Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Finanssimaailman ja vasemmiston epäpyhäliitto

Maailmassa paljon on kummallista asiaa. Nyt ollaan tekemässä uudistettua sopimusta EU:n  talouskurista ja siinnä sivussa tummana varjona on Kreikan kohtalo. Saksa ehdottaa, että EU:n asettamalla budjetti komissaarilla olisi veto- oikeus Kreikan menoihin.  Kreikkalaiset siis joutuisivat valitsemaan itsemääräämisoikeuden menettämisen hinnaksi talouden pelastamisesta.  Kova valinta. Ihan toista luokkaa meille demareille valinta  Niinistön tai Haaviston välillä.

Vakausopimus ei sovi markkinoille eikä vasemmistolle

Vakaussopimusta arvostellaan monelta taholta. Talouslehdistö on pullollaan juttuja, joissa ehdotusta kutsustaan hulluksi. Maailman talousviisaat pitävät sitä kohtalokkaan vaarallisena. Budjettikurin pistäminen 0.5 prosentin ahtaaseen raamin pelätään johtavaan myötäsykliseen kehitykseen. Eli hyvinä aikoina julkinen talous kuluttaa reippaasti ja huonoina aikoina taas nyörit vedetään kireälle eli vahvistetaan ylikuumenemista tai syvennetään taantumaa.  No ei tietenkään tähän pyritä, vaan ajatus on sallia suhdannevaihteluista johtuvia poikkeuksia.  Mutta käytännössä, kuten ihan hyvin itse kotimaasta ja kunnallistaloudesta tiedämme, tilanne on sellainen,  että raha polttaa näpeissä ja pakon edessä vasta säästetään.
Tänään viimeksi euroviisas Wolfgang Münchau varoitti Espanjaa esimerkkinä käyttäen, että pahimmillaan tämä eurokuri voi johtaa julkisen talouden luottojen kasvuun, jos pitkittyvä lama pakottaa julkisen talouden uuteen velkaantumiseen. Hän profetoi, että silloin ei euroaluetta pelasta mikään.

Monelta taholta, luottoluokittajista ja  IMF:stä kritiikki taisi lähtieä ja samoja linjoja toisteli  Paul Krugman ja sieltä taisi  Erkki Tuomiojakin kritiikkinsä ammentaa. Nyt on merkkejä siitä, että eurovasemmisto on nostamassa  tämän vakauspaketin vastustamisen politiikan ytimeksi.
Taas ollaan mielenkiintoisessa epäpyhässä liitossa. Nk. rahamarkkinat ja vasemmisto samassa rintamassa.  

François Hollande kampanjoi  Ranskan presidenttikisan gallupykkösenä. Hän ei ole nimennyt vastustajaansa, mutta hän on fiksusti  sanonut olevansa kansan ja demokratian puolella nyt määräysvallan ottanutta markkinavoimaksi kutsuttua näkymätön, mutta sitäkin mahtavampaa voimaa vastaan.

Velalliset eivät pääomavirtoja ohjaile

Muistan, että silloin 1990-luvun lopulla kun me keskustelimme Suomessa EMU:uun liittymisestä oli paljon puhetta näistä vakauspaketin osasista; 30 prosentin  alijäämän ja 60 prosentin julkisen velan pahoista seurauksista nk. epäsymmetrisen shokin oloissa.
Silloin ihmettelin ja ihmettelin edelleen, että mitä pahaa on julkisessa terveessä taloudenhoidossa. Perusteluni oli tuolloin ja on edelleen:  Jos julkinen valta haluaa olla päätöksentekijä taloudessa, on sen ensiksi huolehdittava, että sillä on sananvaltaa. Sananvallan menettää se, joka elää muiden varoilla. Velkojia joutuvat kaikki velalliset kuuntelemaan. Se läksy päntättiin kovimpaankin kalloon viime vuosina.

On myös selvää, että jos suhdannepolitiikkaa halutaan harrastaa, on liikkumavaraa oltava. 2008 alkaneessa lamassa sitä oli ja siitä selvittiin, nyt tilanne on huonompi, kun julkinen talous on ottanut yksityisen puolen velkoja kontolleen.

Vakaussopimuksiin meneminen ei ole kuitenkaan tämän kriisin ratkaisu. Mutta se näyttää olevan Saksan asettama ennakkoehto, jotta voitaisiin ratkaista euroalueen sisäinen ongelma, joka edellyttää, että  Saksa muuttuu vähemmän salasalaiseksi; Se siis tarkoittaa ekspansiivisempaa talouspolitiikkaa vaihtotaseen ylijäämämaissa ja suurempaa ymmärrystä heikkojen vaikeuksia kohtaan.  
Saksa on monet kerrat muuttanut kantaansa, joka päätösten viippymisenä on sinänsä  ollut ratkaisuja haittaavaa, mutta se on tänään pientä toivetta antava.

Ehkä näemme vielä senkin hetken, että eurobondit ovat käytössä, kunhan Saksan sallitaan säilyttää kasvonsa hyväksymällä  sen vaatimukset  tiukoista  talouspolitiikan   yleisissäännöistä.