Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Unelma saaristokaupungista?

Tiedämme, että luopuminen on vaikeaa ja että ihminen mieluummin säilyttää kuin muuttaa. Siksi ei ole millään tavalla erikoista, että kuntien palvelurakenteen uudistaminen ei ole helppo asia.

Kuntarakenneuudistusta ei voi verrata yritysmaailman järjestelyihin, sillä yrityksissä omistajat hakevat yksinkertaisesti parempaa tuottoa rahoilleen. Matematiikka ratkaisee. Parhaiten tuottava vaihtoehto valitaan. Tuotannollisessa toiminnassa suuruudesta on selvää hyötyä: Mitä suurempi tuotanto sen pienempi yksikkökustannus ja sitä kilpailukykyisempi hinta.  
Kunta on toista maata. Kuntaa ei omista kukaan. Eikä kunnan ole tarkoitus tuottaa voittoa.  Kunta on asukkaitten pakkoliitto, jonka tulot kerätään pääosin pakollisilla maksuilla tai veroilla. Kun tarkoituksena on palvella asukkaita ja yrityksiä. (Tietenkin kunta käyttää julkista valtaakin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa.)

Mutta palvelut ovat jo pitkään olleet kunnan päätehtävänä ja sama linja entisestään vahvistuu väestön ikääntymisen seurauksena. Hankalaksi kehityksen tekee se, että samaan aikaan henkilökunnan saanti hankaloituu ja kulut tahtovat muutoinkin olla noususuunnassa. Iloisia veronmaksajia on entistä harvemmassa ja siksi kysytään miten tällainen yhtälö ratkaistaan: Halutaan hyviä palveluja vähällä rahalla.

Velkaisesta valtiosta ei apua

Kunnallismiesten yleinen vastaus on, että pyydetään valtiolta lisää avustuksia. Mutta valtion kassa on enemmän kuin tyhjä, siellä on nimittäin velkaa ja paljon. Suuren laman aikana otettu velka on vähentynyt 70 miljardista eurosta 60 miljardiin, mutta sitä on vieläkin yli kymmenkertainen määrä kuntien velkaan verrattuna. Naantalilla on 376 ja Askaisilla 1 647 €/asukas muilla saaristokaupunkikunnilla siitä välistä, kun taas valtiolla on 12 000 € asukasta kohden.

Asioihin perehtynyt ja peruskoulun laskuopin lukenut ymmärtää, että esimerkiksi puheet opettajien ja sairaanhoitajien palkkojen korottamiseksi valtionapuja lisäämällä on humpuukia eli vanhan vitsin "verot valtion maksettavaksi" uusi muoto.

 Asukas, puolue vai solidaarisuus

Palvelurakenteiden uudistamisessakaan ei voi luottaa vieraan eli valtion apuun vaan on yritettävä löytää itse viisasten kivi. Ja siinnä vastaan tulee eri intressien yhteensovittamisen vaikeus. On oman kunnan asukkaan etu, on oman ryhmän ja omien kannattajien etu ja onpa vielä yleinenkin etu.  Näitä lähtökohtia voi luonnehtia asukaslähtöiseksi, poliittiseksi ja solidaariseksi näkökulmaksi.

Tässä tarkastelussa keskityn taloudellisiin perusrakenteisiin enkä tarjoile mitään valmista vastausta
Hyvän lähtökohdan asiaan pääsemiseksi antaa esimerkiksi kuntien verotuloja, valtion osuuksia ja toiminnantuloja ja kuluja tarkasteleminen (taulukko 2). Taulukoista voi tehdä tietenkin monenlaisia johtopäätöksiä. Epäilevät Tuomaat tietenkin pelkäävät tilastoilla kikkailua.
Mutta tosiasiat ovat olemassa ja ne tulevat ennen pitkää politiikassakin vastaan. Siksi kissan pöydälle nostaminen on viisasta ja välttämätöntä kaiken "munsta tuntuu" höpinän rinnalle tai paremminkin yläpuolelle.

Talukko 2

Nimi

Verotulot yht., €/as.

Tulovero%

2006

Kunnallis

vero 2005,

 

€/as.

Yhteisö

vero 2005,

 

€/as.

Kiinteistö

vero ym. 2005,

 €/as.

Verotulo

tasaus 2005,

 

€/as.

Naantali

2 924

16,50

2 355

471

98

-290

Askainen

2 293

19,00

2 076

37

180

357

Lemu

2 308

19,00

2 209

37

61

122

Masku

2 340

16,50

2 132

129

79

-82

Merimasku

2 347

17,50

2 131

41

174

-84

Rymättylä

2 412

18,50

1 974

122

316

78

Velkua

2 686

17,50

1 971

86

629

-14

Verotuloja siis tasataan valtion toimesta. Naantalin asukasta kohden lasketut verotulot 2.924 € ovat 28 prosenttia Askaisten vastaavaa 2.293 € suuremmat, mutta Askaisten käytettävissä olevat verotulot  2.650 €/as ovat prosentin suuremmat kuin Naantalin 2.634 €/as.
Kun tarkasteluun otetaan sitten valtion avut niin huomataan saman linjan jatkuvan. Valtion apu asukasta kohden jakaantuu todella epätasaisesti, Velkuan valtionosuus 294 prosenttia ja Askaistenkin on 220 suurempi kuin Naantalin. Muistettakoon, että valtionavuilla kustannetaan asukkaitten peruspalveluja (taulukko 4) ja että kansalaisia tulisi kohdella tasavertaisesti Suomessa.

