Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Ei paras, mutta hyväksyttävissä!

Jaana Malmikare ryhmän puheenjohtaja
Naantalin SDP:n ryhmäpuheenvuoro kv:ssa  27.8.2007 klo 18.00


Tämän valtuustokauden tärkein päätös on nyt meillä tässä käsillä eli vastaaminen valtiovallalle kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Valtioneuvostohan edellytti käynnistäessään keväällä 2005 Paras-hankkeen,
että tavoitteena on turvata asukkaille kuntien vastuulla olevat hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa.
Kuntarakenteen on oltava elinvoimainen, sen tulisi perustua työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen siis toimintakykyinen ja eheä. Lisäksi minimikooksi terveys- ja sosiaalipalvelujen osalta vaaditaan 20 000 asukkaan kokonaisuutta. Useaan otteeseen ja monen valtion edustajan suulla on mainittu, että yhtään kuntaa ei jätetä järjestelyjen ulkopuolelle eikä pieniä jätetä yksin. Yhdistymisen ehtona on, kuten tiedämme, että kunnilla tulee olla yhtenäinen raja-alue.

Jo ennen kuin valtiovalta löi vaatimuslistansa lukkoon, alettiin pohtia Naantali-vetoisen saaristokaupungin muodostamista. Kuten kaikki tiedämme; Naantali esitti kutsut saaristolaiskaupunki selvitykseen myös Maskun, Askaisten ja Lemun kunnille, mutta ne päättivät jättäytyä pois selvityksestä, joka tietysti osaltaan vaikuttaa siihen, että jäljelle jääneet kunnat eivät aivan täytä valtiovallan edellyttämää 20 000 asukaan määrää sellaisenaan, mutta saaristoisuus huomioon ottaen on 18.000 riittävä.
Jäljelle jäivät siis Naantalin lisäksi Merimasku, Rymättylä ja Velkua.

On väitetty, että Naantali pakottaa häikäilemättömästi esim. Merimaskun mukaan yhteiseen liitokseen.
Näin ei tietenkään ole, sillä Naantalilla ei ole laajentumistarpeita eikä haluja. Totta kai Naantalin olisi parasta olla yksin nykyisten olosuhteiden vallitessa. Mutta kysyä vain voi; vallitsevatko olosuhteet aina? Saammeko yhteisövero- tuloja nykyisellä tavalla ja annetaanko sataman toimia entiseen mallin.
Näissä erikoisolosuhteissa on juuri meidän vahvuutemme, joka voi haavoittua maailman menon muutoksen tai valtion toimenpiteiden seurauksena.
Kun Rymättylä on ehdottanut kuntaliitosta, niin pitää olla tyhmän rohkea sen, joka liitoksen tyrmää, sillä valtionvarainministeriöllä on tiedot ja omat tahdot. Emmekä me haluaisi olla kokemassa sitä hetkeä, jolloin joudumme heidän silmätikukseen omahyväisenä ja epäsolidaarisena kuntana. Julkisissakin toimissa on hyvä muistaa, minkälaista loppua ahneelle povataan. Nämä samat argumentit on Merimaskussakin hyvä pitää mielessä.

"On suuri virhe hyätä itsenäisen ykkös-saaristokunnan asema ja edut", väittää omasta vinkkelistä liitosta katsova  Velkuan entinen kunnanjohtaja. Velkua on kiistatta ollut valtion lellikki. Hänen mielestä saaristolaisuus on peruste, jolla runsaat 200 asukasta riittää täyttämään lainsäädännön asettaman satakertaisen asukkaan vaatimuksen. Tuleva syrjäinen asema Naantalin laitamailla pelottaa. Sen näkökulman voi ymmärtääkin, mutta tulihan sieltä varsinainen asia esille; maankäyttö eli omistajien edut voidaan paremmin hoitaa pienessä piirissä! Velkuan poisjääminen ei kuitenkaan kaada yhdistymissopimusta.


