Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

”Jos ei käy Kommunaalis röstaamas , ei ole koko vuonna taalaa”

 

Mikko Rönnholm: Nastan pääkirjoitus elokuu 2012



Kerttu Innamaan Naantalin historian kolmas osa käsittelee edellisen vuosisadan alun aatteellista ja poliittisen elämän murrosvaihetta, jossa 1905 suurlakolla oli erityinen merkitys. Silloin kokoonnuttiin Naantalin torille kansalaiskokoukseen ja siitä historioitsija kirjoittaa:

”Naantalille ominainen kieliryhmien välinen kireys näkyy lakkotapahtumienkin selostuksessa. Uusi Aura kertoo, että lauantaina olivat kaupungin torilla kokoontuneesta 300-400 hengestä ruotsalaismieliset vaatineet kaikkia Turun ponsia hyväksyttäväksi, ”kansallismieliset ” hyväksyivät vain kaksi ensimmäistä. Kansanjoukkoa kehotettiin jakaantumaan kahteen ryhmään ja näin tapahtuneen äänestyksen tuloksena kasallismieleiset voittivat, sillä heidän joukkonsa oli moninkertainen ruotsalaisiin verrattuna. Turun Lehti taas selostaa tapahtumaa omalla tavallaan mainiten, että mukana oli paattilastillinen maalaisia, jotka luulivat äänestyksen koskevan kielikysymystä.

 

 Tuolloin oltiin kamppailemassa suomalaisten oikeuksista keisarillisen Venäjän alaisuudessa. Ja niin sitten kävi, että maailman myllerrys kansalaisten aktiivisuus tuotti tulosta ja Suomeen saatiin yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella ja kaikkien vaalikelpoisuudella valittu eduskunta 1907.
Vaali-innostus oli kova koko maassa (äänestysprosentti 70,7), mutta erityisen suuri se oli Naantalin kaupungissa 96,5 prosenttia ja maaliskunnassakin 83,9 prosenttia.  Joten harva jätti oikeutensa käyttämättä.
Nuo alkuaikojen luvut ovat edelleen Naantalin vaaleihin osallistumisennätyksiä.

 

Korkea äänestysprosentti on kansanäänestys itsenäisyyden puolesta

 

Tänä vuonnakin kokoonnuttiin Naantalin vanhalla torille Unikeonpäivänä herätyskokoukseen. Naantalilaiset puolueet olivat kaikki yhteisesti päättäneet esiintyä reilun pelin hengessä selkeänä tavoitteena nostaa äänestysaktiivisuutta, sillä Naantalissakin suurin puolue viime kunnallisvaaleissa 2008 oli nukkuvien puolue. Siihen kuului 30.5 prosenttia äänioikeutetuista. Kokoomuksen kannatus ollessa 28,4 prosenttia ja sosialidemokraattien 20,3.  Vaalitulosten yhteydessä kannatusjakautuma lasketaan äänestäneistä ja niinpä Kokoomus nousee 40.8 ja Sdp 29,2 prosenttiin.  Paljon on siis yhteistä tehtävää ja erityisesti on muistettava, että valitettavasti maan hiljaiset ja sosioekonomisen luokituksen mukaan vähäväkisimmät ovat nukkuvien kantavia voimia.

 

Jos Unikeon politiikkatorilla olisi pyydetty Turun liittymisen kannattajat erilliseksi ryhmäksi,  olisi tulos olisi tyhjä joukko. Yksimilelinen viesti oli, että kaikki puolueet haluavat Naantalin jatkavan itsenäisenä: Saaristo-Naantali on jo nyt asukasmäärältään riittävän kokoinen ja laajuudeltaan haasteellinen kokonaisuus, joka on vieläkin kehitysvaiheessa edellisen kuntaliitoksen jäljiltä. Suuren itäisen naapurin Turun helmoihin ei kenellekään ollut haluja. Yhtymäkohtia menneeseen 107 vuoden takaiseen löytyy vähintään siinä mielessä, että naantalilaisten selkeä kanta halutaan saattaa päättäjien tietoon. Näin ollen ylivoimaisesti paras kansanäänestys Naantalin itsenäisyyden puolesta on korkea äänestysprosentti. Siten Naantalin asukkaat ilmaisevat halunsa päättää omista asioista omien edustajiensa välityksellä.

 

Aatteet ja asiat

 

Ja siitä miten naantalilaisille tärkeistä asioista päätetään, on poliittisilla puolueilla omat näkökulmat, ohjelmat ja toimintatavat. Ne tulevat varmasti seuraavan parin kuukauden aikana kaikille asioista kiinnostuneille tutuiksi.  Yhteiskunnalliset vakaumukset, joita aatteiksi, kutsutaan, ovat tarjolla kirjoituksien ja erilaisten sanomien välityksellä, joita puolueiden edustajat innokkaasti tarjoilevat. Nykyisin on runsaasti keinoja eritellä ja analysoida ja Naantalin kokoisessa kaupungissa myös henkilökohtainen yhteydenotto on helppoa. Joten demokratian ritari voi tehdä itsenäisiä päätöksiä tietoisuuden vallitessa.


Asioista ei ole pulaa eikä tulevaisuuden ratkaisutkaan ole ihan helppoja. Tämän ymmärtämiseksi liitän tähän loppuun lainauksen Naantalin kaupungin tarkastuslautakunnan, jonka puheenjohtajan on toiminut valtuutettu, laamanni Leo Laaksonen, yksimielisesti hyväksytystä arviointikertomuksen yhteenvedosta keskeisimmän osan:

 

”Kaupungin tilinpäätökset ovat jatkuvasti olleet alijäämäisiä niin, että valtuustokauden yhteenlasketut alijäämät ovat 12,264 milj. euroa. Valtuustokauden aikana kaupungin lainakanta on lähes kolminkertaistunut 14,5 milj. eurosta 42,5. milj. euroon. Tämä kehitys ei voi jatkua. Toimintamenojen kasvun on hidastuttava toimintaa tehostamalla, keskittymällä peruspalvelujen tuottamiseen ja mahdollisesti korottamalla vero-prosenttia lähemmäksi valtakunnallista keskitasoa.


Sekä viranomaisten että luottamushenkilöiden on keskityttävä kaavoituksen tehostamiseen. Uusien lainvoimaisten asemakaavojen myötä kaupunki saa rahoitustilanteen parantamiseksi välttämättömiä kaavoituskorvauksia ja kiinteistöjen myyntituloja. Samalla kaupungin kehittymiselle välttämätön terve väestönkasvu ja uudet yritykset tulevat mahdollisiksi.”

Trumputtaja julisti aikoinaan: ”Jos ei käy Kommunaalis röstaamas , ei ole koko vuonna taalaa” Niin se on.