Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Eurobondit nyt

Sotaväessä oli tapana sanoa, että ei pidä ottaa everstin murheita. Viisas neuvo, jota en seuraa. Kuinka moni muistaa, kun Euroopan paras valtionvarainministeri leukaili vuonna 2008, että ei Suomi voi ajautua 1990-luvun laman kaltaiseen tilanteeseen, kun ei Neuvostoliitto voi kahteen kertaan hajota.
USA.n asuntolainaongelmista alkanut ja Lehman Brothersin konkurssista kärjistynyt finanssikriisi romahdutti Suomen viennin ja taloudellisen kasvun. Tuolloin löytyi elvyttävä  linja brittien työväenpuolueen johdatuksella. se oli oikein ja sillä vältettiin suurimmat työllisyysvahingot, mutta samalla avattiin julkisen velkaantumisen kierre. Joka näkyy meillä puheenjohtajamme avauspuheenvuorossa kertomin luvuin. Eurooppa on sittemmin rämpinyt ongelmasta toiseen ratkaisemalla asioita liian myöhään ja liian vähän. Veitsi kurkulla tunnelmat ovat olleet arkipäivää yli kaksi vuotta eikä loppua näy. Sanotaan vaan Junckerin sanoin, että kaikki tietävät, mitä pitäisi tehdä, mutta että kaikki tietävät myös , että jos niin tekee ei kannata haaveilla uudelleen valinnasta. 

Ja sitten tähän päivään: Ihan luotettavien tuntuisten laskelmien mukaan Kreikan ero eurosta merkitsee euroalueen kansantalouksille 1- 4 prosentin tuotannon laskua ja jos tartunta johtaa koko euroalueen hajoamiseen, seuraa siitä yli Saksassa 13 ja Ranskassa 13 prosentin tuotannon menetys. Silloin olemme syvässä lamassa, sillä tuskin meidän lukemamme ovat sen alhaisemmat, vaikka lintukotomme  kolmen A:n rintojaan röyhistelevät  suomalaiset Wahlroos etunenässä pilkkaamme Saksan mätää pankkijärjestelmää ja rehvastelemme, että ei meidän pankit ole sekaantuneet ongelmamaiden rahoitukseen: Meidän saatavamme euroalueelta ovat viiden prosentin tasossa, kun Saksan vastaava on lähes 30 ja Hollannin yli 50 prosenttia. Me emme ole lotranneet siis meidän pankkimme eivät ole turvautuneet  EKP:n väliaikaisrahoitukseen.  Mutta vientiriippuvainen maamme ei , vaikka meillä oltaisiin palattu sopimusyhteiskuntaan , voi välttyä lamalta, jos euroalue hajoaa. Ja kysymys kuulu pystytäänkö se mitenkään välttämään?

 Ja vastaus lienee, että vaadittavat toimet ovat suuria ja kovia ja että se vaatii lisääntyvää yhteistä ymmärrystä ja määrätietoisuutta. Enkä väitä, että eurobondit olisi sim-sala-pim taikakeino, mutta väitän, että jotain sen tasoista on tehtävä. Francois Hollande sanoi huippukokouksen jälkeen, että optimistisen arvion mukaan saksalaisten mielestä eurobondit olisivat jossakin pelastautumispolun päässä, kun taas nyky-Ranskan käsityksen mukaan niitä tarvittaisiin heti. Siinä on eroa, hän tunnusti. Suomen jyrkkä asenne ei ole tässä tilanteessa viisautta, se voi jopa olla se pieni nuppineula , joka kamelin selän katkaisee. Itse olisin valmis eurobondeihin , sillä olen uskon, että se on ainoa riittävän järeä keino saattaa Euroopan julkinen rahoitus sellaiselle pohjalle, että markkinat siihen luottaisivat ja toisaalta se estäisi massiivisuudellaan niihin kohdistuvat spekulatiiviset hyökkäykset. Mielessäni näen, että eurobondiriskin ottamien on vähäisempi  paha kuin ”odota ja näe”- asenne yhdistettynä sisäänpäinkääntymiseen. Ja lopuksi : Tässäkin on kysymys jonkin sortin solidaarisuudesta.