdollisen uuden ehomman tilalle tuleekin ankarampi taistelu siitä, minkä pystymme säilyttämään: Ei Neuvostoliiton uuden hajoamattomuuden mahdottomuus estänyt laman Suomeen tuloa, eivätkä markkinavoimat ole kauankaan niskalenkissä pysyneet enkä usko, että meidän mantuja sen paremmin kuin Irlanninkaan vastaavia pantata . Eli tämän päivän viisaat selitykset voivat asiassa kuin asiassa olla huomenna vitsejä.