Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Sivistys ja siivot tavat: Velkuan koulu 100 vuotta

 16.4.2011 Mikko Rönnholm

Saariston maisemamiljöössä olot muodostuivat toisenlaisiksi kuin mannermaan maaseudulla, sillä tyypillisiä saaristolaisten elinkeinoja olivat kalastus, merenkulku ja pienviljely ja monet saaristolaiset harjoittivat samanaikaisesti useita elinkeinoja. Kun saaristosta pääsi helposti avomerelle sekä ulkomaille vieville reiteille, laajamittaisesta merenkulusta tuli varsinaissuomalisille tärkeä elinkeino. Se rakentui suurelta osin saaristolaisten mukanaolon ja heidän taitojensa varaan. Lars Westerlundin Suomen Portti historian kirjassa:

Historian kirjoitus kertoo saariston merkityksestä koko maakunnallemme ja myös Naantalille ajateltakoon vaikkapa sataman tärkeyttä tänä päivänä.

Velkuan ja Naantalin suhde

Vuosisadan alun Vanha kihlakuntajako on mielenkiintoinen. Varsinais-Suomessa oli Halikon, Piikkiön, Maskun, Mynämäen ja Vehmaan kihlakunnat: Naantali kuului Maskun kihlakuntaan kuten myös osia Merimaskusta, Rymättylä ja osia Merimaskusta kuului Mynämäen ja Velkua Vehmaan kihlakuntaan. Eli nykyinen Naantalin alue kuului kolmeen eri kihlakuntaan.  
Alkutuotannon elinkeinot olivat paikallisia ja kulkulaitokset olivat nykykäsityksen käsityksen mukaan kehittymättömät. Naantalin Velkuan yhteys ei ollut kovin voimakas eikä Naantalin vetovoima ollut merkittävä. Koulun perustamisen aikoihin Turussa oli 50.000 asukasta, Uudessakaupungissa 4.500 ja Naantalissa 900. Velkuallakin oli n. 500 asukasta.

Vuosisadan alkuvuosian nykyisen Naantalin alueella asui n. 5.700 asukasta, joista valtaosa 4.900 asuivat Naantaliin pari vuotta sitten liittyneissä Rymättylässä, Merimaskussa ja Velkuassa. Vasta 1950-luvun lopulla kanta-Naantalit ylittivät väkiluvultaan saaristokunnat. Vuonna 2007 tilanne oli: Naantalissa 14.000 ja Rymättylässä, Merimaskussa ja Velkuassa  4.000 asukasta.  

Miksi kuntaliitokseen tultiin

Naantali ei ole ollut kuntaliitosasiassa valloitushaluinen, mutta kuitenkin kuuliainen. Kun valtiovallalta kustannustensa pienentämisen toivossa  kävi käsky, että on pyrittävä 20.000 asukkaan yksiköihin ja kun Rymättylä teki aloitteen liittymisestä Naantaliin, otti Naantali haasteen vastaan ja ryhtyi valmistelemaan  uutta  Saaristo-N aantalia.  Tärkein edellytys oli, että liittyvät kunnat ovat liitoksen kannalla.
Kuntaliitoksesta keskusteltaessa oli tämä koulu yhtenä keskustelun aiheena ja silloin olen muistavinani, että kysyttäessä koulun kohtalosta vastasimme, että koulu jatkaa edellytyksellä, että koulussa on oppilaita. Ja niin on käynyt. Tuoko Livonsaaren liitos tähän vahvistusta, sen aika näyttää. Tällä hetkellä näyttää hienolta, valoisalta, tämän koulun tulevaisuus.  

Kuuluisa Velkua

Parin aasin sillan kautta liitän Velkuan, kouluasian perjantaiseen 14.4.2011 ilmestyneeseen Tekniikka ja Talous lehteen.

Lehtijuttujen perusteella näyttää siltä, että työpaikkakiusaaminen on yleistynyt. Veijo tietää siihen syyn.
Vanhaan hyvään aikaan koulukiusaamisen suorittavat alan ammattilaiset eli opettajat. Nykyään se on jätetty kouluttamattomien oppilaiden kontolle, kun opettajat eivät enää saa pitää kuria
.Niinpä kurin puutteessa lapset kiusaavat toisiaan koulussa ja vievät sieltä aikuiseksi kasvettuaan heikkotasoisen kiusaamisosaamisensa työpaikoille.  Jospa kokeiltaisiin sitä, että palautetaan kouluihin kuri? Voisi työpaikkakiusaaminen vähentyä vuosien saatossa. Ainakin siltä osin, että jos pomo käskee tekemään töitä, sitä ei pidettäisi kiusaamisena. Perusinsinööri Veijo Miettinen Tekniikka ja Talous 15.4.2011

Vapaan Velkuan kirjoittaja jaksaa  piikitellä. Mutta tämän koulun nähtyämme ja kuultuamme esitelmöitsijää, tiedämme täällä yhdistyvän vapauden ja vastuun hengen:

” Sivistys ja siivot tavat ovat ehtona ihmisen vapaudelle, rauhalle sekä onnelle!”J.W. Snellman