Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Hyväntekeväisyys ei yksin tule ratkaisemaan maailman ongelmia).

Bill Clinton: Charity needs capitalism to solve the world’s problems (Hyväntekeväisyys ei yksin tule ratkaisemaan maailman ongelmia).

 

 Kapitalismi voi olla tässä avuksi saamalla ihmiset takaisin työhön. On kuitenkin aina ollut gäppi eli aukko siinnä, mitä hallitukset voivat tarjota ja mitä yksityinen sektori pystyy tuottamaan, tätä aukkoa hyväntekeväisyys on pitkää auttanut täyttämään. Mutta kun maailma ja talous ovat muutoksessa , meillä on sekä mahdollisuus ja vastuu miettiä uudelleen , miten tämä aukko täytetään, meidän uudelleen mietittävä talouden ja sosiaalisten haasteiden välistä suhdetta sellaiseksi, että se hyödyttäisi ja loisi mahdollisuuksia useammille ihmisille.

Ihmiset haluavat parannusta ja talouden polku ei tarjoa ratkaisua. Se on antanut paljon monille, mutta luonut myös epätasa-arvoa vahingoittanut köyhiä ja rikkonut keskiluokan unelmat ja on ollut esteenä tuottavuuden paranemiselle ja kasvulle.

  

Bill Clinton kertoo maailmalla saavutetusta edistyksestä ja käyttää esimerkkinä Aidsin vastaista operaatiota, jossa toisen Billin eli Gatesin ja hänen vaimonsa rahastot ja muut vastaavat ovat olleet mukana. Oleellista on ollut, että näillä toimilla on saatu lääketeollisuus kääntymään pienen volyymin ja suurten voittojen toimintamallista pienemmän marginaalin ja suuremman volyymin alaksi. Näin on säästetty miljoonia ihmisiä.  

 

Punainen lanka esitetyissä tapauksissa on, että yksityinen varallisuutuus voi edistää julkista hyvää silloin kun hallitukset, liike-elämä ja vapaaehtoisorganisaatiot toimivat yhdessä jakaen kokemuksiaan ja soveltamalla kestäviä ratkaisuja. Silloin kun peruslinjana ovat enemmän tulevaisuuden tukeminen kuin nykyisyyden ylläpitäminen ja silloin kun meidän rahoitukselliset ja sosiaaliset intressit ovat yhdistetty, silloin lähestymme sen kaltaista maailmaa, jonka laisessa toivoisimme lastemme saavan elää.  

 

Tapahtuneesta kehityksestä päätellen - huolimatta nykyisistä taloudellisesta tilasta -, olen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Käsillä oleva ongelmat ovat ratkaistavissa: Meillä on keinot. Se, mitä tarvitsemme, ovat innovaatio, mielikuvitus ja sitoutuminen.

 

Tehokkaimpia maailman kansalaisia tulevat olemaan sellaiset ihmiset, jotka onnistuvat yhdistämään liiketoimintansa filantrooppiseen lähetystyöhön rakentaen tulevaisuutta jakamalla hyvinvointia ja vastuuta.

 

Mitä tästä mielee tuli?

 

 

Tämä Bill Clintonin kirjoitus, jota osittain olen referoinut, vaikutta mielenkiintoiselta ehkä yllättävältäkin, mutta taatusti nykytermein haasteelliselta. Pelkästä tekstistä ei ole kyse. Näyttöä on, kuten Clinton kertoo ja tuloksiakin on voitu mitata.

Toisaalta on myös niin, että hyväntekeväisyys ei voi olla ylhäältä annettua. Tästä puhui arkkipiispa viikko sitten lauantaiaamussa eikä hyväntekeväisyys saa turruttaa, eli se ei saa olla esteenä oman yhteiskuntamme eikä maailman oikeudenmukaisemmaksi rakentamiselle. Kaikki tutkitut tiedot eivät myöskään rohkaise. Vastikään saimme lukea tutkimustuloksia, joiden mukaan varakkuuden kasvu ei lisää halua hyväntekeväisyyteen, päin vastoin.

Näissä yhteyksissä toivoisi, että yhden totuuden sijasta nähtäisiin erilaisia mahdollisuuksia ja silloin voisi antaa erilaisten mallien kilpailla keskenään lähtökohtana ja reunaehtona useimpien uskontojen ja monien poliittisten ideologioiden hyväksymä kultainen sääntö: Mitä me teemme muille , sitä me toivomme muiden tekevän meille.

MR