Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Täss on Naantalin kulttuuri, osa siitä

”Hieno sammalkerros vaan ja alla mura musta. Siin on Suomen kultturi, ei mitään pelastusta” Eino Leino

Tämä on tarina, niin nykyisin sanotaan, Naantalin alkukesän yhdestä viikosta ja siinnä esiin tulleesta:

Noraksen perheen kesämökki ja Saaristo Naantali

Arto Noras oli Merimaskussa sijanneen isoisänsä kesämökin myötä löytänyt Naantalin paikaksi, jonne hän näki mahdolliseksi perustaa Musiikkijuhlat, joiden pääteemana on kamarimusiikki. Perustamisvaiheista on eri kertojista riippuen monta versiota.
Mahdollisimman lyhyesti kerron omani: Arto Noras oli ottanut yhteyttää kaupunginjohtaja Jorma Kallioon, joka oli puhunut asiasta kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Eero Sutiselle, joka varovasti kyseli liberaalien kantaa Martti Sipposelta ja  sosialidemokraattien minulta. Tiesin, että eivät herrojen hömpötykset työväenyhdistyksessä mitään hurraa huutoja synnyttäisi, vaikka kulttuurin periaatteessa suhtaudutaan myönteisesti. Torilla juhlia pilkattiin viulun vingutukseksi kun taas  haitarin soiton kehuttiin olevan hauskaa. Vähäiset paikallisen kulttuurin avustusrahatkin menisivät  menevät ulkomaisten esiintyjien Molokin kitaan. Mutta tahdosta on useimmiten kysymys  ja tietenkin ehdoista, joiksi esitimme, että muuta paikallista kulttuuria pitää tukea vähintään kuten ennen. Rahaa myönnettiin 70.000 markkaa säätiön peruspääomaksi, jota yllätykseksemme lain mukaan  tarvittiinkin 100.000 markkaa. Rahat saatiin Musiikkiyhdistyksen, Museoyhdistyksen ja Vallis Gratiae yhdistyksiltä sen jälkeen kun olimme luvanneet antaa niille kaupungin tukea summan maksamiseksi takaisin. Näin siksi, että valtuuston tunnelmat olivat kireät ja olimme luvanneet, että rahaa ei lisää pyydetä. Mutta silloin oli luottamusta sanan pitävyyteen. Kävipä samalla niin, että yhdistyksien nokkamiesten epäilyt samalla hälvenivät. Hallinnon ongelmat ratkaistiin politikoimalla.  

Arto Noras puolestaan osoitti tuolloin lahjakkuutensa monipuolisuuden hankkiessaan Nesteen eläkkeelle jäävältä Uolevi Raadelta 20.0000 markan lahjoituksen. Se oli merkittävä käänne urheilua ja erityisesti TPS:ää tukeneelta patruunalta. Neste on sittemmin ollut kaikki yrityksen  vaiheet kestäen juhlien  tärkein yhteisyötaho. Mainittakoon, että Arton yhteydet toivat Kari Kairamon johtaman Nokian sponsoriksi ja hänen laajan verkostoitumisensa ansiosta pääsimme melkoisen alkuliitoon.

Tapanamme on ollut luonnehtia juhlien kustannusten kattamista site, että kolmannes rahoituksesta tulee yleisöltä, kolmannes yrityksiltä ja kolmannes julkiselta taholta. Vähän sinne päin se on vieläkin. Tärkeintä on kuitenkin ollut, että  Naantalin kaupunki on todellisuudessa ollut säätiön viimeinen takuumies juhlien taloudellisen tuloksen vaihdellessa vuosittain.
Nykyisen päätoimisen toiminnanjohtajan Tiina Tunturin aikana on vastuu siirtynyt tuen hankinnassa entistä enemmän hänelle ja hän on ahkeroinut paikallisemman yritystuen saamiseksi täyttämään suurten jättämiä aukkoja. Viime vuosina on myös pyritty vakiinnuttamaan kaupungin tuki neli-vuotiskausiksi.

Kulttuurin yleinen ongelma on, että aika usein käy niin, että mopo karkaa. Syynä on usein taiteilijoiden arvaamattomuus ja melko usein heidän vaatimustensa epärealistisuus. Naantalin juhlien onni on ollut, että Arto Noraksen jalat ovat tukevasti maassa. Siksi häntä onnitellessani Kailon saarella hän oppilaidensa tapaamisen yhteydessä luonnehdin häntä Muumilaulua mukaillen: Talouden ja taiteen summa on ihme ja kumma  nimeltään Arto Noras. 

 
Createrityksi

Ohjelmakirjassa kirjoitin Artosta enemmän otsikolla diplomaattinen maestro ja se on luettavissa tästä. Ehkä näitä englanninkielisillä sanayhdistelmällä nimetä Arto Noras ilmiön eli luovuuden creativity  ja ankaruuden austerity  yhdistelmäksi. Taiteilijaelämä, jota olemme saaneet seurata täällä 32 vuoden aikana, on nimittäin todellisuudessa pitkiä päiviä ja karun kovaa puurtamista innostuneesti ja laadukkaasti.
Juhlia vietettiin Arton 70-vuotisjuhlavuoden merkeissä ja merkeistä vaikuttavin oli hänen oppilaidensa konsertti
Vita Brevis,  Ars Longa jossa 32 selloa soitti orkesterina. 
OHJELMAN OLI SUUNNITELLUT OPPILAS JA OPETTAJA HANNU KIISKI. HÄN TIIVISTI, ETTÄ ARTO EI KOSKAAN OLE VATINUT OPPILAILTA ENEMPÄÄ, KUIN MITÄ ITSE OSAA. 

