Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Maailma muuttu - Juhannus säilyy

Mikko Rönnholm (sd) Naantalin kv:n vpj Naantalin Kaivopuisto Juhannuksena 2007 


Naantalin kaupungin puolesta toivotan kaikki tervetulleeksi tähän pienimuotoiseen juhlatilaisuuteen.
Tänä vuonna on ollut tapana aloittaa puheet Agricolasta hänen kuolemansa 450 vuotisen juhlan kunniaksi.
Niinpä tässäkin yhteydessä muistan kuusi vuotta sitten juhannusperinteestä puhuessani lainanneeni tohtori Tom Sjöblom seuraavasti:

"Mikael Agricolan vuonna 1551 ilmestyneen suomenkielisen Psalttarin esipuheesta löytyy yksi varhaisimmista juhannusperinteen kuvauksista: kevätkylvöjen yhteydessä juotiin suomalaisen kansanperinteen ylijumalan Ukon malja ja "ja niin juopui piika ja akka" Juhannusjuopottelu näyttääkin olevan yksi vanhimpia juhannusperinteitämme"

Juhannuksen äänekäs meno kokkoineen enää liity noitien karkotukseen tai muuhun pakanalliseen menoon. Agricolan onnistuneesta päätehtävästä uskonpuhdistuksesta huolimatta Johannes Kastajan rooli ei ole keskeisessä roolissa suomalaisessa Juhannuksen vietossa. Eri ihmisillä on erilaiset traditiot ja tavat. Ja sehän kuuluu nykyaikaiseen yksilölliseen elämän muotoon ja menoon, että valitaan mikä kenellekin parhaiten sopii.

Sen sijaan Suomen lipun ja Juhannuksen yhdistävät kaikki suomalaiset toisiinsa liittyväksi, vaikka eivät osallistuisikaan seremoniaan.
Uskallankin väittää, että siniristilippu sopii suomalaisen hiljaiseen, mutta herkkään sielunmaisemaan vaakunoita ja ruusukkeita paremmin. Olen varma, että siniristilipun rauhallinen salkoon nousu on meidän nykysuomalaisten mielissä aina myös kunnianosoitus menneitä sukupolvia kohtaan
Eleillä ja tunnelmalla on kansakuntien kohtaloissa erityisesti yhtenäisyyden rakentamisessa huomattava merkityksensä.
Oikea kansallinen ylpeys ei ole tyhmää uhoa, ei yhteistyön kieltämistä eikä sisäänpäin kääntymistä.

Näin asia on myös nähtävä näissä pienemmissä ympyröissä ja viime vuonna lausuin tässä tilaisuudessa tähän liittyen:

”Lippu on siis myös symbolisen viestinnän väline, ja se on tarttunut myös puhekieleen. Niinpä sanomme tänään, että naantalilaiset eivät liputa tänäänkään suuriin kuntakokonaisuuksiin liittymisen puolesta. Sen sijaan vakuutamme avoimutta ja yhteistyöhalua ja omalta osaltamme haluamme olla mukana yhteisissä hankkeissa”
ja jatkoin:
”Naantalin tyyppisen kunnalla on velvollisuus tehdä muille vähän enemmän, sillä osaksemme on tullut niin paljon Luojan luomaa ja valtion suomaa. Näin toimimaalla kunta vahvistaa omaa olemassa oloaan.”

Valtioviisaat kannunvalajat tulivat puheen jälkeen kysymään, mitä tarkoitin. Vastaus on nyt saatu:
Tarkoitin, että Naantalin yhteisvastuullinen velvollisuus on oman kunnan asukkaiden edun lisäksi ottaa huomioon yleinen yhtäällä siis valtion intressi kuin toisaalta pienempien naapurikuntien asukkaiden palvelujen turvaamisen tarve. Ehdolla olevaan kolmen kunnan, siis Rymättylän, Merimaksun ja Velkuan Naantaliin liittämiseen, liittyy riski kohoavista kustannuksista; Syntyy laskennallinen veronkorotuksen uhka, joka kamreerilaskelman mukaan on kolmannes prosentin luokaa.
Uskon naantalilaisten pitemmän tähtäimen edun toimia itsenäisesti olevan näköpiirissä olevia esim yllä mainittua uhkaa selvästi suuremman. Väitän jopa saaristomaisen Naantalin tuovan omalla brandyllään Turun seudulle siis myös Turulle enemmän etua, kuin Naantalin Turkuun liittäminen toisi.

Juhannuksena mielemme kääntyy muistoihin tietenkin henkilökohtaisiin erityisesti, mutta muistamme yhteisiä kansamme kunniakkaita saavutuksia, korostamme yhteistyön merkitystä ja luotamme suomalaisiin mahdollisuuksiin niin kansainvälisessä kuin kotoisessa ympäristössä
Siniristilippu muistuttaa suomalaisten kansallisesta yhteenkuuluvaisuudesta ja meidän halustamme yhteistyöhön. Tämä on tämän hetken keskeisin sisältö.