Yhteinen Naantali -tiedote

• 2011/1
• 2010/2
• 2010/1
• 2009/3
• 2009/2
• 2009/1
• 2008/3
• 2008/2
• 2008/1

• Etusivu
• Ajankohtaista
• Kirjoituksia
• Kunnallisvaalit 2008
• Esittely
• Johtokunta
• Liity jäseneksi!
• Valtuustoryhmä
• Luottamushenkilöt
• Linkit
• Palaute

Ilmeitä

Naantalin kaupungin keskustan rakennemallista järjestetään arkkitehtikilpailu. Siihen tarkoitukseen löytyy rahaa.  Se voi tuoda jonkun uuden luovan ratkaisun, johon voisi tulla muitakin vastauksia kuin ei nyt, ei vielä, ei koskaan . 
Miten ehdotukset taloudellisesti aikoinaan pystytään toteuttamaan, on sitten ihan oma lukunsa.

Rakennemalli  oli päivän vaikeampi ilmekysymys. Helpompi on yleisöäänestyksen pohjalta löydetty  graafinen ilme: Aurinkoa, aaltoja, lentoa ja heijastuksia.

Uuden ajan aamu

Ja vitsi kuului, mitä insinöörin päässä aamulla liikkuu. Vastaushan on, että hammasharja.
Ja siitä sitten eteenpäin. Miten maailmalla tai ei maailmalla vaan Euroopassa vaali vastaanotettiin. Alla on Financial Timen otsikko. Reporting by Clare McCarthy in Copenhagen

Iltapäiväkirjoitus

Pitkän yön jälkeen  uusi päivä kaiken muuttaa voi.  Velat muuttuvat varmaankin saataviksi.
Tänään  eilispäivän  vastustus on  kiivasta ajamista.  Iltasanomissa oli kuva Niinistön tieltä,
jolta näktyy  E 18 moottoritie, jota lehden kertoman mukaan Sauli Niinistö oli kiivaasti ajanut.
Ei uutisointi ole Niinistön eikä Kokooomuksen viestintäpäällikön vastuulla,
mutta joku kohtuus voisi asiakysymyksissä olla lehdilläkin. 

Presidentti vaihtuu aikakausi ei

Illalla telkkari valitsi some-viestin, jossa iloittiin 30-vuoden demariyön päättymistä. Se varmasti oli yksi vaalien tunnepuolenratkaisun avain. Aikakausi vaihtuu useiden mielestä samalla tavalla kuin 30 vuotta sitten.

 
No ei nyt sentään.
Sauli Niinistöä ja Mauno Koivistoa voidaan myyttisen kansansuosion osalta pitää kanssaveljinä. Sen sijaan yhteiskunnan tila on kovin erilainen. Demarien kynnys oli vuonna 1982 korkea ja presidentinviran portinvartija oli suuri ja mahtava. Nyt paraatiovet olivat auki.

Urho Kekkosen 25-vuotisen vahvan vallan aikana sosialidemokraattien keskuudessa erityisesti reaalipolitiikkaa tuntevien mielissä demaripresidentin valintaa pidettiin mahdottomana ajatuksena, olihan Neuvostoliitto vielä voimissaan. Taustalla oli kovat kokemukset. 50 vuotta sitten sosialidemokraatteja nöyryytettiin ja karttakepillä opetettiin maantieteen kovaa lakia. Vuonna 1968 olimme jo Kekkosen tukipuolueena eikä Mauno Koiviston pääministeriys suinkaan ollut tarkoitettu nosteeksi. Myös Kalevi Sorsa Urho Kekkosen luottohenkilönä oli noussut reaalipolitiikan raskaaseen sarjaan.

Kun Mauno Koivisto sitten valittiin, tunsimme todellisen aikakausien muutoksen tapahtuneen. Tuntui jopa siltä, että poliittinen missio oli tehty. Varmasti myös valtaosa sosialidemokraateista havaitsi nopeasti, että presidentin vallankäyttö oli muuttunut myös siten, että Koivisto todella riisui presidentin vallasta unohtamalla Kekkosen tyylin ja hyväksymällä presidentin vallan ja vaalitavan muutoksen. Presidenttipuolueella ei ollut erityisrooli eikä vuoden 1983 vaaleja lukuun ottamatta hänen suosionsa heijastunut Sdp:lle. Tämä kehitys vahvistui Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen aikana. Presidentit henkilönä menestyivät, puolue ei. Viimeisellä Halosen vaalikaudella presidentin nokittelusta tuli maan tapa. Vain mielikuvamaailmoissa elävät ovat muuta kuvitelleet ja siitä on ollut erityistä haitta muihin kuin presidentinvaaleihin osallistumisen alhaisesta osallistumisesta

Kokoomuksen ja vielä vähemmän Sauli Niinistön valinnalle ei tällä kerralla ollut minkäänlaista estettä. Erityisen merkittävä myönteinen lähtökohta oli edellisten vaalien tiukka tappio Haloselle ja siitä kyllä Kokoomus hyötyi edellisissä eduskuntavaaleissa. Sauli Niinistö valittiin puhemieheksi juuri presidenttivaaleja silmällä pitäen. Niinistö ei rasitettu hallitusvastuulla.
Tämä kaikki ei vähennä Sauli Niinistön valinnan arvoa ja sitä, että tässä suosikkiasemassa hän on tullut henkilökohtaisesti koetelluksi ja vahvaksi todettu. Erittäin hyvä lähtökohta.

Henkilökohtaisten ominaisuuksiin viitaten odotan Sauli Niinistön kaudesta Mauno Koiviston tyyppistä: Itsellistä  vallankäyttöä ilman suosikkijärjestelmiä ja puoluesuosintaa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Lopullisia tuloksista merkittävä on äänestysprosentin alhaisuus edellisten 2006 vaalien 77 prosenttia vaihtuu 69, joka on alhaisempi, kuin viime vuoden eduskuntavaalien tulos. Näin ei ole käynyt.
Jos tämä on merkki eduskuntavaalien kiinnostuksen kasvusta, niin se on hyvä se. Voisiko taustalla olla presidentin valtaoikeudet.?

Naantalin lopulliset

Varsinais-Suomen tulos

Koko maa