Growlopment

1992 Arton 50-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1992 hänen ystävänsä juhlien hallituksen entiseen jäsenen Eero Haahdin aloitteesta istutettiin tammi Naantalin Kirkkopuistoon. Puu on kasvanut ja osoittanut elinvoimansa, kuten juhlatkin ja niinpä  Arto arvio kuullessaan, että puun tunnistamiseksi sen merkitään kyltillä. ”Se on kasvun ja kehityksen symboli”. ( Grow – Devlopment >> Growelopment)

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenny Haukio

Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön saapuminen Naantaliin sai innokkaat ihmiset; presidentin tukijat, Jenny Haukion ihailijat ja uteliaat paikalle sankoin joukoin. Hillittyä  charmia, eleganssia – säteilyä, jonka ansiosta Naantalikin sai paistatella julkisuudessa ilman kuuluisaa aurinkoaan.



Mutta oli muutakin



LaivAlaturilla kuten vanhat naantalilaiset paikkaa kutsuvat otettiiin vastaan presidenttipari: ”Pieni askel presidenttiparille, mutta kesän tärkeimmät  askelet Naantalille”, tervetulotoivotuksen jälkeen Rymättylän Poikosta kotoisin olevan  Nea Seppälän   kukkien ojentamisen ja tervehtimisen jälkeen

Naantalin Kamarikuoro johtajanaan Antti Haapalainen esittävät Jenni Haukion runon

”Kesä on kuin lahjaksi saatu ikoni” Antti Haapalaisen sävellyksenä.

Mutta oli muutakin tarkoitti juuri tätä pientä, mutta merkittävää kulttuurihetkeä kaiken hälinän keskellä. valitettavasti vain nämä helmet eivät tainneet yleisöön asti kuulua. Kamarikuoron kesätunnelmainen laulu oli ainakin minulle mielenpainuvinta, poikkeuksellisen hyviin tähän yhteyteen sopivaa vaikuttavaa kerta kaikkiaan. Kiitos kuluu säveltäjälle ja kuorolla ja lahjan mukanaan tuoneelle Jenny Haukiolle.

Me muistamme alkuvuoden presidentinvaalien alla käytyjä keskusteluja. Tuolloin presidentit vastailivat kaikkiin kysymyksiin niihinkin, jotka eivät välittömästi kuulu presidentin toimialtaan. Sauli Niinistöllä oli selvä terve epäilys liian suurien kuntayksiköiden siunauksellisuutta kohtaan. Numeroa tekemättä hän huomautti nytkin, että Naantalista puhuessaan hän käyttää isoa Alkukirjainta.  Musiikkia korville.

Kirkollisen protokollan mukaan presidentin paikka oikean puoleisen rivin ensimmäisessä penkissä Presidentti Mauno Koivisto tulkitsi, että konsertti ei ole kirkollinen tapahtuma ja siksi presidentti voi istua lehterillä. Se oli hyvä ratkaisu juhlien ja presidentin kannalta sillä siinä täyttyi kaksi hankalasti yhdistettävää asiaa: Presidenttipari näkee ja näkyy. Tulipa samalla yleisöllekin lisää hyviä paikkoja.

Konsertti otti kuulijoistakin mittaa, sillä hieno Franz Schubertin oktetto kesti tunnin sisältäen kuusi osaa, joista yhdessä oli seitsemän variaatiota. Hieno ja vaativa päätös juhlille ja kova urakka soittajille eikä se kevyttä yleisöllekään ollut.

Presidentti ja Kordelin

Hieno traditio, joka yhdistää presidentin nykyisen kesäasunnon Kultarannan linnan ja alueen rakentajaan Alfred Kordelinin kuvanveistosnäyttelyllä, jota Kordelinin säätiö tukee. Lehtimäeltä kotoisin olevan Antti Maasalon teokset ovat ainakin yksinkertaisen makuni mukaan paikkaan mitä sopivinta; Mielenkiintoisesti luonnonvoimia ja tekniikkaa yhdistäen taiteellisesti toteutetut teokset innostavat kaikenlaisiin ajatuksiin. Kultaranta taideteostennäyttelypaikkana oli taitelijan mukaan ainakin Euroopan paras!
kannattaa tutustua, Ehdottomasti.

Ole läsnä ja keskity hetkeen.

 



Tässä täm tarinaa, joka alkoi sammaleen ohuesta kulttuuristamme. Sitä taitaa sittenkin olla enemmän, kun pintaa raaputtaa ja kun vaan asian oikein ymmärtää ja kun ottaa tilaisuudesta vaarin. Suomen luonto ja ihmisten luovuus on saanut paljon hyvää aikaa. Kulttuuriperintö ympäristössä puhuttelee, mutta vielä enemmän siitä saa, kun annamme puheenvuoroja mestareille ja harrastajille ilmaista itseään. Taiteen eri muotoja ei kannata pistää tärkeysjärjestykseen eikä kannata verrata eri asioita ja aikoja keskenään. Viisainta on keskittyä  olevaan. Siitä saa eniten.