Ilmoitukset
Naantalin Työväenyhdistyksen  kokous pidetään  valtuuston maanantaisia kokouksia edeltävänä sunnuntaina klo 18.00   Naantalin Työväentalolla (Kaivokatu 20)   
 Seuraava kokous 9.9.2012
 
Kaupunginvaltuuston seuraava 2012 kokouspäivä on 10.9.2012 

Yhteinen Naantali -tiedote

Kirjoituksia



Katso Saaristo-Naantalin kunnallisvaaliehdokkaat

Ilkka Kantola - Klikkaa ja Osallistu!

Naantalin ty�v�enyhdistys 110 vuotta

Etusivu

 

 

Tulokset ja viihtyvyys, Lietsalan koulu 100v

Mikko Rönnholm kvpj
Lietsalan koulu 100v 10.10.2007 Kaupungin tervehdys.

Naantalin kaupungin puolesta kiitän ja onnittelen Lietsalan koulua. Tämä pitää sisällään koulun opettajat, henkilökunnan ja sen oppilaat.

100 vuotta sitten elettiin Suomessa kansallisen edistyksen aikoja. Kansalaiset olivat aktivoituneet ja isänmaallinen innostus oli korkealla. 1907 oli merkittävä vuosi Suomelle. 100 vuotta sitten keväällä järjestettiin ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen vaali ja äänioikeuteen perustuvat yksikamarisen eduskunnan vaalit. Naantalissa oli korkea äänestysprosentti ja poliittinen järjestäytyminen sai näkyviä muotoja : Mm:ssa Naantalin Työväentalon rakentaminen oli käynnistynyt.

Demokratia ei kuitenkaan vielä tuolloin ulottunut tasa-arvoisesti kunnalliseen päätöksentekoon. Raha ja manttaali olivat vielä tuolloin äänivallan peruste. Siksi onkin suurella kiitollisuudella muistettava niitä isäntämiehiä, jotka jo tuolloin osoittivat ymmärrystä yleisen koulutuksen merkitystä kohtaan. Lietsalan koulun perustamispäätös oli Naantalin maalaiskunnan ensimmäinen ja pitkä askel nykyisin tunnettua ja arvostettua hyvinvointiyhteiskuntaa kohti.

Sijaintipaikasta oltiin ja voidaan olla montaa mieltä. Mielestäni Naantaliin tulolle ei hienompaa tervetuliaiskylttiä voi ajatella, kuin mitä tällä mäellä seisova Lietsalan koulu on ollut. Rakennus sinänsä ja sisältö erikoisesti on kertonut paikkakunnan asenteesta hyvää.

Tässä yhteydessä on paikallaan hipaista pari ajankohtaista asiaa: Kuntaliitosta ja kaupungin koulutustavoitteita.
Lietsalan kouluun tultiin aina Väinöläntieltä asti silloin kun maaliskunta ja kaupunki olivat erillään. Siinnähän ei ollut erityistä järkeä koululaisten kannalta. Ainoa hyvä puoli, joka meitä kaupunkilaisia harmitti, oli se, että Lietsalan koulun oppilaat keräsivät kaikki palkintosijat koulujen välisissä hiihtokilpailuissa. Mutta tietenkin kunnan raja oli teennäinen ja sen poistaminen paransi palveluja ja lisäsi mahdollisuuksia molemmissa kunnissa, kun vuonna 1964 kunnat yhtyivät. Sitä päätöstä ei kukaan ole ainakaan julkisesti pitänyt huonona. Ja voin sanoa, että sillä päätöksellä oli heijastusvaikutuksia tänä vuonna tehtyyn kuntaliitosasiaan eli Saaristo Naantalin muodostamiseen. Hyvä kokemus sekä toimenpiteen oikeudenmukaisuus ovat olleet uusien ratkaisujen taustalla ohjaavina tekijöinä. Hyvän jakaminen solidaarisesti ei taida olla tämän hetken muoti-ilmiöitä, mutta siitäkin on ollut kysymys.

