Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Onnen päivä Naantalissa

Mikko Rönnholm, NTY: pj,


53 vuotta sitten Joulukuun 17 pnä 1954 päätti eduskunta äänin 124 -67 hyväksyä valtion takauksen Nesteen öljyjalostamon rakentamiseksi Naantaliin
Rauno Larsion Nesteentie historiikissa kerrotaan lopputulokseen syntymisestä:


Jalostamoprojekti oli mielenkiintoinen sekoitus huoltovarmuutta, ideologiaa, ulkopolitiikka, kauppapolitiikkaa, teknologia- ja teollisuuspolitiikkaa, politiikkaa sekä paikallista edunvalvontaa ja viimeisessä vaiheessa myös seutukuntapolitiikkaa.
TS:ssä 17.12.2004 olleessa aihetta käsittelevässä artikkelissa kerroin keräämieni tietojen valossa taustoista ja erityisesti asian vaikuttaneiden henkilöiden panoksesta.

Politiikalla ratkaisijan rooli.

Jalostamopäätös synnytti intohimoja, joista hanketta vastustaneiden
liberalistien siis Kokoomuksen ja kansapuolueiden linjaa kuvaa rkp-läinen kansanedustaja professori Nils Meinanderin Eduskunnassa asian käsittelyn yhteydessä lausumat mielipiteet:

"Harvoin on niin suuri elefantti kuin nyt liikkeellä särkyvää tavaraa sisältävässä porsliinikaupassa" ja "Toivoakseni ei tapahdu mitään dramaattista ja huomiota herättävää, joka asettaisi herrat Kekkosen, Tervon, Leskisen ja Raaden samaan häpeäpaaluun koko kansan edessä. "Hallituksen johtavat voimat olivat solmineet jättimäisen lehmänkaupan," joka oli johtanut Neste projektin poliittiseen läpimurtoon..


Nesteen tarinan henkilöt ovat yllä mainitut: Urho Kekkonen, Penna Tervo, Väinö Leskinen ja Uolevi Raade sekä mielestäni neljä muuta Väinö Tanner, Arvo Korsimo, Rainer von Fieandt ja Paavo Aitio.

Ensinnäkin Väinö Tannerin Sdp:n kruunaamattoman kuninkaan suostuminen
piti hankkeelle saada jo aikaisessa vaiheessa. Se tapahtui Raaden esittelystä Vihdin Sorkissa jo 1951 rouva Linda Tannerin, joka oli kemisti, asiantuntemukseen tukeutuen. Tämä takasi Sdp:n yhtenäisyyden.
Tannerin poika Dipl.ins. Mikko Tanner sai huomattavaa kunniaa myöhemmin jalostamon ensimmäisenä isännöitsijänä ja jalostamon käynnistäjänä: Äitinsä oppien mukaisesti hänestä oli tullut hyvä luonnontieteilijä ja teknikko.
Sauvon suuri poika puoluesihteeri Arvo Korsimo käänsi Urho Kekkosen Nesteen kannalle. Vähäinen ei varmaankaan ollut tässä käännytystyössä tulevat presidentin vaalien vaikutus: Urho Kekkosen oli päästävä pääministeriksi paalupaikalle. Törngrenin hallitus oli kaadettava. Sosialidemokraatit ostettiin Nesteen takauksilla uuden hallituksen kannalle:
Kekkonen sai pääministeriyden demarit Nesteen jalostamon. Tähän yllä oleva Meinanderin lausuma viittaa.

Oiva esimerkki onnistuneesta varsinaissuomalaisesta edun valvonnasta.


Paavo Aitio kuten niin ikään varsinaissuomalainen Arvo Korsimo ymmärsivät turkulaista Uolevi Raadetta. Tämä tausta näytteli ratkaisevaa roolia SKDL:n käännytyksessä. Paavo Aitio tunsi lukkarinrakkautta Naantaliin tulevaa jalostamoa kohtaan. Hän ryhtyi käännyttämään ryhmäänsä sen aikaisemmalta länsipelkoon pohjautuvalta kielteiseltä kannalta.
Korsimo ja Aitio tekivät tässä asiassa varmaankin täysin tietoista aluepolitiikkaa "Pitää ottaa mahdollisuudesta vaarin", Tuskin he metelöivät asialla, vaan argumentit olivat muualla, mutta sijoituspaikka taatusti painoi heidän sisällään.. Paikallisille demareille homma oli helppo, mutta Korsimo ja Aitio joutuivat taiteilemaan oman alueensa puolesta erittäin vaikeissa olosuhteissa ja siksi heidän arvonsa on erityisen maininnan arvoinen.
Raade perusteli kantansa faktoilla, mutta hänen sisällään oli Naantalin Luonnonmaalla rannalta merelle katsova tunteellinen pikkupoika.
Uolevi Raade, Arvo Korsimo ja Paavo Aitio olivat suuria varsinaissuomalaisia.

