Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Naantalin keskustan tärkein päätös on päätösaikataulu

Naantalin keskusta on muuttanut aikojen kuluessa ja kulkulaitoksista johtuen. markkinatilanne on mennyt menojaan kunnallinen päättäjä ei ole pysynyt perässä, kun yrittäjilläkin on vaikeuksia. Ei siis helpo homma. Oheisessa tiedostossa on yksi nurkissa pitkään pyörineen asukas-asiakas- päättäjän näkemys: 

Lähtökohdaksi on hyvä ottaa ulkopuolinen arvio: Turun seudun kaupan palveluverkkoselvitys 2006 (Varsinais-Suomen liitto / Entrecon). Selvityksessä on käyty kehitystä ja kehitysnäkymiä seudullisesti ja arvioitu myös eri kuntien näkymiä. Naantalin kohdalta tekijät päätyvät alla olevaan arvioon.
 


6.1.5. Naantali
Ostovoiman ulosvirtaus erikoistavarakaupassa on merkittävää. Erityisesti Mylly on naantalilaisille houkutteleva ostospaikka, mutta sen vaikutus lienee pikemminkin vähentänyt naantalilaisten ostoskäyntejä Turun keskustassa kuin kotikunnassa. Päivittäistavarakaupassa naantalilaiset ovat uskollisempia kotikunnan tarjonnalle. Vireillä oleva vähittäiskaupanhankkeet parantavat päivittäistavarakaupan tarjontaa entisestään. Taajamarakenteen kannalta uudet päivittäistavarakaupan hankkeet sijoittuvat tarkoituksenmukaisesti ja hyvin. Erikoiskaupan hankkeita ei ole vireillä eikä niiden syntyminen vaikuta kovin todennäköiseltä.
Naantalin omaleimaisuus muodostuu tiiviistä, kaupunkimaisesta keskustasta ja vanhan kaupungin tunnelmasta. Kaupunkikeskustan vetovoima toimii hyvänä vastavoimana kauppakeskuksille ja tilaa vievän kaupan alueille. Turistit tuovat kaupunkiin lisäostovoimaa.
Naantalin asukaspohja on kuitenkin suhteellisen kapea eikä erikoistavarakaupan tarjonnan voi odottaa olevan kovin kattavaa. Erikoistavaratarpeet naantalilaiset tyydyttävät mitä varmimmin jatkossakin pääasiassa oman kunnan ulkopuolella, joko Myllyssä tai Turun keskustassa. Uhkana on nykysenkin erikoistavarakaupan tarjonnan hiipuminen, kun asukkaat tottuvat hakemaan kaiken tarvitsemansa oman kunnan ulkopuolelta.

Keskustan kehittämisprojekti on syntynyt useammasta näkökulmasta:

• Erikoistavara-alan yrittäjät ovat kokeneet selvityksessä kuvatun kehityksen ja ovat, kuten tapana on, nähneet tilanteen johtuvan Naantalin kaupungin toimettomuudesta esimerkiksi tilojen huonosta kunnosta
• Naantalin voimavarana on vanhan kaupungin vetovoimainen miljöö turistikohteineen. Kesäaikainen vetovoima ei heijastu keskustan liikkeisiin.
• Naantalin hieno kirkko-kaupungintaloakseli katkeaa epäselvään toriin ja sen ympärillä olevat rakennukset eivät ole löytäneet vetovoimaista tyyliä, näkymä on alakuloinen.
• Kaupungintalo on hallintolinnake eikä innostava.
• Liikenne ja pysäköinti tuottavat ongelmia: Hyvät ratkaisut, kuten maanalainen pysäköinti on kallista, eikä kuulu tapoihin ainakaan vielä.
• Joukkoliikenne ei ole kehittynyt ja se ei toimi joustavasti.
• Keskustaan on asuntokysyntää, mutta ratkaisut puuttuvat. Asemanalueelle tulee lisää, mutta nykyinen keskusta ei siitä hyödy. Toisaalta autoasiointi vähän vähentää keskustan painetta.

