Maja Pirjo (sit.)

Pienen Soikalliossa asuvan perheeni tärkeät ihmiset minulle ovat aviomies sekä 11-vuotias tytär kääpiökaninsa kera. Harrastukseni tuntuvat tällä hetkellä olevan tyttären harrastuksia; musiikkiopisto, kanteleensoitto Aino-tytöissä sekä jalkapallo VG-93 tyttöjoukkueessa. Minut siis useimmiten löytää milloin konserteista milloin jalkapallokenttien laidalta ja auton ratin takaa kuljettajanroolissa. Luonnettani luonnehtiessa lainaisin erään kollegani sanoja minusta ”reipasta menoa, iloista mieltä, väliin on fiilinki pois tieltä”.

Luottamustehtäviäni on toimia Naantalin Aino-tytöt ry:n hallituksen puheenjohtajana.

AJATUKSIANI:

Työskennellyt olen Naantalin Aurinkosäätiön palveluksessa heti sen toiminnan alusta alkaen vuodesta 1995 toiminnasta vastaavana ohjaajana.

Palvelutalomme tarkoitus on erilaisten palveluvaihtoehtojen tarjoaminen ensisijaisesti vanhus- ja vammaisasiakkaille tukemalla ja avustamalla heitä päivittäisten toimintojen suorittamisessa ja tarjoamalla heille virkistykseen ja sosiaaliseen toimintaan liittyviä palveluja ja tiloja. Palvelutalo tiloineen on kasvamassa määrin myös tarjonnut naantalilaisille lapsille, nuorille vanhempineen, työikäisille, yhdistysten sekä järjestöjen jäsenille vapaa-aikaan liittyviä toimintatiloja.

Palvelutaloamme ja sen periaatteita vertaisin ikään kuin pienoiskaupungin toimintaan minkä ohjaavana ajatuksena on tarjota asukkailleen toimivaa, turvallista, viihtyisää, kodikasta ja esteettisiä elämyksiä sisältävää ympäristöä ja oma koti. Jatkuvasti asukkaiden tarpeisiin perustuvat kehittyvät palvelut ovat osa arkipäiväämme minkä työnsä osaava, ammattitaitoinen ja jaksava henkilöstö turvaa.

Oli kyse sitten lapsista, nuorista vanhempineen, vammaisista tai ikääntyvistä ja toimintakyvyltään heikkenevistä vanhuksista, toivon näitä periaatteita arvostettavan myös Naantalin kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa.

Siispä Maria Jotunin sanoin ”Ellei ole uskoa parempaan, ei parempaa synnykään”