Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

J- käyrän ihmeitä

Maailamaa selitetään monella tavalla. Aina silloin tällöin käy niin, että jokin teoria erityisesti yhdistettynä kuvalliseen esitykseen saa ajattukset liikkeelle. Vuoden vaihteessa arveltiin, että tänä vuonna rauhattomus voi levitä jotenkin siihen malliin kuin vuonna 1968 tapahtui.
Puhutteleva artikkeli oli tämän päivän FT:ssä. Siinnä kuvaattiin J-käyrällä maiden kehitystä. Tämä J-käyrä on käytössä usemmassa  muussakin yhteydessä, Sitä käytetään pääomasijoittamisessa, kauppataseen kuvaamisessa, lääketieteessä ja  valtio-opissa tämän lisäkIan 
FT:ssä käyrän selittävyydestä kirjoittaa Ian Bremmer, yksi teorian kehittelijöistä seuraavasti:

Kukaan ei osannut ennustaa, että vihanneskauppiaan kuolema pistää alulle kapinaliikkeen läpi  Lähi-idän Libyasta Iraniin. Mutta vaikka shokkiaallot näyttävät kaoottisilta on todellisuudessa kuitenkin  esimerkki voimakkaasta poliittisesta  ilmiöstä: J-käyrästä eli notkahduksesta kuljettaessa suljetusta avoimeen yhteiskuntaan. Tämä malli selittää myös miksi monet alueen maat ovat joutuneet ulospääsemättömään ansaan.

Teoria menee näin: Jos pistät pysty-akselille maiden vakauden ja vaaka-akselille maiden avoimuuden niin kaikille kombinaatioille löytyy käyrältä paikka. Useimmat maat lähtevät vakaasta ja suljetusta ajatteli Pohjois- Korea). Monet päätyvät avoimeen ja stabiiliin (Iso Britannia) . Mutta välissä on turbulentti siirtymävaihe. Jotkut maat kuten Etelä Afrikka selviytyvät muutosvaiheesta toiset  taas eivät kuten Iran, Neuvostoliitto tai Jugoslavia. Tämä hetken dilemma on, että Lähi-idässä on nuorille arabeille  tarjolla   kolutunmahdollisuuksia .He  pääsevät median ja matkojen kautta osalliseksi tietoisuuteen ja se tekee vaikeammaksi hallitsevalle eliitille kontrolloida informaatiota.


Jos Egyptin tapaiset maat  hellittävät otettaan  avaamalla yhteiskunttaa yhdistämällä siitä muuhun maailmaan syntyy riski sosiaalisista ja poliittisista rauhattomuuksia.  Jos taas yritetään pitää tilanne suljettuna, rajoitetaan talouden mahdollisuuksia luoda hyvinvointia  ja pidemmän päälle tämä vie pohjan hallinnon laillisuudelta.

 

Teorioiden muodostuksessa on aina-  poikkeus vahvistta säännön -ilmiö. Yhteiskunnalisissa olosuhteissa tämä on täysin selvää, sillä niin pienestä ovat monet tapahtumat kiinni. Kirjoittaja on havainnoinnut käytännön esimerkein, että ei se toimi pakotetun demokratian siis esim. Irakin tapuksessa. Nykymenosta hänellä on seuraavnlaisia huomiota: 

Useimmat Lähi-idän ja Pohjois- Afrikan valtiot yrittivät pitää vakauden eristämällä kansallisensa muusta maailmasta. Globalisaatioedennyt hitaasti. Mutta viime vuosikymmeninä toimenpiteet ovat käyneet mahdottomiksi. Ihmisillä on kännykät, ne katsovat satelliittikanavia käyvät Facbookissa ja Twitterissä. Autoritääriset  hallitukset  yrittävät tukahduttaa vapaat ilmaisua ja hyvinvointia tuottavaa taloutta.Tällä ne menettävät pitkän päälle oikeuden vallan pitämiseen.   

