Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

EU:ta syytetään muidenkin aiheuttamista murheista

Paavo Lipponen on kirjoittanut kirjaan Suomalaisia vai maailmankansalaisia?
Chydenius, Snellman ja globalisaatio
esipuheessa seuraavasti.

 

Inhimillisestä heikkoudesta johtuu, että jokainen antaa mieluummin itse almun kuin maksaa valtiolle verotuksessa määrätyn summan vähäosaisten auttamiseen. Ja kuitenkaan yksityiset

toimenpiteet eivät voi saada aikaan läheskään sitä mitä hallituksen.” Snellman

 

Maailmantaloudessa, jossa globalisaation sosiaalinen malli ei ole toteutunut
ja epäoikeudenmukaisuus vallitsee monella tavalla, ote Chydeniuksen
Kansallisesta voitosta vuodelta 1765 on yhä yhtä ajankohtainen kuin
Snellmanin näkemys sosiaalipolitiikan tarpeellisuudesta
: Chydeniuksen
mukaan talouselämä on olemassa ”pientä ihmistä” varten – ei  päinvastoin.
”Jota enemmän jossakin yhteiskunnassa toisilla on tilaisuus elää toisten
työstä ja jota vähemmin toiset saavat itse nauttia vaivansa hedelmiä, sitä enemmän
ahkeruus lamautuu. Edelliset tulevat ylpeiksi, jälkimmäiset toivottomiksi,
ja molemmat haluttomiksi.”
Kansallinen voitto (1765). Chydenius 1986A,
s. 187.


Sekä Snellman että Chydenius talousmiehinä katsoisivat tyydytyksellä
nykymaailmaa, jossa pääomat liikkuvat vapaasti ja markkinat ohjaavat
työn ja valmistuksen jakautumista sinne missä se on kannattavinta. He
voisivat myös sivistyksellisestä näkökulmasta arvostaa ”pienentyneen”
maailman tarjoamia mahdollisuuksia yksilölle kasvattaa tietoisuuttaan.
Kynnys erilaiseen informaatioon on madaltunut ja sen jakaminen nopeutunut.
Toisaalta globalisaatio olisi sekä haaste että mahdollisuus myös
näille miehille, jotka pitivät kansallisvaltion merkitystä demokratian
kehyksessä ja yksilön identiteetin rakentajana hyvin keskeisenä.

Pohdinta tästä aiheesta oli eilen Eurooppa-päivänä esille ja mielissämme. Helsingin Sanomat oli teettänyt selvityksen asenteista. Niitä on tulkittu ja niiden perusteella tehty ehkä liiankin pitkälle meenviä johtopäätöksiä. Kyselyissä on yleisesti ja EU-tapauksessa erityisesti ongelmana asioiden erittely: Mikä vaikuttaa , mitkä ovat syy ja seuraussuhteita. Euro ja matkustaminen ovat selkeitä, mutta miten EU vaikuttaa kansantuloon puhumattakaan hintoihin tai energiaan. Miten EU on vaikuttanut kielteisesti Suomen energian hintaa tai saatavuuteen negatiivisesti ei juurikaan avaudu: Persianlahden sota ja Venäjän tapahtumat ja kotimainen verotus esimerkiksi ovat paljon merkittävämpiä tekijöitä. Tästä teen johtopäätöksen – ihan vain oman- , että EU:sta on tehty retoriikassa sylkikuppi. Kun kenkuttaa, on ihan hyvä, että syy on jossakin ulkopuolella. Kun EU:n asiat tulevat  tietoomme  politiikan kautta  ja usein siihen taustaksi otetaan Brysselin tai Strasbourgin pöyhkeät pytingit , niin ei paljon tarvitse yllyttää mieliä tällaista vastaan.