Naantalin ja Raision yhteistyö voitti Turun pakkotoimet

Naantalin ja Raision yhteistyö tuo jalostamon Naantaliin ja asukkaat Raisioon
Neste oli ajateltu jalostamoa Turkuun maakunnan pääkaupunkiin. Ehtona ollutta veden toimitusta eivät Turun päättäjät halunneet toteuttaa ja niin Raisiossa ja Naantalissa käytettiin tilaisuutta hyväksi: Perustettiin Raision- Naantalin vesilaitos, joka sitoutui veden toimittamaan. (Turku yritti sitten vielä valtioneuvoston kautta pakkoliittää Naantalin Turkuun, mutta sekin epäonnistui, kun Fagerholmin hallitus keväällä 1956 hylkäsi hakemuksen.)
Yllämainitun vesilaitospäätöksen takana olivat Naantalin kaupungin, Naantalin maalaiskunnan ja Raision päättäjät. He ansaitsevat kiitoksen. Rohkea ja kauaskantoinen päätös ei ollut helppo. Kyse oli jätti-investoinnista. Kunnat olivat pieniä ja köyhiä. Piti olla rohkeutta ja näköalaa:
On oikein ja kohtuullista mainita tässä yhteydessä muutama tärkeä nimi: Maaliskunnan Einari Karvetti ja Raision Yrjö Helenius, sekä heitä avustaneet Toivo Kivipelto ja Erkki Luotonen.
Karvetti oli Maalaisliiton - Karvetin herttuakunnan- eli Varsinais-Suomen piirin nokkamies ja Korsimon kaveri ja Helenius entinen sd-kansanedustaja ja Raision vahva mies.
Monimutkainen veden hankinta onnistui Urho -Heikin isä- Haaviston suosiollisella avustuksella Hintsaan perustettavalla vedenottamolla.
Tämän kaiken seurauksena Raisiosta tuli seutukunnan nopeimmin kasvava keskus ja Naantali sai jalostamon ja sitä kautta pysyvän lotto-voiton, jonka turvin kaupunkia on rakennettu veronmaksajia liikaa rasittamatta.
Valtion teollisuuspolitiikka ja paikallinen reagointikyky tuottivat jalostamon, joka vielä tänäänkin on alueen merkittävin sampo, ja jonka toiminnan jatkuminen tulee olla tänäänkin kaikkien alueella toimivien, vaikka ei aina kielissä, niin ainakin mielissä.

Kiitollinen Naantalin on taas luottavainen tulevaisuuteen


Pelkästään Naantalin kaupungin kassaan on Nesteeltä tullut yli 100 miljoona euroa, enemmän kuin kaupungin taseessa olevat omat pääomat. Raisiosta on kasvanut elinvoimainen kauppakeskus.
Nesteen jalostamon 50-vuoden toiminnan ajalta muistamme kiitollisuudella Nesteen henkilökuntaa ja johtoa. Meillä on ollut erinomainen herraonni. Jalostamon johtajiksi on saatu Naantaliin myönteisesti suhtautuvia henkilöitä. Mikko Tanner ensimmäisenä, Risto Nummila toisena ja myöhemmin Björn Sandelin, Risto Rinne, Jorma Lampila ja nyt Ove Sundström. Mutta syytä on myös muistaa, että Naantalin kaupungin hallinnossa merkittävissä tehtävissä ovat olleet ja ovat nesteläiset  pääluottamusmies Paavo Pensamo, STTK:n ja TU:n monien luottamuspaikkojen haltija Erkki Rantanen ja nuorempaa voimaa edustava Kimmo Aho.

Naantalin sosialidemokraatit onnittelelevat !


Naantalin Työväenyhdistyksen piirissä on tunnettu lämpimiä tuntoja Nestettä kohtaan. Sitä on puolustettu ja sen puolesta on pelätty erityisesti silloin, kun suuret globaalit myllerrykset ovat maailman ja Suomen politiikassa heitelleet öljyalaa. Lämmittävältä ja nostalgiselta tuntuu lukea vuonna 1984 ilmestyneestä Naantalin Työväenyhdistyksen juhlakirjasta silloisen jalostamon johtaja Risto Rinteen ajatuksia:

"Öljynjalostus on tyypillistä massatuotantoa, jossa suuruuden ekonomia on usein valttia" mutta hän lisäsi "Kaikessa yritystoiminnassa menestyminen on kiinni siitä, miten henkilöstössä oleva tieto ja taito saadaan käyttöön"

Naantalin pieni jalostamo on edelleen vikkelänä ja elinvoimaisena pelissä mukana. Se on hieno saavutus ja siitä voi onnitella Risto Rinnettä ja hänen joukkuettaan. Syväväyläkin on vihdoin toteutumassa.
Aivan erityisen suurta iloa tunnemme siitä ennakkoluulottomuudesta, jolla tänä päivänä  haetaan jalostamolle taas uusia mahdollisuuksia. Voipa siinnä käydä niinkin hienosti, että jalostamon kehitys auttaa meidän seutukuntaamme välillisesti myös maakaasun saannissa.

                                 Paljon Onnea