Naantalin kaupunki on tunnistanut ongelman, mutta kaupungilta puuttuu kaksi keskistä asiaa: Selvä näkemys ja halu julkisen rahoitukseen.

 Virkamieslähtökohta ei välttämättä ole innovatiivisin eikä luottamushenkilöille suunnittelu kuulu. Myöskään selvää yhteistä poliittista käsitystä ei ole ja epäilys ja nihkeys uutta kohtaan, kuten Salovaaran ideoita kohtaan, on silmiinpistävä. Juridis-hallinnollinen lähtökohta on vallitseva valmistelussa. Paikallisiin ongelmiin törmätään vain virka-aikana.
 Investointihalua rajoittavat resurssit eli tällä hetkellä on suurta ylitarjontaa kohteista. Toisessa päässä on ikuisuusasialta vaikuttava vanhainkoti ja toisessa päässä sataman yllättävät tarpeet. Ja näiden välissä kaikkea muuta, kuten kuntaliitoksen liittyvät asiat. Tietenkin on kysymys myös tasosta ja tärkeydestä: Ensinnäkin: Onko kysymys Naantalilaisten vai turistien palvelu ja Toiseksi: Ovatko yrittäjät ja kiinteistöjen kehittäjät valmiit osallistumaan ja panostamaan.

Ratkaisumalleja :

Ihannemallin lähtökohta olisi, että linja-autoasema ja tori olisivat samassa paikassa. Tämä lisäisi asiakaspotentiaalia. Torin siirtäminen linja-autoasemalle tai asematorille olisi halvin ratkaisu ja nykyisen torin uusiokäyttö asumiseen teknisesti helpoimmin toteutettavissa. Tällöin menetettäisiin Naantalin erikoisuus torin liittyminen vanhaan kaupunkiin Puistotien kautta. Myös kaupungintalon asema sakraaliakselin toisena päätepisteenä poistuisi. Tavanomaisempi ratkaisu olisi yhdistää nykyiset toiminnot hyvällä kulkuyhteydellä ja radikaalimpaa olisi siirtää linja-autoasema torille.
Kolme perusvaihtoehtoa olisivat
 Hauenkuono torille,
 Salovaaran malli,
 Bussit torille.

 
Hauenkuono torille
Torin siirtäminen linja-autoaseman puistikkoon olisi helpohko järjestelynä ja näin tori lähenisi nykyisiä kaupan eli asema-alueen päivittäistavaramyymälöitä. Toinen sijoituspaikka voisi olla Asematori, jonka reunoille tai asemapäällikön talon puolelle tehtäisiin bussien tulo ja lähtölaiturit. Nykyiselle Linja-autoasemalle voitaisiin rakentaa asuntoja. Vapautuvalle torille rakennettaisiin hauenkuonomainen asuinrakennusatrium. Se olisi helposti myytävissä hyvällä hinnalla. Asematorivaihtoehto olisi todennäköisesti kaupungin talouden kannalta helpoin, joskin pysäköinti tässäkin tapauksessa olisi hankalaa.


Salovaaran malli
Salovaaran mallin mukaisella apteekkikorttelin lävistävällä kävelyarkadi-yhteydellä saataisiin tori ja linja-autoasema yhteen ja matkalle vielä sisäliiketiloja. Tämä vaatii kiinteistöiltä kehittämishaluja ja varoja. Mikä on realistinen keino myydä hanke kiinteistön erilaisille omistajille, on tämän mallin vaikea kysymys. Tässä myös oleellinen elementti on kaupungin satsaus aurinkosuihkulähteeseen ja ikuiseen tuleen. Tullikadun katkaisu vaatii tarkemman selvittelyn ja panostuksia pysäköintiin. Kokonaisuudessa on kuitenkin ilmiselvää ideaa ja tämä on toteutettavissa vaiheittain.

