Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Rauno, Rapi, Rauski Vänttinen 75 vuotta

Vuonna 1937 Suomeen oli pystytetty punamultahallitus presidentiksi valitun Kyösti Kallion toimesta. Elokuun 6 päivänä  Aki Tammisto juoksi 100 metrin Suomen ennätykseksi 10.7 Viipurissa. Samana päivänä savolaispoika Rauno kävi syntymässä Helsingissä. 
 
Rauno on perheensä vanhin poika. Naantalissa asuva pikkuveli on kaksi päivää vaille viisi vuotta nuorempi  ja väliin mahtuu kaksi sisarta. Sisarukset ja poikakaverit nimittivät häntä Rapiksi ja me muut Rauskiksi.


Kuva Aku Aittokallio: Politiikkatorilla Unikeon päivänä

Leppävirran maalismaisema, jossa Rauno käy vuosittain, on edelleen Rauskille lapsuutta, jossa hän sai olla kesäisin ja sieltä on hänelle tutuksi tullut maalaiselämä. Mutta se ei elättänyt ja niinpä metallimies isän työ kuljetti perhettä Varkauteen ja seiltä Raumalle ja  lopulta Turun Pahaniemen. Ammattikoulu oli luonnollinen valinta käsillään töitä tekevällä pojalle, jonkalaisia Naantalin teollisuuden kehittyminen tuli tarvitsemaan. Nesteen rakentaminen ja Imatran Voiman käynnistyminen toivat Rauskin tänne. Mutta Leena vaimon löytyminen sitten juurrutti savolaispojan Naantaliin. Lopullinen sinetti oli Juhla-Taimon Havukujan omakotitalo ja Naantalin vesilaitoksen  asentajan työ. Raunon viittä vaille 50 vuoden työuran lopussa hän hoiti vesilaitoksen työnjohtajan tointa.

Omakotitalon rakentamista varten ei liian pienituloiselle aravalainaa myönnetty. Onneksi apu tuli läheltä Naantalin Säästöpankista ja into vei projektin kunnialliseen päätökseen. Tiukkaa ja tarkkaa elämä on ollut, mutta auttamisen henki ja vaikeuksien ymmärtäminen ovat alkutaipaleelta tulleet elämän evääksi.

Vasemmistolainen perhetausta ja ennen muuta ammattiyhdistysten joukkotoiminta-aatteen sisäistäminen ovat tehneet Rauskista luottamusmiehen työpaikalla, kotikaupungissa ja harrastuksissa.
KTV:n (nyk. JHL) lähes kaikki tehtävät läpikäynyt ay-veteraani on kuulunut siihen koulukuntaan, jossa kaikki toimivat yhden ja yksi kaikkien puolesta - ihan käytännössä.

Puoluetoiminnan ja ay-aktiivisuuden yhdistämien ei ollut hänelle itsestään selvyys. Mutta työuran jälkeen vireänä aikamies-eläkeläinen on ollut viimeiset pari kautta valtuustossa ja viimeksi sen nestorina.  Sitä ennen hänen meriitteihin on kuulunut johtotehtävät Satamalautakunnassa, Naantalin Energiassa ja nyt Saaristolautakunnassa. Asioihin paneutuminen ja velvollisuuksien täyttämien ja yhteistyökyky ovat Rauskin tavaramerkkejä.

Terveet elämäntavat ja aktiivisuus ovat vieneet Rauskin urheilun pariin jääkiekkoilijana ja sittemmin erotuomarina ja toimitsijana. Tarvittaessa - ja sitä on piisannut, hän on ollut käytettävissä ja huomatkaa; Hän on tehnyt talkootöitä ei omille vaan muiden muksuille.
Naantalin Eläkeläisten toiminta ja nykyinen puheenjohtajuus on viimeinen esimerkki Rauskin yhteisöllisestä elämän tavasta.

Kaahon maineen uhallakin kehun ”sukulaistani”. Tunnen Rauskin perhepiiriin kuuluvana, olen hänen kanssa pelannut jääkiekkoa, tehnyt vähän töitäkin ja soutanut Partalansaaren ympäri 23 kertaa. Ja tietenkin olemme istuneet lukemattomissa kokouksissa ja paljon puhuttu yhteisistä asioista. Hienosti on mennyt.
Mutta aivan erityisesti ja kiitollisuutta tuntien haluan  nostaa esille hienon inhimillisen, aina oma-aloitteisesti auttamaa valmiin Rauskin: Isäni ja äitini saivat elämänsä loppuun asti nauttia huolenpidosta ja turvasta. Monet sukulaisemme ja ystävämme ovat voineet Rauskin puoleen kääntyä aina.   Ja meidän perheemme varsinkin alkutaivalta ei kukaan eikä millään olisi pystynyt enemmän avittamaan, kuin Rauski, niin monta asiaa osaavana, on tehnyt.  

Savolaisten laulussa yksi säe alkaa:
Me emme liioin kerskuko, sanomme kumminkin: Ja niinpä kerrotaankin, että pohjalaiset ja savolaiset kehuvat itseään sillä erolla, että pohjalaiset ovat tosissaan: Voihan se niinkin olla, mutta, kun varsinaissuomalainen  savolaista kehuu, on se taatusti totta. mr.



Kommentit

Lauri Laine
05.08.2012 klo 10:37
Valtuustossa naapurina parhaimmat Onnentoivotukset Raunolle toivottaa Lauri
 
"Raikku"
06.08.2012 klo 08:46
"Rauski." Ikääntyminen on kunnia-asia, kun sen tekee tyylikkäästi. Onnittelemme ja muistelemme sitä Havukujan yhteishenkeä! Ent. "Havukujan ajattelija".