Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Velka ja eläkkeet

Talous kehittyy, mutta velka ei vähene

Suomella menee kohtalaisesti, mutta velkaantuminen huolestuttaa. Valtionvarainministeriö näkee peikkoja julkisen sektorin velankasvun ohella yksityisen velkaantumisen. Kunnallispuolen nähdään pärjäävän kohtalaisesti. Se on hyvä sinänsä, mutta siitä voi lukea valtion tulevien toimenpiteiden suuntaa eli se ennakoi järjestelyjen osalta huonoa.

Aivan kohta julkaistaan verotyöryhmän raportti, joka on tietenkin sisällöltään poliittinen. Siinnä ehdotetaan kuntien yhteisöveron poistoa ja verovähennysoikeuksien asteittaista karsimista sekä yksityisten yhtiöiden verotusjärjestelmäremonttia. aikaisemmin on jo tehty ehdotuksia marginaaliveron kohtuullistamisesta, yhteisöveron laskemiseksi ja alv:n nostosta.

Näillä tempuilla eivät alijäämät pienene, vaan tarvitaan muita keinoja, joista kaikkien markkinavoimien suursuosikki on menojen leikkaaminen. Ja siitä ei taas sovi puhua ennen vaaleja.

Eläkekysymys on ja pysyy.

 Mutta on muutakin. Etlan tutkimusjohtaja Sixten Korkman ehdotta, eläkemaksujen korotuksia välittömästi. Mielenkiintoista on, että tämä toimenpide rasittaisi sekä työnantajia että tekijöitä, joten se vetäisi takaisin niitä rahoja, joita veronalaennuksilla annetaan.  Työeläkelaitosten hallinnoimat rahat olisivat työnantajien määräysvallan alaisena varattuna työntekijöiden eläkkeisiin eli kyse on veroluontoisia maksuja, jotka ovat vahvasti korvamerkittyjä. Tällä toimella parannettaisiin myös meidän Emu-velkasuhdettamme.

 

Korkman syyttää keskusjärjestöjä siitä, että ne eivät ole pystyneet sopimaan asioista ja siksi hän näkee, että hallituksen ja kaiketi tarkoittaa myös eduskuntaa, on otettava asia päätettäväkseen. Korkmanin mielestä en epäreilua siirtää tulevien polvien maksettavaksi niin paljon vastuita.

Taitettu indeksi

 

Eläkeaiheeseen kajosi 18.12.2010 Demarin päätoimittaja Juha  Peltonen toisesta näkökulmasta, eli taitetun indeksin ongelmasta. Tämä kuuma peruna nousee pintaan kuin korkki keskusteluun aina vaalien alla. Palkkapainon nostaminen 30 prosenttiin nykyisen 20 sijasta lisäisi työeläkekustannuksia vuositasolla 0.2-0.7 prosenttia ja kokonaisuudessa kustannus nousisi ensi vuoden 35 miljoonasta vuoteen  2050 noin 1.000 miljoonan euroon vuositasolla ja palkansaajat siitä maksaisivat melkein puolet. Ei siis pitkän päälle mikään pikku juttu.
 Jos muutos otettaisiin käyttöön nyt, hyötyisivät siitä suuret ikäluokat eniten. Ne eivät ehtisi siitä maksamaan, mutta 10 vuoden päästä 1.000 eläkkeeseen tulisi 18 ja 3.000 eläkkeeseen 55 euroa kuukaudessa lisää. Ja maksajina olisivat ne, joiden eläkkeitä rukataan alaspäin tulevan elinikäodotteen mukaisesti. Päätoimittaja Peltonen ei asiaan kantaa ottanut, kun puoluejohtokaan ole sitä tehnyt. Ilkka Kantola pohdiskeli asiaa vähän samoin painotuksin Naantalissa käydessään.  
Tiedän, että jokainen on valmis ottamaan lisää rahaa, joiden keräämisestä muut vastaavat. Totta on sekin, että menneet polvet ovat paljon tehneet. Tasoitelleet tulevien polkuja ja näin kohtuullista ymmärrystä on indeksi korjaamiseen.
Meillä on ensi vuonna tiedossa vuosi, jolloin nykyinen järjestelmä tuottaa paremmin, kun nimittäin reaalipalkat laskevat. Mieltä askarruttaa, onko arvio siitä, että reaalipakan nousevat jatkuvasti oikea. Jos ympärilleen katsoo, niin voi nähdä, että Euroopassa on toisenlaisia esimerkkejä.
Ja sitten se ratkaiseva kysymys: Mikä viime kädessä on eläketurvamme tärkein tekijä?
Oma vastaukseni on, että vain kunnossa oleva kansantalous voi eläkkeet turvata. Sen pitää onnistukseen kyetä viemään suomalaisia tuotteita ja palveluja. Pitää olla työtä ja kilpailukykyä. Tuolta kantilta katsottuna voisi ajatella, että ehkä sittenkin voisimme sietää tuon indeksin ja toivoa, että palkansaajien työintoa pidetään yllä rasittamatta työssä olevia likaa.