 
Bussit torille; liikenteellinen kaksiotasoratkaisu.
Jos taas tuodaan bussit torille, niin tyylikästä olisi, että se olisi toisessa tasossa, jolloin taas päädytään kalliissa ratkaisuun ja vaikeasti vaiheittain toteutettavaan malliin. Tätä vaihtoehto tulisi kuitenkin tutkia niin, että liikennejärjestely ja asuntojen lisärakentaminen linja-autoasemalle ja sen ympäristöön Kreivinkatu mukaan lukien otettaisiin tarkasteluun kuin myös Vanhainkoti-terveyskeskusratkaisut. Tästä voisi löytyä lisärakentamismahdollisuuksia, joiden avulla voitaisiin löytää osarahoitusratkaisu. Suunnittelu on erittäin vaativaa ja todennäköisesti edellyttäisi heti alusta alkaen kehittäjän. Voisi ehkä ajatella jonkinlaista kilpailutusta, sillä virasto ja konsulttityönä asia ei tahdo onnistua, kun puuttuu kytkentä reaalimaailmaan.


Naantalilaisen asukkaan kannalta
Asukkaan ja palvelun käyttäjän kannalta palvelut ovat tärkeässä roolissa. Ensinnäkin pitää huolehtia, että tori toimii ja on kunnollinen nyt ja tässä. Naantalin torin suurin vetonaula on kalakauppias, joka myy lätäkössä! Ellei näitä asioita osata hoitaa, niin mitä sitten voi odottaa suuremmista ratkaisuista. Puolijulkinen palvelu eli posti on tärkeä torielementti Naantalissa. Julkiselta puolelta kirjasto lukusaleineen on ympäristöön sopiva ja sen palvelujen kehitys auttaa muutakin, joten sen avulla kaupunki voi tuoda oman palvelupanoksen. kaupungintalon käytön lisäämistä olisi aktiivisesti tutkittava: Mustasta linnakkeesta valoisaksi kohtauspaikaksi? Ja kulttuurin osuus: Onko se lavoista tai tiloista kiinni, vai toiminata tässä pääroolissa. Varmaan sopivasti molempia tarvitaan.
Julkisin toimin ei helpolla saada yksityisiä palveluja. Tärkeintä ovat asiakkaat ja myyjät. Tietenkin ympäristöllä on merkitystä, mutta kyllä se on kauppa, joka kannattaa tai sitten ei. Markkinat viime kädessä ratkaisevat ja vain välillisesti ympäristöllä voidaan vaikuttaa. Julkisen vetonaulan täytyy olla vaikuttava, ylivertainen ennen kuin se puree. Sitä ei riskittä taas aikaansaada.

Päättäjän kannalta
Naantalilla on asiat taloudelliselta kannalta hyvin. Kovaa painetta kehittämiseen ei ole. Kuntaliitoskysymys voi viedä pitkäksi ajaksi huomion. Voi myös syntyä tilanne, jossa Naantalin nykyisen keskustan kehittämien ei saa tukea siksi, että täällä on jo nyt kaikkea verrattuna liittyviin alueisiin. Yrittämisen tukeminen on poliittinen mantra, joka kuuluu asiaan. Yrittäjät taas puhuvat mielellään kilpailusta paitsi, jos siitä on itselle haittaa. Näissä olosuhteissa avoimen keskustelun ja yleisen edun löytäminen ei ole ihan yksinkertaista. Mutta sitä tulisi tavoitella.
Päätöksiä olisi tehtävä ja kehittämishankkeen tärkein kysymys on: Koska päätöksiä tehdään?

