Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Mahdottoman tyhmä kuntaohjelma

Mikko Rönnholm: Pieni tutkielma Kataisen hallituksen kuntaohjelmasta

 

Kurkistus hallitusohjelman ihmeelliseen maailmaan saa aikaan hengenahdistusta. Hallitusohjelman kuntaosan tekstiä on syystä luonnehdittu rajuksi. Totta kai tiedämme, etteivät suuret sanat suuta halkaise. Mutta entäpä, jos joku alkaa oikein tosissaan toimimaan ohjelman viitoittamalla tiellä?

 

Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.

 

Eli lähtökohta on selvä ja käytännössä tämä tavoite on ollut jo lainsäädännössäkin uloskirjoitettuna, joten ei mitään varsinaista uutta verbaalisella tasolla. Mutta se, miten ohjelman kohta kirjoitetaan lainsäädännöksi ja käännetään toimenpiteiksi, tulee olemaan tuskaisempi prosessi.

 

Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä.
Annettava rakennelaki korvaa voimassa olevan puitelain. Uudistusta ohjaavassa lainsäädännössä otetaan käyttöön kuntauudistusta edistäviä välineitä.
Tavoitteena on mm. poistaa lainsäädännöstä sekä kuntatalouden rahoitusjärjestelmistä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät.
Hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta.

 

Tullaanko jatkossa käyttämään nykyisen porkkanan lisäksi keppiä esimerkiksi valtionosuuksien muodossa, tullee olemaan suuria kysymyksiä. Mielenkiinnolla odotamme niitä suuria säästöjä, joita kuntauudistukselta odotamme. Niitä nimittäin ei juuri ole ollut ja tuskin tulee olemaan. Suurilla kunnilla on sen sijaan omaisuutta, joiden myyntiin voidaan kunnat pakottaa. siis Kreikan malliin. Se lienee valtionvarainministeriön perimmäinen tarkoitus.  

 

Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Kuntalain uudistuksessa tarkastellaan uusien kuntahallinnon rakenteiden ja kuntien muuttuvan toimintaympäristön näkökulmasta erityisesti kunnan talouden sisäistä ohjausta, kuntien johtamisjärjestelmiä, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta, kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta. Kuntalain uudistamisen tueksi kootaan parlamentaarinen seurantaryhmä.

 

Kuntalainuudistus on alisteinen kuntarakenteelle eli se kertonee, että hurjia on mielessä. Kaiken tuon huomioon ottaminen ja kaiken hallinnollisen pyörityksen keskellä taitaa käydä niin, että kunnallishallinto halvaannutetaan. Hyvät käytännöt ja yhteistyön oraat sotketaan maahan ja taas alkaa villi meno, josta ei hyödy kukaan eikä mikään. Mutta sitten kuitenkin kirjoitetaan kaupunkiseutujen aiesopimuksista  

 

Aiesopimuskäytäntöä vahvistetaan ja sen sitovuutta parannetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään alueellisen segregaation estämiseen sekä uusien toimintamallien kehittämiseen maahanmuuttajataustaisen väestön kotouttamisen ja työllistämisen edistämiseksi.
Valtion ja suurten kaupunkiseutujen aiesopimusmenettelyä vahvistetaan erityisesti maankäytön, asumisen, liikenteen osalta. Näin tuetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä, kestävää kehitystä ja sosiaalista eheyttä.


Kirjoitettuun muotoon ei ole sanottu pakkoliitoksista mitään. Aiesopimus menettely on kuntien yhteisyöhön perustuva malli. Ilman pakkoliitoksia ei ole odotettavissa kovin helppoja liitosneuvotteluja ja pelkäänpä pahoin, että tämän rakennemallin kehittelyn ainoa lopputulos on kuntien poliittisen rakenteen uudelleen järjestely. Ja taas menevät kaikki konseptit sekaisin.

EU-kysymykset ovat solmussa ja kansan hampaissa, ovat sixpack-hallituspuolueet halunneet vielä lisätä toimintansa vaikeusastetta tekemällä yhden umpisolmun toiseen päähän toiminta-aluettaan eli kuntiin.

 

Sosialidemokraattien kannalta tämä on toivottoman tyhmää.

 

Kannatuksemme on ollut  suhteellisesti korkeampaa ympäristökunnissa kuin keskuksessa. Äänestäjät keskuskunnissa pitävät kuntaliitoksia pääosin yhdentekevinä eli ei kiitollisuus ei kanavoidu kannatukseksi. Liitettävissä kunnissa ollaan vahvasti vastaan eli tyytymättömyys kääntyy kannatuksen menetykseksi.
Ja kaiken kukkuraksi poliittisesti tämä yhdistää opposition Keskustan ja Perussuomalaiset. Eipä ole pelisilmää.

Ja tämänkin menetyksen voisi sietää, jos tietäsi, että koko sirkuksesta olisi hyötyä palveluja tarvitsevalle kuntalaisella ja veroja maksaville kansalaisille. Mutta kun ei ole pienintäkään taetta, että niin kävisi.

 

Ainut mikä on varmaa, että Kokoomus ja sosialidemokraatit saivat mitä kummallekin kuuluu: Kokoomus saa tuloveron korotukset ja sosialidemokraatit tasaveron. Kunnallisveron korotus tulee olemaan ainakin prosenttiyksikön eli prosentuaalisesti 5 prosenttia. Käy siis toteen, mitä hallitusohjelmaan on kirjoitettu:

 

Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksellaan edistetään.

 

Kaikki tämä viisaus alkaa kauniilla alkukappaleella:

 

Hallituksen kuntapolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset kunnalliset palvelut asiakaslähtöisesti koko maassa, luoda edellytykset kuntien taloutta vahvistavalle kehittämistoiminnalle ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiselle sekä vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa.

 

Joseph Goebbels olisi ihan tyytyväinen formulointiin. Ja kun tätä toistetaan ja kun tähän etsitään keinot suuren yhteisen hyvän nimissä, niin sitten olemmekin valmiit siirtymään johonkin kansallishallinnolliseen malliin.

Olisi pitänyt muistaa Mauno Koiviston viisaus: Ei pidä kirjottaa sellaista ohjelmaa, joka estää  järkevän politiikan.