Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Häivähdys punaista

 

Erkki Tuomiojan palkittu tietokirja täyttää hyvin pilkallisen Touko Voutilaisen määritelmän: ”Todellinen tiede koostuu kahdesta asiasta: Oppineista alaviitoista ja laajoista kirjallisuusluetteloista”.
Kirjan 425 sivusta 58 sivua sisältää lähde-, kirjallisuus ja henkilötietoja. Määrä tuntuu tavan omaisin mittarein arvioiden mahdottomalta. Olen varma, että Tuomioja on valtioneuvoston ja eduskunnan lukenein henkilö. Minun mielikuvissani Eki lukee kirjaa aina ja kaikkialla.

Kirjasta saa hyvän kuvan paljosta muustakin kuin Murrikin sisaruksista. Maantieteellisesti liikutaan Viron ja Suomen lisäksi Venäjältä Englantiin. Ajallisesti kattava kuvaus sijoittu 1900-luvun alkupuoliskolle. Suomen asemasta ja kehityksestä sekä käydyistä sodista avataan näkökulmia, joita ei kovin paljon ole käsitelty.

Romaanihenkilönä Hella Wuolijoki olisi uskottava, mutta todellisena tapauksena käsittämätön. Valkoiseksi varikseksi nimitetty Hella teki ä-fäärejä käyttäen kaikkia keinoja, siis hurmaamisesta poliittiseen vehkeilyyn. Salainen agentti, tilallinen ja Niskavuori-kirjailija samassa persoonassa on mykistävä. Kahdeksaa kieltä puhuen ja maailman metropoleja kiertävä landlady kommunisti on tapaus, jonka laista ei löydä elokuvistakaan.
Kirja on tieteellisyydestään huolimatta melkein jännityskirjaksi luokiteltavissa. Sen lukemiseen jää koukkuun.

Henkilökohtaisesti olin kiinnostunut siitä, miten Eki kuvaa isoäitinsä suhdetta Tannerin perheeseen. Linda Tanner oli Hellan nuoruuden ystävä ja Väinön kanssa he olivat vieraina Hellan Salongissa. Linda auttoi Hellaa hädässä käyden häntä katsomassa vankilassa ja taivutteli miestään Hellan avuksi tuomion lieventämiseksi.
Sodan jälkeen Hellan ja Lindan välit katkesivat: Eki löytää Hellan Tanner vihalle selityksiäkin, mutta arvioi kuitenkin, ne eivät ”riitä selittämään vihan syvyyttä, joka näytti melkein järjen vastaiselta”.
Riikka Tannerin kirjassa ”Linda kulkee keskellä tietä” Kerrotaan välien katkeamisesta seuraavasti: Hella teki Lindalle ehdotuksen. Lindan oli ojennettava miestään, kehotettava Väinöä anomaan itselleen ankarinta mahdollista tuomiota. Huhuina liikkuneet sotasyyllisten mahdolliset rangaistusaajat  olivat Hellan mielestä liian lyhyet. Ehdotusta ensin hieman mietiskeltyään Linda suuttui. Hän nousi tuolilleen, puki päälleen ja lähti Hellan luota. He tapasivat viimeisen kerran.

Eki ei jostakin syystä kelpuuta sitä tosia, että Hella oli suuri Stalinin ihailija ja Neuvostoliiton ylin ystävä. Tannerin tuomitseminen oli tietenkin tässä valossa täysin ymmärrettävää erityisesti henkilöltä, joka oli sielunsa myynyt viholliselle. Ehkä Hella oli oman aikansa Lulu, jolla oli ainakin kaksi mieltä. Näin jälkikäteen paljon enemmän tosiasioita tietäen on vaikea ymmärtää, että laaja-alainen kulttuuripersoona saattoi olla niin sokean ihastunut kommunistiseen totalitaarisuuteen. Näin kuitenkin voi hyvinkin käydä, kuten 70-luvulta muistamme.

Arvelisin, että kirjan kirjoittaminen ei ole ollut helppoa. Siinnä on käyty monet Jaakobin painit. Toivottavasti kirja vapauttaa Ekin lopullisesti sukunsa näkymättömistä kahleista. Nyt hän on lausunut oman perustellun mielipiteensä erikoisesta isoäidistään. Luuranko on päivänvalossa ja Eki voi keskittyä palvelemaan erinomaisilla lahjoillaan kansakuntaa tästedes hymyä unohtamatta. (MR)