Naantalissa 2.10.2007
Mikko Rönnholm

Ps. Jatkokirjoitus aihetta sivuten erityisesti aikataulunäkökulmasta

 
Naantalin keskustan laajennusta tulisi myös tarkastella toiseenkin suuntaa. Jo Jorma Kallion aikana ja sitä aikasemminkin on ollut ideoita hyödyntää Kuparivuoren kallion sisuksia erilaisiin hienoihin tarkoituksiin, kuten jää- ja uimahalliksi sekä pysäköintitiloiksi. Sinnä yhteydessä oli lisä ja rahoitusidea rakentaa asuntoja mäellä olevan parkkipaikan  tilalle. Siihen hankeeseen liitettiin myös rakentamista Kuparivuoren pohjois- ja koilisrinteille eli Henrikinkadun ja Uolevi Raadenkadun varteen nykyiseen puistoon.
Näitä suunnitelmia pidettiin utopistisina ainakin silloisena aikana ja puistoon rakentamista sinänsä vastustetaan. Tätä ideaa on myöhemmin maiskutellut nykyinen kaupunginjohtaja Timo Kvist siinnä vaiheessa, kun pysäköintiongelma oli edellisvuotena pahimmillaan.
Aseman alueen rakentaminen kaatui kuitenkin  sillä vauhdilla päälle, että asiaa ei oikein ehditty tutkia, vaan ratkaisun piti löytyä heti niin kuin sitten tapahtuikin. 

Ajatusmallissa on ideaa, vaikka sitä on pilkattu. Pikkukaupungin pysäköinnin hoitamiseksi hanke erillisenä ei lyö leiville, Parkkiluola on liian kallis ja kaukana.  Uima- ja muiden hallien rakentamiseen ei tutkituista haluista huolimatta taida olla rahkeita  ihan välittömästi.  Tätä ulottuvuutta ei tulisi kuitenkaan unohataa keskustan suunnittelussa . Ehkä löytyisi jokin vaiheittaisen rakentamisen malli, jossa pimeä Kuparivuoren rinne voisi tulla asuintalojen sijoituspaikkana kysymykseen, jos ympäristöväki, asukkaat  ja viranomaiset sen voisiat sietää. Pohjoisrinne ei ole mikään ihanteellinen ulkoilu ja virkistysalue, joten tuskin siinnä mitään korvaamatonta menetetään. Ensi vaiheessa uusien talojen pysäköinti sijoitettaisiin kallion sisälle ja tällä avattaisiin luolaston rakentaminen, jotka jatkettasiin , kun edellytykset syntyvät.

Tällä hankeella voitasiin korvata ainakin osittain sitä rakentamista, joka näyttä pääosin estyvän tai ainakin siirtyvän Humaliston suunnalla. Humaliston kaavaa ovat vastustaneet monet sataman toiminntaedellytyksistä huolestuneet naantalilaiset.  Demokraattisessa hallinnossa kansalismilelipiteellä on suuri merkitys sinänsä. Kun tämän lisäksi alueella toimiva teollisuus eli tanskalaisen  Daniscon omistama Finfeeds on osoittanut suurta huolta tulevaisuuden toimintamahdollisuuksiensa puolesta, johtaa tämä luonnollisesti vaihtoehtoisten mahdollisuuksien pohdintaan. Finfeedsin asennne  voisi olla myös mahdollsuus, sillä perustellusti voisi olettaa, että yhtiö olisi valmis jatkamaan toimintaansa tämän vuosikymmenen jälkeenkin ja tämän varmistamiseksi yhtiö voisi sitoutua nykyisiin tehdaspaikkaan pidemmän ajan sopimuksilla. Alueen tuleva pitkäaikanen käyttö voisi puolestaan vähentää rakentamispaineita tai vähintäänkin siirtää niitä aikaan, jolloin alueen tulevaisuudesta tiedetään enemmän.
Kun tähän yhteyteen lisätään vielä Finlinkin voimakkaat  liikenteen edellytyksistä lausutut mielipiteet, niin voisi uskoa, että litalialaisvarustamokin voisi olla valmis tekemään pitkäaikaisen sopimuksen Naantalin kaupungin kanssa liikkenteen jatkamisesta esimerkiksi vuoteen 2020 asti. Tällöin pelko Finlinkin Turkuun siirtymisestä poistuisi ja samalla poistuisi  painavin peruste Turun ja Naantalin sataman yhdistämisestä.
Aineksia on  hoitaa asioita. Nyt  toivotaan, että puheet ja teot menevät samaan suuntaan ja rakentavilla toimenpiteilla voidaan kehittää Naantalin satamaa ja keskusta-alueen elinvoimaa samanaikaisesti.