 On tästä merkittäviä vastakkaisiakin esimerkkejä. Jotkut autoritääriset hallinnot ovat välttäneet sisäiset paineet, koska voimakas taloudellinen kasvu on työntänyt J-käyrän ylöspäin. 30 vuoden poliittisen kasvun seurauksena Kiina on selvästi pienemmän sisäisen paineen alaisena kuin Lähi-idän maat. Kiinan johto on tästä selvillä ja yrittää ylläpitää taloudellista kasvua ja siten pitää avoimuuden paineet kurissa.

Lähi-idän olosuhteet ovat kirjoittajan erityisen tarkastelun kohteena. Siihen on todella monta syytä. Me täällä kaukana tunnemme levottumuutta siitä, mitä tulemaan pitää. Meille olosuhteiden   puutteellinen tunteminen ja ymmärtäminen  aiheuttaa torjumisreaktion. Pelko ja epäilys lisääntyvät ja ne aiheuttavat ahdistusta. Enkä tiedä, kuinka paljon kirjottajan selostukset tuskaa vähentävät. Mutta kannatta kuitenkin pohtia hänen aivoituksiaan:

   Kun Lähi-idässä ei ole odotettavissa talousihmettä, mitä sen paineenalisten johtajien pitäisi tehdä?  Nillä on kajsi mahdollisuutta: Tukahduttaa eristettyjen paineet ja jäädä käyrän vasempaan reunaan. Algerian, Iranin ja Jemenin  johtajat ratsastavat tiikerin selässä eivätkä uskalla jalkautua sieltä. Lopulta se on vaarallinen ratsastus, kuten Tunisian Be Alin tapaus todistaa.

Mutta reformien avaamisen kuten Jordanian  tie on riskaabeli. Voi vaihtaa pääministerin, mutta eivät kasvot tuo työtä ja hyvinvointia. Todelliset reformit on suurempi riski, sillä pitäisi luopua valtion kontrollista. Kuningas Abdullah joutuu nyt laskelmoimaan kummassa tapauksessa säilyttää asemansa paremmin tekemällä todellisia reformeja vai pitämällä pullon hengen vielä lähivuosiin kiinni.

Saudi Arabia , Kuwait ja Bahrain ovat kiinnostuksen kohteena. Rauhattomuus naapurimaissa tekee nuo maat  varovaiseksi antamaan mielipiteen lausumisen vapauksia kansalaisilleen. Öljyn ja kaasun viennin avulla ja ottaen huomioon vähäiset asukasluvut voisivat jakaa kansalleen viennin hedelmiä. Nillä olisi mahdollisuudet tehdä todellisia uudistuksia.

Muistaen kuitenkin Tunisian opetuksen tietävät alueen rikkaimmat, että pienikin kipinä voi sytyttää koko maan.
Myös ne, joilla on edellytyksiä hoitaa epävakautta ovat kuitenkin J-käyrän syvimmällä kohdalla, joten ne taitavat olla peloissaan lähteä matkalle käyrällä.

Lähi-idän olosuhteet vaikuttavat tietenkin maailman talouteen suurien öljy- ja kassuvarantojens vuoksi. Juuri tuo taloudellinen intressi on tehnyt läntisestä maailmasta kaksinaamaisen pelurin. Halutaan stabilisuutta ja demokratiaa? J-käyräteoria osoittaa, että  molempien tavoitteiden saavuttamine  ei taida onnistua ilman vakauden notkahduksia, joitka tuntuvat meidän elämässämme  vähintäänkin öljyn  hinnan nousuna.

Nyt tarvitaan tietoa, ymmärrystä - viisautta. Toivotaan, että sitä nyt löytyy, eikä ajauduta tilanteeseen, jossa oltiin Iranissa.  Shahin lännen tukeman hirmuhallinnon  jälkeen kansa  ajautui toisenlaiseen alamaisuuteen -uskonnollisen  fanattisuuden ikeen alle.