Suomessa kunnallinen itsehallinto tarkoittaa, että kunnan sisällä voidaan itsenäisesti päättää lakien säätämissä puitteissa. Koulutoimi on säädeltyä luonnollisesti kansalaisten yhdenvertaisuudenkin turvaamiseksi. Vahinko olisi tietenkin, ellei tietoa ja osaamista jaettaisi valtion suunnalta kunnille päin. Mutta näiden jälkeen jää vielä paljon paikallista päätettävää. Valtuusto käyttää ylintä päätösvaltaa kunnissa. Se tehtävänä on asettaa toiminnalliset tavoitteet ja ohjata resurssit, joilla ne voidaan saavuttaa:

Naantalin peruskoulun sitovaksi tavoitteeksi on asetettu
• Monipuoliset, laadukkaat opetuspalvelut, joiden avulla oppimistulokset olisi saatava ylittämään valtakunnan keskitaso.
• Toiminnalta edellytetään sellaista tehokkuutta, että oppilaskohtaiset kustannuksen eivät saisi ylittää kaupunkimaisten kuntien keskimääräistä tasoa.
Ja näiden lisäksi lisätavoitteena on, että kaikki saavat jatko-opintopaikan.

Tehokkuusvaatimus ei ole toteutunut Naantalin peruskoulussa ainakaan viime vuonna. Me kulutamme niin oppilasta kohden laskettuna kuin opetustuntia kohden enemmän rahaa kuin Turun ympäristön muut kunnat: Naantali 5.979 €/op ja 95 €/opetustunti. Liedossa vastaavat luvut ovat 4 844 (23%) ja 79 (20 %). Naantalin luvut ovat siis runsaan viidenneksen korkeammat.

Meidän monien mielestä näin pitääkin olla ainakin kahdesta syystä. Naantalilla on tähän varaa ja toiseksi koulutukseen panostaminen tuottaa aina.
Päättäjän eli valtuutetun ongelma ei ole yksinkertainen, sillä laadullisten tavoitteiden saavuttamisen mittaaminen ei ole helppoa. Me emme tiedä saammeko suuremmalle rahan käytölle vastineeksi laatua, sillä mikään automaatti ei määrän muuttaminen laaduksi ole. Valtuuston valvontamahdollisuus ei myöskään ulotu koulukohtaiselle tasolle, joten on mahdollista, että resurssit eivät jakaudu tasapuolisesti. Olen itse ollut tarkemman mittaamisen kannalla. Jos oppilaille annetaan todistuksia, niin miksei opettajilta ja kouluilta voida vaatia samaa. Olen kuullut monta vasta-argumenttia, mutta erittelemättä niitä olen edelleen tarkemman seurannan kannalla.

Oma kouluviihtyvyyteni oli huono. Kansakoulussa keväällä käytössäni oli aamukampa, jonkalaista en edes sotaväessä käyttänyt. Olen tuntenut itseni ”erilaiseksi nuoreksi” siksi että, kaikilla muilla on vain kultaisia muistoja. Mutta en sittenkään ole yksin. Samalla kun tutkimukset ovat nostaneen tämän aikoinaan kovin parjatun suomalaisen peruskoulumme tulosten kannalta kärkikastiin maiden välisessä vertailussa, on sen sijaan oppilaiden kouluviihtyvyys Suomessa häntäpäässä.
Onko tämä luonnonlaki eli onko näillä ääripäillä syy-yhteys? En haluaisi uskoa asioiden olevan näin ja siksi pitäisin tavoiteltavana tasapainoisempaa tilannetta: En tarkoita, että olisi luovuttava hyvistä oppimistuloksista, mutta kylläkin kouluviihtyvyyden puolesta olisi ryhdyttävä ponnistelemaan entistä määrätietoisemmin. Se on vaativa haaste. mutta tuskin ylivoimainen. Tämä vahva uskoni perustuu Lietsalan koulun tapaukseen. Ajatelkaamme koulun lähtökohtia ja sen monia vaiheita ja vaikeuksia. Kun niistä on selviydytty ja kun henki tänään näyttää täällä erinomaiselta, ei ole mitään epäilyksiä siitä, etteikö tämän päivän haasteet ole voitettavissa muuallakin kuin täällä.

Naantalin kaupunki haluaa tässä yhteydessä ojentaa tälle Naantalin kaupungin sivistysportille Lietsalan 100 vuoden kunnioitettavan iän saavuttaneelle koululle Naantalin vaakunan sijoitettavaksi kouluun näkyvälle paikalle. Tämä on kaupungin kiitollisuuden näkyvä osoitus.