Mitenköhän kunnat omillaan pärjäisivät?

Esillä on ollut ajatus, että kunnat jatkossa joutuisivat entistä suoremmin hoitamaan omilla tuloillaan omia asioitaan. Huomataan, että sellainen muutos tekisi mahdottomaksi joidenkin kuntien toiminnan.

Kuntien taloudellista asemaa ja niiden kykyä kestää tulevia vastoinkäymisiä kuvaa kertyneiden yli tai alijäämien sarake. Velkua on suurilla valtionavuilla kerännyt omia pääomia, kun taas Naantalin ylijäämä on kaupungin omia tuloja. Askainen on miinuksella eivätkä muidenkaan reservit ole kovin suuret. Tietenkin on muistettava, että kuntien taseista löytyvät vielä niiden omat pääomat, joita tietenkään ei ole tarkoitettu käytettäväksi syömiseen.

Taulukko 3

Nimi

Muokatut valtion
osuudet 2004,

€/as.

Harkinnanvarainen rahoitus
avustus
2005,

 €/as.

Verotulot + käyttötalouden valtionosuudet  2004,

€/as.

Toiminta
tuotot

2005,

€/as.

Toiminta
kulut

2005,  

€/as.

Kertynyt yli/alijäämä

2005,

 €/as.

Naantali

792

0

3 716

1 427

4 708

2 703

Askainen

1 739

80

4 032

462

4 137

-654

Lemu

1 330

78

3 638

447

3 324

97

Masku

911

0

3 251

516

3 311

599

Merimasku

1 037

0

3 384

527

3 473

389

Rymättylä

1 599

69

4 011

655

3 789

406

Velkua

2 325

0

5 010

714

5 269

4 078

 Tarkempi menojen tarkastelu (taulukko 4) laajentaa näkökulmaa mihin rahoja käytetään. palvelujen tasossa ja saatavuudessa voisi arvella olevan eroja. Ja niillä tietenkin on merkitystä kuntalaisen kannalta.

Taulukko 4

Nimi

Sosiaali- ja terveys
toimi yht., nettokust. 2004,

 €/as.

Opetus- ja kulttuuritoimi yht., nettokust.

 2004,

 €/as.

Yhdyskunta
palvelut yht., nettokust.

2004,

€/as.

Liikenne
väylät, nettokust.

2004,

 €/as.

Palo- ja pelastus
toimi, nettokust. 2004,

€/as.

Naantali

2 307

1 163

244

154

90

Askainen

2 582

619

230

68

43

Lemu

2 069

640

54

77

37

Masku

1 858

903

80

85

38

Merimasku

1 964

815

95

70

27

Rymättylä

2 212

794

-50

67

35

 

Voiko kuntarakenteen muutoksesta olla apua?.

Taloudelliset tarkastelut viittaavat toimenpiteiden tarpeeseen. Kiista on käyty tutkijoiden ja erityisesti politiikkojen keskuudessa kuntakoon vaikutuksista. Suuruuden ekonomia ei sellaisenaan toimi kuntakentässä. Ei siitä näytä olevan hyötyä yksityisissä palveluissakaan, joissa palvelun suorittaja ja asiakas kohtaavat., kuten esimerkiksi parturissa. En tunne, että olisi yhtään globaalia parturikonsernia.

 Monet tutkimukset osoittavat kuitenkin, että 10.000… 40.000 asukkaan kunnassa saavutetaan parhaita tuloksia. Valtion on terveyskeskuksen minimikooksi määrittänyt 20.000 asukasta. Vasta tämä kokoluokka voi taata henkilökunnan riittävän määrän ja laadun.
Hallinnossa varmaankin saavutetaan johonkin rajaan asti säästöjä. Erilaiset apupalvelut kuten tietojen käsittely vaativat osaamista eikä palvelujenkaan puolella ole mahdollista ihan pienissä yksiköissä pitää kaikenlaisia asiantuntijoita.

Yleiseltä talouden ja tehokkuuden näkökulmasta, joka lienee pitkälti valtion lähtökohta, on suurempiin kuntayksiköihin siirtyminen perusteltua. Pienemmistä kuntayksiköistä näyttää olevan valtiolle eniten kustannuksia..
Tehokkuuden rinnalle on tietenkin nostettava kaikissa yhteyksissä toiminnan asukaslähtöisyys eli vain sellaiset ratkaisut, jotka parantavat kuntalaisten valtaosan tilannetta, ovat perusteluja.

Talousluvuista on helppo päätellä, että naantalilaiselle ei liitoksista ole odotettavissa hyötyä, päinvastoin. .samoilla perusteilla   voisi olettaa, että selviä hyödynsaajia olisivat ainakin Askainen,  Rymättylä, Velkua ja  Lemu.
Merimaskulle tilanne vähän skitsofreeninen.  Sinänsä menee hyvin, mutta uhkia on, joten senkin etu lienee varmistaa asemansa Naantalin kumppanina.
Maskulle kysymys on lähinnä siitä, että johonkin suuntaan sen on mentävä ja Saaristokaupungissa se joutuisi antamaan vähemmän kuin Vt 8 ympärillä olevassa Kepulandiassa eli Mynämäen ja Nousiaisten liitossa.

"Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan."

Asukkaiden itsehallintoa tulee yllä lainatun kuntalain hengen mukaisesti toteuttaa kunnan sisällä siten, että asukkaiden hyvinvointia ja alueen kestävää kehitystä edistetään. Kunnallinen päättäjä ei siten voi asettaa omaa tai ryhmänsä etua näiden periaatteiden edelle. (MR)