• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Uusi kirjoitus
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Pakolaisasiassa kyse ihmiskäsityksestä

Globalisaatiosta puhutaan päivittäin. Se tarkoittaa, että koko maailma on tullut pelikentäksi ja mikään maa tai sen osa ei voi olla irrallinen saareke. Suomi on tästä kehityksestä hyötynyt esimerkkinä Nokia ja myös Naantali; Ajateltakoon vaikkapa fossiilisia energiaresursseja ja niiden hyödyntämistä. Siis Nesteen ja Fortumin työpaikat ja kaupungin verotulot ovat tulleet mahdolliseksi maailmanlaajuisen kaupan seurauksena.

 Jokaista Naantalilaista kohden maailmassa on 54.348 nälässä elävää

Kaikki tiedämme, että maapalloistumisella on myös kääntöpuolensa. Tasan eivät käy onnen lahjat tässäkään pelissä. Viime vuoteen asti näytti tosin siltä, että reipas taloudellinen kasvu, vaikka se hyödyttää eniten valmiiksi rikkaita maita, nostaa mukanansa myös maailman köyhät. Finanssikriisi on raa’asti kääntänyt kehityksen suunnan ja erityisen kaltoin se kohtelee kehitysmaita. Nälänhädässä olevien määrä on yli miljardiin. Jokaista Naantalilaista kohden maailmassa on 54.348 nälässä elävää

Tämä herättää toivottomuutta. Ja helposti tuosta mielettömyydestä vedetään johtopäätös: Ei kannata tehdä mitään. Onpa niitäkin joiden mielestä evoluutio hoitaa asian raa’an luonnollisen valinnan avulla.  

Pohdintaa vai kovasydämisten verukkeita

Näitäkin laajempia  asiayhteyksiä  pohditaan näinä päivinä myös Naantalissa pakolaiskysymyksen käsittelyn yhteydessä. Naantalin kokoomuksen sivuilta luin Pro Saaristokampanjan keulahahmon ja kh:n suunnittelujaoston puheenjohtajan Taija Terän seuraavan pohdinnan.

Hänen kirjoituksensa pyrkii perustelemaan kokoomuslaisten epäilevää tai kielteistä kantaa pakolaisten vastaanottamiseen. Kehitysapua ja pakolaisasioiden yhteydessä toiminnan epäkohdat nostetaan esille ikään kuin huonon omantunnon lievittämiseksi. Pakolainen on väärää sukupuolta ja virheellisellä menettelyllä tänne päässyt, riittää perusteluksi suhtautua kielteisesti koko asiaan.  

Terän Taijan  kosketus  pakolaisten köyhyyteen oli välikätinen, muilta kuultua. Minulla on omakohtaista kokemusta tosin, vain pintapuolista kosketusta,  pakolaisleiriin ja se vakuutti pysymään  aikaisemmassa kannassani:
Ihmisinä meillä on velvollisuuksia toisiamme kohtaan. Se menee kaiken muun edelle. Sen tulisi olla humanitääristä, rationaalista. Kun yksittäinen ihminen voi vain vähäisillä omilla suorilla panoksilla toimia, on meidän yhteiskunnallinen velvollisuutemme toimia nälän ja hädän lieventämiseksi siellä missä meillä siihen on mahdollisuus. Maailmassani se tarkoittaa Suomea ja Naantalia. Se tarkoittaa ensisijassa poliittista vastuuta, joka on sillä tavalla syvällisempää, pyyteetöntä ; Tässä ei ole mahdollisuus saada teostaan äänestäjiltä kiitosta. Tämä ei palvele suoranaisesti kanssaihmisiä. Pakolaiset eivät äänestä, päinvastoin olemassa olollaan karkottavat nykyisiä kannattajia, sillä  moni asukas kokee heidän tulonsa rasituksena. Pakoliaset heikentävät  monen kansalaisen mielestä suomalisten subjektiivia oikeuksia.

Onko Naantali osa Suomea samoin oikeuksin ja valvollisuuksin?

Kunnallinen itsehallinto, ei tarkoita sitä, että me voimme tehdä mitä tahansa. Tosin pakolaisasian osalta Suomessa ei ainakaan vielä ole lakisääteistä pakolaisten sijoittamisvelvoitetta. Mutta toisaalta Suomi on sitoutunut vastaanottamaan pakolaisia ja sen seurauksena on luonnollista, että oleskeluluvan saaneet joutuvat täällä asumaan ja heidän sijoittaminen Suomeen on kansallinen velvollisuutemme.  Tasavallan hallitus johtaa maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa. Hallitus on Suomeen päättänyt ottaa pakolaisia. Vaikka poliittinen vastuu  on keskusta-kokoomusvetoisella hallituksella, ei samojen puolueiden paikallisille edustajille tuota vaikeuksia  vastustavat pakolaisten sijoittamista Naantaliin. Tämä vastuutonta ja sydämetöntä pelinpolitiikkaa.

Vanhasen  hallitus haparoi tässäkin asiassa

Hallitus on leikkaamassa kehitysyhteistyövaroista. Kehitysyhteistyön avulla voitaisiin vähentää pakolaisten määrää on Ilkka Kantolan kanta., Rymättyläläinen, siis saaristolainen hänkin lähtöjään, kirjoitti aiheesta TS:n kolumnissaan 21.8.2009 osuvan viisaasti (Lue kolumni Ilkan sivuilta). Kolumninsa hän päätti

Tämä kokonaisuus on surullinen tarina ihmisenä olemisen suuresta vaikeudesta. Naantali on hieno paikka asua. Sosialidemokraatit tavoitteena on, että Naantalissa olisi enemmän menestyjiä ja vähemmän syrjäytyneitä muihin paikkakuntiin nähden. Tähän tavoitteeseen emme pyri ulos työntämällä syrjäytyneitä, vaan pyrimme tavanomaiseen asukasjakautumaan.    Ennaltaehkäisyn keinoin vaikeuksissa olevia on autettava ja tuettava omille jaloilleen. Tuleva kehitys tuo Naantaliinkin maahanmuuttajia. Se on menestyksemme edellytys. Mutta siiheen kuvaan kuuluvat myös pakolaiset ja se on taas humanitäärinen velvollisuutemme. Naantalin kaupungin tulee olla esimerkillinen, Niin paljon meillä on aihetta kiitokseen, niin paljon on meille annettu.