Jääkö ns. syrjäseuduille enää palveluja lainkaan?, on kysymys, joka työtekijöiden aseman lisäksi on puhuttanut paljon. Naantalissa on pikemmin pelko siitä, että syrjäisiä  pieniä ja heikkoja ruvetaan suosimaan liikaakin, kun rahaa juuri tällä hetkellä tuntuu olevan.
Pelko on aiheellinen sen osalta, että erityisesti Rymättylässä verot ja maksut laskevat ja meillä Naantalissa taas noussevat. Liitokseen seurausvaikutukset olisivat arvion mukaan kolmannes prosentti verossa ja 2 senttiä vedessä. Naantalilla itsellään on ollut paineita veron korotukseen, joten mahdollisen liitoksen jälkeen näiden erottelu on hankalaa, mutta suunta on selvä.

Tehokkuuden tavoittelua liitoksen yhteydessä hankaloittaa se, että työpaikkaturva jäykistää joustohaluja. Nykyinen henkilökunta saa pitää työpaikkansa viiden seuraavan vuoden ajan. Tiedämme, että tehostamisen vaatimus ei tule itsestään hyväksytyksi. Sopimuksessa kuitenkin lähdetään tehostamisen vaatimuksesta ja siksi jatkossa tärkeintä on käyttää hyväksi tämä muutoksen mahdollisuus, sillä parannusta tarvitaan riippumatta siitä, onko Naantali yksin tai yhdessä naapureitten kanssa. Henkilökunnan eläköityminen tarkoittaa sitä, että tehostamisessa kyse on vain töiden uudelleen järjestelyistä, joka sekin voidaan nähdä myös uutena mahdollisuutena.

 
Me Naantalin sosialidemokraatit olemme siis yksimielisesti yhdistymissopimuksen kannalla.
Me uskomme, että uusi muodostettava Saaristo- Naantali luo Turun seudulle myös uusia mahdollisuuksia. Emme usko, että suuri on kaunista eikä se ainakaan ole aina tehokasta eikä sen avulla välttämättä saada kuntalaisille parempia palveluja. Seuraavassa asiakohdassa kaupunkiseutusuunnitelmassa onkin oikea linja: Yhteistoiminnalla on täällä edettävä ja sitä edistettävä. Suur-Turku ei poista Turun ongelmia eikä se luo mitään sellaista uutta, jota ei nykyisten kuntien toimesta voitaisi aikaan saada. Me lähdemme siitä, että olemme mukana selvittämässä parannusmahdollisuuksia ajatuksella, että olemme itsenäisiä, mutta emme itsepäisiä.

 
Valtuuston puheenjohtaja päättää tänään julkaistussa Nasta-lehdessä kirjoituksensa mielestäni osuvasti:

"Totta kai Naantalin lähtökohtana ovat Naantalin asukkaiden ja yritysten palveluiden säilyminen ja paraneminen. Naantalilla ei ole mitään syytä niitä heikentää, vaikka uusien saaristolaisasukkaidemme palveluja parannetaankin. Tässä on korttipeli, jossa voitot ovat pienet, mutta riskit paljon vähäisemmät, kuin suurten kanssa pelattaessa. Nöyryys, hyvä tahto, mutta tahto ratkaista yhteistyössä asioita on paineita kestävä valinta, josta Naantali on tutuksi tullut. ”

Haluan vielä sanoa kiitokseni. Tässä yhteydessä on oikein ja kohtuullista antaa tunnustusta kuntaliitoksen valmistelijoille ja erityisesti ohjausryhmän luottamushenkilöjäsenille sekä erikseen Kh: ja valtuuston puheenjohtajille, jotka ovat kantaneet kuormaa enemmän kuin luottamushenkilöltä kohtuudella voi vaatia. Sopimus ei varmaan ole paras, mutta se hyväksyttävissä ja se on pääasia.