Yhteinen Naantali -tiedote

• 2011/1
• 2010/2
• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Uusi kirjoitus
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Kunnallinen pääomavero

Kunnallista pääomaveroa tarvitaan taloudellisista syistä

Olen henkilökohtaisesti ja Naantalin Työväenyhdistys on aiemmin tehnyt aloitteita pääomaverotuksen muuttamiseksi siten, että kunnat saisivat siitä osuuden. Julkisen sektorin talouden tasapainottaminen vaatii näitä tuloja. Kunnallinen pääomavero olisi myös tulonjaollisesti perusteltu: Oheisesta kuvasta ilmenee, (vihreän palkin notkahdus yhdeksännestä kymmenenteen tulokymmenykseen) että suuria pääomatuloja nauttivat maksavat suhteellisesti vähemmän kunnallisveroja.

Taulukossa pylväät kuvaavat kunkin tulokymmenyksen
kaikista kokonaistuloista laskettuja veroprosentteja verolajeittain.
Esimerkiksi korkein kymmenys maksaa keskimäärin kaikista tuloistaan 14 prosenttia kunnallisveroa

 Kunnallinen pääomavero olisi säädettävä yhdenvertaisen kohtelun ja kuntien itsemääräämisoikeuden periaatteiden täyttämiseksi.

Kuntarakenneuudistuksen yhteydessä on selvitetty myös kunnallisen itsehallinnon perustuslaillista turvaa.
Perustuslain 121 §:n 1 momentti on kunnallisen itsehallinnon perussäännös. Säännöksen mukaan kuntien itsehallinnon keskeiset elementit ovat seuraavat:

1. kuntien hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon;

2. kuntien hallinnon yleisistä perusteista säädetään lailla;

3. kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla; sekä

4. kunnilla on verotusoikeus.

Selvityksessä on seikkaperäisesti selvitetty verotusoikeuden lähtökohdat ja tulkinnat. Lainaan tähän eräistä keskeistä kohtaa:

”Oikeuskirjallisuudessa on viitattu siihen, että kunnan verotusoikeuden tulkinnan lähtökohtana

tulisi pitää hallitusmuodon säätämisen aikana valinneita olosuhteita.

Kunnan verotusoikeuden perustuslain suojaamana lähtökohtana pidetään kunnan

talouden omavastuisuuden periaatetta. Talouden omavastuisuusperiaatteen kuvaa kunnallisen

verotusoikeuden suojan historiallista lähtökohtaa eli millaisen suojan katsottiin

olevan hallitusmuotoa säädettäessä. Omavastuisuutta on oikeuskirjallisuudessa kuvattu

mm., että kunnan jäsenet joutuvat viime kädessä kukin omalta osaltaan itseensä kohdistuvina

henkilökohtaisina taloudellisina rasituksina (veroina) tai kunnan palvelutason

relatiivisena heikkoutena tuntemaan kunnan elinten tekemien erehdysten ja huonon asiainhoidon

seuraukset53

. Omavastuisuuden periaatetta on kuvattu myös siten, että kunnan

verotusoikeuden sisältönä on oikeus saada kunnan jäseniltä veroja se määrä, että niillä

kunnan muiden tulojen lisäksi voidaan peittää kaikki kunnan lakisidonnaiset ja harkinnanvaraiset

menot”54 Alleviivaukset mr

Selvityksessä on toisaalla selostettu, että yhteisövero-osuuden muuttaminen on ollut mahdollista perustuslain suojaa loukkaamatta ja kiinteistöveron osalta taas sen muutosten ei ole katsottu kuuluvan tähän keskeisempään itsehallinnon perusteisiin kuuluvaan osaan.
Huomiota selvityksessä herättää, että sen missään kohdassa ei puhuta pääomaverotuksesta eikä mainita sen nykymuodon perustuslaillisesta käsittelystä.
Tunnettua on, että pääomaverot menevät vain valtiolla ja näin on syntynyt tilanne, että kunnissa asuu huomattavan maksukykyisiä kunnan jäseniä ts. kuntalaisia, jotka eivät maksa kunnalle välttämättä mitään veroa. He ovat siis vapaat siitä rasituksesta, johon yllä viitataan: He eivät tunne erehdysten tai huonon asianhoidon seurauksia kohonneina maksuina eivätkä myöskään täytä sitä kohtaa, jossa kunnalla on oikeus saada kunnan jäseniltä veroina tarvittava määrä.
Asiantila ei selvästikään ole itsehallinnollisen verotusoikeuden kirjaimen, ja ei ainakaan hengen, mukainen.  Tämä asiantila sotii myös vahvasti perustuslaillisen kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta vastaan. 

Naantalissa 15.2.2012
Mikko Rönnholm